← Table of contents
Elämän muukalainen

VALKEA RUUSU.

Reading edition

Oi ystäväin, rauennut rusko, osa syömmestäin, kuin oman nuoruutein, kuin unelman, jost, eloss' eroon jäin, sun lepoon saatan näin!

Niin, poveen maan! Nuoruuden muistot ihanuudessaan! Kaikk' armaat tuskat sen, nuo heelmä-täydet, huoata nyt saan vain ruusuun valkeaan.

Mut ruususeen. ainooni kätkin helmen: kyyneleen. Se sinne kuului myös, sydämen loistoon ikimenneeseen, kevääseen, nuoruuteen…

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings