← Table of contents
Ihmisruumiin substanssi suomalais-ugrilaisten kansojen taikuudessa

XIII. Vaatteet y.m. pukuesineet.

Reading edition

Siihen läheiseen yhteyteen perustuen, mikä vaatteilla on kantajaansa hänen ruumiillisen olemuksensa verhona, niitä taikakäsityksissä on ruvettu identifioimaan ihmisen itsensä kanssa. Näin on niihin alkanut kohdistua samoja taikaluuloja kuin ruumiin substanssiin.

Vaatteita on tässä suhteessa lähinnä verrattava pesuveteen. Molemmat saavuttavat taikaominaisuutensa välittömän kosketuksensa vuoksi ihmisruumiin kanssa, jonka nojalla niiden voi katsoa sisältävän ruumiin aineellisia osahiukkasia. Mutta tämän ohella vaatteet ja pukuesineet muodostavat ikäänkuin rajapyykin ihmisruumiin varsinaiseen aineelliseen olemukseen perustuvan taikuuden ja toisen, tälle jatkona olevan taikakäsitysryhmän välille. Kaikkeen siihen, mikä läheisesti kuuluu ihmisen personallisen olemuksen yhteyteen, ajatellaan liittyvän jotakin hänen personallisuudestaan. Ihmisen omistamat esineet, hänen kuvansa, nimensä j.n.e. ovat näin tulleet hänen personallisen olemuksensa merkitsijöiksi tahi kantajiksi, niin että ne ovat taikasuhteessa häneen. Näille omistetaan usein samoja taikaominaisuuksia ja ne saavat samanlaisen käytännön praktillisessa taikuudessa ja taikaluuloissa kuin ihmisruumiin substanssi.

Suomessa noudatetaan vaatteiden suhteen ensiksikin edellisestä tunnettuja varotoimenpiteitä. Pesuvaatteita ei saa juhlapäiväksi jättää ulos kuivamaan. Jos niin tehdään, saadaan pian kuivata tapaturman kautta kuolleiden eläinten vuotia.[787] Pilausta varotaan siten, ettei likaisia vaatteitaan näytetä heittiöakoille.[788] Lapsen riepuja ei saa kuivattaa tuulessa: siitä aiheutuu tautia lapselle,[789] eikä lapsen ensimäisiä riepuja saa viedä tuuleen, muutoin lapselle tulee näppyjä.[790]

Näissä taikaluuloissa kuvastuu jo käsitys vaatteiden ja niiden kantajan yhdyssuhteesta. Sama käy ilmi muiden suomalaiskansojen vastaavista luuloista.

Virolaisilla on ollut kiellettyä kuivata lapsen riepuja tulella.[791] Liiviläiset ovat tunteneet kiellon kuivata lapsen vaatteita auringonpaisteessa.[792]

Tšeremissit eivät jätä lapsivaimon vaatteita pihalle avoimeen paikkaan, jossa ne olisivat näkysällä, vaan asettavat ne sellaiseen paikkaan, missä eivät ole muiden nähtävänä.[793]

Nämä kiellot ja varotoimenpiteet näyttävät siis etupäässä kohdistuvan lasten ja lapsivaimon vaatteisiin. Käsitettävää onkin, että juuri tällaisissa erikoisissa vaaranalaisen vastaanottavaisuuden tiloissa olevien ihmisten vaatekappaleita varotaan.

Synnyttäjän ja lapsen vaatekappaleisiin Suomessa kohdistuvista luuloista mainittakoon vielä muutamia.

Vaimon synnytyspaitaa ei pestä, vaan siitä leikataan helmat ja ne kääritään sen kylpyvitsan tyveen, jolla äiti on synnytyksen jälkeen kylpenyt, ja pannaan lapsen pieluksiin. Sitä käytetään kaikenlaisena taikakaluna, esim. lapsen vatsatautia parantamaan (lapsi kääritään siihen ja nostetaan kahdesti ylös).[794] Ensimäisen lapsen ristimäpaitaa ei myöskään pesty; sitä säilytettiin niin kauan kuin lapsia syntyi.[795] Toisen tiedon mukaan tätä paitaa käytettiin kaikille muille perheen lapsille kastepaitana; näin tuli lapsista sovinnollisia toisiaan kohtaan.[796]

Samanluontoisten uskomusten joukkoon kuuluu se, jonka mukaan neidon pitovaatteille ei saanut istuutua, siitä olisi seurauksena "lemmen", naimaonnen menetys.[797]

Jo näissä kieltomääräyksissä ja tavoissa erotetaan helposti samoja piirteitä, mitkä ovat ominaisia varsinaiselle ruumiilliselle substanssille. Varotoimenpiteistä muutamat kuvastavat vaatekappaleen ja sen kantajan välistä sympatetista sidettä, jonka ohella esim. ristimäpaidalla syntyvien lasten kesken aikaansaatava yhteys muistuttaa yleisimpiä aikaisemmasta tunnetuista yhteystaioista.

Erään taian mukaan ihmisen personallisia ominaisuuksia saatetaan suorastaan siirtää toiseen vaatekappaleen avulla. Lapsesta saatiin määrätyn henkilön näköinen siten, että pyyhittiin rievulla sen silmät, jonka näköistä tahdottiin, ja samalla rievulla lapsen silmät, sekä pantiin riepu ihoa vasten kapaloon.[798]

Varsinkin niissä taioissa, jotka tarkoittavat menestyksen hankkimista lemmenasioissa, vaatekappaleella, läheltä samantapaisia taikamenetelmiä noudattaen, aikaan saadaan samoja tuloksia kuin varsinaisella ruumiin substanssilla. Neidot ovat pyyhkielleet silmiään niillä rievuilla, jotka ovat olleet poikalapsen ympärillä ristillä ollessa, näin päästäkseen hyvän miehen morsiameksi. Sama saavutettiin panemalla salaa omia vaatteitaan poikalapsen kapaloihin.[799] Naimaonnensa sai neito kohoamaan myös pyyhkimällä salaa arvossa pidetyn vieraan vaatteen hikeentyneellä vuoripuolella kasvojaan.[800]

Edellisissä taioissa taikavaikutus on yleistetty. Ne eivät suorastaan luo yhteyttä määrättyyn henkilöön ja siihen yksilöön, jonka vaatekappaletta käytetään, vaan toiseen sukupuoleen yleensä. Tämänlaatuisilla toimilla voidaan kuitenkin saavuttaa tarkemmin määriteltykin päämäärä. Tytöt rakastuttavat poikia itseensä hieromalla hikeään pojan vaatteisiin. Kun poika panee vaatteet päällensä ja jossakin tilaisuudessa lämpiää, hänen mielensä kiihtyy siihen tyttöön.[801] Kun tyttö polttaa hameensa pietimen ja "kuurinki tilkkua" sekä syöttää poroa pojalle, tämä tulee niin kovaan ikävään, että tulee hulluksi, jollei ota sitä tyttöä.[802]

Tällaisten tarkoitusperien saavuttamiselle on yleensä ehtona, että vaatekappaletta on pidetty päällä, että se on hikinen tahi likainen, siis ikäänkuin imenyt itseensä kantajansa ruumiillisen olemuksen ainetta. Lemmennostotarkoituksessa neitoset kuljettavat marja-astiaa kolmasti likaisen paitansa lävitse ja antavat marjat pojalle.[803] Sukupuolten välisen rakkauden aikaansaamiseksi katsotaan riittävän, että taivutettava puoli kantaa ihoansa vasten vastapuolen vaatekappaletta tahi että vaatteissa olevaksi ajateltu ruumiillinen aines saadaan yhtymään. Aviollisen uskottomuuden tapauksessa piti toisen puolen pitää samaa paitaa kolme kertaa herran ehtoollisella ollessaan yllänsä, sitä välillä pesemättä, pestä paita vedellä niin että siitä hiki erkani veteen, ja juottaa tätä vettä taivutettavalle puolelle.[804] Savossa on tytön ja pojan vaatteet pantu yhdessä lämpimään veteen ja siinä yhdessä puserreltu, jolloin he ovat toisiinsa rakastuneet.[805] Mies voidaan saada vaimolleen hyväksi siten, että miehen päälle salaa pannaan vaimon paita kolme eri kertaa ja päälle pantaessa sanotaan: "Sinun pitää tuleman niin hyväksi kuin tämä paita minun päälleni."[806]

Määrätyn henkilön lemmenikävä saavutetaan toisinaan vaatekappaleen avulla homeopatiseen parallellismiin perustuvan menetelmän kautta. Kun tahtoo tytön rakastumaan itseensä, niin on otettava saunan kiukaasta kuuma kivi, pujotettava se kolmasti hänen paitansa lävitse, joka kerralla sanomalla:

"Olokoon syvämmes yhtä var kun tämä kiv."[807]

Vaatekappaletta määrätyllä tavalla käsittelemällä voitiin myös valmistaa lemmenjuoma. Tätä varten pestiin naisten verinen paita, laskettiin neste vaimoväen sukan kantapään läpi ja juotettiin viinan kanssa pojalle tahi tytölle.[808]

Nähtävästi venäläisestä vaikutuksesta palmikkonauha on Karjalassa saanut erikoisen merkityksen lemmen asioissa. Kun saa tytöltä salaa anastetuksi palmikkonauhan, saa samalla sen tytön lemmen.[809] Siksi tyttöä varoitetaan: "Pie kassalenttas tallella! Varo kassalenttaas!" Pahanilkiset kisoissa usein leikkaavat tytön palmikkonauhan, josta on seurauksena, että "arvo lankiu".[810] Tytön "lempi menee alas," s.o. hän menettää onnensa rakkausasioissa, jos palmikkonauha pannaan niin alas kuin säärisiteeksi.[811]

Viimeksi tarkastellut taikakäsitykset perustuvat pääasiallisesti määrätylle henkilölle kuuluvien, hänen kanssaan läheisessä yhteydessä olevien esineiden identifioimiseen omistajansa ja kantajansa kanssa. Palmikkonauha on saavuttanut tällaisen merkityksen venäläisten ja karjalaisten tavoissa siitä, että palmikkoa ja palmikkonauhaa on pidetty naimattoman naisen, neidon, jopa neitseellisyyden vertauskuvana. Tällainen merkitys ja käytäntö on niillä monissa avioliittoseremonioissa.

Monet muutkin pukukappaleet suomalaisessa taikuudessa palvelevat tällaisia tarkoitusperiä. Ottamalla varkain tytön kirkkokengät, pitämällä niitä kolme yötä päänsä alla, panemalla kolmesta kohti nykäistyjä hiuksiansa niihin ja viemällä paikoilleen niin, että tyttö mistään tietämättä panee ne jalkaansa, nuori mies voi saada neidon itseään ikävöimään.[812] Kastelemalla illalla märäksi paitansa vasemman hihan ja kuivailemalla sitä jonkun talon uunin edessä, neitoset voivat päästä miniäksi tähän taloon.[813]

Edelliseen taikaan sisältyy varsinaisesti kaksi toisilleen sukua olevaa menettelyä. Pitämällä toisen ihmisen pukukappaletta läheisessä kosketuksessa itsensä kanssa, jonka jälkeen se jälleen toimitetaan omistajalleen ja joutuu välittömään yhteyteen hänen kanssaan, on jo kosketuksen kautta aikaansaadulla tartunnalla muodostettu yhteys yksilöiden välille. Sitä vahvistaa edelleen taikojan erillinen ruumiin ainesosa, hiukset, jotka kenkien välyksellä joutuvat välittömään kosketukseen taiottavan kanssa. Jälkimäisessä taiassa taian suorituksessa käytetty, yhdyssidettä muodostava väline ei joudu määrätyn henkilön yhteyteen ja niin on taikatoimen tuloskin epämääräisempi: se ei kohdistu määrättyyn henkilöön, vaan taloon sellaisenaan.

Vaatekappaleiden avulla saavutetaan lemmenasioissa päinvastainenkin tarkoitus, rakastavien erottaminen. Symbolistis-homeopatista menettelytapaa käyttäen tämä aikaan saadaan esim. ottamalla tytön (tahi pojan) paita, panemalla kiviä sisään ja heittämällä kaivoon, samalla kuin sanotaan: "Ol niin kylmä kun tuo paita tuolla kaivos."[814] Lemmenliekki sammuu myös, kun otetaan lähteestä kivi, pujotetaan se kolmasti tytön paidan läpi ja sanotaan:

"Olokoon syvämmes yhtä kylmä kun tämä kiv."[815]

Tyttö saadaan hylkimään poikaa ottamalla tytöltä se paita, joka varmasti tiedetään olleen hänen päällään silloin, kun rakastavaiset ovat olleet yhdessä, ja lyömällä sillä kolme kertaa talvikylmään riihen uuniin, joka kerta sanoen:

"Sun sylämmes olkoon häntä kohtaan niin kylmä, kun toi muuri!"[816]

Vielä voidaan mies kylmentää morsiamestansa erilleen, ottamalla hänen paitansa, kiertämällä sillä virstantukki kolmasti, joka kerralla lausuen:

"Sinun pitää olla N. N:lle niin kylmä, kuin tuo virstantukki!"[817]

Silmäiltäköön vielä muutamia näistä erottamistaioista. Rakastavat saadaan eroamaan myös varastamalla kumpaisenkin likaisia alusvaatteita ja pieksemällä niitä yösydännä maantiellä, metsästä löydetyllä hierimellä, joka särjetään ja kappaleet heitetään maantielle. Vaatteet viedään kotia, mutta asetetaan erilleen.[818] Vaatteiden erilleen viskaaminen ja piekseminen vastaavan loitsun yhteydessä muodostaa erään toisenkin tällaisen taian.[819]

Vaatekappaleista voidaan myös valmistaa taikajuoma, jolla välit saadaan kylmenemään. Myöskin poltetun vaatekappaleen tuhkaa ja naisen paidan kainalotilkusta otetun nukan poltettua tuhkaa kahvin ja viinan kanssa annettuna käytetään tähän tarkoitukseen.[820]

Viimeksi esitetyn taian yhteydessä loitsitaan: "tu niin karvaaks huaralles, kun tää on sinun ryypätäkses." Juoman katkeruuden piti siis taiottavassa herättää samanlainen katkeruus toista taiottavaa kohtaan; taian vaikutus siis lepää tämän mielikuvan varassa, sillä toiselta puolen tiedetään, että samantapaisilla menettelyillä aiheutetaan vastakkaisia tuloksia.

Eräs taikaryhmä, joka sekin tavallaan kuuluu lemmennostotaikoihin, on suomalais-virolaisissa vaatteen avulla suoritettavissa taioissa erikoisen runsaasti edustettuna. Tarkoitan niitä taikoja, joilla ihmiselle jo syntyessään koetetaan taata onni lemmen asioissa.

Edellä, lapsen ensimäisestä kylvettämisestä puhuttaessa, on osoitettu, miten kaikelle sille, minkä kanssa syntyvä ensi kerran joutuu kosketuksiin, annetaan tärkeä ja määräävä merkitys. Tämä käsitys on m.m. saanut ilmaisunsa siinä, minkä vaatekappaleen kanssa syntyvä ensiksi joutuu yhteyteen, niin että tarkoituksenmukaista vaatekappaletta käyttämällä katsotaan aiheutettavan vastaavia tuloksia.

Nämä tulokset saattavat ensiksikin kohdistua määrättyyn henkilöön, siihen, jonka vaatekappale on ollut käytännössä. Suomessa ja Virossa lapsi joko syntyessään otetaan vastaan isän housuihin tahi kuljetetaan niiden läpi.[821] Toisinaan syntyvä kääräistään äitinsä hameeseen tahi kuljetetaan sen läpi ennenkuiu mitkään muut vaatekappaleet ovat sitä koskettaneet. Suomessa tämä sanotaan tehtävän siinä nimenomaisessa tarkoituksessa, että lapsi saataisiin äitiänsä rakastavaksi ja kunniassa pitäväksi.[822] Isän paitaan synnyttyään käärittynä lapsi kasvettuaan pitää enemmän isästään, vastaavaan äidin vaatekappaleeseen kiedottuna enemmän äidistään.[823] Synnyttyään isän paitaan kiedotusta lapsesta ei myöskään tule kiukkuinen,[824] vaan isänsä mieluinen, s.o. onnellinen.[825]

Useimmiten tällä tavoin vaatekappaleella aikaansaatava yhteys on kuitenkin yleisempää laatua, niin ettei se ilmene taipumuksena itseensä vaatekappaleen kantajaan, vaan jonkunmoisena suhteena tämän sukupuoleen. Varsin yleistä on Suomessa ja Virossa, että poikalapsi kiedotaan syntyessään naisen vaatekappaleeseen, tyttölapsi miehen, jolloin heillä vastaisuudessa on oleva hyvä naimaonni. Suomessa on tällöin käytännössä paita, johon lapsi syntyessään kietaistaan,[826] tahi tyttölapsi pistetään miehen housuihin tahi kuljetetaan housunlahkeen läpi; poikalapsi kääritään naisen hameeseen.[827] Sama tulos saavutetaan valmistamalla vastaavista vaatekappaleista lapsen riepuja.[828]

Vielä myöhemminkin, ristille vietäessä, on vaatekappaleella sama vaikutus. Jos tahdotaan saada tyttölapsi nuorena miehelään kelpaavaksi, on ristille lähdettäessä pantava miehen housujen takapuoli sen paljasta ihoa vasten; poikalapsen kapaloihin kääritään samassa tarkoituksessa naisen paidan helmapuoli (alaset).[829]

Wiedemann kertoo virolaisten uskoneen, että jos poikalapsi syntymisen jälkeen vedetään äitinsä paidan läpi, tytöt ovat myöhemmin hänestä pitävät ja juoksevat hänen perässään. Mutta naisen vaatekappaleen käytöstä saattaa poikalapselle olla epäedullisetkin seuraukset. Naisen vyöhön kapaloituna siitä tulee naisellinen. Tyttölapsi on syntyessään kiedottava miesten paitaan ja vedettävä miesten housujen läpi; silloin ovat miehet myöhemmin hänestä pitävät ja hän joutuu nuorena naimisiin.[830] Toisen tiedon mukaan tyttölapsi on samassa tarkoituksessa pistettävä pojan housujen läpi vasta ensimäisen pesemisen jälkeen.[831] Holzmayer sanoo vain turhamaisten äitien näin menettelevän. Kun jollakulla neidolla on paljon ihailijoita, sanotaan: "Se on sündimise ajal läbbi pükste wätud."[832] Hurtin muistiinpanojen mukaan nämä toimet, tytön kuljettaminen miesten housunlahkeen läpi tahi pojan pistäminen johonkin naisten vaatekappaleeseen naimaonnen hankkimisen tarkoituksella, tapahtuvat joko heti syntymisen tahi ensimäisen pesun jälkeen.[833]

Tämänlaatuisista muita kansoja koskevista mainittakoon Мinch'in Saratovin läänistä oleva tiedonanto, joka mahdollisesti saattaisi koskea mordvalaisia. Sen mukaan pienokainen maailmaan ilmestyessään kietaistiin isän paitaan.[834] Tämän tavan Sumtsov ilmoittaa levinneeksi slaavilaisten keskuuteen.[835] Ploss mainitsee, että Königsbergissä lapselle katsotaan tuotettavan onnea sillä, että se kääritään isän paitaan.[836]

Yleensä siis vaatekappaleen avulla voidaan lapseen siirtää joko vaatekappaleen kantajan ominaisuuksia tahi luoda yhdysside lapsen ja vaatekappaleen kantajan sekä laajentuneessa merkityksessä vaatekappaleen kantajan sukupuolen kanssa. Näiden tapojen peruskäsite näkyy olevan sangen laajalle levinnyt. Kiinassa lapsen ensimäiset vaatteet on tehtävä jonkun vanhan (70-80 v. ikäisen) miehen takista ja housuista, jotta niiden uudesta kantajasta tulisi yhtä pitkäikäinen.[837] Mutta ei ainoastaan inhimillisiä ominaisuuksia näin siirretä lapseen. Jos jakuuttiperheestä lapset kuolevat, vastasyntynyt kääritään karhun taljaan ja nimitetään karhun pojaksi. Tästä on kuitenkin seurauksena, että lapsesta tulee pahaluontoinen; ellei ole äärimäinen tarve, ei tähän keinoon sen vuoksi turvauduta.[838] Monin paikoin Suomessa on pidetty onneatuottavana kääräistä vastasyntynyt hevosloimeen. Tämänkään tavan alkuperänä ei liene ollut muu kuin pyrkimys hankkia lapselle hevosen hyviä ominaisuuksia: terveyttä, voimaa j.n.e.

Voidaan kysyä, missä piilee vaatekappaleen ominaisuus olla kantajansa ominaisuuksien siirtäjänä. Mahdollisesti on vaatekappaleen ajateltu suorastaan luovan samanlaisia sympatetisia siteitä kuin ruumiin ainesosien. Siinä maagillisen herkkyyden ja vastaanottavaisuuden tilassa, jossa syntyvän ajatellaan olevan, paljas kosketus, etenkin ensimäinen kosketus, riitti yhdistämään vaatekappaleessa piilevät sen kantajan substanssihiukkaset lapseen. Se seikka, että vaatekappale — kuten toisinaan mainitaan — nimenomaan oli asetettava paljasta ihoa vastaan ja että muutamien ruumiinosien verhona sekä yleensä suorastaan ihon peitteenä oleville vaatekappaleille annetaan erikoista merkitystä, viittaisi tällaiseen käsitykseen. Usein painostetaan erikoisesti, että vaatekappaleen tnlee olla pidetty tahi likainen. Ihmisruumiin lika tavataan sellaisenaan edellisentapaisessa käytännössä. Niin pian kuin kafireilla lapsi on syntynyt, isän kyynärvarresta ja muista paikoin hänen ruumistaan pyyhitään vähän likaa, joka sekoitetaan joidenkin lääkeaineiden kanssa. Tämä sekoitus kuumennetaan siksi kunnes se rupeaa savuamaan, ja lapsi "pestään savussa".[839]

Tämän substantialiseen siteeseen perustuvan käsityksen ohella on huomioon otettava ajatus vaatekappaleesta omistajansa tahi kantajansa personallisuuden identifioijana. Vastasyntyneeseen nähden saattoi jo tämä olla kylliksi aikaan saamaan taikavaikutuksia. Tällainen ajatustapa kuvastuu m.m. muutamien suomalais-ugrilaisten kansojen mytologisissa menoissa. Tunnettua on, miten sekä mordvalaisten että tšeremissien hautajaismenoissa ja vainajain muistojuhlissa vainajan vaatteet edustavat häntä itseään.[840] Ostjakit jättävät vainajan alus- ja vuodevaatteet joksikin aikaa kuoleman jälkeen vuoteelle, jolloin ensinmainittuja säilytetään päänalasten alla. Joka kerran kun juhlaa vainajan sielun kunniaksi vietetään, ne otetaan esille ja asetetaan vuoteelle.[841]

Eräillä paikkakunnilla Suomessa naimisiin joutuvat ovat vihittäessä koettaneet papin eteen polvistumisen ajaksi saada toinen toisensa vaatteen lievettä polvensa alle. Se, jolle salaa onnistui näin tehdä, oli saapa johtovallan avioliitossa.[842] Samassa tarkoituksessa saattaa toinen vihittävistä panna myös toiselle kuuluvan vasemman käden käsineen vasemman jalkansa kantapään alle.[843] Näihin verrattavia ovat seuraavat pari taikaa: Jos ruumisarkkuun miehen pään alle pannaan vaimon paita, niin leskeä ei naida, ennenkuin paita on mädännyt siellä.[844]

Viimeiseksi esitetty taika kuuluukin tavallaan jo niihin, joiden avulla taiottavalle tahdotaan aiheuttaa vahingollisia seuraamuksia. Suomalais-karjalaisessa nefarisessa taikuudessa vaatekappaleilla onkin laaja käytäntö. Aikaisemmasta tunnettuja menetelmiä käyttämällä voidaan vaatteen avulla niiden kantaja ensinnäkin "pilata kitumaan". Tätä varten tarvitsee esim. leikata hikisestä vaatteesta palasia ("nuppuja"), kääriä ne tieltä löydetyllä kolmella hevosen häntäjouhella lujaan kääröön ja viedä se hetteeseen, semmoiseen, joka aina kiehuu.[845] Tahi pannaan taiottavan varastettua likaista vaatetta lepästä tehtyyn arkkuun, sidotaan arkku leppäiseen venheeseen vaskilangoilla kiinni ja pannaan venhe menemään järven yli purjetuuleen; jos tuuli on kirkolle päin, taiottu kuolee heti, jos muualle, kituu hän ja kuolee vasta pitkän ajan perästä.[846]

Kuolleen ja jälkeenjääneen välille voidaan luoda yhteys, joka pakottaa elävän ikävöimään kuollutta; tätä varten varastetaan taiottavan likaista vaatetta, silmänpesuvettä tahi — mikä vielä parempaa — hiuksia ja pannaan ne ruumisarkkuun, sanoen: "Sinne mieliköön kunne mänöö mänijä."[847]

Sairaloinen unen tarve ("nukkumaan pilaaminen") aiheutetaan, kun otetaan taiottavan pään alta vaatetta ja pidetään sitä kolme yötä ruumiin pään alla, jonka jälkeen vaate pannaan takaisin taiottavan päänalasiin.[848] "Kitumaan pilataan" myös ottamalla viikkokauden pidetystä ihmisen paidasta tilkku (tahi verta tahi hiuksia), joka pannaan riepuun ja sidotaan punaisella langalla vaivaiskoivun oksaan.[849]

Tällaisten turmiollisten vaikutusten aiheuttajalle itselleen voidaan myös kostaakin hänen oman vaatekappaleensa avulla. Jos hänelle tahdotaan aiheuttaa kuolema, otetaan taiotun vaatteesta nukkaa ja taikojan vaatteesta pieni palanen, johon nukka kääritään punaisella langalla, pannaan käärö umpilammissa uivan kalan suuhun ja päästetään kala uimaan. Taikoja еlää niinkauan kuin kala elää, mutta kuolee samalla kuin kalakin.[850]

Eräässä pistoksien nostantataiassa vaatteella on täydelleen samanlainen käytäntö kuin ihmisruumiin varsinaisella aineksella nefarisissa taioissa. Pistokset saadaan nousemaan johonkuhun siten, että leikataan hänen hikisestä vaatteestansa palanen ja naulataan se kolmella äimällä kituvaan puuhun, samalla kiroamalla taiottavaa.[851]

Pahanilkisiin, vaatteen avulla suoritettaviin taikoihin kuuluvat edelleen ne, joilla nainen saatetaan hedelmättömäksi. Tämä aiheutetaan esim. siten, että huuhdotaan naisen paita, joka on ollut hänen yllään silloin, kun hänellä ensi kerran on ollut fluctus meustruus, ja kaadetaan vesi liikkumattoman kallion koloon, josta se sitten annetaan härkävasikan juoda.[852] Myöskin huuhtomalla taiottavaa muun ohella vedellä, jossa on liuotettu hänen kolme yötä käyttämäänsä paitaa, saadaan aikaan sama tulos.[853]

Erään toisinnon mukaan paidalla, joka on tahrattu sanguine menstruoso, voidaan miehelle aiheuttaa fluctus menstruus, nimittäin siten, että nainen tällaisella paidalla lyö miestä hänen tietämättään, tämän saunassa kylpiessä, vastaavaan ruumiinosaan.[854]

Näissä taioissa omistetaan vaatekappaleelle yleensä sama merkitys taikateknillisenä välineenä kuin varsinaiselle organiselle aineelle ja sen perustana on selvästi vaatteen yhteys kantajansa ruumiin kanssa. Vaatekappaleen paljas kosketuskin voi jättää siihen jäljen, jota voidaan käyttää taikomisen esineenä. Jos on varastettu rahaa taskusta, on siitä leikattava pala ja vietävä se kirkon torniin kellojen ikeeseen. Silloin varas saa kärsiä hirveitä tuskia, sillä "kirkon kellot kantavat hänen päällensä".[855]

Mielenkiintoisia ovat muutamat synnytystavoissa vaatekappaleen avulla toimitettavat temput. Vaikeaan synnytykseen hankitaan helpotusta ensiksikin siten, että synnyttäjä panee päällensä sellaisen vaimon paidan, joka on synnyttänyt kaksitoista lasta; sitten on koetettava salaa saada irroitetuksi kunniallisen vaimon hameesta kaulus ja pantava se synnyttäjän vatsan ympäri paidan alle.[856] Synnytykseen hankitaan helpotusta, myös pujottamalla synnyttäjä kolmasti miehensä vihkimähousujen kauluksen läpi[857] tahi siten, että lapsivaimon päälle puetaan miehen paita.[858]

Näissä taioissa on erotettava useampia taikaelementtejä. Sopivia ja tarpeellisia ominaisuuksia omistavan henkilön vaatekappale, synnyttäjän päällä tahi lähinnä kysymyksessä olevan ruumiinosan välittömässä yhteydessä, siirtää synnyttäjään samoja ominaisuuksia. Housujen kauluksen läpi kuljettaminen ja hameen kauluksen paneminen vatsan ympäri ovat taasen yleisiä synnytystavoissa käytettyjä menetelmiä, joissa kuvaannollisen tahi mimetisen toimen avulla tahdotaan aikaan saada samanlaisia todellisuudessa.[859] Miehen vaatekappaleen käyttämisestä synnyttäjän päällä puhuttaessa on taasen muistettava niitä käsityksiä, joita eri kansoilla on miehen maagillisesta suhteesta syntymisprosessiin ja synnyttäjään.

Suomalaisessa taikuudessa vaatekappaletta tahi pukuesinettä käytetään afrodisisessa merkityksessä, herättämään sukupuolitunnetta ja edistämään sikiämistä. Kun lehmä ei suvainnut härkää, emäntä löi sitä m.m. miehensä housuilla.[860] Jos lehmä ei tiinehdy, on sidottava vanha virsu sen kaulaan.[861] Lehmiä ulos päästettäessä niitä lyötiin m.m. miehen housuilla ja sanottiin: "Hae lehmä härkäs."[862] Karjan lisäytymiseksi emäntä muun taian ohella löi kutakin lehmää isännän housuilla ja sanoi: "Yksin ulos, kaksin sisään", tahi lyötiin lehmää ulos ajettaessa virsulla molemmin puolin, jottei jäisi mahoksi.[863] Raja-Karjalassa entiseen aikaan pantiin ensikantoiselle lehmälle päähän huivi ja sanottiin: "Tulkoon sinusta hyvä lehmän emä."[864] Jos vaimon mieli loitsulla on saatu miehestään vieroitetuksi, hän alkaa jälleen miestään rakastaa, jos tämä juo juoksevan puron vettä hänen kengästään ja sitten viskaa sen takaperin olkansa yli.[865]

Muutamat pukukappaleet, varsinkin jalkineet, näyttävät saavuttaneen muidenkin suomalais-ugrilaisén heimon kansojen taikakäytännössä merkityksen, joka tuntuu olevan suhteessa ajatukseen hedelmällisyydestä ja lisäytymisestä. Virolainen nuorikko kotia tultuansa asettaa parin käsineitä lammasnavetan aitaukselle, jonka johdosta lampaat syövät ja menestyvät hyvin.[866] Eräissä syrjänikylissä asetetaan navetan eteen riukuun paljon vanhoja virsuja karjan lisäytymiseksi. Eräissä toisissa kylissä vanhoja virsuja oli ripustettu ei ainoastaan navetan eteen, vaan myös rukiiksi ja ohraksi kylvettyjen peltojen aitoihin.[867]

Tällaisessa merkityksessä ovat monet Europan ja etäisemmätkin kansat käyttäneet jalkinetta maagillisissa toimissaan.[868] Suomalaiset tavat ovat tämän taparyhmän selittelylle mielenkiintoisia siinä suhteessa, että niissä muillekin vaatekappaleille, varsinkin miehen housuille, omistetaan hedelmöittymistä ja sukupuolitoimintaa edistävä merkitys. Näyttää siltä, kuin käsitys viimeksimainitun vaatekappaleen erikoisesta afrodisisesta voimasta nojautuisi etupäässä sen asemaan määrätyiden ruumiin elimien verhona. Tässä kohden viimeksi puheenaolleet käsitykset yhtyvät niihin, joiden mukaan samalla tahi vastaavalla vaatekappaleella saavutetaan kiintymys tahi yhteys toiseen sukupuoleen naimaonnen turvaamisen tarkoituksessa. Näiden taikojen ja tapojen varsinaisena perustana tuntuisi siis olevan substantialiseen yhteyteen pohjautuva käsitys, joka luonnollisen idea-assosiationin avulla on kehittynyt ja laajentunut.

Vaatekappaletta käytetään suomalaisissa karjataioissa aikaan saamaan samanlaisia suhteita ihmisen ja eläinten välille, jollaiset ovat tunnettuja ruumiin substanssin vastaavasta käytännöstä. Jos tahdotaan tehdä lehmät vihaisiksi vieraille, mutta lauhkeiksi lypsettäessä, taikoja asettaa niiden päälle hattunsa, kun ne ensi kertaa poikivat.[869] Kun lehmä ostetaan, se viedään kodan eteen, jossa vaimo syöttää sitä helmastansa kodan kynnyksen yli, ottaa sen hännän, lyö sillä itseään ja sanoo: "Seuraa minua." Silloin eläin pysyy talossa.[870] Kun kylästä (vierailta ihmisiltä) tuodaan eläin, on riisuttava vaatteensa sen päälle ja puettava ne siitä taas päällensä, sitten eläin ei ikävöitse.[871] Lehmät saadaan emäntäänsä kiintymään, kun niille syötetään leipää emännän paidan takahelmalta.[872] Tahi on emännän, saadakseen lehmät tulemaan kotiin, sidottava jokapäiväiset kenkänsä kellokkaan kaulaan.[873] Jos hevonen on paha ottaa kiinni, on sille syötettävä pala paitansa takahelmalta.[874] Keväällä karjaa ensi kertaa ulos laskettaessa navetan kynnykselle on pantava sukkanauha poikkipuolin ja ajettava karja sen ylitse; silloin karja tulee laitumelta hyvin kotia koko kesän ajan.[875] Ulos laskettaessa lehmäin selkiä pyyhitään liinalla, joka on ollut miehen kaulassa hänen rippikirkossa käydessään.[876]

Sangen laajaperäinen käytäntö vaatekappaleilla on suomalaiskansojen taianomaisessa lääketaidossa. Ensinnäkin niitä käytetään välineinä määrättyjen sairauksien parannusmenetelmissä, toisissa muodostamassa menetelmän pääasiallista osaa, toisissa osana muunlaatuisia taikatoimia sisältävästä menetelmästä. Näitä tarkastettakoon seuraavassa.

Kierosilmää lasta parannetaan jauhattamalla, seulomalla ja puohtamalla, jonka jälkeen hänet kolmasti pujotetaan isänsä [housujen] lahkeen lävitse.[877] "Lentoa" puoskitaan pyyhkimällä kolmasti vasemmasta jalasta otetulla sukallaan,[878] mielenvikaisuutta polttamalla potilaan vaatteita kolmasti metsänpalossa, panemalla kypeniä veteen ja juottamalla potilaalle itselleen,[879] kaatumatautia viemällä potilaan paita ensiksi saunan lauteen alle, sitten hautuumaalle, jossa sitä kuljetetaan "kalmau lautojen läpi".[880] Syylä saadaan katoamaan miesten housujen ristineuleella painelemalla,[881] sikojen pahnoilla täytetty [vastakkaisen?] sukupuolen sukka kaulan ympäri käärittynä paransi sikotaudin.[882] Itkuisaa lasta on pujoteltava kolmasti isän likaisen sukan läpi,[883] syunytyskuumeessa käytettävä sellaista vaatetta, joka on ollut naisen päällä silloin, kun hänellä on ollut ensi kertaa kuukautiset.[884] Itkevä lapsi saatiin myös rauhoittumaan pujottelemalla se alastomana kolme kertaa sellaisen vaatteen läpi, joka on ollut vihillä oltaessa yllä.[885] Ulostustautia parannettiin pesemällä yhdeksän lautamiehen housut yhdessä, viemällä pesuvesi myllyn jauhinkiven silmän läpi ja sekoittamalla sitä ruokaan.[886] Kun joku ensi kerran pyörtyy, häneltä otetaan vaatteet ja poltetaan maakiven päällä.[887]

