← Table of contents
Hurmioituneet kasvot

SYKSY JA KEVÄT.

Reading edition

Kuinka lähellä syksy on kevättä! Ellen näkisi ikkunastani keltaisten lehtien verkkaan leijailevan väsyneistä puista, luulisin, että on maaliskuu tänä keveänä, onnellisena aamuna, jolloin kaikki katot hehkuvat kultaisessa valossa, ja auringon utuisessa vihmassa putoilee räystäiltä silloin tällöin suuria pisaroita ikäänkuin kuumia, huikaisevia tähtiä…

Kuinka lähellä murheeni on onnea! Ellen näkisi ympärilläni aution ja yksinäisen majani ilottomia seiniä, jotka muistuttavat minulle, kuinka kaukana olen sinusta, luulisi onnellinen sydämeni, joka on täynnä läsnäolosi pakahduttavaa riemua, sinun astuvan sisään seuraavalla hetkellä silmäteriesi säteillessä kyynelhimmeän helmiäisen keskeltä kultaisia läikkiä ikäänkuin kuumia, huikaisevia tähtiä…

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings