KEVÄTESIKOT.
Reading edition
Oli taivas heleän sininen ja aamun kohua täynnä tori. Luo tytöntypykkä pieni sai kädessä kukkaskoti. Oli taivas sininen.
Hän minulle keltakimppusen myi silmin ilosta kimmeltävin. Kivet soittivat jalkaini alla. Kuin yli pilvien kävin kera keltakimppusen.
»Näin varhaisella sun kukitti ken?» soi puistosta armaan naurava ääni. On surku somuutta kukkain: kun suudelmin peitti hän pääni, ne kuolivat rutistuen.