XIV. Jalan- sekä ruumiillisen kosketuksen jälki yleensä.

Jalanjäljen, niinkauan kuin se on havaittavissa, ajatellaan yleensä sisältävän jotakin aiheuttajansa olemuksesta. Tähän käsitykseen perustuen jalanjälki on taikuudessa saanut suuren merkityksen ja käytännön aiheuttajaansa kohdistuvien taikavaikutusten välikappaleena.[914]

Suomalais-karjalaisissa taikakäsityksissä sympatetinen yhteys ihmisen ja hänen jalanjälkensä välillä kuvastuu erittäin selvänä. Jalanjäljet ovat tulleet monenlaisen taikomisen esineiksi ja niiden kautta aiheutetaan ihmisille ja eläimille voimakkaita taikavaikutuksia.

Jäljistä taikomiseen turvaudutaan nähtävästi etupäässä sellaisissa tapauksissa, jolloin taian suorittajalla ei ole käytettävissään jotakin muuta taiottavan personallisuudesta kotoisin olevaa taikavälinettä, jonka avulla hän saattaisi päästä taikayhteyteen taiottavan kanssa.

Varsinkin nefarisen magian alalla jalanjäljet ovat yleisenä taikomisvälineenä mitä erilaisimpien pahanilkisten tarkoitusten palveluksessa. Jos tekee tulen kalamiehen kolmelle askeleelle ja niistää niihin nenänsä, tämä ei saa kaloja.[915] Kulkija voitiin jäljistä taikomalla saada eksymään. Sitä varten tarvitsi pyyhkiä karhun käpälällä hänen metsäänmenojälkiään, leikata irti kolme askeleen sijaa, kääntää ne ylösalaisin ja edestakaisin, siten, että keskimäinen jää paikalleen, mutta etumainen tulee jälkimäisen sijaan ja päinvastoin. Tämän jälkeen jälkiä vielä on paineltava karhun käpälällä.[916]

Jalanjäljestä taikomalla ihmiselle voidaan aiheuttaa hivuttava sairaus ("kitumaan pilaaminen"). Venäjän-Karjalassa tämä tapahtuu siten, että löydetyistä avojalan jäljistä kolme leikataan irralleen ja asetetaan kumolleen vanhan tulisijan pohjalle, johon ne yhdeksällä ruumisarkun naulalla lyödään kiinni ja peitetään mullalla.[917] Myöskin rakkaustaioissa on joskus turvauduttu jalanjäljestä taikomiseen. Jos tyttö pelkää, että poika hänet jättää, pitää hänen, kun poika lähtee tytön huoneesta, kääntää pojan jäljet siten, että kynnyksen edessä oleva matto käännetään niin, että jäljet ovat huoneeseen päin; silloin poika kyllä tulee toisenkin kerran.[918]

Venäjän-Karjalassa kylväjän askelien kautta voidaan pilata touko. Tätä varten otetaan kylväjän kolmesta askeleesta multaa ja viedään se alastomana kirkkomaalle tahi paikalle, jossa on ruumiin arkun lastuja poltettu. Tällöin "manalaiset" hierovat touon kasvamattomaksi.[919]

Laajimman käytännön jäljistä taikominen on saavuttanut niissä suomalais-karjalaisissa taioissa, joiden tarkoituksena on pakottaa varas tuomaan takaisin varastamansa tahi kostaa hänelle, tuottamalla sietämätöntä poltetta ja tuskaa, jopa kuolemakin. Taikatoimen esineenä näissä taioissa ei ole ainoastaan jalanjälki, vaan kaikenlainen varkaan kosketuksen jälki, ja — milloin sitä ei selvästi voida todeta — varastuspaikka sellaisenaan. Jälkeä tahi varastuspaikkaa taikuri ei saa paljain käsin kosketella.[920]

Menetelmät muistuttavat yleensä nefarisissa taioissa käytettyjä. Tavallisia menettelytapoja ovat pistävien neulojen tahi naulojen kiinnittäminen jälkeen,[921] jäljen kärventäminen hiljaisella tulella (kitkanvalkeassa),[922] mutta ennen kaikkea sen saattaminen kuolleiden ja kuoleman kanssa yhteydessä olleiden esineiden tahi aineiden (hautuumaan mullan, ruumiin hiusten tahi lannan j.n.e.) yhteyteen; usein jälki suorastaan viedään hautuumaalle tahi hautaan.[923] Muita usein käytettyjä keinoja on jälkien vieminen muurahaiskekoon,[924] kirkonkellon kantaan tahi ikeeseen,[925] koskeen tahi virtaan,[926] maahan tahi hetteeseen hautaaminen.[927]

Edelleen saatetaan esim. ottaa kolme tikkua ovesta, jonka kautta varas on kulkenut, ja haudata toisiinsa hankautuvien puiden juureen maan sisään,[928] tahi kiinnittää tällaisten puiden väliin höyheniä varastetusta linnusta,[929] polttaa — joko suorastaan tahi erityisiin laitoksiin suljettuna — hiljalleen kärventäen jälkeä[930] j.n.e. Kukin näistä perustaioista on tavallisesti yhdellä tahi useammaila lisätaialla vahvistettu tahi esiintyvät ne toisiinsa yhtyneinä useinkin sangen monimutkaisina taikamenetelminä. Lisämenettelynä on yleisesti ahtaaseen paikkaan sulkeminen, naulaaminen, sitominen j.n.е., jäljen sekoittaminen joidenkin taika-aineiden, kuten elohopean, pajan tuhau, ruumiin lannan, raudan silpojen y.m. kanssa, erilaisten eläinten (haukan, päästäjäisen, sammakon) suuhun tahi nahkaan asettaminen j.n.e.

Näin ovatkin monet tämän taikaryhmän taioista yhdistettyjä taikoja, s.o. menetelmän kokonaisuudessaan muodostaa joukko yksityisiä taikamotiveja, joista kunkin tarkoituksena on kehittää ja vahvistaa lopullista taikavaikutusta, minkä näin menetellen ajatellaan kohoavan peloittavaksi ja vastustamattomaksi voimaksi. Joku näistä motiveista on sitten menetelmässä voinut saada keskeisen aseman ja menetelmän lopullinen tulos käsitetään etupäässä tämän päämotivin mukaiseksi.

Näiden taikojen psykologisen sisällön erittely ei kohtaa suurempia vaikeuksia ja niihin sisältyvät mielikuvat ovat helposti tajuttavia. Vallitsevana niissä on kaikkialla homeopatinen käsitystapa. Varkaalle aiheutetaan useimmiten sellaisia seuraamuksia, mitkä suoranaisesti, yksinkertaiseen mielleyhtymään perustuen, ovat suhteessa taiassa käytettyyn teknilliseen temppuun. Askelten kääntäminen nurin ja sekoittaminen monimutkaiseen järjestykseen aiheuttaa kaikinpuolisen hämmennyksen, tulopaikkaan päin kääntäminen sen, että vastaava ihminen tuntee sinne alinomaista vetovoimaa. Kun kieritellään jälkeen pistettyä nuppineulaa joka suunnalle, pahantekijä tuntee samanlaista raastamista itsessään.[931] Kiinnittämällä jälki virrassa olevaan häilyvään ja värisevään ruohoon aiheutetaan, että varkaan täytyy olla aina liikkéellä, niin ettei hän saa rauhaa ennenkuin tulee tunnustamaan.[932] Jos askeleen jäljet on poltettu muurahaiskeon päällä ja tuhat viety koskeen, varas ei voi olla yhdessä kohden. Kun hän seisoo, jalkoja polttelee, mutta jos hän aina kävelee, saa olla rauhassa,[933] Toisiinsa hankautuvien puiden väliin asettaminen, kirkon kellon tappeihin ja ikeeseen pano ovat entuudestaan tunnettuja menettelyjä, joiden tarkoituksena on kalvavan ja kuluttavan tuskan aikaansaaminen. Muurahaiskekoon viennissä on saatettu ajatella näiden hyönteisten aiheuttamaa poltetta, mutta samalla taika saattaa olla suhteessa muurahaiskeossa asuvaan metsän haltiaan.

Toinen, sangen yleinen taikaelementti on henkiolennoiden manaaminen taiottavaa vainoamaan. Näistä ovat ensi sijalla kuoleman henget, manalan eli kirkon "väki", "manalaiset", joiden esiin manaamiseksi kirkkomaalta, haudoista, ruumiista ja ruumisarkusta y.m. otetut ainekset ja nämä paikat itse ovat käytännössä. Myöskin itsessään kirkkorakennuksessa ja kirkonkelloissa näitä henkiolentoja ajatellaan asustavan.[934] Samaan taikatoimeen voi näin yhtyä useampia taikakäsityksiä. Kirkon kellon ikeeseen kiinnitettynä taikomisaine mekanisella tavalla sympatetista yhteyttä myöten vaikuttaa taiottavaan, samalla kuin siten "kirkon väki" tahi suorastaan paholainen nostatetaan varasta vainoamaan.[935]

Muita tällaisia nostatettavia väkiä ovat metsän väki,[936] tulen väki,[937] hetteen ja pajan väki,[938] joita vastaavat taikaelementit (pajan tuhka, tuliraudat y.m.) tahi paikallisuudet edustavat.

Esimerkkinä siitä, miten jotakin taikamenetelmää saatetaan arvostella useamman taikaopillisen käsityksen kannalta, esitettäköön seuraava taika. Varkaan jälkeä otetaan tuliraudalla, pannaan putken sisään ja putki tapilla tukittuna leppäiseen arkkuun, joka vuorostaan haudataan kirkkomaahan kuten ruumis. Näin aiheutetaan varkaalle suorastaan kuolema kolmen vuorokauden kuluessa.[939] Vaikkakin tässä taiassa vallitsevana elementtinä näyttää olevan taiottavan saattaminen kuoleman henkien ahdistettavaksi, on siinä samalla huomioon otettava menetelmän teknillinen puoli, jäljen asettaminen arkkuun ja hautaaminen — joka muuten on pahanilkisissä taioissa yleistä esim. taiottaessa kuvan välityksellä — joka homeopatisen käsityksen kannalta saattoi aiheuttaa vastaavia seuraamuksia taiottavalle.

Niistä erikoisseuraamuksista, joita jäljistä taikoen aiheutetaan, mainittakoon mielipuolisuus, joka aikaan saadaan nostattamalla haukka ("nauskalintu") taiottavan niskaan[940] tahi manaamalla manalaiset häntä ahdistamaan.[941]

Näiden taikojen tarkoituksena on toisinaan kosto, toisinaan varkaan pakottaminen tunnustamaan tahi palauttamaan varastettu takaisin.

Tämäntapaisilla taioilla varkaaseen voidaan vaikuttaa päinvastaiseenkin suuntaan: kiihoittaa varastamaan yhä edelleen. Tätä varten kasvavasta puusta otetaan taulaa, sytytetään ja pannaan varastussijalle loitsien:

Paitsi varkaalle, muillekin pahantekijöille, jotka ilkityöpaikalle jättävät kosketuksensa jälkiä, voidaan niistä taikoen kostaa. Eläinten karvoja, häntää ja korvia leikkelevälle taikurille, rullille, kostetaan ottamalla leikellystä kohdasta karvoja, panemalla ne poikkisahatun koiran sääriluun sisään, mikä leppäisellä naulalla tukittuna asetetaan naukuvaan puuhun. Puuta piestään pihlajaraipoilla, samalla loitsien:

Jälkeä taikomalla voitiin nefarinen taikavaikutus myöskin tehdä tyhjäksi. Kirotauti saatiin tehottomaksi lakaisemalla kiroojan jäljet.[944] Myöskin voitiin neutralisointiprinsipiin perustuvalla menetelmällä jälkien avulla hävittää jonkun itsetiedottomasti tahi ehdoin tahdoin aikaansaama taikavaikutus. Jos lapsi alkaa itkeä jonkun vieraan henkilön käytyä asunnossa, niin painetaan lapsen suulla käyjän jälkiin siinä kohdassa, missä tämä istui, samoin kynnykseen. Silloin lapsi lakkaa itkemästä.[945] Sama käsitys ilmenee tartunnasta aiheutuvaksi ajatellun sairauden parantamisessa. Kipeätä kohtaa painellaan oletetusta tartuntapaikasta otetulla aineella, esim. maalla, saunan roskilla y.m.[946]

Tämän ryhmän taikojen selittelyssä on etenkin vertailun kannalta eräät suomalais-karjalaiset eläintaiat otettava huomioon. Ne ovat kauttaaltaan yhteystaikoja, joissa erilaisia tarkoituksia varten jäljen avulla pyritään vaikuttamaan eläimeen. Metsämies voi jälkiä taikoen saada karhun tulemaan takaisin.[947] Kettu voidaan saada tulemaan syötille tahi jäljestä ajaen ampua, kiertämällä suksen sauvalla irti sen kolme jälkeä, laskemalla yhdellä henkäyksellä kymmeneen takaperin ja kääntämällä jäljet nurin.[948]

