PUNAINEN YÖ.
Reading edition
Yön kammo kaartaa mun akkunaani. — Taas veren vallalla vaino saartaa, käy kautta maani.
Ma kuulen yöstä, kun avaan uksen, taas kaiun kaamean verityöstä, yön laukauksen. — — —
Ja pistin väikkyy. käy varjo tiellä. ja hurjan hurtan kyyn silmät säikkyy kuin verta vielä;
Ja hepo laukkaa pois kauas jostain, taas sala-ampujan pyssy paukkaa sen maasta nostain. —
Oi, konnan työnä maa verta vuoti! Oi, sano, rauta, nyt minä yönä käy minuun luoti! — — —
Oulunkylässä 29.1.1918.