SISÄLLYS:

LAPSUUDEN AIKOJA 1830-1840.

Vanhempaini koti uudessa Helsingissä; perhesuhteita vanhaan Turkuun. "Sota" — "kun vainolainen tuli maahan". Ruotsin aika. Ruotsin historia kodissani. Uudet valtiolliset olot; keisarit Aleksanteri I ja Nikolai I. Pelon aikaa. Venäläistä vaikutusta, venäjänkieli, suomalaisia Venäjän palveluksessa. Mitä ajateltiin; hiljaista talttumista; unta avoimin silmin. Suomalaisen kirjallisuudenseuran syntyminen. Kalevala ja Runeberg. Suomen kaarti Puolan sodassa. Helsingin kaupungin kehittyminen ja uudisrakennukset. Yliopistotalon vihkiminen ja promotsiooni 1832. Ylioppilaitten vormupuvut; ylioppilaskahakoita; Toukokuujuhlat. Erojuhla Runebergille. Maan sanomalehdistö. Runebergin Morgonblad. Runebergin runot; muu kotimainen kirjallisuus. Yksityisiä kirjastoja; lukuseuroja; Hvasserin ja Arvidssonin valtiolliset Suomea koskevat lentokirjat. Kouluopetus; Helsingin lyseo. Henkilömuistoja: G. A. Ehnrooth; C. J. von Konow; muita sotavanhuksia; upseereja ja sotamiehiä: J. A. Ehrenström; W. Klinckowström; C. Walleen; Falck, Richter, Ladau; E. B. v. Weissenberg; C. L. Engel; C. v. Rosenkampfi; N. Nordenskiöild; kreivi F. Steinheil; F. W. A. Argelander; G. G. Hällström; J. G. Linsén. Julkinen elämä lamassa; taideaisti maassa. Kesäistä elämätä; uintiretkiä; sotilasharjoitukset Kampin kentällä. Höyrylaivaliikkeen alku Suomessa; keisarin perhe "Ischora"-laivassa; huvimatkoja Rääveliin ja sieltä Helsinkiin. Ulrikaporin kylpy- ja terveysvesilaitos, sen syntymä ja kehittyminen. Yliopiston riemujuhla 1840; vieraita lähetystöjä ja kutsuvieraita; Franzénin vastaanotto; promotsioonit; kirjallisia juhlajulkaisuja; venäläisten ja suomalaisten kirjailijain ystävällisiä suhteita; J. Grot ja hänen kalenterinsa. Karjalaisen majoorin riemujuhlamuistot.

NUORUUDENAIKA OPINTOAIKA 1840-1850.

Käännekohta v:n 1840 tienoissa. Reformeja valtionhallinnossa: L. G. v. Haartman; rahakannan muutos; sekasorron aika, suomalaista, ruotsalaista ja venäläistä rahaa; uudet rahat. Suuri koulurefornri. Kreivi R. H. Rehbinderin kuolema. Rehbinderin jälkeläinen. Perintöruhtinas kansleriksi; hänen käyntinsä Helsingissä. Sanomalehdistö jälkeen vuoden 1840; aikakauskirja Suomi; Hels. Morgonblad ja Fab. Collan; Hels. Tidningar ja Z. Topelius. G. Renvall suomenkielen asemasta; G. Rein kansallisen sivistyksen kehittymisestä. Ylioppilastutkinto ja tuloni yliopistoon. Yliopiston varakansleri A. A. Thesleff; rehtori N. A. Ursin; W. G. Lagus; J. J. Tengström; J. J. Nordström; J. J. Nervander. Sisäänkirjoitus Turun osakuntaan; osakuntaelämää; pohjolainen osakuuta; savokarjalainen osakunta; seurustelua savolaisten kanssa; suomalaisia ylioppilasnimiä. Yliopistoluentoja; dosentit Snellman, Cygnaeus, Wallin, Castrén; ylioppilaskunnan eturinnan miehet; kansallistunne; hegeliläisyys; Runeberg ja Almqvist. Ylioppilaitten rahankeruu vanhojen taideteosten ostamiseksi; taistelu konsistoriossa Ursinin ja Nordströmin välillä; ylioppilaitten mielenosotus Nordströmin hyväksi; rehtorin nuhteet ylioppilaskunnalle. Sanomalehdistö; J. W. Snellman Kuopiossa; Saima-lehti; sen näytenumero, sen