TULIVUORI JA LAAVA.
Reading edition
Laava:
Sinä olet tuli nuori, minä oon jo kylmä kuori, tunne, joka muuttui mustaksi jääksi.
Tuli:
Kohta puut jo päälläs häilyy, lemmen kukat puissa päilyy, minä olen sydän, sinä luotu pääksi.
Laava:
Minä musta laine, laava, arpeentunut aikain haava, murskaa jo metsä, mi päiväni peittää!
Tuli:
Minä en saa rauhaa, onkaloissain pauhaa, tahdon sinut uudestaan nyt laavaan pohjaan heittää..
Laava:
Nosta minut taasen syliin, syöksykäämme alas kyliin, nostakaamme ilmoille kuoleman kauhu.
Tuli:
Vaikka vielä kerran hyydyt, kohtaloosi, kurja, tyydyt, nouskoon äiti-auringolle uumenehen sauhu.
Laava:
Sinä valkea, minä musta, helvettisi heijastusta taivahan tähdille vielä näyttää.
Tuli:
Nyt jo ma taivaan näen, nyt käyn hävittäen, tulkoon siis loppu, joka kaiken tyhjän täyttää!