Profylaktisissa toimissa vaatekappaleen käyttö on yleistä. "Yön itkettäjä" ei tarttunut lapseen, jos se pujotettiin vihkimäpaidan läpi; sitä ei sen vuoksi pesty lapsensaantiin saakka.[888] Lehmät voidaan suojella "naaralta" siten, että lehmien ruokkija ottaa iltasella viimeiseksi työkseen alimmaiset hameensa tahi housunsa ja pyyhkii niillä lehmän selkää myötäkarvaan; kolmannella kerralla vaatekappale on jätettävä lehmän selkään yöksi.[889] Toisen tiedon mukaan elukan yli heitettiin kuukautisveren tahraama liinavaate.[890] Käärmeet estetään tulemasta kartanolle kiertämällä kartano Matin päivänä kolmeen kertaan, jolloin vedetään perässään m.m. isännän housuja.[891]

Näissä taioissa on huomiota kiinnitettävä siihen seikkaan, että vaatekappaleelta, tällaiseen käytäntöön kelvatakseen, usein vaaditaan erikoisominaisuuksia: sen on oltava sellainen, jota jossakin erityisemmässä tilaisuudessa on pidetty päällä, tahi tulee sen kuulua jollekin erikoisasemassa olevalle henkilölle. Vaikutuksen pääpaino lepää tällöin sen taikavoiman perustalla, jonka tämä erikoisuus vaatekappaleelle antaa.

Muuten on vaatekappaleiden samoin kuin ruumiin substanssinkin lääketaidollinen käyttö muihin taikaryhmiin verrattuna taikateknillisessä suhteessa ja taikakäsityksiinsä nähden vähemmän selväpiirteistä. Osaksi johtunee tämä siitä, että lääketaidollinen taikuus yleensä, parannusvälineen tehoa koroittaakseen, pyrkii etsimään välineensä mitä odottamattomimmilta tahoilta, käyttämään mahdollisimman harvinaisia ja omituisia keinoja ja välikappaleita. Lisäksi tulee se, että taikojen alalla luonnollisesti on tapahtunut paljon sekautumista, eri käsitteiden yhtymistä ja alkuperäisten hämmentymistä.

Vaatteella suoritettavien parannusmenetelmien joukossa on eräs ryhmä, joka perustuu aikaisemmasta tunnettuun taikakäsitykseen, joka yleisimmin tavataankin juuri parannustaikojen alalla. Puheenalaisten taikojen joukossa on nimittäin useita neutralisointiprinsipiin perustuvia. Jos lehmä on sairastunut, ja joku epäiltävä henkilö on ennen lehmän kipeäksi tulemista käynyt viimeiseksi navetassa, otetaan sen vaatteista pieni tilkku tahi vain nöyhtää, ja poltetaan se tuhaksi, joka sekoitetaan juomaan; tällä pääsee lehmä kivustansa.[892] Jos kade ihminen jotenkin on vahingoittanut lasta, liiviläiset hankkivat sen ihmisen vaatteista palasen ja syöttävät sen lapselle. Tahi jos tällainen ihminen on turmellut lapsen huutavaksi, taikoneelta on saatava jokin esine, esim. sukka, poltettava se ja annettava sen [lapsen] saada sieraimiinsa siitä tullutta savua.[893]

Tähän verrattavaan taikaopilliseen käsitykseen perustuu vaatekappaleen käyttö diagnostisiin tarkoituksiin ja ennustamiseen. Jos on parannettava sellaista potilasta, joka ei ole itse saapuvilla, taikojalle on tuotava jokin hänen vaatekappaleensa, josta tämä tutkii taudin laatua,[894] Saadakseen tietää, mikä tauti sairasta vaivaa ja mistä se on tarttunut, tietäjä leikkaa sairaan vaatteesta palan, ottaa siihen sairaan verta ja panee sen päänsä alle nukkumisen ajaksi.[895] Unessa tietäjälle näin menetellen näyttäytyy se paikka "eli se, missä sairas on kiinni".[896]

Sairaan ihmisen vaatekappaleet käsitetään yleensä sairauden aineen kyllästäminä sen kantajiksi; siksi monissa parannusmenetelmissä muun taian ja loitsun ohella kiinnitetään huomiota myös potilaan vaatekappaleisiin ja pukuun yleensä. Usein parannettavan on parannuskylvyn tahi muun taian jälkeen pukeuduttava puhtaisiin vaatteisiin, samalla kuin vanhat vaatteet poltetaan[897] tahi jätetään parannuspaikalle metsään.[898]

Edellä on viitattu siihen, miten erikoisissa tiloissa käytetyillä ja tiettyjen henkilöiden vaatekappaleilla katsotaan olevan tavallista suurempi taikavoima. Sanguis mentstruus on semmoisenaan voimakas taika-aine ja siksi sen yhteydessä olleilla vaatekappaleillakin on suuret taikaominaisuudet. Vihkimisessä, ripillä käydessä, häissä, kirkolla käydessä päällä olleilla vaatekappaleilla on samaten erityinen taikavoima, sillä ne sisältävät näissä juhlallisissa seremoniallisissa tilaisuuksissa niihin yhtynyttä taikapotenssia. Mutta esim. porttonaisen vaatekappaleilla ajatellaan olevan myös erikoista vaikavoimaa.[899] Näin on luonnollisesti asianlaita ennen kaikkea niiden vaatekappaleiden suhteen, jotka jotenkin ovat olleet kuoleman ja vainajien kanssa yhteydessä, sillä ne saattavat lisäksi olla jossakin suhteessa henkimaailmaan, mikä on voimakkaimpia taikatekijöitä. Kuolleen päältä otettu paita, päällä oikeuden edessä, takaa käräjöitsijälle varman voiton.[900] Ähky parannetaan hevosesta heittämällä sen selkään sellainen vaate, joka on ollut ruumisarkun päällä[901] j.n.e.

Pesuvedestä puhuttaessa mainittiin, että tiettyjen henkilöiden, esim. pappien, morsianten y.m. pesuvedellä käsitetään olevan erityinen taikavoima. Näin on laita myös tällaisten henkilöiden vaatekappaleiden. Jos tyttö saa pyyhkiä silmiään papin palttoon helmaan, niin kaikki pojat hänestä pitävät.[902] Haluttuja taikaesineitä ovat huonomaineisen naisen ja tietäjäeukon vaatekappaleet, samaten kastamattomana kuolleen lapsen yhteydessä olleet.[903]

Paitsi sitä aiemmin puheenaollutta yleistä maagillista peruskäsitystä, joka antaa kaikille esineille, jotka ovat olleet yhteydessä arvokkaassa yhteiskunnallisessa asemassa (hallitsijoiden, pappien, tuomarien, taikurien) tahi erikoisissa tiloissa olevien (sulhasen, morsiamen, synnyttäjän, murhamiehen, seremoniallista surua pitävän j.n.e.) henkilöiden kanssa, on huomioon otettava vielä se, että kaikella sellaisella, mikä on ollut mahdollisimman usean tuntemattoman yksilön kanssa kosketuksissa ja yhteydessä, on erikoinen taikavoimansa. Suolat, jauhot, vesi j.n.e., jotka on kerjäämällä saatu tahi koottu mahdollisimman monelta haaralta, sekä kerjäläisille kuuluneet esineet omistavat tällaista taikavoimaa. Näiden käsitysten voidaan mielestäni ajatella syntyneen siten, että esim. sellaisten henkilöiden kuin kerjäläisten ja huonomaineisten naisten tavarat sisältävät usean henkilön personallista tahi ruumiillista tartuntaa ja näin ovat neutralisointitietä kykeneviä hävittämään tuntemattomasta lähteestä peräisin olevaa taikavaikutusta.[904]

Itäisten suomensukuisten kansojen vastaavista käsityksistä ja taikakäytännöstä tiedot ovat niukkoja, mutta ne osoittavat samojen peruskäsitteiden vallitsevan täälläkin.

Aikaisemmin on jo mainittu, miten syrjänit m.m. sairaalle paikalle asetetun liinan tahi paidan avulla siirtävät sairauksia, heittämällä tällaisen vaatekappaleen tielle, toivoen, että joku sen nostaa,[905] mikä menettelytapa perustuu käsitykseen taudin siirrosta sen vaatteeseen tartutetun aineksen avulla. Edelleen syrjänien tavoissa havaitaan neutralisointiajatukseen perustuvia vaatekappaleella suoritettavia taikoja. Nämä ilmenevät pahan silmän aiheuttaman taikavaikutuksen hävittämisessä. Kun syrjänit ovat saaneet selville silmäämiseen syyllisen, he koettavat varastaa häneltä jonkin esineen, jota hän ei kauan sitten varmasti on koskettanut. Tällaisena esineenä on karvatukko rukkasista, saappaan tahi huopakengän pohja, mutta myöskin silmääjän asunnon kynnyksen lastut. Tämä esine poltetaan, jolloin potilaan on seistävä savun yläpuolella ja kääntelehdittävä, jotta savu kietoisi hänet yltympäri.[906]

Mielenkiintoista on tässä erikoisesti se, että taikomisväliueenä käytettävän esineen katsotaan tarvitsevan äskettäin olleen yhteydessä taikojan kanssa, sekä että tuona esineenä tavallisesti on sellainen vaatetukseen kuuluva kappale (käsineet, jalkineen pohja), joka alinomaa on välittömässä kosketuksessa kantajansa ihon kanssa. Tämä viittaa selvästi siihen, että vaatekappaleen merkitys taikavälineenä ensi sijassa perustuu siihen käsitykseen, että se sisältää kantajansa ruumiillisen olemuksen tartuntaa. Tässä tartunnassa piilevä substanssi joutuu poltettaessa savun välityksellä taiottavan ruumiillisen olemuksen yhteyteen ja tekee taikavaikutuksen tyhjäksi.

Sairauden kantajana ja poistovälikappaleena ersämordvalaiset käyttävät parannustaioissaan potilaan paitaa. Taikapesun jälkeen, jossa lapsen paita vöineen asetetaan pesuvesiastian keskelle lyötyyn veitseen, paita viedään joelle ja pestään, jolloin pesijä lausuu: "Minä puserran pois Ivanan sairaudet, minä pesen, puserran pois kotona, mutta kodinhaltija jurt-ava äitiseni käski sinun pestä pois hänen paidastansa, hänen vyöstänsä — — —"[907]

Tšeremissit käyttävät vaatekappaletta välittömän nefarisen taikuuden tarkoituksiin, loitsien niiden avulla sairauksia toisiin ihmisiin. Vähän aikaa ennen helluntaita taikurit vievät hautuumaalle vaatekappaleita, karvatukkoja, rihmoja j.n.e. ja hautaavat ne maahan, samalla loitsien tauteja niihin henkilöihin, joilta he ovat nämä vaatekappaleet ottaneet.[908]

Votjakeilla on omituinen käsitys pukuna vielä kantamattoman, mutta siksi valmistettavan vaatteen ja vaatekappaleen sympatetisesta suhteesta tulevaan käyttäjäänsä. Kun paitaa ommeltaessa kauluksen sija leikataan irti, irtileikattu kaistale on pantava sellaiseen paikkaan, missä sitä kukaan ei voi nähdä. Muutoin, jos taikuri löytää kappaleen, hän voi pilata sen, jonka johdosta se ihminen, joka pitää paitaa, josta kaistale on leikattu, saattaa sairastua.[909] Tässä ei siis yhteys vaatteen ja sen kantajan välillä perustu ruumiillisen kosketuksen kautta syntyneeseen suhteeseen, vaan on kokonaan kuviteltua laatua. Tällainen käsitys on kyllä voinut syntyä sellaisenaankin mielleyhtymien tietä, mutta saattaa se myöskin olla analogiamuoto toisille, ruumiilliseen kosketukseen perustuville samanluontoisille käsityksille.

Tällekiu osalle tutkittavanamme olevaa aihetta saatetaan löytää vertauskohtia ensiksikin lähimpien naapurikansojen taikuudesta niinhyvin lännestä- kuin idästäkinpäin. Suomen ja Ruotsin ruotsalaisten taikakäytännössä on varsin läheisiä analogioita. Syntyessä otetaan esim. poikalapsi Uudellamaalla vastaan villahameeseen, jolloin se helposti voittaa tyttöjen suosion, tyttölapsi villapaitaan, jolloin hänestä tulee miesten mieleinen,[910] tahi pistetään syntynyt miehen alushousujen lahkeen lävitse (poikalapsi oikeanpuolisen, tyttölapsi vasemmanpuolisen).[911] Ruotsissa tyttölapsi samassa tarkoituksessa on otettu vastaan miehen paitaan, poikalapsi naisen paitaan.[912] Viron ruotsalaiset ovat käyttäneet vaatekappaletta suoranaisesti pahanilkisen taikuuden tarkoituksiin.[913] Sille, joka haluaa ulottaa vertailunsa laveammallekin, selvenee pian, että tämänsuuntaisia, jopa suorastaan näihin verrattavia menetelmiä noudattavat monet etäisetkin kansat, ja että ne perustuvat yleisiin taikaopillisiin peruskäsityksiin.

Vaatekappaleisiin semmoisenaan kohdistuu eri kansojen kesken yleensä paljon maagillisia käsityksiä, joista monet johtuvat niistä luuloista, joita vaatekappaleet ovat saaneet kantajansa personallisuuden edustajina, jopa identifioijina. Olen rajoittanut tarkasteluni vaatekappaleiden merkityksestä suomalaiskansojen taikuudessa koskettelemalla etupäässä sitä puolta, missä kuvastuu käsitys, että vaatekappale on saavuttanut taikaominaisuutensa sen kautta, että se on imenyt itseensä kantajansa ruumiillisen olemuksen osasia. Vaatekappaleiden merkitystä ja käytäntöä taikuudessa on selitelty etupäässä juuri ensinmainitun käsityksen kannalta, yhdistämällä se primitivisiin sielukäsityksiin, joiden mukaan elottomilla esineillä on sielunsa. Suomalaiskansojen käsitykset ja tavat osoittavat mielestäni jälkimäisen käsityksen — joka muutoin on suoranaisempi ja vähemmän teoretinenkin — suurelta osalta olleen tämän taikuuden haaran perustana.

