III KAUNAS
Reading edition
1.
Sinä likainen juutalainen, sinä saastainen elukka. Joku ryssä istuu ja kiroaa Väinäjoen rannalla,
jalat roikkuen vanhaan lotjaan, jota verkkaan lastataan. Hyvä päivä katsoo surullisesti suviseen Liettuaan.
Pater Spielmanis ja minä — me kovasti hikoiltiin, kun ajoimme hitaassa pikajunassa Kaunasin kaupunkiin:
me junassa tutustuimme; me tulimme Puolasta päin; pater Spielmanis kutsui minut ja minä tietysti jäin —
me pohdimme probleemoita rannalla kulkien ja teemme välipäätöksen, että paha on ihminen…
ja sitten me janoisina lähdemme kapakkaan. Pater Spielmanis maistaa ja ryhtyy minulle kertomaan.
2.
(Hämärä metsä, pater Spielmaniksen tarina maailmansodasta.)
Metsässä, metsässä oli hyvin hämärää. Veljeni, sanoin minä, vielä, vielä jää.
Join hänen pullostansa, söin hänen rasiastaan, hymyilin ja nukuin metsään uudestaan.
Enkä tuntenut häntä, unessa älysin sen. Hän puhui outoa kieltä, hän oli vihollinen.
Heräsin valjuun aamuun, hyvin hämärään. Verinen pääni oli hänen sylissään.
Ah, minä nousin hiljaa kipein sydämin. Hän näkyi nukkuvan vielä. Sitten pakenin.
Ammuimme kivääreillämme sinne puitten taa. Metsässä, metsässä oli hyvin valoisaa.