VII. Sylki, henkäys ja suupala.

Syljelle omistetaan tavoissa yleensä monenmoisia taikavaikutuksia. Maagillinen ajatustapa ei tee eroa varsinaisen ruumiin substanssin ja organisten eritteiden välillä. Sen vuoksi sylki, kuten hikikin, käytäntönsä puolesta on pääasiallisimmissa kohdin rinnastettava edellisten kanssa.

Sylki on helpoimmin esille saatavissa ja valmiin käytäntöön kaikista ihmisruumiin eritteistä. Tämä seikka kelpaa mahdollisesti selitykseksi sille, että sylki on saanut laajan käytännön sellaisissa taikatoimissa, jotka edellyttävät jonkin taikavälineen mahdollisimman helppoa ja vaivatonta käytäntöönsaantia. Näin on sylki ja sylkeminen yleinen vastataioissa, joissa nopealla tempulla on viipymättä neutralisoitava ja tyhjäksi tehtävä jokin taikavaikutus.

Toiselta puolelta syljen yhtenä organismin eritteistä ajatellaan kelpaavan aikaan saamaan samanlaisia sympatetisia yhdyssiteitä alkulähteeseen kuin varsinaiset organismin osaset. Määrätyn kohtalon alaisena se voi aiheuttaa ihmiselle sairautta y.m. onnettomuutta. Siis senkin suhteen on noudatettava tarpeellisia varotoimenpiteitä. Tästä ovat varsinaisesti saaneet alkunsa monet sylkemiskiellot, joskin niiden perustana joskus saattaa olla muitakin syitä.

Sylkeä ei kuitenkaan sanottavassa määrässä käytetä taikomisvälineenä sellaisissa suorastaan tyypillisissä taikaryhmissä kuin lemmennosto- ja kontaktitaiat yleensä sekä nefarinen taikuus. Näistäkin on kuitenkin esimerkkejä. Sellaisia on syrjänien keino saada koira seuraamaan itseänsä antamalla sille leipäpala, johon on sylkäisty,[516] sekä suomalainen taika sylkeä lehmän suuhun, jottei se pyrkisi pois kotoa.[517]

Tämän sijaan tunnetaan joukko taikatoimia ja taikauskoisia käsityksiä, joissa tunnettu ajatus ihmisen ja hänen erillään olevan ruumiillisen substanssinsa, tässä tapauksessa syljen, välillä kyllä on havaittavissa, mutta sillä on ahtaampi, lokalisoitu merkitys.

Näihin olisin taipuvainen lukemaan monet sylkemiskiellot, joiden ohella seuraukset varomattomasta tahi sopimattomasta sylkemisestä kohdistuvat suuhun ja suussa oleviin elimiin. Virolaisilla tunnetaan kielto sylkeä tuleen. Kiellon rikkomisesta on seurauksena rakot kielessä. Joka taas sylkee variksen jälkeen, saa hampaansa mustiksi ja kieroiksi.[518] Liiviläisten käsityksissä seuraus varomattomasta sylkemisestä kohdistuu silmiin. He sanovat, kun lapset syljeskelevät: "Ala silg, siz kāzābad nä´rad silma."[519] Votjakit uskovat, että jos joku kirvestä teroittaessaan sylkee kovasimeen, hänen kielensä puhuessa ikäänkuin takertuu kiinni, s.o. hän ei voi puhua nopeasti eikä lausua selvästi sanoja.[520] Syrjänien on ollut kiellettyä sylkeä tuleen. Kiellon rikkomisesta on seurauksena ihohalkeamien muodostuminen suuhun. Joka taasen sylkee kuumalle kivelle, sen kieli kuivettuu.[521]

Suomalaisessa taika-aineistossa eräät taiat kuvastavat sylkemisen ja syljen suhdetta suun elimiin, mutta edellisistä hiukan eriävässä merkityksessä. Sylkeminen ei täällä tavallisesti aiheuta mitään negativista seuraamusta suun elimille, vaan päinvastoin poistaa niistä sairauden. Yleistä on kielessä olevan rakon poistaminen loitsun ohella maahan sylkemällä.[522] Tämä yksinkertainen menettely on — kuten tavallista — voinut kehittyä monimutkaisemmaksi: sylkemispaikkaan on paljaalla jalalla tehtävä risti,[523] on syljettävä kolme kertaa[524] j.n.e.

