Toisintoja.

Ensimmäinen Runo. 5. Laulaja minä olisin, Laulaja olettelisin Hywän toiseni keralla, Parempani kumppalini. 6. Suullinen sanalliseni! 8. Saaumma sanelemahan, 18. Kansassa ylenewässä; 60. Suorin solmun sommelolta. 70. Wähän päiwän wietteheksi; 72. Huomeneni huokiaksi. Taonta on sepolla työtä, Laulanta laki runolla, Kukunta kesäkäellä, Painanta Sinettärillä. 80. Itse wanha Wäinämöinen, * Isä wanhan Wäinämöisen, 84. Ikäwysty aikohinsa, Ouostu elämähänsä, 101. Otawainen ottanunna; 117. Tako rautasen orihin Hiirenkarwasen hewosen, Tako sarwisen satulan. 127. Hewosella hirwisellä, Kalahauin karwasella, Lohen mustan muotosella, 128. Hiirenkarwalla hewolla. 129. Ajo syötyjä ahoja, Noita Wäinön kankahia, 137. Lappalainen kyyttöselkä Kanto wiikoista wihoa, Kauanaikaista karetta 139. Kaukoa katsetta suurta * Kaukaista ylenkatsetta * Kanto kaukaista katsetta 140. Päälle wanhan Wäinämöisen. 141. Walmisti tulisen jousen, Jalon kaaren kaunisteli 142. Teräskaarisen kaniwi; 143. Kaari rauasta rakettu, Selk' on waskesta walettu. 155. Wuoli piiliä pinohon, Kolmisulkia kokohon, Warret tammesta wanuwi, Päät tekewi terwaksesta, * Teki piiliä piwosen, Kopran nuolia kowia, 157. Sulitteli nuoliansa * Sulitti tuliset nuolet 160. Warpusen wipusimilla. 168. Taisi jäntehen tawata, 169. Hiwuksista Hiien immen, Karwoista emäkapehen. * Hännästä ujon upehen, Hapsista halukapehen. 179. Wuotti illan, wuotti aamun, Illat istu ikkunassa, Aamut aitan kynnyksellä, Päiwät kuunnellen kujassa, 187. Keksi mustasen merellä, Sinerwöisen lainehilla, 188. Selässä sinisen hirwen, Selwällä meren selällä, Ulapalla aukialla. 190. Toki nuolensa tuliset Korwalla tulisen kosken, Pyhän wirran pyörtänällä; 211. Ampu kuiten, ei totellut; 213. Min käsi ylentänehe, 215. Min käsi alentanehe, Sen nuoli ylentäöhön. 217. Ampu nuolen ensimmäisen, * Ampu kerran nuoliansa, Meni ylitse merehen; Ampu toisen nuoliansa, Meni alatse merehen; 227. Koki kerran kolmannenki, Jopa wiimmen kohti käypi, Ampu riuhto Wäinämöisen Wasemehen kainalohon, Päähän olka oikiahan, 229. Ampu olkisen orihin, Hernewartisen hewosen Alta wanhan Wäinämöisen, Läpi länkien sioista, Kautta kainalolihojen. 231. Oikiasta olkapäästä, Kautti kainalon wasemen. 234. Sormin sortuwi wetehen, Käsin käänty lainehesen, * Sortu sormin lainehille, Kämmenin wesille käänty, * Sormin suistuwi wetehen, Kääntywi käsin merehen, 245. Astune kotiahoille, Saane Wäinön kankahille. 246. Saane Wäinölän saloille. 249. Seulu seitsemän keseä, 253. Meri aaltonen e'essä, Takanansa taiwas kirkas. 257. Kussa kättänsä kohotti, 260. Sihen niemiä nimesi; 262. Sihen kuopat kaiwaeli; * Sihen kuoppia kowerti; 264. Lati nuottalaskimia; * Sihen siiwosi apajat; 269. Purret käypi kauppamiesten. 257-269. Mahto luoa tuotoloita, Saatti saaria sanella, Salakarit siunaella, Kalahauat kaswatella. 270. Lenti kokko koilta ilman, Koilta ilman, alta taiwon, * Hanhonenpa ilman lintu Lenteä lehuttelewi, * Sotkonen on ilman lintu Etsiwi pesän sioa, * Haapana haki peseä, Asunmaata arwaeli, 272. Tuli Turjan kintahissa, Sai Lapin lapukkaissa, 274. Lenti kaikki ilman tuulet, 279. Pisti polwensa pesäksi, 287. Päähän polwen Wäinämöisen. 288. Wanu waskesta pesänsä, 290. Muniwi munia kolme, 297. Kuuli suonien sulawan. 298. Liikahutti polwiansa, 300. Munat wierey wetehen, * Munat wierehty wetehen, Lapsukaiset lainehesen, 303. Kokko ilmahan yleni. * Kotka läksi lentämähän. 306. Mi munass' alanen puoli, * Munoa alanen puoli * Jäälitsän alanen puoli 308. Mi munass' ylänen puoli, (K. 306) 310. Mi munassa ruskiata, Jäälitsässä ruskiata, 312. Mi munassa walkiata, (K. 310.) 314. Mi munassa luun muruja, Jäälitsässä luun muruja Toinen Runo. 4. Petäjäissä pölkyn päänä, * Meni männyn säikälennä, 10. Jo tunsi tuhun tulewan, Hätäpäiwän päälle saawan, 15. Jouin puulle pyöriwälle, Warwalle wapisewalle, 25. Tulehenko teen tupani, Wai wetehen saunan salwan. 28. Tuli tuiki polttanewi; 29. Westän pirttini wetehen, Wesi wienewi iäti. 30. Siitä tuuli tuuwitteli, Ilma lieto liikutteli, 33. Tuonne wiepi Wäinämöisen Pirun pitkähän perähän, 39. Tuolla Pohjolan lahella, Kylän kurjan kuuluwilla, 44. Tulin mailta tuttawilta, Siirryin syntymäsioilta, 46. Jäniksen jälettömälle. 50. Kaikki sammakot sanowi, 61. Matkoa osaamahan, 67. Tuopa musta Pohjan akka, Ulappalan umpisilmä Nousi aiwan aikaisin, 73. Pyyhki pikkupirttisensä, Waskilattian lakasi, * Pyyhki pikku pirttiänsä, Lattiatansa lakasi, 74. Lakaeli lattiansa Waskisilla warpahilla, Luualla hopeisella. 76. Luualla tuhatlehillä. 79. Wiepi rikkansa pihalle, Pellolle perimmäiselle, 81. Rikoillansa seisotaksen, Siitä korwin kuuntelewi, 83. Takimmalla tanhualla, Kaijimmalla pientarella. Tuosta kuuli kuusialle, Tajusi kaheksialle. 85. Itku kuuluwi mereltä, Poikki joen juorottama. * Kuuli miehen itkewäksi, Urohon urisewaksi. * Ujertawaksi urohon. * Urohon ujeltawaksi. 89. Tämä on itku Wäinämöisen, Urajanta Untamoisen, Jouhileuan juorottama. * Jouhileuan juorotusta. 95. Läksi luota katsomahan, Likeltä tähyämähän. * Läksi itkua perihin. 99. Kiwen kirjawan siwulla, Paaen paksun pallehella, 104. Otti miehen kuolemasta, Urohon katoamasta, * Nosti wanhan Wäinämöisen, Wiepi wierahan kotia. 107. Itse istu soutamahan, * Suoritaksen soutamahan, 109. Kirjokannen kynnykselle. 110. Syötti miehen syöneheksi, Juotti miehen juoneheksi, Apatti alanenäksi; * Syötti miehen syölähäksi, Juotti miehen juolahaksi; 112. Sano tuonne saatuansa, Pohjolahan tultuansat 115. Uriset uwantolainen? Laatisiko mieli miehen Palata omille maille, Noille maille ristityille, Paikoille papillisille? 118. Laatisipa mieli mennä, Palata omille maille j.n.e. 132. Onpa hywä ollaksesi, Armas aikaellaksesi Pohjan poikajen tuwilla, Perinteillä pehmeillä, 140. Kultakupista olutta. 152. Minpä annat palkastani, 164. Saatatko takoa sammun, Kirjokannen kalkutella, * Kun sa laait uuen sammon, Kirjokannen kirjottelet, 166. Kahesta karitsan luusta, Yhestä jywästä otran, Wielä puolesta sitäi, * Kolmesta jywästä otran, * Maiosta mahowan lehmän, 178. Ei oo taattoni takoja, Eikä seppänä setäni, Enk' ole opissa ollut, Seissyt seppojen pajassa; 181. Wielä taitawa takoja; Ei ole seppää selwempätä, Takojata tarkempata, Se on taiwahat takonut, Ilman kaaret kalkutellut, 185. Eikä pihtien pielmät. 202. Tyttösi lepyttelewi, Tinarinnat riuoawi. 206. Anto hälle uuen purren, Wasta terwatun wenehen, Laulo tuulen tuppurihin, Ilman raiwohin rakenti, Työnti wanhan Wäinämöisen Pimiästä Pohjolasta. * Anto hälle sirkun siiwet, Anto leiwon lennättimet; Niillä wanha Wäinämöinen Lenteä lehuttelewi, Pian lenti matkat pitkät, Wälehen wälit lyhyet Siitä kylmästä kylästä, Pimiästä Pohjolasta. Kolmas Runo. 1. Tuulikki Tapion neiti, Hoikka Honkelan miniä, Salo kaarron kaunis waimo * Katrinar neito kaunis, Sisar nuoren Joukahaisen 3. Sinisukkahan sireksen, Kautokenkähän kaniwi. 18. Näki kaaren taiwahalla, * Näki neien taiwahalla, Ilmassa ihanan immen, * Näki pilwen taiwahalla, Neit' on pitkän pilwen päällä, 24. Wask waippoa waruwi, Piwossa hopiapirta, Kultasukkula käessä, 29. Tuletko minulle neiti, Ikuseksi puolisoksi, Kainaloiseksi kanaksi? 30. Wieretäte wiereheni! 55. Emmä sulle ennen tullo, * Tulisin minä sinulle, Kun sa weistäsit wenosen, 59. Kirwon lyömättä kiwehen, 69. Ei kirwes kiwehen käytä, Kasa hietra kalliohon. * Ei kirwes kiwehen kosken, Eikä kalkkan kalliohon. * Ei kirwes kiwehen käynyt, Eikä kalkat kalliohon. 71. Päiwälläpä kolmannella Hiisi pontta pyörähytti, Lempo liikutti tereä, 78. Kirwes kimmelti kiwestä, Kammeltihen kalliosta, Terä lipsahti liha'an, * Terä liuskahti liha'an, 81. Hiis sen suonille sowitti, Lempo luille luiskahutti; * Lempo liitätti lihoille, 87. Weri pääsi wuotamahan, Hurme huppellehtamahan. * Maito maahan juoremahan. 103. Tulewalle tukkimeksi, Weren tielle telkkimeksi. 105. Weri tulwana tulewi, Hurme juoksewi jokena, * Weri tuiskuna tulewi, 113. Ei ollut sitä mätästä, 125. Rekehensä reutoaksen Wieretäksen korjahansa. * Rekehensä reutosihen, Korjahan karentelihen. 130. Korja kultanen kulisi, Jalas koiwunen kolasi, * Korja kultanen kulahti, Hopiainen pyörä pyöri, Ratas rautanen hasahti, 131. Ajo tuonne toitualle, Tuonne kylmähän kylähän; * Ajo tuonne toistolle, Tuonne kylmähän kylähän, Tarkkahan Tapiolahan; * Ajoa karittelewi, Ajo kymmenen kyleä, Talo wastahan tulewi, Ajawi talon pihalle, Kartanolle kaunihisti; 136. Uron tuskan tuntioa, Wammojen wakittajoa, Rauan raannon katsojoa, Puun jälen puhelioa, * Weritulwan tukkijoa, Salpoa werisatehen, Suonikosken sortajoa? 140. Poika portahan nenässä; * Paarna pieni pankon päässä; 141. Lapsi warsin wastaeli, 153. Keskimmäistä tietä myöten, Keskimmäisehen talohon. 165. Ohkoa owen awasi, 173. Ajo tuonne toisialle, Äärimmäisehen talohon; Siell' on ukko uunin päällä, Halliparta harjun alla, Jok' on tukkinut hywätki, Jalommatki jaksanunna. 176. Itse noin sanoiksi wirkki: Oisi akka ammuttawa, Koukkuleuka kolkattawa. Porohkoiksi poltettawa, 179. Wierimmäistä tietä myöten, Wierimmäisehen talohon, 189. Tuli ukko ikkunahan, Puuho ukko pöyän päässä, Parta laulo, pää järisi: 197. Alta kosket, päältä wirrat, Kosket kuohujen kohilta, 200. Kapeista kannaksista. Neljäs Runo. 1. Sano ukko, noin nimesi Tytöllensä nuorimmalle: Lämmitä saloa sauna, Rikenehen riuahuta Haapasilla halkosilla, Pienillä pirastehilla; Kasta kaljalla saranat Oluella ukset woia, Jott' ei ulwo suuret ukset, Eikä wankase saranat. Wieös wastat warjoissasi, Lehet hienot helmoissasi; Niin hauo simanen wasta, Mesilatwa lauhuttele. 5. Meni saunahan saloa, Kylin kylpihuonehesen, Ilman uksen ulwomatta, Saranan narahtamatta. 9. Reiälle rewennehelle, Haawalle halennehelle; 20. Laattialle lainehtinna; Ei ole talossa taassa Sinun tulwan tukkiata. 27. Ain' on toimi toisialla Kun on toisessa talossa, Wäki wäljässä tilassa Kun on toisen hartioissa. Sai itse sanelemahan, Puhkesi puhelemahan: Sulettun' on suuremmatki j.n.e. 340. Yheksältä woitialta, Kaheksalta katsojalta. 346. Ne on polwehen panewi, Warpahisin walmistawi. * Niillä woiti Wäinämöisen, Pahoin tullehen paransi. 392. Kapaloittu kaunihisti, 401. Saipa tulwa tukkiansa, Suonikoski sortajansa, Kiiwahasti kiinni otti, Weri seiso selwäsesti, 403. Tuosta tuli terweheksi, Kaswo aiwan kaunihiksi, Ihommaksi entistähän j.n.e. 411. Waka wanha Wäinämöinen, Kun oli wiimmen wirkistynyt, Tointunut werituhosta, Katsahtawi taiwahalle j.n.e. 418. Luonnon luojalta lujalta. Wiies Runo. 14. Noita Wäinölän ahoja, Kalewalan kangasmaita, 17. Syö syöjä unen näkiä, 26. Laulelee, hyrähtelewi; 32. Halki pilwien hajotti. 34. Laulo näähän kultarinnan, Kaksi kullaista käkeä Kuusssehen kukkumahan, Lehwyille lekkumahan, Laulo oksille orawan. 52. Ompa syytä ollakseni, Jouwuin maille wierahille Äkki ouoille owille, Enkä tiennyt tietä käyä, Outo matkoja osannut; Annon seppo Ilmarisen, Lainasin emoni lapsen Pimiähän Pohjolahan, Pohjan pitkähän perähän. Sano seppo Ilmarinen: Ellös ollo milläkänä 60. Maan kuulu, ween walio, 64. Saoin markoin maksettawa, Tuhansin lunastettawa 72. Jopa taianki tajuta, Ymmärrellä mielalasi; Jopa sie minun menetit * Tuosta tunnen kielastajan, Tajuan walehtelian; Jopa sie minun lupasit 80. Paikoille papittomille, Maille ristimättömille. 90. Siell' on kuu kumottamassa, Siellä oksilla otawa. * Kun on näätä kultarinta Kultasessa kuusosessa. 99. Nossos puuhun korkialle Orawaista ottamahan, Nääteä tapoamahan. 110. Sanowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: Oi Ukko ylijumala, Tahi taatto taiwahinen, Nosta tuuli tuppurihin, Ilma raiwohin rakenna; 129. Läpi taiwahan tähitse 130. Tuuli tuopi wierahia Tuonne Pohjolan pihalle, 133. Eikä wirka willahännät, * Penut oikein osata. 143. Eikä wirka willaseuot. 146. Taiottani, tieottani, Ilman innotta isäini, Waruksitta wanhempaini Tuntemattomain tuwille, Käymättömille kylille. 154. Tuota Wäinölän wäwyä, Tahi seppo Ilmarista? 158. Olen ma seppo Ilmarinen, Tahi taitawa takoja, Waan en wäwy Wäinölässä, Kasakka Kalewalassa, Weli olen wanhan Wäinämöisen, Lanko laulajan ikuisen. 170. Sio kullat kulmillesi, Sinilangat silmillesi, Punalangat pääsi päälle, Hopiat hiwuksillesi; 185. Seitsemän sinihametta; Wiitiseksen, waatiseksen, Waskipantohin paneksen, Tinawöihen telkitäksen, Tuli aitasta tupahan Pukemissa puhtahissa, Walkehissa waattehissa 197. Uuwutti unettomaksi, * Uuwutti unettomaksi, Waiwutti warattomaksi; 204. K. II: 164. 214. Taian ma takoa sammon 220. Jo olen taiwoa takonut, * Äsken taiwoa takoissa, Ilman kantta kalkuttaissa. 234. Wasaroa warsinkana. * Wasarata warrellista. 247. Alasimellen alusta 286. Lyöä lynnähyttelewi, 291. Yöt neittä lepyttelewi, Pitelewi pitkähiusta. 293. Saapi sammon walmihiksi, Kirjokannen kirjotuksi; Ei saa neittä miessytyksi Impeä lepytetyksi. * Sai sampu takoneheksi, Neitonen lunastetuksi. 295. Ei neiti lunastetuksi, Hiwus pitkä miessutuksi. 299. Jauho päiwän, jauho toisen, Päiwän jauho juotawia, Päiwän toisen syötäwiä, Kolmannen pieltäwiä. 309. Yheksän sylen sywähän 326. Laatisipa mieli mennä, Saaha syntymäsioille, Kotihini kuolemahan. 333. Nousi tuuli tuulemahan, Tuuli poies Pohjolasta, 345. Jo mie laain uuen sammon j.n.e. Kuues Runo. 2. Seki kaunis Kaukomieli Kulkeaksensa kokesi, Mennäksensä miettieli, 5. Luotolahan lankohinsa, Wäinölään anoppihinsa. * Wuojelahan lankohinsa, Wäinölään sisarihinsa. 8. Talwen tallikonkaria, 14. Oi emoni kantajani, Warsin waltawanhempani, Hae sukkani, saa rätsini, Hae warwashattarani, 18. Lähen neitiä Pohjolasta, * Lähen Hiiestä kosihin, Wuoresta walan tehestä. 26. Lapin uusille tiloille, Lapin talwitanterille; 69. Saata Saksaksi sanoa. 75. Suan seinähän siwalti, Liinat lieskahan lewitti; 78. Jos kauko kaonnehekse, Mies häjy häwinnehekse, Jo suka werin tulewi, Harja hurmehin noruwi. 81. Harja hurmehin kuluwi. * Harja nuorehin noruwi. * Harja hurmehin huruwi. 182. Sillon lieto Lemminkäinen Tohti toiseksi ruweta, Ruohti muuksi muutellate; Mato rautasna matona, Kulki kyissä käärmehenä. 183. Sai sisähän salwoksesta, 188. Laki täynnä laulajoita, 205. Kun ei sua koirat hauku, Eikä wiitsi willaseuot. 216. Itse laululle rupesi, Töille wirtten työntelihen; 230. Etemmäksi ennätellä, 233. Kuss' ei kuulu karjan kello, Helkkeä hewosen kello. 246. Kokonansa kokkahongat, Tywin syösten suuret hongat, Latwoin laikkapäät petäjät. 260. Siksi en sinua laula, 263. Rinnoillansa riuottelit, 273. Juoksi Pohjolan joelle, Seitsemäs Runo. 11. Kun sa kylwet kuuman saunan, Kuuman saunan rautalanan, Wastan rautasen keralla. Niin sanowi Lemminkäinen: Oi Ukko yli jumala j.n.e. 14. Lyylikki lylyjen seppä, Kapo kalhujen kania, * Lystikki lylyen seppä, Kaunis kalhujen tekiä, * Kaunis Kauppi köyrötyinen, Warsin weitikkä werewä, 16. Sykysyt lylyä wuoli, Talwet kalhua kawelti, * Kesän laati uutta susta, Talwen kalhua kawerti, 17. Ketti kalhua kewään, 18. Wuoen wuoli sauan wartta, Toisen sompoa sowitti. * Talwen sauoa salitti, * Päiwän laati sauoansa, 20. Saapi sauat walmihiksi, Sauan warret wuolleheksi, 25. Kahen siiwen siukowata, Jot' ei näillä yllättäne, Kaunihisti kannattane, 30. Pääty Hiiet kuulemassa, Juuttahat tähyämässä; 32. Hiiet hirwiä rakenti, Juuttahat poroja laati, 33. Juuttahat suki poroja, * Jalopeuroja sukesi, * Tewanoita synnytteli, 36. Sääret suolta seipähistä, Selän aiwin aiaksesta, 39. Taljan kuusen koskuesta, Ruumihin lahosta puusta, 42. Hiiet neuo hirwiänsä, 47. Jalkoa jaloton wilja, 50. Lapin lastutanterille. 54. Ahin aitojen perätse, Weitikän weräjän suutse; 55. Warsin weitikän weräjän; 56. Potkasi koasta korwan, 58. Kesken keitin keikahutti, * Selät keitin keiahutti, * Kesäkeiton keikahutti, * Keitin korwan keikahutti, 59. Keitot tuhkahan tuherti, Wellin lietehen lewitti, 62. Waimo nauro, lapset parku, 64. Lapin naiset nauramahan. 65. Itse weitikkä werewä Heitti rangan karsimatta, Puun sorian sortamatta, Kohta päätywi pihalle. 80. Pian suuttu ja wihastu, 81. Solahutti suopetäjän; 86. Toinen makso markan saua 89. Silmän siitämättömähän, 95. Hiitten hirwen lautaselle, 98. Siwua silittelewi, 101. Lempi tyttösen lewätä, Tinarinnan riuotella. 109. Lyly lenti pälkähästä, Kalhu kantapään siasta, Sana suoweron warasta, 117. Palaneeko, paistuneeko Lappalaisen ruokokenkä, Luikanneeko, laikanneeko Kappalaisen kalhun pohja. 141. Halla-aamuna warahin, Jott ei ämmät äkkäjäisi, Koukkuleuat kokkajaisi. 156. Ampujat alakätiset, Pärenuolet, puuwasamat Ei ne kauas kannattane, Ampuwärkit ei yletä. 164. Niin on korwat koirallani, Kun on suorin lammin lumme. 174. Haukkuani haittoawi, 190. Jott' ei koirani erehy, Etsien uron ereä 206. Uloppalan ukko wanha, Ukko wanha umpisilmä Makasi oman emonsa, Rinnoillansa riuotteli Suon selällä, maan nawalla, Ween liiwan liikkumilla. Kanto koiran kohussansa, Maksoissansa maan walion. 214. Tuuli wilttiä kohotti, Ahawa alaista puolta, 278. Eikä miehet mielusemmat; 302. Aina auttamattuessa, 374. Poikki Pohjolan joesta, Päällitse tulisen kosken. 461. Sinun on kullat karwasemmat, Minun on kullat kuulusammat, 496. Kun sa warsan waljastelet, Längität jalon hewosen, Suitsetat punasen ruunan Wihannalla wainiolla, Pyhän pellon pientarella. 503. Warsan waljoja kysywi, Suwikunnan suitsiloita, 519. Waahtileuan warwikolla, 523. Isä ilma, auer taiwo, 534. Jolla warsan waljastatan, Suitsetan tulisen ruunan. 555. Eikä ankein ajeta. Enmä siimalla siwalla, Enkä raipalla rapa'a; Jos ma siimalla siwallani Silkkisiimalla siwallan, Eli raipalla rapa'an, Saran syrjällä syseän. 586. Jousetonna, nuoletonna, Aiwan ampukaaretonna 587. Yksillä yrityksillä, 590. Läksi joutsenen joruhun, Pitkäkaulan katselohon, Tuonen mustassa joessa, Manalan alantehessa. 605. Wesikyyt weestä nosti, Lapokyyt on lainehista. 607. Läpi syämen maksan kautta, 621. Samolla sarajahansa Heitti Tuonelan jokehen, Manalan alantehesen. 628. Manalan ikimajoille. Kaheksas Runo. 15. Lausu orja owen suussa, Owen suussa orren alla: 30. Polo poikoa pätöistä; * Jo nyt on polo poikoani, Sekä loppu Lemminkäistä; 36. Kysy tuolta poikoansa: Miss' on poikani polonen, Missä lieto Lemminkäinen? 57. Liekkö hukkunut wesillä, Tahi kuollut koskiteillä? 80. Etsitähän eksynyttä, Kaonnutta kaiwatahan, Talwella lylyn liwulla, Kesällä weno kapeilla. Etsitähän, eipä löytä, Haetahan, ei hawata. 96. Juoksi korwet kontiona, Järwet saukkona samosi, Lintuna lehot lewiät, 100. Hakiellen hienot heinät, 105. Tie kaunis kawon tekemä! * Tahikka kawon tekemä! 109. Emp' on tieä, enkän tunne; 122. Aina eistywi etemmä, * Aina eillehen menewi, 125. Tahi kantama kapehen 136. Polwin hyytä hyppimässä, Säärin jäätä särkemässä, Riitettä repäsemässä. 159. Wirrassa wipajawassa, Koskessa kohajawassa, 163. Muu ruumis lahona puuna, 171. Warsi walmista tuhatta. 174. Itse purstoksi panewi Leipälapion lewiän, Elohurstit siiwiksensä. * Airot siiwiksi sitowi, Purstoksi pitkän petäjän. 178. Sa'an salmen loitommaksi. 186. Paista päiwä hempesestä, Toinen kimmosti kimota, 203. Wanhat sauwojen warahan, 225. Paljo muita muskuloita, 233. Tästä poikasen rakenti, 235. Sano lieto Lemminkäinen: 243. Työnti Tuonelan jokehen, Manalan alantehesen, Meni koskessa kolisten, Myötäwirrassa wilisten, Siellä turskaksi tulewi, Waipuwi walaskalaksi, Ruotsi syöpi ruokinansa, Herrat herkkuina hywinä, Pappilat parahinansa. 248. Ei saattant sanoille panna, Eikä wirsille weteä. 256. Taiwan tähtien takoa; 266. Läpi taiwahan lähitse; 280. Sanowi sanalla tuolla: Oi Ukko ylijumala! Tee on terwe Lemminkäinen, Äitisen emoni lapsi, 288. Jopa sai sanalliseksi, Taisi wirsille weteä. * Ja saatti sanoille panna. Yheksäs Runo. 2. Weisti wuorella wenettä, Kalkutteli kalliolla Kesken jäänyttä wenettä, Purtta puolin puuttunutta; 24. Siitä saapi pohjapuuta, 28. Laulo päiwän, laian puutti, Laulo toisen, toisen puutti, 30. Kolmannen perikokalla, Hankoja hawinnehissa, Keulakaarta käätessähän. 36. Peräjuuren jatkoksessa, Kokkien kohentimilla. * Perälaian liitännässä, Wene konnan kokkapuussa. 43. Niin sano sanalla tuolla: Tuolta saan sa'an sanoja, Tuhat wirren tutkelmoita, Joutsenen kynän nenästä, Aina allin kielen alta. 52. Tappo parwen pääskylöitä, Joutsenia pitkän juonen, Lauman hanhia hajotti, (Hajotteli hanhikarjan) Ei saanut sanoa yhtä. 66. Sai sieltä sata sanoa, Ne kaikki awuttomia. 75. Astu tietä, astelewi Tuolle Tuonelan joelle. 79. Sittä huuti huiahutti, Wihellytti wiuahutti 82. Lapsi Kalman karpasoa, 93. Muun surman murottamatta. * Muun surman musertamatta. 99. Jo tunnen walehtelian, Ymmärtelen kielastajan; * Tuosta tunnen kielastajan, Tajuan walehtelian; 102. Tuoni suusta tupruaisi, 108. Rauta on mun manalle saanut, Teräs tuonut Tuonelahan. 117. Hurmehin norahteleisi. 128. Tulin turkkisi palaisi, * Tuli turkissa palaisi, Walkiainen waattehissa. Ei sillä wenettä saaha, Tuoa purtta Tuonelasta. 