Karjataioissa turvaudutaan usein jäljistä taikomiseen laitumelta kotiintulon turvaamiseksi tahi hevosten kiinnisaamiseksi. Sitä varten käännetään lehmän jäljet.[949] Tämä suoritetaan usein elukoita ensi kertaa laitumelle laskettaessa; silloin käännetään niin monta jälkeä kuin mahdollista.[950] Tarkemmin määriteltynä tämä tapahtuu m.m. siten, että käännetään kolme jälkeä, leikataan ne veitsellä ympäri kiertäen kokonaan irti ja käännetään niin, että kynsipuoli tulee kotiinpäin.[951] Tätä tarkoitusta varten mainitaan myös lehmän jälkiä kaiveltavan rautalapiolla.[952]

Hevosen kiinnisaamiseksi otetaan ne jäljet, joista se tavoitettaessa on lähtenyt pakenemaan, veitsellä irti, käännetään kumolleen, kärkipuoli taaksepäin, ja lyödään leppänauloilla kiinni. Tahi otetaan jalanjäljet mukaan, tuodaan kotilaitumille, lyödään (etupuoli kotiinpäin käännettynä), vanhan tulisijan laitaan kumolleen (s.o. nurin) käännettynä kukin kolme yhdeksällä naulalla kiinni.[953]

Jälkien avulla voidaan myös petoeläin nostaa elukan kimppuun. Tätä varten tarvitsee, asianmukaisen loitsun yhteydessä, esim. ottaa maasta kolme suden askelta ja asettaa ne elukan jälkien päälle.[954]

Lopuksi silmäiltäköön vastaavia seikkoja eräiden toisten suomalaisheimoisten kansojen taikuudessa. Nimenomaan nefarisen magian tarkoituksiin virolaiset ovat käyttäneet jälkiä taikomisen välikappaleena. Jos tahdottiin tuottaa lähimmäiselleen ruumiillista vahinkoa, tarvitsi sekoittaa kepillä hänen askeleensa jäljet ja haudata tämä.[955] Käsitys ruumiillisen kosketuksen jäljen maagillisesta suhteesta aiheuttajaansa käy selville useampienkin suomalais-ugrilaisen heimon kansojen taikauskoisista luuloista. Virolaiset eivät ole panneet ruumiin mukaan mitään, mitä joku toinen on pitänyt päällänsä, koska tämä muutoin pian kuolisi.[956] Tämänsukuinen käsitys on kehittynyt yleiseksi tartuntaopiksi, jonka mukaan toiselta puolen varotaan vahingollisten ominaisuuksien siirtymistä kosketuksen kautta, toiselta siihen perustuen pahanilkisessä y.m. tarkoituksessa koetetaan siirtää toisaalle määrättyjä tiloja ja taikavaikutuksia, esim. sairautta.

Edellisestä tunnemme, miten syrjänit sellaisen vaatekappaleen tahi kylpyvitsan välityksellä, jolla sairasta kohtaa on hivuteltu, koettavat siirtää tautia toisaalle. Varsinaisena välittäjänä tässä, paitsi suorastaan ehkä aistimilla havaittavaa taudin ainesta (esim. paiseista), on tartunta kipeästä elimestä. Samalla syrjänit pelkäävät paljain käsin tarttua ovenripaan,[957] ilmeisesti välttyäkseen siitä tartunnan kautta siirtyviltä taikavaikutuksilta.

Tšeremissit ajattelevat sairauksien olevan joko pahojen henkien lähettämiä tahi noitien aiheuttamia. Edellisenlaatuisista koetetaan vapautua uhreilla ja uhrilupauksilla. Uhrilupauksen tekijän tarvitsee kuitenkin, lupauksen tehtyään, vain käydä jonkun naapurinsa luona, niin sairaus siirtyy sinne. Kulkutautien aikana tällä tavoin sairaus voidaan siirtää kokonaan toiseen kylään.[958]

Ruumiilliseen kosketukseen liittyvistä luuloista mainittakoon vielä esim. mordvalaisten noudattama kielto, jonka mukaan hevosen myyjä ei anna ostajalle ohjaksia paljain, vaan turkkien helmaan käärityin käsin, jottei hän samalla antaisi pois "onnea".[959] Samanlaista kieltoa noudattavat tšeremissit häälahjojen jakelussa.

