← Table of contents
Unta ja totta

MUSTALAISVERTA.

Reading edition

Ma olen kuin valkea mustalainen ja vaellan niinkuin on mieli, ja maailmanrannan raunioilla on kotini porttipieli.

Sä olet niin levoton lemmessä ja katseesi kaipaa merta, ma tunnen, povesi läikkyessä, kuin oisimme samaa verta.

Siis tullos vihreään kuutamoon, kun maantiennuotiot puuntaa, siell' iltatähdistä arvaamme yön muuttolintujen suuntaa.

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings