KAUPUNKIEN KUNNALLISIIN ÄÄNIOIKEUSOLOIHIN
Reading edition
saatiin valtiopäivillä v. 1897 pieni parannus toimeen, mikäli äänioikeuden laajuuteen tulee, ja sen on myös hallitus sen jälkeen hyväksynyt. Kaupunkien kunnallisasetuksen eräiden pykäläin ahdas rajoitus ja senlisäksi epäselvyys, joka antoi kaupunkien maistraateille liian paljo tilaisuutta mielivaltaiseen, ahtaaseen tulkitsemiseen, vaikutti, että useissa kaupungeissa, kuten Tampereella ja Porissa, suljettiin kaiken kunnallisen elämän osallisuudesta pois suuret määrät itsenäisiä, riippumattomia kansalaisia, nim. kaikki tehdastyömiehet, jopa työnjohtajatkin, yleensä kaikki, joita jollakin tavalla voitiin selittää »toisen palveluksessa oleviksi.» Tämä ilmeinen vääryys vapaita työmiehiä kohtaan, suurta osaa kohtaan kuntain jäsenistä, herätti vihdoin niin paljo ja yleistä paheksumista, että yksin senkin puolueen, joka yleensä maassamme vastustaa kaikkia, äänioikeusolojemme parannuksia, täytyi suostua sellaiseen mainittujen pykäläin selventämiseen, että äänioikeudesta jäivät poissuljetuiksi ainoastaan »pestatut palkolliset isännän ruoassa», ei enää itsenäiset työmiehet.
Tämän lainselvennyksen kautta ovat nyt kaikki kaupunkien veroamaksavat jäsenet, miehet ja naiset, — palkollisia ja sotaväen miehistöä lukuunottamatta — äänioikeutetut kaupunkien kunnallisessa elämässä. Mutta työväen ja yleensä vähävaraisemman väestön vaikutus on siltä vielä äärettömän vähäinen, niin kauan kuin