139. Wesin helmasi waluisi, * Wesin waattehet waluisi, Waahtena walahteleisi. * Wesi waatteista waluisi, Helmoista herahteleisi. * Waahti parrasta waluisi, 151. Jo wainen walehtelinki, Täytywi tosin sanoa: 172. Tuonen tyttäret toruwat, Lapset Kalman kalkuttawat: Ei täältä wenehet joua, Eikä suorru soutajamme. Sillon wanha Wäinämöinen Tohti toisiksi ruweta, Ruohti muuksi muutellate, Kiwenä wetehen wieri, Sarana saraikkohon. Tuonen tyttöset toruwat, Tinarinnat riitelewät: Äiä on tänne tullehia, Waan wähän palannehia; On meillä kotona tytti, Rautalangan ketreäjä; On meillä kotona poika, Waskiwerkkojen kutoja Tuohon Tuonelan jokehen, Manalan alusmajahan, Ettet pääse päiwinäsi, Selwiä sinä ikänä. 178. Satasormi Tuonen tyttö, * Tuonen tyttö rautasormi, Rautasormi, rautanäppi, 182. Keträsi sykysen nuotan, 184. Kiwen kirjawan siwulla, Paaen paksun palliolla. * Korwalla tulisen kosken, Pyhän wirran pyörtehessä. 186. Tuonen poika rautasormi, Rautasormi, rautanäppi, Jok' oli kuollehen näkönen, Kaonnehen karwallinen, Jo kuto sykysen nuotan, 207. Sanan wirkko, noin nimesi: Täm' ei mies Manalle joua, Tukkapitkä Tuonelahan; Mato joutaoon Manalle, Lyhyttukka Tuonelahan, Ilman tauin tappamatta, Oman surman ottamatta, Muun surman musertamatta. 209. Meni mustana matona, 214. Mateli matona werkot, Kymmenes Runo. 12. Suussa Anterwo Wipusen, * Suussa Angerwo Wipusen, 15. Hempu heiluteltawata, 16. Neki matkoja pahoja; 18. Naisen neulojen neniä; 20. Miehen miekkojen teriä; 25. Kuni muinosen musikan Eli kurjan palkollisen. 30. Ohoh taitawa takoja! 35. Lai syämehen teräkset, Pane päälle meltorauta; 39. Watsasta Wironi wanhan, 43. Kauan kalkkisi kaonnut, * Kauan Antero kaonnut, 50. Juoksi juonen ensimmäisen * Juoksi juonen heikutteli 52. Astu toisen tolkutteli 54. Kolmannenki kelkytteli 58. Kauan lehossa lewännyt; (Lewossa, liewossa, mannussa) 59. Kaswo suusta kaunis ruoho, Kielestä helewä heinän Wenehaapa hampahista, Leuoilta lewiä leppä, Niskasta niherwä kuusi, (Kulmista kumia kuusi), Päältä pensiä petäjä. 71. Wenehaawat hampahilta, Otsasta orawikuuset, Päältä pensiät petäjät. * Jaloilta jalon petäjän. 74. Syösti rautasen korennon, Pisti pään teräksisimmän. 89. Torkahti jalansa toisen, Waapahti wasempuensa Suuhun Antero Wipusen, 90. Mahtipontisen powehen; 103. Lyöä helkähyttelewi, 110. Jo sit' on jotaki syöty, 112. En ole syönyt taan näöstä; 115. Rauan karstat karkelewi 416. Emmo Wäinölän wasikka, Ulappalan umpisilmä Eli kantus Kalewalassa, Jotta helpon heittäsimmä, Muunne muuttaisin majani. 421. Lähen konna koukuistasi, Maksoistasi maan wenyjä, Kun sanot sa'an sanoja, Tuhat wirren tutkelmusta. 444. Ennen eukon neuomia, Kehräwartta kiertessänsä, Wäätessänsä wärttinätä. Laulo muitaki sanoja, Otetuitansa omia, Tiepuolista tempomia, Kanarwoista katkomia, Risukoista riipomia, Wesoista wetelemiä. Yhestoista Runo. 7. Rakenteli laiwojansa, Kun kuki sukimojansa, Itse ilmoin luomiansa, Laulo wenosen wesille, Laulo päälle purjehia. 13. Karahkoita kankahalla, 18. Somerta sirottamahan Wenehellä waskisella, Melan koukkupään nojassa, 24. Satalaita lainehtiwi, 27. Kawe ilman kaunis impi, 29. Aina poukkujen pesiä, Räpähien räimittäjä, * Aina sotkulla asuwa, Waattehia walkasia, (Räpäleitä räiskyttäjä), Rannalla meryttä wasten, Wasten merta hiuennutta. * Laisen laiturin nenässä, Siwulla sinisen sillan, Nenässä utusen niemen, Päässä saaren terhenisen. Sepä kuuli kuusoalta, Kaheksaltaki karehti. 36. Kahen puolin kaikki paikat, 42. Kun sa ollet hanhikari, 45. N. s. l. lewitö (lewiös, lewiä), 47. Kun lienet kalanen kari (kare) 50. N. s. u. ureu (uretu), 52. Kun ollet kiwinen kari, 55. W. p. wetele (wetelös, wetäköö), 57. Kun ollet isoni pursi Eli weioni wenonen, 59. Niin kohin kotihin kännys, 61. Kylin muita walkamoita. 68. Niin sä lähene lähemmä, * Niin perin kotia käännys, 74. Jo kohin kotia käänty, Perin muille walkamoille, * Ja perin kotia käänty, Kohin muita walkamoita, 81. Kysytteli, lausutteli: 83. Suorihet suwannon sulho, * Urkenit uwentolainen, * Ulkosit uwantolainen, 86. Läksin kuujan kuullantahan. Lohen suuren pyyäntähän, 94. Muin ennen minun isoni, Toisin waltawanhempani, 96. Läksi lohta kuultamahan, 93. Oli werkkoja wenonen, Laiwan täysi laskimia, Pian täysi tarpomia, 106. Läksin joutsenen joruhun, Pitkäkaulan katselohon, * Läksin sorsien hakuhun, 107. Satasiipien samohon, 123. Hywä koira kahlehissa, 124. Koira kierti rannan kierät, * Rakki rantoja samosi, 129. Tule neiti purteheni, Weäte wenoseheni, 138. Wenosi wesien wieä, 144. Ja wainen walehtelinki, Joutawia juoruelin; Läksin neittä Pohjolasta, Impeä Imantolasta; Kun on neiti Pohjolassa, Impi kylmässä kylässä, Kiitti puoli Pohjan maata; Lihan läpi luu näkywi, Läpi luun yin näkywi. 154. Kun tunsi toet sanomat, 158. Noita tuuli tuuwitteli, Ilman lieto liikutteli Rannalla meryttä wasten, Wasten mertta hiuennetta. 160. Pian juoksi matkan pitkän, Wälehen wälin lyhyen. (Wälehen wälit samosi). 164. Ohoh seppo weikkoseni, 163. Kolmet korwaskoltuskaiset, * Kolmet korwarenkahaiset, 173. Talwen talliorittasi, Syli syttä hartioilla, Waaksa muulla wartalolla, Kyynärä kywentä päässä, Kortteli kowa nokea. 176. Otetahan sun omasi; * Otetahan ostettusi; 180. Wuosin kaksin kaupittusi, Kolmin wuosin kosjottusi; 190. Wasara waju käestä, 192. Kulta kiehu kattilassa, Kulta tuhkahan tuhertu, Lietehen hywät hopiat, 202. Jolla (josta) p. pesemme, Pulmonen puhastelemme, 211. Puuhusilla pikkusilla, 212. Kanto wettä kaiwosesta, * Kanto wettä kauhasella, Wettä tiiskillä tiputti, 215. Lempiwastan liehautti, 216. Lati pikkusen poroa, Lipiäistä liuotteli, Yhen kynnen mustukaista, Kynnen mustan (päällä) seisowaista. 222. Sa'an lukkoja takowi, Tuhannen awaimia, 225. Yhen kalan kiehuessa. 226. Siitä peipponen peseksen, Maan walio walkoaksen, Suoriksen suwannon sulho. (Sueksen urosten sulho). 230. Saipa kaswot kaunihiksi, Puhkesi punaweriksi, Tuli tuntemattomaksi. 240. Tuoppi kauhtana kaponen 242. Wyöhyt kullan karwallinen 244. Saaos saapka sen näkönen, * Saa saapka soasta saatu, Tuhannesta tukku tuotu; Pane warsa waljahisin, Puna puikkojen etehen. 256. Laski helmillä hewoista, * Laski wirkkua witsalla, Läksi wirkku winkumahan. 265. Linnan lusku luukutteli, Perän peltohon sysäten, Hännän maahan torkutellen; 266. Sano Pohjolan emäntä: Oi on piika pikkarainen, Kylän paras palkkalainen, Käyppä, joua katsomahan, 270. Käwi tyttö katsomahan, Waajon päähän pästyähän, Itse noin sanoiksi wirkki: Tules maammo katsomahan, Ajetahan kirjokorjin j.n.e. 288. Käyös renki katsomahan. 297. Maan walio waikutteli, 299. Hännän maahan torjutellen. 301. Ei halli wiatta hauku, Peni syyttä syyhättele, 310. Jo taisi pian tajuta, Jo ylenki ymmärrellä, 317. Ulkopuolen uuhen lahta. 334. Nenätse utusen niemen, Päitse saaren terhenisen, 339. Ku soutaa punawenehin, * Ku soutaa punasin pursin, Perätse utusen niemen, Taatse saaren terhenisen, 340. Punasella purjehtiwi, 344. Saapi purrella eloa, * Saapi sammulla eloa, * Alus on täynnä aartehia. 349. Wanha neuossa warakas, Nuori työssä nopsahampi. 351. Niin neiti paremmin tiesi, Asiansa arwaeli, Sanowi sanalla tuolla: Ei oo neiti antaminen, Tahi tyttö työntäminen Korjahan joka kosian, Joka miehen mieltä myöten. 354. Ei neittä rahoilla saaha, Eikä kullalla kosita, 362. Siitä tultihin tupahan. Kysy Pohjolan emäntä: Mitä wierahat sanowi? Tuop' on wiisas Wäinämöinen Itse eillä ennättäwi: Läksin neittä kosjomahan. * Laulo lapsi lattialta, Imewäinen istumalta: Pois pojat, ulos urohot, Pihalle pisimmät miehet Rinnuksia riisumahan, Rahkehia raastamahan. 382. Wanhoa en warsinkana. Kahestoista Runo 12. Lempo wasta wakoeli, 31. Pani kyitä kytkyehen, Kääreisin käärmehiä, Rautasihin renkasihin, Witjohin teräksisihin, 43. Panet karhut kahleisin, 45. Tappo tammat tanhuilta. * Kaato tammat kankahilla. 53. Karhut rautakahlehisin, 65. Kun saat Pohjolan joesta Hauin hirmuhampahisen, Kalan suuren miesten syöjän Anopille antehiksi. 74. Pahoin huoliksi panihen Ilmariselle sepolle, Takojalle tarkimmalle; Tohti toisiksi ruweta, Ruohti muuksi muutellate, Laati kokon kopristansa, Itsestänsä iskulinnun; * Ottawi kokolta koprat, Linnulta lihan pitimet, Hawukalta haarottimet; 96. Selkä seitsentä wenettä. * Selkä syltä seitsemättä. 98. Kohotellen ilman koira, 141. Jo kokko kohotteleksen, 142. Ween wenkalen wetäsi, 145. Niin nosti kynime kokko, Nosti suuren suomuhauin, Kohotteli korkialle, 151. Pitkän pilwen laian päälle, Ylähäksi taiwahalle; 153. Siinä riipo rintapäitä, Siinä maisteli makua, Ruuatt' on korwa kilpiäwi, Watsan warsin halki laski. 154. Taiwan kannet kallistihen, 162. Ei tunnu wesi weelle Hauin suuren suomuloista, Eikä tunnu maa maalle Linnun liian lentimiltä. 176. Tulkohon ikuinen tuoli, Istunpölkky polwuhinen 183. Joko neiti annetahan, Tytty täältä työnnetähän? 192. Kun söit koira saalihisi, 198. Kokki suolansa kokewi, Makiansa maistelewi. * Kokki ruokansa kokewi, 200. Saanni Tuonelan joesta, 207. Paniaksi päänaluen, Jalkoien jaksajaksi. Sillon Pohjolan emäntä Anto oman tyttärensä Ilmariselle sepolle, Takojalle tarkimmalle, Sanan wirkko noin nimesi: Mistä tiesit teutamoinen j.n.e. 220. Sillon seppo Ilmarinen Itse tuon sanoiksi wirkki: Siitä tiesin teutamoinen j.n.e. 221. Lapsi pieni lausutteli: 225. Kuulu kullalta metsältä, Hopehelta hongikolta; Ei sen koirat koissa maattu, Pennut pehkussa lewätty, Haukku koirat korkiasti, Sinisen salon sisässä, Korwen kuulusan koissa. 225. Hopehilta lainehilla, * Lakehilta lainehilta, 229. Saksan salmilta sywillä, Ulapoilta aukeilta. * Wienan päälliltä wesiltä. 242. Aikawihkon antajoa, * Tulewata tuttuansa, Kuuluwaista kultoansa. 247. Kuuli kukon laulawaksi, 250. Niinp' on suihki sukkulainen, Kun kärppä kiwen raossa, Niinpä piuhko pirran pii'it, Kun tikka puun kupeessa, Niinpä käänty käärilauta, Kun orawa oksapuussa. 260. Laatikaame pieni pirtti, 270. Hyw' on heponen salata, * Parempi hepo salata, 270. Toiset runot kertowat Wäinämöisen mainitut työt tehneen ja neien perinneen, waan Ilmarisen itsellensä kullasta takoneen. Kolmastoista Runo. 1. Päiwilä pitoja laati, * Pohjola pitoja laati, Sariola juominkia, 13. Hämehessä härkä synty, * Kaswo härkä Kainuhussa, * Kaswo härkä kaunihisti, Liho mulli liiotenki, 17. Keski lehmojen wasoja, Häntä torkku Torniossa, Pää pääty Kalewalassa, Jalan astu Aunuksessa, Jalan toisen Torniossa, 22. Neljäs laajassa Lapissa; Söi se heinät hettehistä, Selkä pilwiä siwupi. 23. Päiwäkauen pääsky lenti. 25. Kuukauen orawa juoksi 26. Härän selkäluuta myöten * Härän häntäluuta myöten, Hätäsesti päähän pääsi; Kesän kärppä kääntelihen Yhen kytkyen sialla. 