HIIHTÄJÄ.
Reading edition
Iltatuuli tietä jäätävänä käy. Revontulin paistaa pohjanliesi. Ihmisliikuntaa ei muuta näy, kuin hangen selkää hiihtelevä miesi.
Korpi laulaa öistä lauluaan, kuudan hohteen maisemille valaa. Hiihtäjä ei tuota huomaakaan; povessaan niin jäytää, polttaa, palaa.
Varjonsa vain vitkaan heilahtaa, jälkeenjääpä latu hämyyn haihtuu. Tylsin miettein miesi tuijottaa kärkiin liukuinten, ne vuoroin vaihtuu.
Hiihtäisikö riemuin toinenkaan, sysäisikö sompaa innoissaan, — tuskinpa, tuon uskon aivan varmaan, jos ois samanlainen tehtävä: viesti pappilaan on vietävä kuolinvuotehelta oman armaan.