kansallinen ohjelma, sen letkaukset ja väittelyt, sen kansallisuusartikkelit, sen vaikutus muuhun sanomalehdistöön; Saiman vastustajat; "Irokesi-ystävät" ja "Järkevät suomalaiset". Heräävä nuoruudenharrastus suomenkieltä kohtaan; Castrénin luennot; suomenkielisiä puheita ensi kerran osakunnan vuosijuhlassa. Savolaisten "Lukemisia"; runollinen kevättuulahdus 1845; Morgonbladet Berndtsonin ja Elmgrenin aikaan; uusia kirjallisia tuotteita. Matkani Savoon; käyntini Porvoossa Runebergin luona; Jyväskylä ja W. Kilpinen; tulomme Leppävirroille, elämä Kopolanniemessä; iloista ylioppilaselämää Kuopiossa; J. W. Snellman; hänen kihlausjuhlansa ja iloista seurustelua hänen kanssaan; "Pro Muntris Nunibus", purjehdusmatkalla Saimaalla Kellgrenin, Ahlqvistin y.m. kanssa: pieni akatemia Punkaharjulla; Sakari Sakarinpoika ja Makkonen, Kymäläinen ja Puhakka; Kotimatka Imatran ja Viipurin kautta Helsinkiin. Valtiollinen taivas: Mentschikoff, Armfelt, Thessleff, v. Haartman, Klinckowström, Casimir v. Kothen. Helsingin kaupungin edistyminen; julkisia ja yksityisiä uudisrakennuksia; liikeolot. Ulrikaporin kylpylaitos loistoaikanaan; F. J. Rappe sen intendenttinä. Kaisaniemi ja sen hautapuhe. Helsingin teaatteri: Hornicke-Reithmeyerin ooppera; Torsslow; Fredr. Deland ja ensimmäiset kotimaiset kappaleet; Almlöf ja Jolin; Pierre Deland; Gehrmanin ooppera: Hessler; kotimaisen teaatterin unelmia; tyytymättömyys teaatteritaloon; kotimaisia seuranäytelmiä; suomenkieli näyttämöllä. Säveltaide; F. Pacius ja hänen toimintansa; matkustavia soittotaiteilijoita; kotimaisia konsertinantajia ja säveltäjiä. Taideyhdistys perustetaan; sen ensi vuosipäivä ja näyttely; Walleen, Topelius, Cygnaeus. Länsisuomalaisen osakunnan syntymä ja yhdistysjuhla; ylioppilaskemut Runebergille. J. G. Leistenius ja hänen runoutensa. J. J. Nordströmin lähtö yliopistosta ja muutto Ruotsiin. Rob. Tengströmin kuolema. Runebergin "Maamme" laulu. Akateeminen lauluyhdistys perustetaan. Saima lakkautetaan; Litteraturbladet. Suomenkielistä sanomalehdistöä vainotaan; Kanava; Gottlundin lehdet; Suometar. Toimenpiteitä suomenkielen hyväksi; kysymys suomenkielen professorin virasta. Suomalaisten kielipyrintöjen edistyminen; Suomalaisen kirjallisuuden seura; nuoruuden intoa; aijottu liitto. Professori Grot; asetuksia venäjänkielen hyväksi; mieliala muuttuu; mielenosoituksia; Grot eroo. Promotsioonit 1847; matkani Ruotsiin; historiallisia ja valtiollisia opintoja. Ensi tiedot helmikuun vallankumouksesta 1848. Varakansleri Thessleffin kuolema: kenraali J. M. Nordenstam varakanslerina. Toukokuunjuhla 1848; Suomen lippu, Paciuksen "Maamme", Cygnaeuksen puhe; Topeliuksen "Suomen nimi". Uusi varakansleri ja ylioppilaat; Rein rehtorina; pahempia ikävyyksiä Snellman hakee filosofian professorinvirkaa; Aminoff saa sen; nuorison mieliala; naukujaiset; Snellman muuttaa Helsinkiin. Sikermä hallinto-toimenpiteitä: seppeleen huippu: sensuurikielto huhtik. 3 p:ltä 1850. Vänrikki Stoolin Tarinat ilmestyvät. Henkinen virkeys Helsingissä; kotiinpalaavia tiedemiehiä; kirjallisia iltamia. Kandidaattitutkinto ja maisterinvihkiäiset 1850.