32. Sonnin maahan sortajata, * Sonnin suuren tappajata, 34. Kauhiasta Karjalasta, 41. Wirokannas kaatamahan; 43. Mustat silmät muljautti, 45. Palwanen pajuille pääsi, Wirokannas witsasille. 55. Siitä meni toisen kerran, Ukko hammasta hiowi, Ruhto niskahan rutosti, Sorti sonnin polwillehen j.n.e. 63. Mies nuori merestä nousi, 71. Part' on rinnoilla eessä, 78. Sonni kaunis kaatajansa. 81. Wäänti härän polwillehen, Siitä käänti kylellehen, Kylellehen, selällehen. (Tuosta työnti selällehen). 83. Saipa siitä saalihiksi. 84. Wähä on saatu saalihiksi. 88. Kuuta kuusi leiwiskätä, 92. Pani otraista olutta Puisen uuen uurtehesen; Ku on kanto kauhasilla, Ku on tiiskinä tiputti, Se on kaunis Kaukomieli, Hänpä määrillä mäkäsi, Hänpä kanto kaksin määrin Omiansa otriansa. 99. Niin huhu humala puusta, * Huhusi humala puusta, 100. Wesi kaiwosta sywästä, * Wesi Juortanin joesta, 103. Millon yhtehen yhymmä! 112. Talwi pantihin olutta, 121. Kaiwahtawi ulkokansa, 128. Pieni ois soan sawuksi, 129. Suuri keittowalkiaksi. * Suuri paimenen paloksi. 130. Pantihin olutta talwi; 135. Kolmesta jywästä otran, Kahesta humalan päästä. 143. Kawon kaljan käyttimeksi. 148. Mitä tuosta syntynehe, Kun olisi henki saatu. 157. Hywän muorin hyppysissä? 160. Osmotar oluen seppä, Kapo kaljojen tekiä Hiertelee, hykertelewi, Hiero kaksin kämmeninsä, Hykerti käsin molemmin; * Hiero kahta kämmentänsä, Hykerti molempiansa, Reisillähän reikutteli; Hiero walkian orawan. 164. Sano tuon on saatuansa: Orawani wästäkäinen, Puun puria puhtukainen! (Kummun kukka kultaseni!) 172. Mäki poikki, toinen pitkin, Kolmansi wähän witahan; * Salo poikki, toinen pitkin, * Siell' on kolme korpikuusta, Neljä puuta petäjäistä; Nouse kuusehen norolla, Petäjääsen kankahalla, 176. Katkoos käpyä kolme, Päitä lehwän leikkaellos, * Tuo käpönen tullessasi, * Käpy hiero kynsihisi, Kääriös käpälehesi, 182. Pian juoksi matka joutu, Wäleä wälit samosi, 194. Otti kuusesta käpyjä, Petäjästä helpehiä, Ne kanto kawon kätehen, Wei olalle Osmattaren. 201. Kapo kaato kaljahansa, 202. Eipä nouse nuorten juoma, Ylene kawesten kalja. * Ei kaswa kawetten kalja, Eikä juokse miesten juoma. 203. Eikä kalja käyäksensä. * Juoma nuorten nostoksensa. 227. Orpolastansa opetti: 232. Joki poikki, toinen pitkin, Kolmansi wähän witahan, Pohjon Peltojen perille, 234. Jossa tammat tappelewat, Orihit tasan panewat; (Tasan ottawat orihit,) 236. Rautasella kalliolla, Wuorella teräksisellä, * Koprin hiiwoa kokoa, 241. Rinta kulta riehätellä; 252. Walu kuona konnan suusta, Kino ilkiän kiasta, * Waahti juoksi warsan suusta, Kuona otsasta orihin, * Juoksi kuona tamman suusta, Waahti leuoilta orihin, 266. Waka wanha Wäinämöinen Warsin päätänsä kohotti, Keksi mustasen merellä, Sinerwöisen lainehilla. Siellä kyyt olutta juowat, Maot hierrettä wetäwät; Sen tähen emäntä rukka Wähemmin olutta saapi, Kun on kyyt olosen juowat, Maot wiertehen wetäwät. 290. Meri poikki, toinen pitkin, Kolmansi wähän witahan, 292. Tuurin uutehen tupahan, Palwosen laettomahan. * Tuirin uutehen tupahan. 310. Siwull' on simanen heinä, Mesiheinä helmoissansa, * Ompa neien pääriwoilla, Ompa heinä kolmisyrjä, 311. Wyöllänsä simanen heinä, 319. Kanto mettä kaulassansa, Mettä kaulansa rajassa, 325. Yleni kawetten kalja, 328. Tahto taari tyyräellä, Kahi kultanen kuhata. 336. Tapin waskisen taaksi, 341. Laulajani laitteleisi, * Laulajani lainehtisi, 349. Muu kala karehtiaksi, * Muu kala murehtiaksi, 351. Kalassa karehtiata, 358. Susi poika Loiramoisen Sep' on laululle rupesi, Töille wirtten työntelihen; Ei suessa laulajata, 359 1/2. Kaswawa karehtiaksi, 361. Kalsussa karehtiata, 363. Kielen kanta kammeltunna. * Kieli suuhun kimmeltynnä. 363. Kun ei jouwu juojoani, Juojoani, syöjöäni, Kun et laita laulajata, Katsone karehtiata, 372. Katkon päältä wannekaaret, Ulos tappini lähetän. 376. Päiwiläp' on ilman ukko, 382. Rammatki, rekirujotki, Sokiatki, waiwasetki, 390. Kauko on kaikitse torasa, Weitikkä werien luona. * Se on weitikkä werewä, Se on kaikitse torasa. 394. En tunne Ahin kotia, Enkä Kaukon kartanoa, Miss' on weitikkä werewä, Kussa kaunis Kaukomieli? 402. Lemmen on lahen perällä, 404. Silmä kiero, toinen karsas, Leuka pitkä, suu lewiä, 416. Maisin köyhiä kuletti, 419. Eipä kutsunt Kaukomieltä, Tahi lieto Lemminkäistä. Neljästoista Runo 1. Pääsi Päiwilä pitohin, Hywä joukko juominkihin. 4. Kumu kuuluwi kujalta, Iso rannalta ratsina. 11. Toiwoin tuulen tuntewaksi, 13. Meren rannan roiskawaksi, 15. Eipä tuuli tuullutkana, Pino pysty wierrytkänä, Meren ranta roiskahtanna, Someret karehtinunna; 20. Wäki tulewi tuhansin, Saoin kaksin käänteleksen. * Wäki tulewi tukulla Saksan salmilta sywiltä, Wienan päällistä wesiltä, Ulapoilta aukeilta. 24. Hywän rahwahan rajassa. 26. Tuntuwi wäwy wäestä: * Tuntuwi wäwy tulewa: 29. Tantsiwalla kaprehella, Lentäwällä liepehellä. 37. Ja wäwy pihalle saapi, 45. Rinnuksia riistomahan. * Rinnuksia riipomahan, Laskemaan wäwyn oroa. 51. Kylän naiset kyyhkyläiset! * Ohoh piika pikkarainen, Kylän palkattu kasakka! (Kylän pantu palkkalainen.) 57. Wiekööte wäwyn oronen Piehtaroille pehmeille, Tasaselle tanterelle, Kultaselle kuomikolle, 67. Waskisesta wakkasesta, * Waskisesta kaasiesta, Pyhäsestä pyörtehestä, Kussa kala kultanen kutewi, Maimat maalle pilkehtäwi. 70. Alta helpiän petäjän. 72. Pestyin otrin, lestyin lehwin, * Lestyin otrin, pestyin kakroin, 77. Takaselle tanhualle, * Tanhuoon takimmaisehen, * Takasehen tanhuohon, Ylimmäisen soimen päähän, 81. Siiwootes wäwyn oronen Kultasista koltsahista, 89. Otsiseinän ottamatta, 91. Kamoan kohottamatta, 97. Yht' on päätänsä pitempi Wäwy kaikkea wäkeä. 114. Oli lapsi lattialla, Laulo lapsi lattialta: Jopa tääll' on penkit pesty, 123. Siwuseinä on sirkan luista, 127. Orsi on osman olkaluista, 131. Lattia wesin walettu, 134. Penkit pienistä kiwistä. 135. Uuni on waskesta walettu, Saatu pankko paasiloista, (Pankko saaren paasiloista,) Karsina kapehen luista. 143. Kohin kullaista rahia, Rinnoin ristirahwahasen. 164 1/2. Mustentaa wäwyni silmät. * Mustuttaa wäwyni kaswot. 174. On kun kulta kotsahaiset, 170. Kylän naiset kyyhkyläiset, 185. Ompa tuopin totta tehä, 188. Siman haarojen sisästä, 221. Pahanko panin oluen, Wainko keitin wiinan wienon; 227. Kukapa tässä kukkujana, Kenkä kielin laulajana, 244. Huomenemme huokiaksi. 247. Tahi suuressa su'ussa, 249. Ku saisi käen kätehen, * Saajoa käen kätehen, Lihan toisehen liha'an, 264. Jälestä parantelewi. 296. Kansassa kasuawassa. 306. Kaljat koskena kohoa, * Wiinat wirtana wilata, 308. Kaunehissa kartanoissa, 366. Sitte huusi huiahutti Tuossa Tuonelan joessa: Tuo wenettä Tuonen tytti, Lauttoa Manalan lapsi. Tuonen tyttäret toruwat K. IX: 85 — — — — — Toki ma sanon toetki, Jos wähän walehtelenki: Olin Pohjolan pioissa, Sariolan juomingissa, Parahina laulajina, Tietäwimpinä runoina. Laulon päiwän, laulon toisen, Niin päiwänä kolmantena Rikkohen reki runoilta, Jalas taittu laulajalta, Kapla koiwunen kalahti, Jalas paasinen pakahtu. Läksin Tuonelta oroa, Manalalta wääntieä, Reen uuen laatiani, Ratsun on rakentoani. Tuo wenettä Tuonen tytti, Lapsi Kalman karpasoa. Tuonen tyttäret sanowat, Kalman immet kolkuttawat: Paljo on tänne tulleheita, Wähän täältä lähteneitä. Sillon wanha Wäinämöinen Meni mustana merehen j.n.e. 369. Koprin käärin kokkaroissa, 376. Silotellen siian päitä. Wiiestoista Runo. 1. Jo oli wiikko häitä juotu, Toinen pietty pitoja, 12. Pirtin pienen puhtautta? 13. Et issu ison hywyyteen, Et emännän armauteen, j.n.e. 18. Nuoren neien armahutta, 20. Kanamarjan kauneutta. 24. Walmis walwateltawasi; 26. Puoli palmikoitsematta. * Toinen palmikoittawalla. 31. Wast' on käsi hiemotetttu, * Hia on toinen hiemotettu, 38. Toinen kengitettäwänä. 46. Wiikon wiipy, kauan wuotit, Et enämpi wuottanekkan, Jo nyt alli annetahan, Kanawarsi kaimatahan, Kaswatin kun kananpoian, Sorsalinnun suorittelin. 48. Mene nyt myöten myöty neiti, * Mene nyt myöen m. n., 52. Kiiwas kihlan otantahan. * Kiires kihlan otantahan. 56. Kun lait kautun kaupan, 61. Emosi elämämailta, * Oman emosi elolta, Kantajasi kainaloista. 74. Käyä päiwäksi käkesit, Tahi kuuksi kulkewasi, 84. Polweksi emon elolta. 94. Silta lautoa lewempi, 108. Noinpa polonen pakisin: 139. Mitä liekkän mieli muien, 152. Ellös ollo milläskänä, 154. Ei sinua suolle wieä, Eikä ojalle oteta; 158. Se on seppo sen mokoma, Wielä taitawa takoja. 159. Taitawaisimman takojan. 171. Warpa wartalon sukaillut. 174. Ompa tällä sulhasella 194. Ompa kuusin kultawöitä, Wiisi willaista hametta, Neien nuoren wyötelläte, Hanhuen hamehtiate. Ompa tällä sulhasella Telat täynnä tynnyriä, Tynnyrit olutta täynnä, Juoa jouten ollessasi, Kielin mittaellaksesi, Kyllin syöä, kyllin juoa, Kyllin antoa kylälle. 197. Länkilöille lekkumassa, 218. Jos talo epätapanen, Talo tapoja kysywi, Jospa mies epäpätönen, Mies on mieltä koittelewi. 224. Anopin lihaista kieltä, 228. Akka karhu kiukahalla, 230. Nato nauloina pihalla; 244. Elä suihki sutsunatta, 246. Eläkä räimä rätsinättä, * Eläkä räihkä rätsinättä, 247. Elä kengättä kehäjä. * E. k. kemaja (kepäjä). 259. Lattia joka pyhäksi. 263. Aina tuolilla asua, Eikä pestyn penkin päässä. 294. Suuren leiwän leipojaksi, Leiwän paksun paltehille, Jauhopuuron partahalle. 305. Neuo sie meiän kanoa, Opastellos orpolasta Witsasella willasella, Ruoskuella ruokosella; Ellös raipalla rapaja, Nahkasiimalla siwalla; Wiel' on wiisi weljeänsä, Seitsemän emonsa lasta, Jänön jälen polkiata. 322. Koiwu korpinotkelmasta, 352. Aina pään pesemistäsi, Enemmän imettämistä. 357. Joien ma keralla kaswon. 381. Katajat kataikoilla, Terwaskannot kankahilla, 383. Kaikki weessä puun wesoimet, Lepän lehet, koiwun kuoret, Hongan oksat, kuusen juuret, Kaikki jättelen hywästi, Kaikki toiwon terweheksi. 390. Käs' on kirjokintahissa, 392. Jalk' on toinen jalaksella, Toinen reisien wälissä. * Jalk' on saksan saappuessa, Toinen neien reittä myöten. 399. Niin tuli jänön jälille; 419. Niin tuli rewon jälille; 427. Rewon poika rellitellyt. 439. Niin tuli jälille karhun. * Niin tuli suen jälille. 446. Susi on tästä poikki juossu, Hukka huhtonut ylitse. 451. Suen juoksewan jälillä, Aina käyän askelilla, 460. Syöt sie liemettä lihoa, Apat werta kauhasetta. Kuuestoista runo 2. Jalan isku iljankolta, * Kuulu suotta ruoskan roiske, * Loitos kuulu airon loiske, Wiikon witsasen hamina, 5. Itse Ilmolan emäntä. Oli ulkona olia, Loi silmänsä luotehelle, Käänti päätä päiwän alle, Keksiwi wenon wesillä, Satalaian lainehilla: Se on poikani wenonen, Poian pursi purjehinen; 16. Miero nuorta morsianta, Lapset marjaista mäkeä, 22. Kohti näitä walkamoita, Ilon saamille teloille, Weljen weitsin wuolemille; 29. Lato täysi, laiwa täysi Tinapäitä neitosia; Lato täysi, laiwa täysi Sukapäitä sulhosia. 