ENTISISTÄ JA NYKYISISTÄ AJOISTA (1907).

Ruvennenko runoilullen Tämän ajan asioista; — Kuinka ajan kunkin kulku Menojansa muutteleepi. Samoin kaikki kansan toimet Tapojansa toimittaapi Aina kullakin ajalla; Kuin on täällä kulkeminen, Milloin myötä-, milloin vasta- Tuulta täällä soudettava Tämän maaliman merellä, Ihmisillä ilman alla. Kuitenkin on kulkijoilla, Nykyajan asujoilla Monenmoista muuttelua; Joita nyt nykyinen aika Tuopi etehen enemmän Kaiken kansan keskentehen. Kun on vielä vaaliajat, Valtiollen valmistukset, Edusmiesten evästykset. Näistä ompi nähtävänä, Näistä toimista tulokset, Kuinka ompi Suomen kansa Eri seuroiksi erinnä, Pukeutunna puolueisiin, Joita on jollain nimillä. Siitäpä tulevi sitten, Ett on kansasta kadonnut, Sopu kaikki sortununna, Veljeys manallen mennyt, Mielet monimielisiksi; Joista syntyy sanasota, Kiistelyjä kiivahia. Vaan mikä puolueista parahin Ompi maata moittimassa, Vielä vanhoja tapoja, Se on suuret sosialistit, Mokraatit monilukuiset; Jotka kautta kokousten Juttujansa jutteleepi; Akitaattorien avulla. Vaan on näissä joutavia Monen puolueen puheissa. Nää on aina alkusyynä Että seuroja enemmän, Puolueita kaikin paikoin. Ompi sitten syntymässä. Eri seuroiksi elämä Turmiollen turmeltuupi; Josta näky nähtävänä, Edessämme esimerkit, Miten on mielet muuttunehet, Sopu kaikki sortununna Kansan kaikissa tiloissa. Paha on nähä näkevän, Paha kuulla kuulevankin. Toista oli aika ennen, Viime vuosikymmeniset. Eipä silloin elämässä Ollut paljon puolueita; Oli kaksi kaikestansa: Olihan omat suomalaiset, Vaarit vanhat ruotsalaiset. Nyt on uudet urohomme Ottanehet ohjelmaansa Kutsut kuudella nimellä.

RAUTATIE-KOKOUKSESSA PIEKSÄMÄELLÄ 6 p. heinäk. 1898.

Kuin ma satuin saapuvillen, Koska kokousta pitivät Tehtävistä rautateistä, Mikä paikka ois parahin Poikkiradaks' Pohjanmaallen. Oli myöskin oivanlailla Tänne tullut ukkosia Seurakunnast' seitsemästä. Mitäs äijät äykäsivät, Kun oli linjasta kysymys? Mistä halus Haukivuori, Vaatimus oli Virtasalmen, Mistä paras Pieksämäen, Haluaisi Hankasalmi, Jutteleepi jäppiläiset. Kysyttyä komitean, Mikä paikka ois' parahin, Kaikki vaarit vastajaapi: »Kodin kautta kulku suorin, Kynnys väärä on kylähän.» Mik' oli tieto tilastoista, Viemisistä muillen maillen, Koottuna komiteallen? Suuret summat Pieksämäki, Harkinnut ol' Hankasalmi Tuotavaksi tukkisummat Lähes miljooniin menevät. Entäs sitten sarvipäitä, Tuhansia teurahia, Vielä voita varsin paljon, Jonka katsoi komitea Liioitelluksi luvuksi Yhden vuoden vaihtuessa. Tämän tunsi tuhmempikin Ettei ole ensinkänä Tässä kohtuutta katsottu Laskuja nyt laitettaissa. Vielä paljonkin puhuivat, Kovin paljon kiistelivät Paikkakuntansa paraaksi Keski-Suomen kuuluvissa, Jok' ei tienne tarkemmasti, Erittäinkin etäisimmät. Luulis ehkä Eedeniksi, Aatamin asuntomaiksi, Paratiisiksi paraaksi. Mitäs vielä viimeiseksi Vaatimus on Rautalammin? Onko siellä ollenkana Kuten muilla muutamilla Viljavasti viemisiä Maalimankin markkinoillen, Joista tuloa tulisi Vähänkänä valtiollen. Mutt ei miehet Rautalammin Ole liikoja lukenna Tilastoihin, tietoihinsa, Kysymyksiin komitean; Sitä vaan he vaatisivat Että se entinen linja Tarkoin tutkittu tulisi, Saisi säädyn suostumusta, Tulisi jo tehtäväksi Suonenjoelta Suolahtehen. Kyll' ois' vielä kehumista, Kuten miehillä muillakin, Vaan oomme liiaksi likiset Kehumahan kuntiamme. Vaan se kuuluis kauniimmalta, Kuin se kuuluis toisten kautta Kehuminen, kiittäminen. Viel' ois sana sanottava Seudustakin seutukunnan, Kuinka tääll' on suuret kosket, Vesiseudut verrattomat. Jos ois jokin kulkukeino Paikkakunnalla parempi, Totta syntyis suurempia Tehtahia tehtäväksi; Kosket kovat, kuohuvaiset Tulolähteeksi tulisi. Vielä viimeksi sanelen Kokouksesta komitean. Kiitän herroja hyviä, Palmeenillen sanon paljon, Joka johti komitean. Kaikk' oli käytös kansallista, Seurassa sopiva sääntö; Enkä kuullut ensinkänä Herrain ruotsillen rupeevan, Kuten tahtoo tapa olla; Kaikki kävi keskustelut Suomen suorilla sanoilla, Talonpojan tuttavalla.