Tartuntaopilliset käsitykset ovat usein yhtyneet neutralisointiprinsipiin perustuviin taikatoimiin. Edellä on nähty, miten kaikelle, mikä joutuu lukuisten, tiettyjen tahi tuntemattomien ihmisten ruumiillisen kosketuksen alaiseksi, omistetaan taikaominaisuuksia. Nämä ominaisuudet perustuvat yhdeltä osaltaan selvästi käsitykseen tartunnasta, sillä tällaista taikapotenssia sisältääkseen kosketuspaikkojen täytyy omistaa jotakin koskettajansa olemuksesta. Tältä kannalta voitaneen selittää vielä eräs suomalainen taikaryhniä. Useissa parannusmenetelmissä potilasta muun taian ohella kuljetetaan saunan tahi joidenkin muiden portaiden askeltenvälien läpi. Portaat saatetaan lukea juuri sellaisten esineiden joukkoon, jotka sisältävät itsessään monien ihmisten tartuntaa ja neutralisointiajatuksen kannalta näin sopivat parannusvälineiksi.[960] Samalla tätä parannustapaa saatetaan verrata niihin, joissa potilasta kuljetetaan halkaistujen esineiden, esim. puiden läpi, joten se saattaisi olla suhteessa myös taudin siirtämisajatukseen ja muihinkin tämäntapaisten menetelmien pohjana oleviin taikakäsityksiin.

Jalan- ja ruumiillisen kosketuksen jäljen taikaominaisuudet perustuvat ensi sijassa käsitykseen niihin kosketuksen kautta jääneestä ja niissä edelleen piilevästä aiheuttajansa fyysillisen olemuksen aineksesta. Muun ohella osoittaa tätä se, että avojalan jäljillä ja tuoreilla, äskettäin syntyneillä jäljillä, joita aamukaste ei ole kostuttanut, etupäässä on tällaisia taikoja varten tarvittavat ominaisuudet. Tällainen käsitys näyttää kuvastuvan vastaavista venäläisistäkin taioista. Jos ihminen kävelee aamusella avojaloin ja hänen jälkensä tulevat näkymään maassa, taikuri voi näiden jälkien avulla pilata ihmisen, käyttämällä läheltä samanlaisia menettelytapoja kuin suomalaisessa taikuudessa yleisinä tavattavat ovat, Esim.: Jälki kuivataan tulella ja ripustetaan pussissa uuninkorvalle tahi viedään kirkkomaalle. Näin pilattu ihminen "kuivaa"; jos jälki heitetään veteen, hän sairastuu vesitautiin.[961]

Ihmisen ja hänen jälkensä sympatetinen suhde ei kuitenkaan aina perustu varsinaiseen substautialiseen yhteyteen. Esim. syrjänit käsittävät metsästäjän ja hänen suksensa ladun välillä vallitsevan taikasuhteen, joka ei salli toisen sitä sopimattomalla tavalla pilata, eipä sitä edes saa vieraalla suksisauvalla koskea.[962] Tässä kohden tutkittavanamme ollut aihesarja lähentelee toista, joka on sen luontaisena jatkona, niitä käsityksiä, jotka asettavat ihmisen maagilliseen riippuvaisuussuhteeseen kaikesta, minkä kanssa hän on läheisessä kanssakäymisessä ja niillä on jokin läheinen suhde hänen personallisuuteensa. Näin ovat ihmisen kuva, nimi, hänen omistamansa esineet ja eläimet, vieläpä esineetkin, jotka ovat hänen nimiinsä nimitetyt, hänen elämänsä ja personallisuutensa maagillisia vastakkaisuusmerkkejä. Muistettakoon tässä esim. vain Kalevalan kaunista tarua Lemminkäisen suasta. Toisena tyypillisenä esimerkkinä esitettäköön seuraava: Eräs nainen oli leikannut hiuksia paimenpojan päästä; ja silloin oli kuusitoista vuohta kuollut pojan isännältä.[963] — Näidenkin uskomusten tutkijalle suomalaiskansojen taikuus tarjoaa kiitollisen alan.