Kahesneljättä Runo.

Marjatta koria kuopus Kaswo koissa korkiassa; Hirren kynnystä kulutti Hienosilla helmoillansa, 5. Kamanoa kaksi hirttä Pätöwillä pääriwoilla, Siltalauan lattioa Kautokengän kantasilla. Marjatta koria kuopus 10. Aina piikuen pitänyt, Aina ollut neityenä, Pantu on lehmän lypsentähän. Lypsi lehmät leppehesti, Muut on kaikki lehmät lypsi, 15. Senpä heitti lypsämättä, Ku oli häirynyt härille. Marjatta koria kuopus Aina piikuen pitänyt, Aina ollut neityenä 20. Oli kirkkohan menewä. Sai oronen waljahisin, Puna puikkojen etehen, Ei istu oron rekehen. Pantu on tamma waljahisin, 25. Ruskia reen etehen, Ei istu rekehen tamman, Jok' oli ollut upehilla. Pantu on ruuna waljahisin Puhas puikkojen etehen, 30. Niin istu rekehen ruunan, Sillä kirkkohan ajawi. Marjatta koria kuopus Aina piikuen pitänyt, Aina ollut neityenä, 35. Pääty karjan paimeneksi, Läksi lammasten keralle. Pah' on olla paimenessa, Tyttölapsen liiatenki; Mato heinässä matawi, 40. Sisiliskot siuottawi. Ei mato matanutkana, Sisilisko siuottanna, Oli marjanen mäellä, Punapuola kankahaila. 45. Niin marja mäeltä huuti, Punapuola kankahalta: "Tule neiti poimimahan, Tinarinta riipomahan; Wyö waski walitsemahan, 50. Ennen kun elona syöpi, Mato musta muikkoawi." Marjatta koria kuopus Meni marjan katsontahan, Punapuolan poimentahan. 55. Keksi marjasen mäeltä, Punapuolan kankahalta: "On marja näkemiähän, Puola ilmoin luomiahan; Alahahko maasta syöä, 60. Ylähähkö puuhun nosta." Tempo kartun kankahalta, Sillä marjan maahan sorto; Kirpo marjanen mäelle, Siitä mäelle seisotaksen. 65. "Nouse marja helmoilleni!" Nousi marja helmoillensa. "Nouse marja wyöni päälle!" Nousi marja wyönsä päälle. "Nouse marja rinnoilleni!" 70. Nousi marja rinnoillensa. "Nouse marja huulilleni!" Nousi marja huulillensa; Huuliltansa kielellensä, Kieleltä keruksihinsa, 75. Siitä watsahan walahti. Marjatta koria kuopus Siitä tyyty, siitä täyty, Siitä paksuksi panihen, Lihawaksi liittelihen. 80. Kanto kohtua kowoa, Watsan täyttä waikiata, Ympäri yheksän kuuta, Kuuta puolen kymmenettä. Niin kuulla kymmenennellä 85. Waimon waiwaksi tulewi, Painuwi pakolliseksi, Watsan täysi waikiaksi. Siitä meiän Marjatta Jo tuossa ajattelewi, 90. Minne mennä, kunne käyä, Kusta kylpyä kysellä. Sanan wirkko, noin nimesi: "Piltti pieni piikaseni! Lähe kylpyä kylästä, 95. Saunoa Sariolasta, Jossa huono hoiwan saisi, Awun ange tarwitseisi." Piltti pienin piikojansa, Paras palkkalaisiansa, 100. Hywä kielas käskeäkki, Kepiä kehuttoaki, Koprin helmansa kokosi, Käsin kääri waattehensa, Sekä juoksi, jotta joutu, 105. Ruman Ruotuksen tupahan. Ruma Ruotus paitulainen Syöpi, juopi pöyän päässä, Päässä pöyän paiollahan, Aiwan aiwinaisillahan. 110. Ruma Ruotuksen emäntä Lieho sillan liitoksella, Laaho keskilattialla, Eläwi hywän tawalla. Sano Piltti pieni piika: 115. "Läksin kylpyä kylästä, Saunoa Sariolasta, Jossa huono hoiwan saisi, Awun ange tarwitseisi." Ruma Ruotuksen emäntä 120. Sanan wirkko, noin nimesi: "Kellen kylpyä kyselet, Kellen aihelet apua?" Sano piltti pieni piika: "Kysyn muorille kotona." 