41. Piilotitko pystyn tiinan, * Pirrotitko pissun tiinan, * Politko poikki neien lemmen, Olitko suin sulassa woissa, Koprin k. kakkaroissa, K. XIV. 368. 46. Tulewalta weioltani; Helmass' on heliä heinä, Tinarinta rinnoillansa. 50. Oron jouten juosseheksi? * Wenon suotta soutawaksi? 52. Weno suotta souatellut; Tuli weio, wesi läikky, Weno souti, airot wälkky, Pursi juoksi, ranta roikki. 55. On mitä wenon weteä, Satalaian lasketella. Nouse nyt sotka soutimilta, Alli airoilta ylene, Hahut haapa tehtahilta. 57. Nouse ilman nostajatta, Ylene ylentäjättä; 60. Ihana (wihanta) ylentäjäsi. 62. Pole jalka portahalle, Toinen rannalle rapaja; 72. Weräjillä puhtahilla, 85. Kynnyskyinä kääntelihen, Hienohelman hersajoa (hemmujaista). 114. Kainalwihkon kantajaista; 118. Piha pesty wierainesi, 120. Terwe sintsi täysinesi, Sintsi wierahaisinesi, Lautakatto kansoinesi! 125. Lakilauta lapsinesi! 148. Tyttönä ison tykönä, Neitona emosi luona, 150. Naisena anoppilassa. 152. Itse tuon sanoiksi wirkki: Kutsuseni, kuuroseni, Armas airojalkaseni! Oliko huokiat hopiat, Rahataskut tanterilla j.n.e.? K. 308. 157. Jo oli kauan kaljat pantu, Wiikon otraset olunna, 199. Maltahia maistellessa, Samotessa saunateitä. 204. Sekä sormilla sowitti. * Siotteli sormillansa. 205. Hywän leiwän leipoeli, Hywän talkkunan taputti, 237. Hipiällä hiettömällä, Iholla alatsomalla. Pääll' on haahen haljakkainen, Alla maksan karwallinen. 242. Päällä haahen haljakkaisen; 244. Kirjokynnen kirjottama, Kesäuuhen uujusista, 252. Silmäripset simpsukoissa, Kulmat kullan solmuloissa, 253. Päässä pystynen kypärä, * Päässä saapka sahmattainen, 256. Läpi metsän läiköttäjä (lääpöttäjä). 271. Saksan salmilta sywiltä, Sungun suurilta wesiltä. 277. Kaswo maasta mansimarja, Punapuola kankahalta, 284. Suuhun sultsina menewi, Käsin kääri kakkaraiset, 280. Se on kullalla kuottu, Hopialla huoliteltu. 290. Wesilintu wierewillä. * Wesilintu wierukoilla. Seitsemästoista Runo. 5. Satasarwella härällä, Tuhatpäällä tursahalla, 9. Kuulewi kumun mereltä, Jalan iskun iljankolta; 11. Tuonne Pohjolan pitohin, Salajoukon juominkihin. Kataluutta Kauko itki, Weitikkä osan wähyyttä Ahti aitan pieneyttä. (Obs. taitais olla parempi alkaa tämä runo:) (Ahti saarella asuwi, Kauko niemen kainalossa; Kataluutta Kauko itki, Weitikkä osan wähyyttä, 5. Ahti aitan pieneyttä. Oli pellon kyntämässä j.n.e.) 47. Tuo tänne sotisomani, * Hae sukkani, saa rätsini, Haeppa warwashattarani, 63. Lähen Päiwilän pitohin, Jumalisten juominkihin. 67. Häissä sotkieltawani, Häissä heimakoiltawani, 69. Iso käski, emo kielti, 74. Kutsumatta kutsuloihin: 79. Hywä wieras kutsumatta; Hywä ilman lykkelewi; 100. Pääset tietä pikkaraisen, On tuossa tulinen koski, Kolm' on luotoa kosessa, Kolmin koiwut luotoloissa, Kolmin kokot koiwuloissa, Niillä suu tulin palawi, Kita kierein lämpiäwi; 103. Luowoss' on tulinen tammi, Latwassa tulinen kokko, Kokossa tulinen tursas, 104. Koiwussa tuliset oksat, Oksilla tulinen kokko, 110. Päiwät kynttä kriskuttawi, Pään waralle Lemminkäisen, Kaukomielen kaulan päälle. 114. Kyllämä sihen tuuman tieän, Mutkan muistan, keinon keksin, Laulan leppäsen wenehen; 119. Eilläni samoamahan; 122. Koprista kokon tulisen, 129. Sywä on hauta kaiwettuna Päässä sillan Pohjolaisen; Sinne on saanut saan miestä, Hukkunut tuhan urosta. 135. Tulialle wierahalle, Saawalle käkeäwälle. 139. Kylässä kylyt paremmat, Mieron lauat lauhkiammat. 141. Teen minä lumisen miehen, Uron hangesta hotasen, 167 1/2. Kääry suuri käärmehiä Eessä portin poikkipuolin, 174. Käärmehet kähähtelewät, Ylös kielin kiehahtawat 187. Kyyt kytken, maat waljastan, * Panen kyitä kytkyehen, Kääreisihin käärmehiä, Rautasihin renkasihin, Witjohin teräksisihin, * Otan weitsen wierestäni, Tupestani tuiman rauan, Sillä matoja siwallan Wiieltä witsaswäliltä, Seitsemältä seipähältä, 188. Satuloin sa'an matoa, 207. Hiitolan weräjän suussa, * Weräjillä wastahasi, 223. Jott' en wielä jouakkana Suuhun Untamon susien, 234 1/2. Waimot waskiwaljahissa, Tyttäret tinasiloissa, Poiat puolisaappahissa, 249. Mäki on täynnä seipähiä, Piha täynnä pistetyitä, Ne on täynnä miehen päitä, Yks' on seiwäs ilman jäänyt Pään waralle Lemminkäisen. 250. Tuhat pystössä pihalla, 252. Yksi seiwäs päätä wailla; 255. Sano lieto Lemminkäinen: Kyllämä sihen mutkan muistan, (Otan kallon kuollehelta,) Pään mäkäsen menneheltä, Toisen tuiki tullehelta, Senki seipähän nenähän. 257. Päin seinähän sysäsi, 278. Jo on lähteä käkewi, 235. Owen pihtipuolisessa, Rengin riisuntasialla, Kintahan kirwottimilla, Lakin päästä laskomilla, (Hatun harwon heittimillä,) 288. Lapseni, wakawuuteni! 293. Paremman parempi puoli, Äsken sinusta mies tulewi, 303. Istu puolella sialla, 312. Nousi maasta ratsahille, Kohta lähtewi koista, Luota entisen emonsa. 315. Koskessa tulinen luoto, Luowossa t. k. j.n.e. K. 104. 320 1/2. Höyhenet tulin waluwi, 328. Otti sulkia hitusen, 334. Laulo lauman tetrilöitä, Kolmin kerroin koppeloita Kulkkuhun kokon tulisen. 336. Tempo tetriä lehosta, Koppo koppelot mäeltä, Ne syöksi kokolle suuhun, Parwen tetriä panewi Kynsiin kokon kynimen, Waakalinnun warpahisin. 342. Tetret suuhusi sukase, Kesälinnut kielellesi, Koppeloiset kulkkuhusi. 343. Silmät luppahan lupise, 361. Mies on wanha taiwahinen! 364. Kolmas kohota koilta, Neljäs iätä iästä; Nepä yhtehen yhytä, Lomakkohon loukahuta, Sa'a hyytä, sa'a jäätä, Sa'a rauaista raetta Teräskangen kappaleita, 372. Nosti Ukko pitkät pilwet, Nosti pilwet luotehelta, j.n.e. 379. Sillä kylpi kuuman saunan, Kuuman saunan rautalauan, Wastan rautasen keralla. 386. Portit Pohjolan näkywät, Paistawat pahat weräjät. * Hiien ukset ulwottawat, Rautaääret ärwöttäwät. 413. Taisi tarhoa tawata. 467. Hieroa nutustelewi 472. Laulo lauman lampahia, Kinkon (kimpun) kieräwillasia, (Syöä Suomelan susien,) Sinne suen suimistella, Sekä karhun kaimistella, Sillä sulki suut sutosen, Karhun leukaluut lukitsi. 481. Saapkan päästä päästämille, 497. Etkä yötä ennen tullut, Etkä päiweä jälestä. 504. Häät juotu, piot pietty, 506. Kahwit kannuin mittailtu, Pikarit pinohin pantu, Kannut kanneltu kokohon, Tuopit tukkuhin lykätty. 520. Minä määrillä mäkäsin, Minä kannoin kaksin määrin, 524. Emmä liene lempi wieras, Kun ei tuotane olutta Tulewalle wierahalle, Saawalle käkeäwälle. (Wasta saawalle wäwylle.) 537. Tuotihin tulinen tuoppi, Tulta terwoa sisässä. 546. Kanto kaksiwantehella, 547. Hiiwa alla, waahti päällä, Keskellä olut punanen. 548. Kyy on keskellä asuwa, Käärme päällä käänteleksen. * Maot kiehuwat kesellä, Käärmehet kähähtelewät. 555. Kyy kitansa kätkeöhön, Käärme päänsä kääntäöhön. * Ruoka suuhun pantanehe, Rikka maahan luotanehe, 559. Otti ongen taskustansa, Wäkärauan wäskystänsä, * Otti weitsen ollastansa, Tupestansa tuiman rauan, Weti wettä weitsellänsä, Ristin weteli olutta, Maon halki, toisen poikki, Kolmannen wähän witahan. * Puhu kerran tuoppihinsa, Tuli kyytä kymmenkunta, Puhu toiste tuoppihinsa, Satakunta sammakoita, Puhu kerran kolmanenki, Tuopin tuojan Tuonelahan, Kannun kantajan Manalle. Joi olosen onneksen, Meen mustan (makian) mieliksensä. 571. Kun ei tuotane olutta Warawammalla käellä, Suuremmalla astialla. Enkän liene lempiwieras, Kun en saane kumppalia, Kunnollista kumppalia. Annettihin nuori neiti; Niin läksi kotihin tuosta, Neion mestasi merehen. 570. Laillisempata olutta, 578. Kaljoa rahan alaista. 579. Tuop' on Pohjolan isäntä Itse syöpi, itse juopi Päässä pöyän paiallansa, Aiwan aiwinaisillansa, Pian suuttu ja wihastu j.n.e. 585. Juomahan ween wetelän. * Juomahan wetisen lammin. 591. Suuhun Untamon sutosen. 594. Senki surmaksi jäniksen. 604. Paremmistaki pioista. * Häien juotua hywien. 618. Kummill' on pitempi miekka, * Kummin miekka mieluhumpi, Kenen kalpa kauhiampi, Senpä eellä iskeminen. 626. Olen kortta korkiampi, Waan oli miekka mieluhumpi, Kalpa paljo kaunihimpi Lietopoian Lemminkäisen, Senpä kuu kärestä paisto, Päiwä w. w. j.n.e. 632. Lyöpi lieto Lemminkäistä, * Ja lyöä yrittelewi, Osasi owihakahan, Maiskasi on maatitsahan. 637. Wainot waimosen seassa, * Seikat akkojen seassa, 639. Lattiat ripottelemma, 642. Ulkona weret paremmat, Kakaroilla kaunehemmat, Päässä heinän helpeämmät, 643. Kanarwoilla kaunihimmat, 646. Maholehmä tapettihin, Sen nahalla seisottihin. 653. Jopa taiat tarwitakki, 655. Tahi kaula katkiawi. Koita konna kalpoasi. 660. Ei oo tuosta tuon parempi, Eipä wuolet wermentänä, Wienyt warrasnahkoana. * Ei lipasst lihoakana, 666. Kawahutti Kaukomieli, 670. Laski pään on päältä olka, Kallon kaulalta siwalti, 673. Eli naurihin nawasta, Pään on pienestä kalasta, Ewän kaikesta kalasta. 677. Wiepi pään pojan polosen Tuonne Pohjolan tupahan, Siin' on pää pojan pätösen, Kuulu kultasen omenan; Tulkohon ikuinen tuoli Hywän Pohjolan pitohin, Salajoukon juominkihin. 695. Laitti lapset liikkehelle, Saatteli sanan kylälle, Kutsu miehiä kylästä, Kansoa monen näöstä Kaukomielen kaulan päälle. 697. Waskilautan päälaelle, Rautaruuhen jalkohinsa, Weestä wesomen nosti, Umpiputken lainehista, Syöstä miehen syömen kautta. Kaheksastoista Runo. 52. Sit' olen pahoilla mielin, Kaiken kallella kypärin. Tuli työ, satu tapahtu Hywän Pohjolan pioissa, Weren juoksu juomingissa. Tapon miehen kun urohon, Paremmaisen itsiäni, Omani setäni poian, 53. Pane ruoka ruttosesti, 60. Terästäwät tuuriansa. 82. Istu puolella sioa Astu puolella aselta Owen suussa orren alla. 91. Karahkaksi kankahalle, 92. Sano kaunis Kaukomieli: Jos menen männyksi mäelle, (Käsket männyksi mäelle,) Katajaksi kankahalle, Jo siinä tuho tulisi j.n.e. 99. Rikenee noronen koiwu, 100. Pirttipuiksi pilkotahan, * Riihipuiksi pilkotahan, 101. Hakatahan halmemaiksi, 102. Mene marjaksi mäelle, 114. Satasilmiä kutowi, Werkkoloita walmistawi Nenässä utusen niemen, Päässä saaren terhenisen; Wiepi werkkoja wesille Surmaksi kalasen karhin. 119. Metsän karhun kartanolle, 130. Kussa kuollo kohtajaisi, Paha loppu loukahtaisi. 143. Sanon ma hywänki paikan, Kussa piiltä pillomuksen, Paeta pahan tapasen, Kun wannot walat ikuiset Ei eneä sotia käyä, 162. Niemelle nenättömälle, Selälle meren sinisen. 