Suomalainen taikakäytäntö yhtyy ikivanhaan tapaan poistaa kielen rakkoja. Marcellus Empiricus määrää niitä parannettavaksi sylkemällä.[525]

Tapa parantaa kielen rakkoja manauksentapaisen loitsun yhteydessä sylkemällä on varmaankin suhteessa käsitykseen kielen sairastumisesta varomattoman ja sopimattoman sylkemisen seurauksena. Lähinnä lienee tässä ollut vaikuttamassa neutralisointiprinsipi, s.o. paha on parannettava samoja teitä ja samoja välikappaleita käyttäen kuin mistä se on syntynytkin.

Tarkasteltakoon vielä erikseen syljen käyttöä eräisiin parannustarkoituksiin. Näissä on huomattavinta silmän ja silmän seutujen sairauksien parantaminen syljellä. Liiviläisten käsitys silmäluomiin syntyvien ajettumien, n.s. näärännäppyjen syntymisestä varomattoman sylkemisen seurauksena on jo mainittu. Mutta samalla tunnetaan sylkeminen juuri näärännäppyjen parannuskeinona. Ne saadaan poistumaan sylkemällä vasten potilaan kasvoja.[526] Tahi on niitä kolmasti pyyhittävä kissan hännällä ja joka kerta sylkäistävä.[527] Ersämordvalaiset ovat samaten poistaneet tätä sairautta sylkemällä ja loitsimalla.[528] Tässä on siis vallitsemassa sama suhde kuin kielen sairastumisen ja parantamisen välillä.

Sylki on ikivanhoista ajoista saakka ollut erikoisesti suosittu juuri silmätaudeissa. Evankelioissa on kolme ihmekertomusta, joissa Jesus käyttää sylkeänsä parantamisessa (Markus 7: 33, 8: 23, Johannes 9: 6) ja kahdessa niistä hän parantaa sokean. Tacitus kertoo keisari Vespasianuksen parantaneen sokean sylkemällä unessa saamansa osoituksen mukaan tämän silmiin.[529]

Sangen yleistä on sylkeminen eräissä taikatoimissa, joista useimmat kuuluvat profylaktisten temppujen luokkaan, toisin sanoen, ovat selviä varaustaikoja. Pestessään jostakin ojasta silmiänsä, suomalaiset siihen ensiksi kolmasti sylkevät.[530] Silmänpesuveteen on muutenkin ensiksi syljettävä, sitten ei siitä mitään tartu.[531] Lasta kylvetettäessä on saunaveteen samasta syystä aina syljettävä[532] ja lapsen riepuja järvessä pestäessä on riepua ensin kolmasti puraistava, sitten syljettävä veteen.[533]

Samoin on haaskan ohi kuljettaessa sekä kun astutaan huoneeseen, jossa ei ennen ole oltu, sylkäistävä.[534] Tämä on tehtävä jonkunlaisen tartunnan ehkäisemiseksi.[535]

Sylkemällä varaudutaan yleensä epämääräiseltä pahalta, vaikeasti todettavissa olevaa taikavaikutusta vastaan. Jos lapsi säikähtää, imaistaan vesi lapsen silmistä, sylkäistään lattiaan ja syljetään, "niin ei tartu".[536] Kun huomataan kahdesta tikusta, oljenkorresta t.m.s. lattialle muodostunut risti, on tarkoin varottava astumasta sen yli, jollei heti lueta loitsua ja syljetä kolmasti eteensä.[537] Tuntemattomalta taholta uhkaavaa epämääräistä tartuntaa vastustetaan asiaankuuluvan loitsun yhteydessä sylkemällä. Esim.: Syljetään kolmasti ja sanotaan: "Ei tännään tartu, nythän on sunnuntai, maanantai, tiistai j.n.е.", siis mainitaan sen päivän nimi, mikä kulloinkin on.[538]

Vanhojen suomalaisten tietää Lencqvist vesillä ollessaan, kun heidät tapasi vihuri, sylkeneen sitä kohti, arvellen siinä olevan noita-akan tahi pahan hengen.[539]

Erästä "pahan silmän" uskon muotoa, kehumisella tahi kiittämisellä aiheutettavaa vahingollista taikavaikutusta, on Suomessa sylkemällä vastustettu. Karjalassa oli lapset silmäämisen pelosta ristille tuotaessa huolellisesti kääritty vaatemyttyyn, niin että kasvoja oli vaikea saada näkyviin. Kun eräs kirkkoherran rouva kaivoi lapsen kasvot näkyviin ja kehui, kummi kolmasti sylki.[540]

Sylkemällä on ehkäisty myös selvästi tajuttavaa tartunnan vaaraa. Jos mennään saunaan, jossa aikaisemmin on kylpenyt tarttuvaa tautia poteva, on kolmasti syljettävä eteensä.[541] Trachoman tarttumisen ehkäisemiseksi on sitä sairastavaa syljettävä silmille.[542] Hammastaudissa syljettiin kolme kertaa perätysten pulloon, joka vietiin kiehuvaan hetteeseen.[543]

Virolaisten käsitysten mukaan näyttää yleensä olevan kiellettyä sylkeä tuleen. Tämän kiellon rikkomisesta on seurauksena kipeytymät kielessä ja suussa.[544] Myöskin on sylkeminen täällä tunnettu varaustaikana. Silmiä pestessä on joko syljettävä maahan[545] tahi kolme kertaa pesemään ruvetessa ja siitä lakattua.[546] Ennenkuin istutaan maahan, on siihen kolmasti syljettävä, samoin, kun noustaan istumasta ylös.[547] Kun joesta juodaan, on sitä ennen jokeen syljettävä, silloin ei vedestä koidu mitään "pahaa".[548] Sille paikalle, jolle lasketaan virtsaansa, on ensin kolmasti syljettävä. Silloin eivät "ma alused" käy päälle.[549]

Eräät etäisempien suomensukuisten kansojen sylkitaiat muodostavat analogioita Itämeren suomalaisille. Jos votjakki kompastuu yhtäkkiä tasaisella paikalla kulkiessaan, niin että hänen jalkansa käy kipeäksi, hänen on heti käännyttävä takaisin ja syljettävä sille paikalle; muussa tapauksessa jää ihminen koko eliniäkseen rammaksi.[550] Jos taas votjakki kaatuu, sylkäisee hän kaatumispaikalle ja sanoo oste! s.o. herra armahtakoon![551]

Syrjänit suojelevat ulostusta pahanilkiseltä taikuudelta määrätyllä tavalla sylkemällä.[552]

Votjakit ovat vielä sylkemällä vastustaneet sellaista taikavaikutusta, joka syntyy peiliin katsomisesta. Jos joku katsoo peiliin ja lähtee sen luota siihen sylkemättä, on hän tämän jälkeen vähitellen laihtuva. Jos taasen pienelle lapselle, kun se ei vielä puhu, näytetään hänen kuvansa peilissä, jää lapsi mykäksi koko iäkseen.[553] Jo antikin, samaten kuin lukuisille myöhemmän ja nykyajan kansoille on ollut tunnettua taikatila, joka syntyy katselemalla omaa kuvaansa kuvastimessa tahi vedenpinnassa. Tämä psykoneurologiselta pohjalta lähtevä lumouksen tila, joka ilmenee taikauskoisena pelon ja vastenmielisyyden tunteena omaa peilikuvaa katsellessa, on johtanut luuloihin, joiden mukaan kuvastimeen katselemisesta saattaa varsinkin lapsille olla pahoja seurauksia. Saksalaisen taikaluulon mukaan ei lapsi saa katsoa kuvastimeen, ennenkuin se on vuoden vanha. Muutoin siitä tulee turhamainen, ylimielinen, tuhma, tahi on hän sammaltava j.n.e.[554]

Suomalaisessa taikakäytännössä on sylkeminen, joko loitsuun yhtyneenä tahi ilman, ollut varsin yleistä eräissä kalastustaioissa, varsinkin onkiessa noudatetuissa. Onkeen tahi syöttiin sylkeminen on yleistä yli koko Suomen. Taian tarkoituksena on saada kalat paremmin ottamaan pyydykseen, joskus estää niiden peräytymistä tahi irtautumista ongesta.[555] Myöskin saatetaan hyvän kalaonnen saamiseksi sylkeä ensimäisen kalan suuhun ja heittää se takaisin veteen.[556] Puhaltaminen, jolla taioissa yleensä on sama asema kuin sylkemisellä, tavataan myös kalastustaioissa.[557]

Näitä tapoja ja taikoja käsittääkseen on lähdettävä eräistä aiemmin puheenaolleista seikoista. Lähinnä on johdettava mieleen muutamien toisten ihmisruumiin eritteiden, esim. hien käytäntö metsästystaioissa. Ollen taikavälineenä samanarvoinen näiden kanssa, sylki on voinut saada samanlaisen merkityksen n.s. yhteystaikojen välikappaleena kuin veri, hiki y.m. Syljellä on siis ajateltu aikaan saatavan yhteyttä ei ainoastaan luontoon ja toisiin ihmisyksilöihin, vaan myös haltioihin, henkiin ja jumaluusolentoihin. Tällä tavoin sylki metsästys- ja kalastustaioissa, yhtähyvin kuin hiki ja veri metsästystaioissa, saattaa olla taikomisvälineenä yhteyden aikaansaamiseksi metsän ja veden riistaa suoviin haltioihin, tarkoituksella turvata pyytäjälle näiden avunanto. Tänne kuuluvat loitsut näyttävät tätä väitettä tukevan. Niissä puhutellaan taikaa tehtäessä metsän tahi veden haltiaa, tahi lupaa taikoja itsensä paholaiselle, mikä alkuaan on saattanut tarkoittaa yhteyttä asianomaisen haltian kanssa.[558]

Muutamissa suomalaisissa parannustaioissa sylkeä käytetään yhdenmukaisesti veren kanssa taudin poistamiseen siirtämällä. Hammassärkyä poistettaessa on eräiden taikojen yhteydessä, joissa veri on varsinaisena taudin siirtäjänä, erikoisesti painostettu, että taudin siirto- tahi kiinnityspaikkaan on syljettävä. Mutta yksinomaan syljenkin avulla voidaan hammastautia poistaa, esim. menemällä sellaisen huoneen sijalle, joka on kolmasti muutettu, kaivamalla sinne kolme kuoppaa ja sylkemällä jokaiseen kolmasti, lausuen: "Vieköön se säryn, joka huoneenkin on vienyt!" Tämän jälkeen pannaan kivi jokaisen kuopan peitoksi.[559]

Sylki näyttää vielä erikoistuneen yskän parannuksen välikappaleeksi taioissa, jotka muodoltaan ovat analogisia hammastaudin parannustaioille. Jos yskittää liiaksi, on mentävä sellaiselle maalle, jota ei ikipäivinä kynnetä, ja syljeksittävä puiden juurille loitsien: "Ryvi ryhjä, huoju honka, päristä paha petäjä."[560] Tahi on yskän parantamiseksi puuhun tehtävä reikä, johon yskäistään, sylkäistään ja [lyödään] tappi päälle.[561]

Näiden enemmän tahi vähemmän tyypillisiin taikaryhmiin kuuluvien käytäntötapojen ohella syljellä ja sylkemisellä on vielä laaja käytäntö mitä erilaisimmissa taioissa, joissa sylkeminen usein ei ole taian oleellisimpana osana, vaan sillä on taikaa vahvistava merkitys. Monieu loitsujen ohessa, joihin ei huomattavampaa taikatointa yhdy, syljetään, varsinkin parannusloitsuissa. Toisissa taasen on syljellä jonkun verran huomattavampi tehtävä.

Näin voidaan terärauta lumota syljellä vaarattomaksi.[562] Puremalla rautaa kolmesta kohden loitsun ohella ja samalla sylkemällä saavutetaan sama tarkoitus.[563] Raudan haavan parantamisessa ja verenvuodon seisauttamisessa sylkeminen loitsun ja muun taikatoimen yhteydessä on tavallista. Joskus syljetään suorastaan haavaan.[564]

Syljen käytöstä taikatoimissa mainittakoon vielä sylkeminen taikasuolojen y.m. taikakompositionien valmistuksessa. Esim. tuulesta tarttuneeksi luullun sairauden, "tuuleisen" parantamisessa käytettäviin suoloihin syljetään,[565] "lennon" suoloihin,[566] palohaavojen parannussuoloihin,[567] kivellä loukatun parantamiseksi tehtäviin suoloihin[568] ja "lapsen itkettäjää" parannettaessa käytettävään taikakompositioniin.[569]

Useissa, varsinkin viimeksi puheenaolleissa tapauksissa, lienee syljellä yksinkertaisesti parannusaineen tehtävä. Sellaisessa merkityksessä on sillä joka tapauksessa ollut käytäntöä. Suun eritettä ovat suomalaiset käyttäneet selvästi parannusaineena sellaisenaan, esim. palaneen kivun huojentamiseksi[570] ja maasta tarttuneen taudin, "maahisen" parantamiseksi, jota varten kipeää paikkaa kolmasti nuoltiin,[571] sekä n.s. "sampaiden" parantamisessa.[572]

Vielä silmäiltäköön syljen käyttöä muutamissa hajanaisissa, erilaisiin aloihin kuuluvissa suomalaisissa taioissa. Tällaisia ovat esim. luteiden poisto seinään loitsun keralla sylkemällä,[573] mehiläisen pistoa vastaan varautuminen,[574] rakkauden lumoista pääseminen kolmasti vihkisormuksen läpi sylkemällä,[575] kerityn lampaan pyyhkäisy kolmasti villatukolla, johon joka kerran syljetään,[576] j.n.e. Sylkeä käytetään ennustettaessakin.[577]

Kuten monasti muuallakin taian ja loitsun keskinäistä suhdetta arvosteltaessa, on monien tällaisten taikamenetelmien suhteen joskus vaikeaa päättää, onko varsinainen taiallinen puoli menetelmän vallitsevin osa vai onko se vain vahvistamassa loitsua. Niissä taioissa, joissa syljellä aikaan saadaan selvästi todettavia sympatetisia suhteita samaten kuin hiuksilla, verellä, hiellä y.m., se on taiassa epäilemättä oleellisimpana osana. Samoin parannustaioissa, joissa sylki kipeän kohdan yhteyteen saatettuna on suoranaisena parannusaineena. Niissä taikatoimissa, joissa sylkeminen joko semmoisenaan tahi vähäpätöiseen ja vähän kehittyneeseen taikatoimeen yhtyneenä tavataan kehittyneemmän loitsun yhteydessä, useinkin sen jäljessä lienee sillä loitsua tahi toista taikatointa vahvistava luonne.

Tässä otettakoon vielä huomioon eräs sylkemisen taikapsykologinen puoli. Sylkeminen tapahtuu monasti sellaisten loitsujen yhteydessä, joissa loitsija ironian, herjauksen, ylenkatseen tahi säikähdyttämisen avulla pyrkii aikaansaamaan taikavaikutusta. Sylkeminenhän on aina ollutkin ylenkatseen ja herjauksen ilmaisukeinoja. Tällaisiin loitsuihin ja sylkemiseen yhtyy usein ylenkatsetta tahi inhoa ilmaiseva interjektioni: "hoo", "pthoo", "hyi" j.n.e. Että tällaista mielenliikutusta juuri pyritään aikaan saamaan, osoittaa se, että parannustarkoituksessa toista vasten kasvoja syljettäessä sanotaan olevan sitä paremman, mitä enemmän potilas suuttuu.

Henkäys, puhaltaminen käsitetään taioissa usein samanarvoiseksi sylkemisen kanssa ja tavataan sen vuoksi samanlaatuisissa taikatoimissa kuin jälkimäinen. Puun aiheuttamaa kipeää, "puun vihoja" parannetaan puhaltamalla loitsun ohella kipeään paikkaan.[578] Kun on joku kipu tahi haava jalassa, suojellaan se kylpemään mentäessä ärtymiseltä puhaltamalla oven saranaraudan läpi kipeään kohtaan.[579]

Profylaktinen merkitys on puhaltamisella myös syrjänien taikuudessa. Monet syrjänit pelkäävät syödä vierasten ihmisten kanssa. Karkoittaakseen tarttumusta ja suojeltuakseen siltä he puhaltavat ruokaan.[580]

Vaikeissa sairaudentapauksissa kutsuvat votjakit loitsijan (pellas 'puhaltaja'), joka ryhtyy parantamaan sairasta lausumalla epäselviä sanoja, erilaisia voršudien nimiä, lisäämällä jumalan (kildisin) nimen. Sanojansa hän säestää puhaltamalla sairaan päälle.[581]

Tšeremissiläisten loitsunlukijoiden on taikasanoja lukiessaan tapana puhaltaa tahi sylkeä. Loitsijaa nimitetäänkin "sylkijäksi" (sūwedaša).[582]

Ersämordvalaisissa taianomaisissa parannusmenetelmissä tavataan pureminen, puhaltaminen ja sylkeminen loitsun ohella kohjun parantamisessa. Palanutta parannetaan loitsimalla, samalla kuin jokaisen loitsun jälkeen kolmasti puhalletaan palaneeseen paikkaan ja yhdeksän kertaa siihen syljetään.[583]

Varsinkin alhaiskultturiset ja luonnonkansat pitävät taikauskoisista syistä tarkkaa huolta ruoastansa. Se saattaa jo semmoisenaan joutua pahanilkisen taikuuden alaiseksi ja esim. pahan silmän satuttamana itse turmeltua tahi tuottaa nauttijalleen pahaa. Mutta varsinkin ruoan tähteiden suhteen ollaan varovaisia, sillä niiden avulla luullaan vihollisten voivan aikaan saada samanlaisia taikavaikutuksia kuin ruumiin substanssin kautta. Tällöin on luonnollista, että suupala, joka sisältää lisäksi ihmisen suun eritettä, saattaa olla voimakas väline taikojan käsissä.

Suomalaisissa taikauskoisissa luuloissa ja taioissa tavataan eräitä varsin luonteenomaisia käsityksiä suupalasta ja jäännöspalasta syödessä. Jos jättää syödessään leipäpalan (jota kansa kutsuu väkipalaksi) ja toinen saa sen syödä, niin silloin sen palan syöjä saa palan jättäjän kaiken voiman tahi ainakin suurimman osan hänen voimistaan.[584] Leipäpalan maahanputoamiseen liittyy taikauskoinen pelko. Sellainen pala on otettava ylös ja sitä on suudeltava.[585]

Eräissä taioissa on suupalalla käytäntö, joka edellisestä tunnetaan tyypilliseksi ruumiillisen substanssin taianomaiseksi käytäntötavaksi, nimittäin nefarisissa taioissa sekä sympatetisen yhteyden aikaansaajana ihmisten välillä sekä ihmisten ja eläinten kesken. Kun vieraalle tarjotaan ruokaa ja hänen suustaan putoaa muru pöydälle, niin jos se viedään kirkkomaalle, aiheutetaan sillä syöjälle sisällinen tauti.[586] Kun miniä tuodaan sulhasen kotiin ja hän tahtoo taikoa koko talon väen, niin etteivät ne olisi vihaisia hänelle, hänen pitää ensi kertaa sulhasen kotona syödessään ottaa suustansa ensimäinen hienoksi pureksimansa pala ja panna se salaa perheen keittopataan, niin että koko perhe tulee siitä syöneeksi. Näin miniä takaa itselleen koko perheen hyvänsuopaisuuden.[587] Koiran voi kiinnittää itseensä ottamalla koiran suusta ja omasta suustansa leipää, sekoittamalla ne yhteen ja antamalla siitä koiran syödä puolet sekä syömällä itse toisen puolen. Jos taas tahdotaan, ettei koira kulkisi kauas pois kotoa, pannaan tämä sekoitus kuivaan paikkaan orren päähän, jossa se pysyy tallessa.[588]

Syödessä pudonnutta leivän murua voidaan käyttää vielä parannustarkoituksiinkin. Syyliä poistetaan kädestä panemalla tällainen muru syylän päälle ja syöttämällä se sitten kanalle.[589]

Edellisenlaatuisia taikauskoisia käsityksiä näyttää Virossakin liittyvän suupalaan.[590]

Sekä Suomen että Ruotsin ruotsalaisten taika-aineisto näyttää sisältävän suuren joukon taikoja ja taikakäsityksiä, joissa syljelle, sylkemiselle ja suupalalle omistetaan sama merkitys taikomisvälineenä kuin suomalaisissa taioissa. Ensiksikin huomattakoon tuleen sylkemisen seuraukset: palorakko kielessä, kielen turpoaminen rakoille tahi suun kipeytyminen yleensä.[591] Mutta kielen rakkoja parannetaan myös juuri tuleen sylkemällä.[592] Sylkemisellä katsotaan voitavan vastustaa taikuutta yleensä,[593] ja sen vuoksi on se saanut varsin yleisen käytännön lukemattomissa vasta- ja ehkäisytaioissa. On syljettävä veteen, ennenkuin juodaan siitä, käydään pesemään tahi kuljetetaan elukoita sen yli; silloin ei mitään pahaa koidu siitä, eivätkä huulet ruohdu;[594] maahan, ennenkuin lasketaan siihen virtsaansa tahi käydään sille pitkälleen,[595] sänkyyn tahi tuolille, ennenkuin käydään makaamaan tahi istumaan,[596] kun kuljetaan haaskan ohi,[597] kun kompastutaan,[598] kun astutaan ensi kerran johonkin huoneeseen,[599] kun tullaan tien risteykseen,[600] kun aamulla ulos mentäessä vaimoihminen tulee ensiksi vastaan,[601] kun säikähtää,[602] kun sattuu panemaan vaatteet nurin päällensä.[603] Vedestä tullutta taikomusta (vetehisiä: vatten-elfvorna) vastaan kuljetaan kolmasti myötäpäivään kaivon ympäri ja syljetään veteen kolme kertaa. Ihmisen sylkeä ovat ruotsalaiset yleensä pitäneet mitä voimakkaimpana ja pyhänä taika- ja parannusaineena, jonka vuoksi kaikissa parannuksissa on syljetty kolme kertaa.[604]

Edelleen tavataan ongenkoukkuun sylkeminen Suomen ruotsalaisten tavoissa.[605]

Suupala saattaa ruotsalaisten käsitysten mukaan aikaan saada samantapaisen taikakontaktin, joka on tunnettu suomalaisten käsityksissä. Jos poika ja tyttö syövät samaa palaa, he pian rakastuvat toisiinsa.[606] Suomalaiseen "väkipalaa" koskevaan käsitykseen on verrattava ruotsalainen käsitys viimeisestä palasta ("magbiten") syötäessä: sitä ei saa antaa kellekään, sillä jos joku saa sen, saa hän ruoan koko voiman.[607] Palan putoaminen suusta ennustaa Ruotsissa samaten kuin Suomessakin kuolemaa.[608]