125. Ruma Ruotuksen emäntä Sanan wirkko, noin nimesi: "Ei kylyt kylähän joua; On kylpy kytömäellä, Huone hongikkokeolla, 130. Johon portto poiat saapi, Tuulen lautta lapset luopi." Piltti pieni piikojansa Sekä juoksi, jotta joutu, Sano tuonne tultuansa 135. Luoksi muorinsa kotona: "Eule kylpyä kylässä, Saunoa Sariolassa. Ruma Ruotus paitulainen Söip' on joip' on pöyän päässä, 140. Päässä pöyän paiollahan, Aiwan aiwinaisillahan, Ruma Ruotuksen emäntä Lieho sillan liitoksella, Laaho keskilattialla, 145. Eläen hywän tawalla. Mie sanoin sanalla tuolla: Läksin kylpyä kylästä, Saunoa Sariolasta, Jossa huono hoiwan saisi, 150. Awun ange tarwitseisi. Ruma Ruotuksen emäntä Sanan wirkko, noin nimesi: Kellen kylpyä kyselet, Kellen aihelet apua? 155. Mie sanoin sanalla tuolla: Kysyn muorille kotona. Ruma Ruotuksen emäntä Sanan wirkko, noin nimesi: Ei kylyt kylähän joua; 160. On kyly Kytömäellä, Huone hongikkokeolla, Johon portto poiat luopi, Tuulen lautta lapset saapi." Siitä meiän Marjatta 165. Itse tuon sanoiksi wirkki: "Lähteä minun tulewi, Niinkuin muinenki kasakan, Eli orjan palkollisen." Wiepi wastan warjossansa, 170. Lehen lempisuojassansa, Astua taputtelewi Huonehesen hongikolle, Tallihin Tapiomäelle. Niin sano sanalla tuolla, 175. Lausu tuolla lausehella: "Henkeäs hywä hewonen, Huokoas wetäjä warsa! Watsan kautta waiwaloisen, Kylylöyly löyhäytä, 180. Sauna lämpönen lähetä, Jotta huono hoiwan saisi, Awun ange tarwitseisi." Henkäsi hywä hewonen, Huokasi wetäjä warsa, 185. Watsan kautta waiwallisen. Min hewonen henkeäwi, Se on luotu kylyn löyly, Wesi wiskattu wiaton. Siitä meiän Marjatta 190. Kylpi kylyn kyllältänsä, Watsan löylyn wallaltansa. Saip' on tuonne poikuensa Heinille kesäteoille, Suorajouhen soimen päähän. 195. Siitä meiän Marjatta Otti poian polwillensa, Lapsen lannepuolellensa. Kaswatteli poiuttansa, Kullaista omenuttansa, 200. Hopiaista sauoansa, Alla seulan seulottawan, Alla korwon kannettawan, Alla jauhawan kiwosen, Alla juoksewan jalaksen. 205. Siitä meiän Marjatalle Kaswo poika kaunokainen, Ei tietä sukua sillä; Iso kutsu Ilmariksi, Emo ehtopoiaksehen, 210. Weljet wennon joutioksi, Sisaret sotijaloiksi, Muu pere nimettömäksi. Etsittihin ristiätä, Katsottihin kastajata; 215. Tuli pappi ristimähän, Wirokannas kastamahan, Palwonen pitelemähän. Sepä tuon sanoiksi wirkki: "Ketä tuohon tuotaisi 220. Tuon on tuhman tuomariksi?" Tuotu on wanha Wäinämöinen, Tietäjä iän ikuinen. Sano wanha Wäinämöinen: "Poika suolle wietäöhö, 225. Puulla päähän lyötäöhö, Tangolla tapettaoho." Puhu poika puolikuinen, Kaksiwiikkonen kajahu: "Ohoh ukko ulkomainen, 230. Wirokannas Karjalainen! Kun olet tuhmin tuominnunna Wäärin pitännä lakia." Pappi risti ripsahutti, Tästä lapsen kapsahutti, 235. Metsolan kuninkahaksi, Rahasaaren wartiaksi. Siitä suuttu Wäinämöinen, Siitä suuttu ja häpesi; Laulo kerran wiimmesensä, 240. Laulo waskisen wenehen, Laulo ruuhen rautapohjan. Laskea karehtelewi, Wenehellä waskisella, Kuutilla kuparisella, 245. Yläsihin maaemihin, Alasihin taiwosihin. Sinne puuttu pursinensa, Wenehinensä wenähty, Jätti kantelen jälille, 250. Suomelle ilon ikuisen, Laulut suuret lapsillensa. — — — — — Herännenkö, heittänenkö, Luonenko, lopettanenko, Wai wasta alottanenko? Wiel' oisi sa'an sanoja, 5. Tuhat wirren tutkelmusta. Joit' ei laula kaikki lapset, Ymmärrä yhet urohot, Eikä waimot warsinkana. Waan ei koski wuolaskana 10. Laske wettänsä loputen, Eikä laulaja hywäkän Laula tyyni wirsiänsä. Mont' on muutaki muretta, Paljo huolta huommisesta; 15. Nälkä mulla näin sanowi: "Suut' elä kullatta kuluta, Pieksä kieltä penningittä; Laulajan laki palawi, Runoin kulkku kuiwettuwi, 20. Waan ei korwat kuuntelian." Waan kuitenki, kaikitenki, Wirren laulon, laulun laiton, Oksat karsin, tien osasin. Siitä sinne tie menewi, 25. Rata uusi urkenewi, Paremmille laulajille, Taitawammille runoille, Nuorisossa nousewassa, Polwessa ylenewässä.