NUORUKAISIJÄSTÄ MIEHUUDEN IKÄÄN 1850-1860.

Mieliala 1850-luvun alkaessa. Promotsioonin jälkeen. Yliopiston oloja; "Nordenstamin riehunta"; kurinpitotoimenpiteitä; vormupuvut; ylioppilaiden tarkastajat ja pedellit; konsistorion vastalause; varakanslerin väkivaltaisuuksia; konsistorion uusi valituskirja. Castrén ja Wallin. Yliopiston 25-vuotinen kanslerinjuhla; Nordenstamin tanssiaiset; Kansleri-perintöruhtinas saapuu Helsinkiin; Castrén, ensimmäinen suomenkielen professori. Kenraalikuvernöörinapulainen P. Rokassovsky. Topeliuksen "Viidenkymmenen vuoden perästä"; Berndtsonin "Elämän taistelusta"; teaatterinjohtajat P. Deland ja E. Stjernström. Hallitus ja suomenkieli; Suomalaisen kirjallisuuden seura; Yliopiston kirjastossa palvelemassa. Matka Tanskaan; oleskelu Kööpenhaminassa. Mieliala maassa 1852; "Kaarlo kuninkaan metsästys"; M. A. Castrénin kuolema: tulipalot Porissa ja Vaasassa. Uusia yliopiston ohjesääntöjä; ylioppilaspolemiikkia. Wallinin kuolema. Morgonbladetin toimittajana; maan sanomalehdistö; painotarkastus. Teaatteri: Topeliuksen "Regina von Emmeritz"; Fassin oopperaseurue; Roosin ja Hesslerin seurueet. Musiikki-elämä; koti- ja ulkomaisia konsertinantajia; taiteellisia iltamia. Teos "Finlands minnesvärda män"; kirjasia paloviinaa vastaan. Kolera 1853. Morgonbladetin laajennus 1854; polemiikit: vilkasta aikaa. Itämainen kysymys; sota alkaa Tonavan varrella; sotavalmistuksia Suomessa; Keisari Nikolai poikineen käy Helsingissä. Innokkaita sotavarustuksia; jäähyväisjuhlia suomalaisille joukoille; venäläisiä joukkoja saapuu; sodan pelko; Helsingin kaupungin kehitys seisattuu; näkö- ja sähkölennätinlaitokset; kauppalaivaston tappiot; meriliike katkeaa. Höyrylaivaliike ennen sotaa. Sotatapaukset Suomessa alkavat; kahakka Tammisaaren edustalla; "ensi veripisara"; eri käsityksiä sodasta; Plumridgen ilkityöt; Kokkolan tapaus; ensi ryntäys Bomarsundia vastaan. Ruotuväkeä kootaan; Bomarsundin hävitys; Hangöudd räjäytetään; aselepo talviajaksi. Kenraali Berg v.t. kenraalikuvernööriksi; jäähyväispitoja Rokassovskylle. Uusia puolustustoimenpiteitä; "Sana aikanansa"; odotetaan siivosti. Keisari Nikolain kuolema; sen vaikutus; ruhtinas Mentschikoff saa virkaeron; Berg vakinaiseksi kenraalikuvernööriksi; lähetystö ja surujuhla. Eroni Morgonbladetin toimituksesta. Jännitystä ja levottomuutta keväillä 1855; muuttoni maalle. Viaporin pommitus. Sevastopolin antautuminen; rauhan toiveet. Varakanslerin vaihdos; vphra Munch Nordenstamin sijaan. Keskusteluklubissa Snellmannin seurassa. Paljastettu vakooja. "Töölön tapaus". "Sota-tiedekunta". J. W. Snellman nimitetään professoriksi; Fischer saa virkaeron. Pariisin rauha; keisari Aleksanteri II käy veljineen Suomessa; keisari senaatissa; hallitusohjelma. Riemu rauhan johdosta; juhlapäivälliset huhtik. 29 p:nä; kenraalikuvernöörin puhe. Virallinen suomenkielinen sanomalehti; kenraalikuvernööri ja suomenkieli. Keväisiä tunteita; "toiset ajat". Lähtöni ulkomaille; jäähyväiset kahdeksi vuodeksi; alakuloisena; Tukholmassa; vanhoja ja uusia tuttavuuksia; A. M. Myhrberg; koko talvi Pariisissa; kesä 1857 Schweitzissä; ampumajuhla Bernissä; syksyllä Saksassa; talvi Tukholmassa; suomalaisia ystäviä siellä; paluu Helsinkiin toukokuussa 1858. Vuodet 1856-58 Suomessa; kenraalikuvernöörin matka maassa 1856; kruunaus Moskovassa; uusia kouluja ja kaupunkeja; Saimaan kanavan vihkiminen; yliopiston kruunausjuhla; kuuluu sana "valtiopäivät"; suuria komiteoja; kansakoulukysymys; Helsingin-Hämeenlinnan rautatie; vphra v. Haartmannin lauselma; Langenskiöld rahavarainpäällikkönä; toimenpiteitä merenkulun hyväksi: uusia höyrylaivayhtiöitä; sotaväen sijoituskysymys; Suomen asiain komitea Pietarissa; senaattorit; yliopiston juhla 1857; ruotsalaisia ylioppilaita vieraina maisterivihkiäisissä; jäähyväisjuhla ruotsalaisille; Ad. Nordenskiöldin maanpako; kansallisjuhla Runebergille; Snellman ja maastamuuttaneet suomalaiset; toimenpiteitä suomenkielen hyväksi; kirjallisuus ja sanomalehdistö; maalaus- ja kuvanveistotaide; teaatteri ja säveltaide. Tuumat ylioppilastalon aikaansaamisesta: kirjalliset iltamat, seuranäytelmät, laulajaretket, ja ylioppilasteaatterit sen hyväksi. Liike v. 1808 sotavanhusten hyväksi; varojenkeräyksiä ja iltamia. Suomen kaarti sodan aikana; Rob. Lagerborg. Uuden lehden suunnitelma; Papperslyktan. Isänmaallisia toiveita; valtiopäiviä toivotaan. Suomalaisen kirjallisuuden seura; vainajat; J. T. Tengström, H. Kellgren, E. A. Ingman; Porthanin kirjoitukset; "Jungfennomaanit". Papperslyktanin näytenumero, toimitus, avustajat: väittely kansallisuusasiasta Snellmannin kanssa. Painotarkastus; kreivi Berg ja rahvaanlehdet; Folkvännen; neuvoja sanomalehtien toimittajille. Valtiollinen aamuherätys; virkeä ystäväpiiri. Fab. Langenskiöld valtiovarain päällikkönä; kauppasuhteet Venäjään; raha-asiat; Hypoteekkiyhdistyksen ja Suomen yhdyspankin perustaminen; Henr. Borgström. Valtiopäivävalmistnksia; epäilyksiä valtiopäiväin suhteen. Ritariston ja aatelin komiteain kokous; kysymys ritarihuoneesta. Varjonpelkoa; Lainopillinen yhdistys; koulunopettajain kokoukset; Teollisuusyhdistys. Varojenkeräykset Porthanin patsaan hyväksi; kotimaisen teaatterin pyrinnöt; ylioppilasten dramaattinen yhdistys: teaatterikoulurahasto. V:n 1860 maisterivihkijäiset; vieraita Ruotsista; G. Montgomery ja J. J. Nordström; promotsioonitanssiaiset; mielenosoitus kreivi Bergiä vastaan; kreivit Berg ja Armfelt vihamiehiä. Uuden teaatteritalon vihkiäiset: pysyvä teaatteriorkesteri; vanha teaatteritalo. Kaasuvalaistus Helsingissä; asematalo rakennetaan; kolme uutta kirkkoa; kaupunki kasvaa. Hels. Tidningar; toimituksenmuutos vuodesta 1861: Papperslyktanin ottavat Berg ja Lagerborg haltuunsa. Vänrikki Stoolin tarinain toinen kokoelma ilmestyy.

