HILJAISUUS.
Reading edition
I.
Hiljaisuus, mi henkii metsäin sydämessä, pyhään hartauteen sen eessä hiljenee.
Hiljaisuus — kaiken kohtu, kaiken hauta — kerran sen täyttä onnea tuntenut oon, — kerran sen suureen rauhaan jälleen vaikenen.
Vierasta on mulle kaikki muu, maailman turut, onnenmarkkinat. Täällä yksin kotonani oon, täällä yksin vastaani soi oman sydämeni sävel.
II.
Täällä ma tahdon maaemon rintaa vasten suruni suuret itkeä unheeseen. Täällä ma tahdon povella hiljaisuuden ikuiseen rauhaan nukkua kesäisen yön.