← Table of contents
Mettisen sunnuntai

NUORUUDELLE

Reading edition

Oi nuoruus, sa naurava nuoruus, laps' iätön kulkevan ajan, joka kerran kun kohdaten uutta me elomme todellisuutta sun luotasi siirsimme rajan, yks sammui taivaamme tähti, yks enkeli luotamme lähti pois itkien lyhyyttä ajan. Oi nuoruus, sa naurava nuoruus, laps' iätön kulkevan ajan, kun ensimmäisen me kerran pois nostimme verhon sen verran ett' tunsimme elomme rajan, sinä hetkenä hymymme kuoli, ja rintaamme myrkkyä huoli toi katkeraa mitatun ajan. Oi nuoruus, sa naurava nuoruus, laps' iätön kulkevan ajan, jos minne sa kiitävin hetkin ja leikkien liidelletkin, sa piilotat meiltä rajan; ja kerran kun luotamme lähdet, viet mukanas onnemme tähdet sa kauneimmat taivaalta ajan.

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings