KEVÄTLAULU.

Lauhkea tuuli jo ilmoissa häilyy, Vienosti pilviä liekuttaa, Nietokset laskeuvat, aurinko päilyy Veess', joka rinteitä puikuttaa. Herääpi luonto, nyt heijastaa Heliässä loistossa nuortunut maa, Virrat vaippansa kankeat heittää, Aaltojen soitanto kaikuvi taas, Vihreät verhot ja maisemat peittää, Lehti on puussa ja ruoho on maass'.

Ahvojen teitä nyt lintujen laumat Villettelevät Pohjolaan. Sielläki kukkulat, järvet ja rannat Laululla riemastuttamahan. Kukkaset kedoilla puhkeilee, Yrtit ylt'ympäri tuoksuilee, Puiden latvoissa tuuloset soittaa, Lintuset lempeä livertävät, Keväällä uudet tuntehet soittaa, Elohon vanhat virkenevät.

Riemuitkaamme nyt vanhat ja nuoret, Niinkuin luontokin riemuitsee, Kauniina loistavat laaksot ja vuoret, Taivaskin riemusta hymyilee. Kaunihin kuitenkin riemutess' on Ihmisen sielu kuolematon, Senhän tähden niin kauniisti maamme Laaksot ja kukkulat pukeutuvat Ja vielä kauniimman kevään me saamme, Jonka ei lahjat oo lakastuvat.