166. Pohjan poikain soassa, Pahan wallan wainon alla. 167. Weriwuonna woimatonna. Siellä miehet mettä juowat, Simoa sirettelewät 190. Saarelle selälliselle, Manterelle puuttomalle, 198. Weteä wenettä yhtä, 202. Sekä nuoremmat sanowi, Jotta wanhat wastoapi: 205. Ompa maata saaren maalla, Jos weät weneitä wiisin, Kuusin pursia kuletat. 229. Piennar piehtaroiakseni, 240. Käwi kymmenen kyleä, Kylä puolen kymmennettä; 248. Sa'an nauro miehen naista, Tuhatkunnan neitosia, * Makasi tuhannen neittä, Saan naista miehellistä, 254. Kaksi kaikista saoista, Kolme koko tuhannesta, 258 1/2. Poika werraton werewä 260. Ilahutti saaren immet; 263 1/2. Saaren impien ilohon, Niemen neitojen kisahan, 266. Teki liiton nostaksensa 268. Nousi ennen aikoansa Ennen ehtoliittoansa 290. Pursi poltettu poroiksi, * Ja weno wesiajolla, Laiwonen lahen selällä. 300. Wiien wärttinän muruista, Kuuen tainnan taittumista. 301. Kehräwarren kappaleista. 804. Päiwän airoja asetti, Toisen laati laitapuuta, Rautahankoja rakenti. 310. Laulo purren lainehelle, Ulapoille umpiputken, 311. Lastun tammen lainehille, * Lastun männyn lainehille, 329. Saaren waimot waikerrehti, * Saaren waiwaset waketti, 332. Saaren impyet sanowi: En itke punaista purtta, Rautahankkia halaja; Itken purjepuun alaista, j.n.e. 338. Kun ei niemen puut näkynnä, Kirkon harjat haimentanna. 339. Sawuharjat haimentanna. Sano kaunis Kaukomieli: En itkis ma saaren maita, j.n.e. 343. Sawiharjan haltioita. 351. Satahanka haihatteli: 354. Kauko ei käy tappeloita 372. Oisi Tiero (Teuro, Teuri) t., 385. Wenehiä weistämässä, * Laitioita laatimassa, * Laitioita laanimassa, 396. Peräpahkat pieksämättä, Kupehet kutsuttamatta. 402. Ulkona käwysteleksen. 407. Susi putkessa puhusi, Kärppä käy käen sialla, 411. Muien keihojen sekahan. Yheksästoista runo 2. Sepä synty äitistänsä, 8. Wietihin Wenäjän maalle, * Wietihinpä wierahille, 10. Sepolle Köyrötyiselle, Wiien wiikatteen palahan, Kuuen kuokan kuoliohon. 21. Isännältä iltasella, Emännältä aamusella. Työ orjan nimettäöhö, Nimi työlle pantaoho. 24. Raiwolle rahan alanen. 20. Pantiin lapsen katsojaksi, * Pantiin lasta katsomahan, Katso lapsen, kaiwo silmät, Syötti lapsen, söi itsekki, 30 1/2. Waatteet wirrassa wirutti. 31. Jo päiwänä, toissa pänä 37. Pantihin kasen ajohon, * Pantu on kasen leikantahan Kullan solki sorrantahan. 39. Kaato puuta kaksi kolme, * Leikko puuta kaksi kolme, 40. Siitä hyppi kannon päähän, * Hyppeäwi kannon päähän, * Niin kawahti kannon päähän, 44. Sotipelto sortuoho, Kuni huuto kuulunehe, Kuni wierenee wihellys. 50. Kullan solki sorrannassa. 65. Siitä wyötti maan maoilla, 72. Siitä seppo Ilmarinen Käwi itse katsomassa Aitoa Kalewan poian, Solukullan sortamata; Näki päitä liikkuwia, Raiwoja ratisewia Aiassa pojan Kalewan, Solukullan sortamassa. 83. Souanko wäen takoa, Wäen miehuen nojassa, Wai souan asun mukoa? 88. Mi on siitä soutajasta, Ku ei soua wäen mukoa? 94. Souti hangansa hajalle, Hangat koiwuset hajalle, Lewitti lesen wenosen, Wenon mäntysen menetti. 112. Mi on siitä tarpojasta, Ku ei tarwo wäen mukahan. 114. Wäh' on wangilla wäkeä. 117. Kiwen kirsoksi rakenti, 131. Pantiin karjan paimeneksi, 135. Syöjätär paha emäntä Kiwen leipo leipähänsä, Paino paaen kakkuhunsa, (Paaen paino möykkyhynsä,) 138. Wehnän päällitse weteli, 140. Pani paimenen powehen, Sanoen sanoilla näillä. 387. Wiere wehnäkoiwukolle, 405. Pahan waimon palkan maksan? 407. Lehmät syöttelen susille, Koukkusääret kontioille, 415. Lehmät syötteli susille, Koukkusarwet kontioille, 423. Pure poikki pohkiasta, Katko kaikki kantasuonet. 424. Otti torwen tollikosta, Räpäpillin räystähiltä. 430. Wiiesti weräjän suulla. 431. Jo emäntä ouosteli, Mistä paimen pillin saanut. 441. Torwen tuomikkopurolta; 447. Raawahat rakentamahan. 463. Susi päälle suimastaksen, Karhu päälle kaimistaksen, 497. Tuotihin sana jälestä, * Sana wietihin jälestä, 504. Ompa muita maammosia, 516. Ompa muita taattosia, 522. Waimosi kotona kuoli; 528. Ompa muita waimoloita, * Omp' on naisia kylässä, 533. Soitti suolla mennessänsä, Patakoitteli palolla, Kullerwoitti kankahalla. Kaksikymmenes Runo. 5. Kun oli kuollut nuori nainen, 10. Eikä wielä wiikonkana. 24. Hopehia lietoksehen, * Hopehia walkiahan, 32. Hatuttoman hartiehen, Päiwät lietso, yöt lepäsi, 43. Katso alle ahjoksensa, 46. Terä kulta, pää hopia; 51. Sen seppo pahoin pahastu, Muu miero hywin hywästy. 56. Poimi kultia merestä, Hopehia lainehista j.n.e. * Pani kultia lisäksi, Hopehia päälliseksi Sykysyisen uuhen w. j.n.e. 77. Ruuna tungeksen tulesta, Liinaharja liettehestä, Harja kulta, pää hopia, Kaikki waskesta kawiot; 88. Poimi kultia merestä, j.n.e. 114. Aika tyttö ahjoksesta, Pää kulta, käet hopiat, (Päät kullat, jalat hopiat,) 122. Ei saata sanoille naista. * Ei saattat sanoille panna, Eikä wirsille weteä. * On neiti hywän näkönen, Ei tieä tapoja neien. (Kun oisi hywäntapainen.) 126. Heti öissä ensimmäissä Juo tuossa lepäelewi j.n.e. 138. Nuoren neitosen nisussa, 141. Yön lepää, lepääwi toisen, Niinp' on yönä kolmantena Waroaksen waippahansa j.n.e. 145. Karhun taljoa kysywi. * Karhun taljat katselewi, Willawaipat walmistawi. 147. Ku oli kylki neittä wasten, Waston kultaista kuwoa, Hopiaista morsianta, Se oli kylki kylmimässä, j.n.e. 161. Miehet nuoret naimattomat, 166. Hopiaista puolisoa; 189. Suuhun Suomelan susien, Kitahan kirokapojen, 192. Sano seppo Ilmarinen: Anna akka tyttäresi; En tuota pahoin pitäisi, Hywästi minä pitäisin, Sylissäni syöessäni, Käsissäni käyessäni. Sano Pohjolan emäntä: Ennen annan tyttäreni j.n.e. Yheskolmatta Runo 6. Hywän turwan tuoantahan. * Kirjokannen kannantahan. 8. Ei oo sampo helpon saatu, Kirjokansi kannettuna, * Ei oo sampo saatawalla, Kirjokansi otettawalla, 11. Siell' on sampo salwattuna, Kirjokansi suojeltuna, 15. Takasalpojen ta'aksi. 26. Saan salpojen takoa, 33. Suurille sotakeoille, Werisille wainioille, Sorkkihin sotahewoisten, Kawioihin wainowarsoin. * Miesten tappotanterille, Urosten upottajille. 37. Tunki rautansa tulehen, Alle ahjon teräksensä. 44. Kuonana kohaelewi. * Raswana rapahtelewi. 54. Walo warren hopiasta, Kulta taipu taikinana. 70. Heponen terällä hilju, * Heponen terällä seiso, Kasi nauku naulan päässä, Mato putkessa makasi. 72 1/2. Sylkytteli miekkoansa Wuoren rautasen raossa, Kahen kallion lomassa, Wiien wuoren winkurassa. Siitä lyöä leimahutti, Tuhat wuorta poikki lyöpi, Sata rautasta mäkeä, Tempasi (telkytti) teräsneniä, Rautapäitä raskutteli, Liekkipäitä liekutteli, Tulisia tuiskutteli, Hakulaisia hajotti. 74. Hyöteleksen, myöteleksen, Weran äärillä weäksen, Lustuolla solkiaksen. (Lustuloihin sulkiaksen.) 78. Lustuossa mies lujempi, 80. Teräswöissä tehtosampi. 82. Käyä toimi kerkiäwi; 85. Kulkiwat kotikujoa, Ajatellen aian wiertä, Jokopa meriä mennä, Tahi maisin matkustella. Läksit etsohon hewosen, Kuloharjan kuuntelohon, 89. Waka wanha Wäinämöinen, Toinen seppo Ilmarinen Kulki kuunnellen kujoa, Ajatellen aian wiertä, Kahen etsiwät hewosta, Päältä puiti katselewat, Löysit hiekalta hewosen, Mullokselta mustan ruunan; Painoit päähän kullan päitset, Suwikunnan suitset suuhun. Jopa itki puinen pursi Wene honkanen walitti. 96. Waiwanen walittamassa. 99. Waiko maisin matkustellen, Ratsastellen rantamaita. 103. Surma saakohon merelle * Surma wettä soutaoho, Millon tuuli turjuttawi, Millon wiskowi wihuri, Tuuli wie wenehen laian, Tuli toisen polttanewi. 112. Kyllä mies meret lukewi, Uros aallot arwelewi, 117. Wesi wieno wilkuttawi. 119. Niin heitti hewon aholle, Suwikunnan syönnin päälle, Ohjat oksahan ojensi, 120. Hietahan halut hewosen, 122. Meni luota katsomahan, Tyköä tähystämähän, Tuonne kengättä kepitti, Ilman hamsi hattaroita. 125. Mitä itket uusi pursi, Satahanka haihattelet? (Wene hangaton halajat?) 128. Hangatuuttasi halajat? * Kaarituutta kaipaelet? 130. Wene hankanen sanowi: * Wene honkanen sanowi: 132. Jos on terwoissa teloilla 134. Jos on koissa korkiassa. 142. Täyteni rahoa tuowan, Alaseni aartehia. 146. Kaikki muut pahimmat purret. Ne kaikki sotia käywät, Kahetki tänäi kesänä Tuotu on täytensä rahoja, Kultoa kuwunsa täyen, Hopehia huonommatki. 152. Minä weno Wäinämöisen, 154. Lahon tässä lastuillani, Wenyn westämyksilläni. * Aina wenyn westoillani, Lahon lastulmuksillani. 156. Matalimmat maan matoset Ala kuoreni asuwat, 150. Pesän pielessä pitäwät; Parempi minun olisi, Parempi olettelisi, 163. Petäjänä hongikossa, 165. Hawulinnun liitätellä, Penun alla pyörätellä. 166. Käsin kourin kääntämättä. 187. Juosta sormin soutamatta, 198. Niinpä mun sukuni muuki, Sekä toinen joukkioni, Juostaan sormin soutamalla, j.n.e. 205. Lykkäsi wenon wesille, Terwalaian lainehille; * Lauloa hyrähtelewi, Laulawi wenon wesille, Työnti purren lainehelle, Teloiltansa terwarinnan, Terwalaian lastuiltansa; 207. Laitto laian neitosia, * Lato laian neitosia, 208. Kultapäitä neitosia, * Silkkipäitä tyttösiä, * Liinapäitä tyttölöitä, Waskiwöitä waimolaita; Mi on narri naimatonna, Ku on piikuen pitänyt. 211. Lato toisen laitapuolen Pulskioita poikasia, Poikasia piipiwoja, Miekkawöitä sulhosia. 215. Lato wanhoa wäkeä Täytehen wenehen laiat, 221. Laulo wielä Wäinämöinen, Laulo nuoret, laulo wanhat Kultihin kulajawihin, Hopeihin helkkäwihin. Sanan wirkko, noin nimesi: Neitsy Maaria emonen, Sie on airoille aseta, Sowitate soutamahan. Neitsy Maaria emonen Se on warsin wastaeli: Siepä wanha Wäinämöinen, Itse istuos perähän, Laaitate laskemahan, 222. Niin kun Suomen suolasäkki, Tukholmin humalatukku, 223. Kokan koiwusen kohalle, * Kokan kultasen nojaan, Melan waskien waraan. 232. Ei wanhoissa sotttajoa, 237. Nuoret souti, selkä nuoju, 238. Eipä matka ehikkänä, * Ei ilo ilosta käynyt, Soutu souwusta tajunnut. 241. Sowitaksen soutamahan, 250. Pyinä pyyrimet wihelti (wiherti), Terät teirinä kujerti, Nenä joiku joutsenena, Perä kratso kaarnehena, Hangat hanhina hahahti (pajahti). Souti suoroa sujotti, Nenätse metisen niemen, 259. Tuopa lieto Lemminkäinen, * Tuo on nuori Joukahainen, * Wesiliitto, laitopoika, * Ikiliera Tieran poika, * Ikitiera Nieran poika, 261. Osatuutta onnen itki, Ei itkent osan wähyyttä. 270. Pilwessä pisarat suuret, Pisaroissa laajat lammit, Lammissa weno punanen, Wenosessa kolme miestä, Mies puhas perässä purren, Mies toinen nenässä purren, Mies kolmas kesellä purren, 281. Melan luoen luotehesta. * Melaloiwat luotehesen. 282. Huutawi hujottelewi, 290. Uros korwen keskimmäinen? 