XII. Kylpyvitsa.
Reading edition
Sen läheisen kosketuksen takia, mikä kylpyvitsalla on ihmisruumiin kanssa, se on taikuudessa saanut sijansa tutkittavana olevien esineiden ja aineiden sarjassa. Käytetyn kylpyvitsan ajatellaan, lähinnä samalla tavoin kuin pesuveden, tulevan ihmiseu ruumiillisen olemuksen osasia sisältäväksi ja sen vuoksi sille omistetaan samantapaisia käytäntötapoja ja se on yhtäläisten taikaluulojen esineenä.
Näidenkin joukossa huomataan suoranaisia varovaisuustoimenpiteitä. Mordvalaisen lapsensynnyttäjän kylpyvitsa tuodaan pois saunasta, muuten saattaisivat pahat ihmiset pilata hänet.[771]
Lemmennostotaioissa kylpyvitsaa Suomessa käytetään analogisesti pesuveden kanssa. Jos neito on menettänyt kunniansa tahi on muutoin halpa-arvoinen, hän hankkii kunniaa keräämällä yhdeksältä veropiiriltä risuja sekä vitsan varvut, lämmittämällä yösydännä saunan kylpeäkseen siinä tällä vitsalla. Sitten tyttö ottaa vitsansa ja vie sen jonkin valtatien varteen seipään nenään lausuen:
"Niinpä minun kunniani korotkoon, kun tämä vasta tähän seipääseen!"[772]
Samassa tarkoituksessa tytöt keväällä ensi kerralla uusilla vitsoilla kylvettyään heittävät ne järveen tahi katolle.[773] Samalla usein myös arvotaan: mihin päin poisheitetyn vitsan tyvi kääntyy, sieltä ovat sulhaset odotettavissa.
Toisaalla on taasen tällaista vitsaa poisheitettäessä pidettävä huolta, että se joutuu sellaiseen paikkaan, jossa kukaan ei kulje; heitettäessä luetaan lemmennostolukuja.[774]
Kylpyvitsan "ylentäminen" on aikaisemmasta tunnettu menettelytapa (verrattakoon kylpyveden heittämistä katolle y.m.), jonka kautta yksinkertaisen mielikuva-analogian perustalla kylpijän aseman ja arvon ajateltiin kohoavan. Valtatien varteen heittämisen tarkoituksen selittävät aiemmin puheenaolleet samanlaiset menettelytavat silmänpesuveden kanssa. Saunan lämmitykseen käytettävien risujen ja kylpyvitsa-ainesten kokoaminen "yhdeksältä veropiiriltä", siis mahdollisimman laajalta alueelta, on tapahtunut yhteydenluontiajatuksen perustalla. Viimeisessä esimerkissä on taasen käsitys kylpyvitsan suhteen noudatettavista varotoimenpiteistä sekautunut sen avulla toimitettavaan lemmennostotaikaan, josta vain vastaava loitsu on jäänyt jäljelle.
Kylpyvitsan avulla on suoritettu useita neutralisointitaikoja. Kirouksen[775] vaikutusta koetetaan Suomessa poistaa tahi lieventää, ottamalla siitä vitsasta, jolla kirooja on kylpenyt, lehtiä, polttamalla ne ja antamalla tuhka sairaalle.[776]
Pahanilkisen taikuuden palveluksessa on kylpyvitsan käyttö ollut melko yleistä. Nuoret miehet saattoivat turmella neidon naimaonnen sellaisen vitsan avulla, jolla tämä oli sitä tahtonut parantaa.[777] Edelleen on kylpyvitsaa käytetty taudin siirtämiseen toiseen ihmiseen. Tällöin saattaa taikaan kyllä yhtyä ajatus suoranaisesta tartunnastakin. Paisetta suomalaisissa taioissa parannetaan siten, että sitä saunassa hierotaan vitsalla, joka annetaan toiselle, sanoen:
"Menkää nyt jo toiseenki, kyll minus jo olette ollu."[778]
Syrjänit heittävät pois vitsan, jolla sairasta saunassa on kylvetetty, toivoen että joku astuu sen ylitse ja pež siirtyy sairaasta varomattomaan ihmiseen.[779]
Kuolleen pesussa käytettyä kylpyvitsaa suomalaiset ovat käyttäneet samanlaisiin tarkoituksiin kuin esim. kuolleen pesuvettä. Sillä raskasta vaimoa pyyhkielemällä jälkeläisestä saatiin kituva.[780]
Lencqvist kertoo taikakylpymenetelmästä, jossa puoskari leikkeli ne kylpyvitsat, joilla sairasta oli kylvetetty, "suurimman kiukun vallassa" pieniksi palasiksi, jotka hautasi saunan lattian alle.[781] Tässä tauti parannetaan hävittämällä, s.o. paloittelemalla tuhoamalla parannuskylvyssä käytetyt vitsat, joiden ajatellaan sisältävän taudin ainesta.
Eräässä vienankarjalaisessa kouristustaudin parannusmenetelmässä potilasta m.m. kylvetetään kosken rannalla sillä vitsalla, jolla jalkavaimo on lapsisaunassa kylpenyt. Kylvyn jälkeen vitsa nakataan koskeen. Menetelmään liittyvässä loitsussa on vallalla ajatus taudin poissiirtämisestä koskeen sekä sen tuhoamisesta.[782] Sellaista kylpyvitsaa, jolla kesällä ensi kertaa kylvetään, käytetään useissa ennustustaioissa.
Tällaisella vitsalla kylvettyä se heitetään ruohokkoon, ja jos se seuraavana aamuna on mustunut, kylpijä sinä kesänä kuolee.[783] Jos ruohot näkyvät vastan välistä, kylpijä on onnellinen, muuten onneton.[784]
Avioliittomenoissa kylpyvitsaa käytetään seuraavassa yhteystaiassa. Sulhanen kylpee ensin, sitten morsian, samalla kylpyvitsalla, sitten taas sulhanen ja uudelleen morsian.[785] Samanluontoisessa käytännössä on kylpyvitsa seuraavassa virolaisessa taiassa. Päästäkseen nopeasti naimisiin on neidon kylvettävä sellaisella vitsalla, jolla kihlattu neito aikaisemmin on kylpenyt.[786]