VUOSI 1861.

Uudenvuodentoiveita: suuria liikkeitä maailmassa. Suomessa aluksi kaikki on hiljaista; U. Cygnaeuksen kansakouluehdotus; Seb. Gripenberg senaattoriksi. Salaperäisiä tietoja Pietarista; levottomuutta ja jännitystä: kreivit Berg ja Langenskiöld palaavat takasin; valtiosalaisuus tulee tunnetuksi. Julistuskirja säädyttäin valittavasta valiokunnasta; mieliala kiihtyy; valtiollisia kokouksia; pikaviestejä maaseudulle; senaatin adressi hallitsijalle ynnä sen vastalauseet; tilanomistajia y.m. maaseudulta kokoontuu; suurempia kokouksia; katumielenosoituksia; kansalaisadressi hallitsijalle laaditaan ja allekirjoitetaan; Snellman ja Langenskiöld; mielten tyynnyttämisyrityksiä; julistuskirjan aiheuttajat; Langenskiöld edesvastuullinen Pietariin lähetetty kirjeenviejä; reskripti senaattori Gripenbergille; ensi levottomuus tyyntyy. Isänmaallista laulua; epäluottamusta jatkuu: mitä tehtäviä valiokunnalla saattoi olla. Valiokuntavaaleja valmistellaan; kreivi Berg saa virkavapautta; vphra Nordenstam v.t. kenraalikuvernöörinä. Rahaolot ja painotavat. Valiokuntavaalit: ritariston ja aatelin; Helsingin porvariston; vaalivastalauseita; julistus valiokuntakysymyksistä; nämä kysymykset julaistaan. Perustuslakien ja valtiopäivätapojen kokoelmat; Paimen ja Rosenborg. Puolivirallisia matkoja. Snellmannin esiintyminen Litteraturbladetissa; kirjoitus "Suomen oloista ja Ruotsin sanomalehdistä"; sen vastustusta, kiihkeä polemiikki; kompromissiehdotuksia, kirjoituksia ja adresseja; protesteja ja vastaprotesteja; väittelyn loppu. Porthanin juhlia; Vern. Holmbergin juhla: Hels. Dagblad perustetaan. Kreivi Bergin viimeinen hallituskausi Suomessa; eräs vphra Munckin antama uutinen; kreivi Bergin ero; vphra Rokassovsky kenraalikuvernöörinä; ilonpurkauksia. Uusi kenraalikuvernööri tuo lupauksen valtiopäiväin pian tapahtuvasta kokoonkutsumisesta; uusi mielenosoitus; naukujaiset painotarkastajille. Kehotuksia uusien paino-olojen aikaansaamiseksi; sensuuria koskeva julistus; komitea uutta painolakia varten. Vuosi päättyy; seuraukset siitä, että maa oli puolustanut perustuslakiensa pyhyyttä.