291. Kun et tunne tuota purtta, 293. Laiwa laulajan urohon, * Laiwa laskian (laatian) u., Wene wanhan Wäinämöisen, 304. Kohti pohjaista kowoa, 313. Ota minua purtehesi, Oisin mieki miessä siellä, 330. Laiat warsinki warawat, 336. Tuki heineä tuhua; 338. Tuuli wie wenehen laian, Wastatuuli warpehenki. Kaheskolmatta Runo. 1. Siitä wanha Wäinämöinen, Toinen seppo Ilmarinen, Kolmas lieto Lemmin poika Laskewat sinistä merta 5. Souti päiwän suowesiä, Päiwän toisen maawesiä, Kolmannen meriwesiä. * Laski päiwän Päiänettä, Toisen souti Suowanetta, Kolmannen Elowesiä. 12. Kosken tyttö, kuohuneiti, Wirran wierellä asuwa! (Wihowirran wierellinen!) 28. Kukkuja kulettaissa, 32. Sylin aaltoja aseta, Käsiwarsin waahtipäitä, 41. Puuttu pursi Wäinämöisen, Takeltu weno jumalan; * Puuttu pursi laulajalta, Takahtu wene runolta; 46. Arpoa asettelewi, Käkiähän käännyttäwi: 50. Waiko hauin hartioille, Ween koiran koukkuluille, Tahikko siikasen selälle, Lohen purstolle punasen? * Kiwellenkö, kannollenko, Waiko wanhalle sialle, Wai on waskirauniolle? 54. Luotosessa puuttumassa, Meren selwällä selällä. Waka wanha Wäinämöinen, Jo itse menewi maalle; Lohen on luita luotosessa, Lohen luita, hauin päitä, Kian kylkiluun paloja, Mursun sääriluun muruja, (Sorsan sääriluin muruja,) Lohen luita sieltä otti j.n.e. 57. Pani miekkoa merehen 61. Miekka murskahti muruiksi * Miekka mureni muruiksi 79. Sano miehille hywille, Jotka purresta puhuwat Wenehestä weistättäwät: 94. Puukon tuppipuoleltansa, 96. Kalan pahkoa paloiksi. * Kalan wiiltäwi kaheksi. 98. Minkä tuosta seppo saisi, Kunka taitawa takoisi, Mies naati naputteleisi, * Saisko harpun hauin luista, Kantelon kalan ewästä, 109. Tahikka takojan luona, 112. Tuostapa tulisi soitto, Harppu (harkko) kaunis hauinluinen, Kantelo kalanewänen, 121. Laati harpun hauinluista, Kantelon kalan ewästä, Soiton kian kylkiluista. Mist' on koppa kantelessa? Hauin suuren hartioista. Mistä naulat kantelessa? Kalahauin hampahista. Mistä kielet kantelessa? Jouhista uwet orihin. 124. Pani naulat kantelesen Orahista tuonen otran, Tuonen hauin hampahista. 131. Pani kielet kantelesen Hiwuksista Hiien ruunan, Lemmon warsan waattehista. * Mist' on kielet keksittynä? Jouhet juoksewan hewosen, Immen itkewän hiwukset. 137. Pani wanhat soittamahan, 143. Ei ilo iloksi käytä, Eikä soitto soitannaksi, Kunniaksi kullekkana. Kutsu pojat, kutsu piiat Soittamahan sormillansa, Kutsu miehet naimattomat, Kutsu nainehet urohot, Ei ilo ilolle nossut, Tarpeheksi Wäinämöisen. 151. Harpun kylmässä kylässä; * Kantelon Sariolassa; 189. Kaikun laatian käsissä. * Kaikkuan kaninehella. 193. Tekiänsä tienohille. 197. Itse istuksen ripahan, * Istuwi ahokiwelle, Löihen leikkikalliolle, * Istuwi ilon teolle, Laaittihen laulamahan, * Itse istu soittamahan, Alko soittoa somasti, 201. Otti soiton sorsanluisen, Kantelen kalanewäsen, 203. Soitantoa Wäinämöisen, 212. Soitti ruotoista rojua, Kalanluista kanteletta Käsin pienin, hoikin sormin, 213. Sormet pienet pelputteli, 215. Wast' ilo ilolle käwi, 220. Ratsun jouhet raikkauwat. 221. Ei sitä metsässä ollut, Neljäjalkaista jaloa, 223. Kolmin koikkelehtawata, 229. Honkasesta huonehesta, 230. Rinnoin aialle ajaksen, * Rinnoin aialle asettu, Risukolle reutoaksen, 234. Siitä kuusehen kawahti, Korkiammalle kohosi (Nousi puuhun korkialle,) 242. Tarkotin metsän emäntä Wiikon päätänsä panewi, Kuukauen kurikkoansa, Waan kun kuuli ouon äänen, Heti heitti suorintansa, Awopäin, haralla hapsin, Ilman wyöttä, helmuksitta, Istu koiwun konkelolle, Lepän lengolle lewesi, (Lepän l. lehahti l. kohosi), 244. Sinihuiwihin sioksen (sujoksen), Punasukkahan pukewi, Kautokenkähän kapiwi 248. Siinä wiipy wiikommanki, Puolen polwensa asuwi, Ilon uuen uotannassa, Soiton toisen toiwiossa. 250. Mikä lie metsässä ollut, Käwi tarkon kuulemahan; Mikä ilmassa ylällä Lintuparwea parasta j.n.e. 252. Eikä tarkon ilmassana, * Eikä ilmassa ylällä, 261. Alli aaltojen keseltä, * Alli aalloilta wesiltä, 232. Sulhon soittawan sulosen, 285. Kaikki rihmat katkesiwat, 287. Ei sitä meressä ollut Ewin kuusin kulkewoa, Kaheksin wajeltawoa, 294. Lohet uipi longotellen, Ween siiat wengotellen, Ween hauit hangotellen, 309. Kammalla kuparisella, Waskisella harjallansa; 314. Harja haihtu kämmenestä. 317. Rikkarinnalla tulewi, * Rinnoin ruohosta kohosi, * Rinnoin aalloille ajaksen, * Rinnoin ruowolle rojahti, Ween ryönälle rytkäysi, 319. Watsalolle waiwoaksen, 321. Soitantoa Wäinämöisen, Iloa ikirunoisen, 225. Itki wuoret, wanku waarat, Kaikki kalliot älisi, Kaikki wuoret woiwotteli, Tuhat itki Turjalaista, Sata laulo Lappalaista. 338. Itseltäki soittajalta * Itse itki Wäinämöinen Soitantoansa omoa, (Omoansa soittoansa), Weet juoksi silmästäntä, Toiset toisesta noruwi Karkiammat (kariammat) karpaloita, Pyyliämmät (pyöriämmät) pyyn munia, Pienemmät munia pääskyn, (Häriämmät härän päitä) Leweille leuoillensa, Niin siitä alemma wieri Riweille rinnoillensa, Wieri wieläki alemma Pätöwille polw. j.n.e. XXXI: 175. 355. Kautti kuuen kultawyönsä 377. Sekä nuoret, jotta wanhat: Kolmaskolmatta Runo. 4. Jo on tultihin tupahan. Kysy Pohjolan emäntä: Mitä wierahat sanowi, Matkalaiset mainitsewi? 15. Hywä on sampuen hyrätä, Kirjokannen kahnatella Pohjolan kiwimäessä, Waaran waskisen sisässä; Hyw' on olla Pohjolanki Hywän sampuen warassa. 25. Niillä Pohjolan nukutti, Pahan wallan waiwutteli, Paineli pakanan kansan, 41. Lukot sormin longotteli, Käsin aukasi owia. 44. Oi sie seppo Ilmarinen, Lankoni, emoni lapsi! 53. Sylin sampoa syleli, Käsiwarsin käännytteli, (Kirjokantta kallutteli), Eipä sampo käännykkänä, Kirjokansi kihnakkana. 77. Käsiwarsin kannattelit, 78. Kannoit sammon purtehensa, Saattelit wenosehensa. * Saiwat sammon purtehensa, Wieretit wenosehensa, Wenehesen Wäinämöisen, Purtehen Puhantolaisen. 88 1/2. Sorkkien sotahewosen, 97. Sano seppo Ilmarinen: 132. Muurahainen musta lintu * Muurahainen murhapoika * Muurahainen musta koira Se kusi kuren jalalle; Kurki päästi kumman kulkun, Säikähti pahan säwelen, Sillä Pohjolan herätti, Pahan wallan walweutti. 140. Käwi sammon katsantohon, 165. Waston Wäinölän wenettä, * Kaaha wene Wäinämöisen, Upota Uwantolaisen, Sampo tänne saattaellos, Kirjokansi kannatellos. 173. Kowin luoe turjotteli, 189. Pohjolaanki kulettaissa; * Nähnyt näilläi wesillä; 193. Kun ma tänne läksinkänä, 206. Paljoa paremmin maltti, Asiansa arwaeli, 212. Jospa tuuli tuikutteli, Aallot wiskowat wenettä, Jo oli laiatki warawat. 217. Laitto rautaista sotoa, Teräksistä tellitteli (teljetteli); * Soan rautasen rakenti, Teräksisen tellitteli Jälkeen wanhan Wäinämöisen; 220. Kun kana munasiansa, * Kuni sorsa poikiansa, Telkkä luopi tehtyjänsä; 223. Sata airohon urosta, 225. Sata miestä ampujata. * Sata muuta ampujata. * Tuhat jousella urosta. 228. Kohta sampoa tawotti. * Kohta lähtöhön ajaksen, Ajamahan karkulaista, Sampoa tapoamahan, Wenehestä Wäinämöisen. 234. Oi sie seppo Ilmarinen, * Oi sie nuori Joukahainen * Oi sie lieto laita poika, * Wesiliitto, laitopoika, * Ikiliera Tieron poika, 237. Kasisliekahan kawa'a, * Ruokonuorahan rupia, 239. Katso pitkin Pohjan ranta. 249. Korwet kirjokoppeloita. 258. Kokko Turjasta tulewi, Laskeksen Lapista lintu, Siipi taiwasta siwellen, Toinen wettä wiepraellen. 262. Ei se kokko ollekkana, Lapin lintu lienekkänä, 270. Satalaita laiehtiwi; * Sotalaiwa laiehtiwi; 273. Miehet kaikki miekka wyöllä, Urot kalpio käessä. 294. Keksin kummoa wähäsen. 295. Tapasi on taskuhunsa, Löihen kukkaroisehensa, Tempo (löysi) piitä pikkuruisen, Tapo tauloa wähäsen, 300. Yli oikian olansa, 304. Luowote merehen luoto, Salasaari siunoate, Johon purret puuttuoho, Wenehet takeltuoho. 306. Juokse puhki Pohjan pursi, Satahanka halki lennä! 303. Loi sen luowoksi merehen, Karipääksi kaswatteli, Johon puuttu Pohjan pursi, Satahanka halkieli. 319. Laati kokon kopristansa, Itsestänsä iskulinnun, * Wastat siiwiksi sitowi, Perämelan purstoksensa, Otti wiisi wiikatetta, Kuusi kuokan kuolioa, Ne kyhäsi kynsiksensä. 322. Kokon kynkkäluun nenille. 333. Päähän pielen (purren) Wäinämöisen. * Mastohon rakenteleksen. 336. Laiwa lastuin lohkiella. 339. Pahoinpa on palkka saanut Muinosista murkkinoista, Atrioista ainosista, Pohjan poikien tiloilla, Perinteillä pehmeillä. 340. Kirjokannen katsantohon, 342. Pohjan akka harwahammas Liikahutti leukaluuta, Purskahti punanen sappi Kahenpuolin leukaluita, Sillä sen soan häwitti. 374. Lastun kuusen lainehista, Käänti kuusista meloa, Petäjäistä järkälettä, 378. Kun yksi nimetön kynsi. 379. Miehet meiskahti merehen, Koprin kääntywät merehen, Käsin käyen lainehesen; 385. Puusta purtehen rawahti 388. Puusta koppelo puonnut, 391 1/2.. Wasemella warpahalla; 392. Saatti sampuen merehen, Tuonne kaato kirjokannen, 396. Sampo mureni muruiksi, 401. Niin meni muruja paljo, Sammon suuria muruja, (Suurimmaisia muruja), 406. Siitä sai meri pohatta, Maa köyhä, meri pohatta, 410. Wasten maata hyyännettä, 413. Riwan kylmähän kylähän, Neljäskolmatta Runo. 1. Siitä sampo nostettihin, Kirjokansi kannettihin Nenähän utusen niemen Wenehestä Wäinämöisen. Kesän kennällä makasi, Talwen kaiken tanterella, Keskellä jywäketoa, Jywäparkan parmahalla. 11. Pällämöiselle pojalle: Sämpsä poika Pällämöinen! 22. Ketehen kesäorawan, Kesä- (talwi-) kärpän kämmenehen. Portimon perustimehen. 25. Aroja tihittämähän, 36. Pelto hapsiksi hajota, Saoin haaroin haarottele, 62 1/2. Ennen mantu maita puuttu, Ahti selwiä wesiä, Kun on sampo siemeniä, Pellerwo jywän periä. 70. Raiat nurmien rajoille, 74. Waskiwaarnahan tapasi, 81. Sillä maita mullosteli, 99. Heitti hellan wallallensa, Olewalle onnellensa. 103. Läksi tuota tietämähän: 136. Tämän tammen taittajoa, Puun sorian sortajoa, Puun murhan (murskan) musertajoa, 145. Uros aaltojen kesestä, 152. Ween hattu hartioilla, Ween saappahat jaloissa, Uuet kintahat käessä, Wanhat kirjat kintahissa, Kirwes kultanen olalla, Waskiwarsi kirwehessä, 165. Kolmehen kowasimehen, 175. Sylt' on suusta housun lahje, Kaksi syltä kaatiosta. 185. Ison tammen tasmen luokse, 191. Lohkarehut lohkoeli, 194. Jo kaasi tulisen tammen, 204. Leikkasi ikuisen lemmen; 205. Ku on lastuja lewesi, 209. Pikatuoni pistoneuot. 269. Itselläin on ilman miekka, Luonani awaimet onnen, 277. Miesten mielistä pahoista, 288. Tarha rautanen rakenna, 302. Itse (Sinä) Pohjolan emäntä! 310. Omiasi toukojasi, Kylwämiäsi omia. Sa'a rautaset rakehet, j.n.e. 321. Pohjan karjakartanoille. Wiieskolmatta Runo. 128. Itse neuo lapsiansa, Poikiansa suin puheli, Tuonne työnti turmionsa, Panewi pahansa kaikki, 140. Lapset Wuojelan lahowi, Tauissa nimettömässä, 201. Kiwi kirsolla mäellä, Waaran wankan liepehellä, 234. Yötä Annan aikuista. 271. Kirskasi kiwen kowaksi, Paaen kolmeksi palaksi; Niin kiwi k. t. j.n.e. 309. Sillä Luotolan paransi, Poiat Wäinölän peruutti, Tauista tawattomasta j.n.e. 310. Kaiken Wuojelan paransi. Kuueskolmatta Runo. 3. Kätki kuun kumottamasta, 9. Yöhyt pitkä ja pimiä, 44. Tuota tulta tuuwitteli. 288. Wellimo ween emäntä, * Wellimys ween emäntä, Sataharjan hallitsia, (Ahen hauan hallitsia,) 293. Tuulen tyttären tekemä, Aallottaren keträämä; 308. Likosesta liettehestä, Kalasesta kaartehesta, 312. Anna Ahti ahwenia, Pistä piikkiniskasia, Ahwenia, ihweniä, Kaikkia ween kaloja, Alta aawain sywäin, Päältä mustain murain Taan on nuotun nostimille j.n.e, Seitsemäskolmatta Runo. 63. Panen päiwän paistamahan. 65. Joko kerran kolmannenki; 68. Portit Pohjolan näkywät, Rautaääret ärwöttäwät, Ulwowat pahat saranat. * Pahat linnat liimottawat, Pohjan ukset ummottawat, 77. Eikä suorru soutajamme; * Eikä soutajat sowite; 78. Jalon hoikin huoparina, 91. Rapauta rannallemme. 108. Pohjan ukko, Pohjan akka Sanowat s. t. j.n.e. 113. Miekast' on sanomat saatu, Kalwasta katalat tieot. 129. Kun ei kuu kiwestä päässe j.n.e. 148. Leimahutti, luimahutti, 151. Päitä poikien poloisten. 195. Ylen taitawa takoja. 200. Kauan katsoin syöjän suuhun, Partahan palan purian, 231. Taiten kyllä wastaeli: 253. Kuu oli nossut, päiwä nossut, 263. Pääsit ylös aaltoin alta, Alta maan, alta manuen; (Alta maan, alta manalan;) 269. Tuowos tänne tullessasi Aina täyttä terweyttä; 272. Onni onkehen ohase, 276. Juokse (päätä) kaari kaunihina; Kaheksaskolmatta Runo. Toisin kuuluwat koko tässä Runossa, niinkuin osittain muuallaki, on pitänyt heittää kirjottamatta, koska niitä on ylön paljon, nimittäin kaikki pian metsämiehen ja ohon luwut, joita siellä täällä jo luetaan präntättynäki ja wasta tulee enemmin. Yheksäskolmatta Runo. 18. Läksi merta luutimahan, Laineita lakasemahan; Luuti lumpehet kokohon, Meren ruokoset rowihin, Meren kaislat karhiloihin. Rikka puuttu luutahansa, Waskisehen wastahansa; Siitä silkkunat sikesi Mullan muikut, maan silakat. 41. Meren ristihin harasi, Laposille aallot laski. 54. Puun wisan wetistäwänsä. 56. Mit' itket ihana neiti, 58. Kuori walkia walitat? 65. Ilossahan tuo eläwi, Riemussa remahtelewi; 117. Itkusta ilo ikuinen, Hywä huolesta huwitus. 124. Teki harppua halulla, Suositteli Suomen maalla, Kalkutteli kanteletta. Kust' on koppa kantelessa? Koiwusta wisaperästä. Mist' on naulat kantelessa? Tammesta tasaset oksat. 164. Jouhuet perittänehe? 169. Laulo ilman aikojansa, Kuulun päiwyen kuluksi, 175. Tyttölapsen laulelewan; * Lapsen lempi laulelewan; 193. Rautasille rappuloille, 197. Aukasi sanasen arkun, Wirsilippahan wiritti Poikki puolen polwillensa, 202. Immen hapsi haihahteli. 203. Soittelewi, joittelewi, 212. Someret siotteleksen. 217. Lenti kuuelta kylältä, Pitäjältä seitsemältä Luoksi wanhan Wäinämöisen, 222. Lenti luoksi liitätellen, 243. Hawut hangelle hajosi. 245. Kannot kaswoit pitkät oksat. Kolmekymmenes Runo. 1. Tuopa nuori Joukahainen Ajo tiellä wastatuksen Kera wanhan Wäinämöisen. * Tuo kaunis Kalewan poika * Tuopa seppo Ilmarinen * Tuopa lieto Lemminkäinen 4. Se on tietänsä käweli. 5. Sopi tiellä wastakkoa, * Tulit tiellä wastaksutta, * Tulit tiellä wastakkahan, Aisa aisahan takistu, Wemmel tarttu wempelehen, Rahis rahkehen nenähän. 8. Luokki loukkihin takeltu. 9. Raswa wuotti rahkehesta, Wesi wempelen nenästä. * Wesa kaswo wempelehen, Haapa aisohin yleni, Raita suuri rahkehesen. 19. Kumpi tiennehe enämmin, Se nyt tiellä olluohon; Joka tiennehe wähemmin, Se tieltä pois poiketkohon. * Kenpi tieolla enämpi, Senpi tiellä seisuohon; Kenpi tieolla pahempi, Senpi tieltä wälttyöhön. 28. Tieän mä toki wähäsen. 39. Suukkona kowalla säällä; 40. Ahwen arka märkäsuoli * Ahwen arka märkäperse 49. Kuulin nuorra käyessäni, Waeltaissani warahin, Remuawan waskiwuoret, Kalliot kajahtelewan, Korwen ukon koirinensa Tanssiwan tasajalassa, Koska ennen uljas ukko, Ukko uljas ulkomainen, Liikutti lyhintä kieltä, Kajahutti kanteletta Noilla Wäinölän ahoilla, Kalewalan kaskimailla. 54. Tieän linnuksi tiaisen, Kyyn wiherän käärmeheksi; Tieän terwan karkiaksi, Mullan mustan muikiaksi, Lipiän wihoweeksi, Urpiaisen ukkoseksi. 59. Wesi on wanhin weljeksistä, Kiukua meren kiwistä, Patsas puista päähkehistä, Kattila pataranista, Wesi wuoresta siennyt, Tuli tullut taiwosesta, Rauta raukka ruostehesta. 67. Muinosia muistelmoita. * Walehia muinosia. 70. Enimmäiset arwaelen: Tieän kolkot kuokituksi, Sywät kolkot kuokituksi, (Meren kolkot kuokituksi,) 73. Sywät järwet sylkityksi, 75. Mäet myllermöitetyksi, * Mäet mylleröitetyksi, (muller.) * Mäet mykkylöitetyksi, Pellerwoiset pieksetyksi, Rewityksi lamperoiset, Kiwet luowuksi kokohon, 79. Kuun uuen ylennetyksi, Auringon asetetuksi, Ojennetuksi otawan. 82. Lapsen tieto, waimon muisti, * Lapsen on mieli, naisen tunti, Ei urohon partasuisen. * Ei ole siinä miehen muisto, Eikä partasuu urohon. 85. Omat kuopat kuokkimani, 91. Ilman pielet pistämäni, Taiwan kaaret kantamani, Taiwoset tähyttämäni. 99. Mi sinä lienet miehiäsi Ja kuka urohiasi? Laulan sun weitsiksi wesille, Lastulmoiksi lainehelle. 105. Sekä suuttu jotta säänty. 112. Ymmärrä yhet urohot, 117. Leuat liikku, pää järisi, Waan ei hampahat hajottu, Eikä leuat lonkaeltu. 119. Paaet paukku kalliolla, Linnat liikku, hongat huoju, 125. Sorkin suohon sortuwaksi, Niittyhyn niwuslihoista, 145. Jop' on tuskiksi tulewi, Pahoin huoliksi panihen, Painuwi pakolliseksi, 151. Myössytä pyhät sanasi, Luowutappa luottehesi, (Peruhuta lausiesi,) 161. Annan kultia kypärin, Hopehia huowan täyen, (Hopehia helman täyen,) Oman pääni päästimeksi, Henkeni (itseni) lunastimeksi. 166. En huoli hopeaistasi, Kysy kurja kultiasi; (kullistasi;) Mull' on kullat kuunikuiset, Päiwän polwiset hopiat, Ilman kurja kullittasi, Hopehittasi häwytön. (Ilkiä hopehittasi.) 175. Annan ainoan orihin; Juosten juomahan menewi, Juosten juomasta tulewi, Itseksen sotia käypi, Tappeloita tallustawi. 182. En huoli hewosestasi, Ilkiä orisestasi; 187. Pääss' on päiwä paistamassa, Olkaluillansa Otawa, 190. Wesipilwiä wetäwi. 196. Annan ainoan wenehen, Itseksen sotia souti Tuoen täytensä rahoja j.n.e. 201. Iki puolen istujaksi, Suojaksi sopun kululle, 213. Tuli itkien kotihin, Kallotellen kartanolle. 237. Oi on poikani polonen! Elä itke suottakana, Ei ole syytä itkeähäk, Waiwoja walittoahak; Yhesneljättä Runo. 1. Anni tytti, aino tytti Läksi wassan taitantahan. 7. Kolmatta korotteleksen, * Kolmatta kokoelewi, 8 1/2. Perehen parahimmalle. 9. Osmonen orosta wirkki, Kalewainen kaskimailta, * Osmonen orosta kirpo, * Osmonen norosta kirku, 11. Kaswo neito minussa mielin, Ylä muissa nuorisoissa, Nuorisossa kaunihissa, Kaswo kaioissa somissa Ole haahen haljakoissa. 16. Weny wehnä wiiplosilla. 17. Anni tytti, aino tytti 21. Mitä itket Anni tytti, Anni tytti, aino tytti? 27. Tinalangat wyöni päistä, * Tinat wyöstäni tilahti, Kaunoseni wyöni päästä, 48 1/2. Kultaripsut kulmiltani, Sinisilkit silmiltäni, (Simpsukkaiset silmiltäni,) Punapäret pääni päältä, Hopiaiset huuliltani. 31. Laition on laainnassa, Kirjokorjan kirjonnassa: 52. Emo aitan portahalla Woita kiulussa pesewi: 65. Osmonen orosta huuti, 73. Anni tytti, aino tytti, Elä ole milläskänä; 80. Tulet muita wuolahampi; 82. Tulet muita siukiampi; 135. Awasi pahimman arkun, 137. Löysi pauloa palasen, 138. Kaheksan kapalowyötä; Kuukistaksen, kaakistaksen, Kuristihen kultawöillä, Kaakistiin kapalowöillä, Riputaksen rihmallensa; Siitä riutu lippahalle, Kaatu arkun kannen päälle. 151. Meni emo katsomahan, 152. Yön kahen, kolmen perästä: * Kolmen wuoen oltuansa: * Kolmet wuotta oltuansa: 154. Jop' on uupunt Anni tytti, Anni tytti, aino tytti, Saanut pauloa palasen, Kuristanut kultawöillä, Karistant kapalowöillä. Emo tuosta itkemähän: Wieres kyynel kyyättele, Wierkää wetrehet weteni Itkewillä ihopäillä j.n.e. 175. Helman hienon helmuswöille. 179. Sinisille sukkasille. * Sinipäille sukkasille. 183. Kultakengän kantasille. * Kaunihille kantapäille. * Kaunihille kalsuillensa. 199. Rotiuwi kolme koiwuu 202. Joka koiwun latwuelle. 203. Käki kukku lemmen, lemmen, 205. Toinen kukku auon, auon, Lapselle auottomalle, Kolmas kukku sulon, sulon, (Kolmas k. emon, emon,) Lapselle emottomalle. (Lapselle sulottomalle.) 211. Käeksellä kääriäwä, * Käeksellä aina käywä, * Kalan pyyössä käwiä, 216. Laski onkensa wetehen, Ongetteli, tarkotteli. 219. Hopiainen siima winku, 223. Lohi puuttu onkehensa, Taimen tankarautahansa. 226. Kumo kuusikaarehensa. 230. En tunne kaloa tuota. 240. On luonnon lohikalaksi. * Luopusin lohikalaksi. * Luonnoton lohikalaksi. 242. Kattila sepon pajassa. Niin sano sanalla tuolla: Oisko kuokkani kotonen, Eli halkohakkurini? 245. Aamusiksi atrioiksi, Murkinaisiksi muruiksi. 250. Lohi loimahti merehen, * Lohi luonnon loiskahteli, 251. Kala kirjo kammeltihen, * Kala kirjo kammertihen, * Kala kirjo kimmertihen, 254. Äsken päätänsä kohotti, Nosti kättä oikieta, 259. Kupahalta kuuennelta. 265. Oi sie hullu hulluuttasi, Hulluuttasi, houkuuttasi, Mieleltä wäheyttäsi! (Wäinö mielesi wähyyttä!) 269. Wellolan wetistä neittä. 275. Emp' on sulle siksi tullut, * En mie sulle tullukkana, 295. Jalkojesi jaksajaksi, Mesileiwän leipojaksi. 294. Tulen wiejäksi kotihin, 312. Emo wastahan tulewi, Emo ennätti kysyä: Woip' on poikani polonen! Mit' olet pahoilla mielin j.n.e. Waka wanha Wäinämöinen Niin sano sanalla tuolla: Olin ma ongella olia j.n.e. (kertoin kaikki) 317. Sääntä suurta sylwättynä, 321. Ajatukseni alalla, Toimi toisessa talossa. 327. Ei ollut kuntoa piteä 333. Missä Ahtola asuwi, Wäinön tyttöset wenywi. 348 1/2. Siitä wanha Wäinämöinen Paino sepponsa pajahan, Naista kullaista kuwaapi, Hopiaista huolittawi j.n.e. (Samati kun ennen Ilmarinen). Kahesneljättä Runo. 5. Toisen hirren päänsä päältä, Sinisillä silkillänsä, 8. Ummiskengän uurtehilla. 15. Yhen heitti lypsämättä, 207. Ei tietä iseä sillä; * Ei tietä nimeä sillä; Isä kutsu Ilmasekse 210. Wellet werra joukkioksi, Muu kylä nimettömäksi. 215. Tuli ukko ristimähän, 228. Kaksiwiikkonen karehti. 232 1/2. Ei ole wielä suolle wiety, Eikä puulla päähän lyöty, Tahi tangolla tapettu Töistä tuhmemmistakana. 240. Laulo puisen umpipurren, Waskilaitan päälaelle, Rautaruuhen jalkohinsa. 241. Kuparisen kyyhätteli. Laskea köröttelewi Kurimuksen kulkun alle, Kian kielen kääntimille, 248. Kantelmoinehen katosi, Lakahtuwi lauluinensa,