Notes in this chapter

Note 1 · Aukee 123 Tyrvää.Note 2 · Pihtiputaan Kirjall. Seura 797.Note 3 · Saarimaa 653 Pöytyä.Note 4 · idem 854 Laitila.Note 5 · Hurt I 2, 52 N:o 44 Pärnu.Note 6 · Wiedemann, Sjögrens Livische Gramm., s. 83.Note 7 · Evsevjev, Обычаи и вѣров. SUS.Note 8 · Makkonen 134 Korpiselkä.Note 9 · Hyvärinen 283 Rääkkylä.Note 10 · Kalliola b4) 66 Lammi.Note 11 · Manninen 458 Liperi.Note 12 · Tikkanen 557 Pielavesi.Note 13 · Tikkanen 471 Piippola.Note 14 · Marttińi III 757 Akonlahti.Note 15 · Meriläinen 69 Ven. Karj.Note 16 · Vaissi 2 Keuruu.Note 17 · Meriläinen 509 Kuhmo.Note 18 · Aalto 226 Sääksmäki.Note 19 · Teräsvuori 111.Note 20 · Viitanen 93 Mouhijärvi.Note 21 · SKVR IX 4, 1491 Saarijärvi.Note 22 · Salminen 451 Muonionniska.Note 23 · Marttińi 924 Kivijärvi Vienan Karj.Note 24 · Paulaharju 4712 Ven. Karj.Note 25 · Marttińi 918 Ven. Karj.Note 26 · Meriläinen 378 Suomussalmi.Note 27 · Makkonen 87 Korpiselkä.Note 28 · SKVR IX 3, 1500 Lammi.Note 29 · ibid. IX 4, 1504 Saarijärvi.Note 30 · ibid. IX 3, 1503 Vehkajärvi.Note 31 · ibid. IX 3, 1497 Koski. Tämänlaatuisista taioista ks. vielä ibid. IX 3, 1499.Note 32 · Meriläinen 1796 Säräisniemi.Note 33 · SKVR IX 4,1507 Pihtipudas.Note 34 · ibid. IX 3, 1496 Loppi.Note 35 · Sirén b) 123 Virrat; Hurt I 4, 392 N:o 2 Saaremaa.Note 36 · Oulun Wiikko Sanomat 1873 N:o 27 Sotkamo; Hurt I 4, 392 N:o 2.Note 37 · Makkonen 126 Korpiselkä; Gummerus ja Ranni 1009 Pihtipudas.Note 38 · Aalto K. K. 165 Sääksmäki.Note 39 · Leino 760 Kauhava.Note 40 · Jaakkola b 40 Hämeenlinnan maaseurak.; Tyyskä 34 Eräjärvi; idem 11, 35 Askula; idem: Kansan tautioppi, parantaminen ja lääkkeet. Suom. Kirj.Note 41 · Reinholmin kok. 45 SMY Virolahti.Note 42 · Tyyskä 34 Eräjärvi.Note 43 · Tikkanen 471 Piippola.Note 44 · Aus dem inn. und äuss. Leben, s. 472.Note 45 · Tönnison, s. 55-56.Note 46 · Osiliana, s. 101.Note 47 · Hurt I 1, 97 N:o 4-5; 412 N:o 99-100; 555 N:o 12; I 2, 357 N:o 43; 611 N:o 1; 709 N:o 59; I 3, 174 N:o 48; 315 N;o 43; 368 N:o 105; I 4, 392Note 48 · Народные обычаи, s. 55.Note 49 · О славянскихъ Bѣpoванiяхъ, s. 88.Note 50 · Das Kind I, s. 123.Note 51 · Encyclopaedia of Superstitions I. s. 28.Note 52 · Jonov, s. 057.Note 53 · Kidd, s. 8.Note 54 · Ks. Losijevskij, Оренбургскiя губернскiя вѣдом. 1852 N:o 19; Šahmatov, s. 61-62, 63.Note 55 · Patkanov, Die Irtysch-Ostjaken, s. 144.Note 56 · Kalliola 65 Lammi; SKVR IX 3, 1506 Loppi; Rytkönen 1158 Kontiolahti.Note 57 · Puustinen 343 K:vaara.Note 58 · Leino 81 Lammin Koski.Note 59 · Meriläinen 7 Oulun pit.Note 60 · idem 1213 Hirvisalmi, Ven. Karj.Note 61 · idem II 674 Kiimasjärvi, Ven. Karj.Note 62 · idem II 980 Ven. Karj.Note 63 · Hakulinen 297 Tohmajärvi.Note 64 · Meriläinen 1893 Kautokeino.Note 65 · Taiottu kuolee pistoksiin ennen kolmea yötä (Meriläinen 294).Note 66 · Makkonen 118 Korpiselkä.Note 67 · Merliläinen 294.Note 68 · Tällöin loitsitaan: "Kanna samaa tautia tästälähtien kun tämän kantajakin" (Jaakkola 29 H:linnan maaseurak.).Note 69 · Jaakkola 26 Hämeenlinnan maaseurak.Note 70 · Tikkanen 475 Iisalmi.Note 71 · Meriläinen 1713 Ahmanen.Note 72 · Lönnbohm 404 Kangaslampi.Note 73 · Verrattakoon tähän esim. länkien tahi vanteiden läpi kuljettamista synnytystavoissa ja useita sateentekotaikoja.Note 74 · Hertzberg, s. 47-48.Note 75 · Vidbom 96 Mikkelin pit.Note 76 · SKVR IX 4, 1278 Pihtipudas.Note 77 · ibid. IX 3, 1078 Korpilahti.Note 78 · Marttińi 1427 Raja-Karjala.Note 79 · Lencqvist, s. 182.Note 80 · Wiedemann, Aus dem inn. und äuss. Leben, s. 481.Note 81 · Nalimov SUS.Note 82 · Ks. Sartori, s. 159 ja seur.; Zachariae, s. 136 ja seur.; Zelenin, s. 4 ja seur.Note 83 · Hertzberg, s. 48.Note 84 · SKVR IX 3, 1069 Loppi.Note 85 · Hankala b 4) 74 Teisko.Note 86 · Lamminen 28 Pohj.-Karjala.Note 87 · Brandt 1190 Jalasjärvi.Note 88 · Rytkönen 1403, 1423 Kontiolahti.Note 89 · Palmgren 198 Tyrvää.Note 90 · Hästesko 362 Valkeala.Note 91 · SKVR IX 4, 494 Pihtipudas.Note 92 · ibid. IX 3, 1237 Asikkala.Note 93 · Meriläinen 1950 Nilsiä.Note 94 · Makkonen 205 Korpiselkä.Note 95 · Paulaharju 2877 Kurikka.Note 96 · Kalliola b 4) 23 Lammi.Note 97 · Vidbom 31 Kangasniemi.Note 98 · Sirén b 4) 122 Virrat.Note 99 · Heikkilä 34 Tyrvää.Note 100 · Tikkanen 593 Kiuruvesi.Note 101 · Holmberg 621 Kuorevesi.Note 102 · Hyvärinen 282 Rääkkylä.Note 103 · Koskilahti 10 Noormarkku.Note 104 · Hertzberg, s. 51.Note 105 · SKVR IX 4, 163 Karstula.Note 106 · 108 Viitanen 39 Hämeenkyrö.Note 107 · Saarimaa SUS.Note 108 · SKVR IX 4, 266 Jyväskylän pit.Note 109 · Meriläinen 2118 Ven. Karj.Note 110 · Hakulinen 294 Tohmajärvi.Note 111 · SKVR 4 1, 751 Vuonninen.Note 112 · ibid. 796 Akonlahti.Note 113 · Ks. esim. ibid. 4 1, 651 Lusma (kouristustaudin parannus).Note 114 · Sirén b 4) 121 Virrat.Note 115 · Heikkilä 15 Tyrvää.Note 116 · Gummerus ja Ranni 918 Pihtipudas.Note 117 · Roslin 1 Taivassalo; SKVR IX 4, 1068 Pihtipudas. Vrt. tänne Ploss I, s. 123.Note 118 · Vrt. tähän edellä puheenaolleita: puu kolmesta (yhdeksästä) kynnyksestä, ovenrivan, uuninpankon, pöydänsyrjän pesuvesi, teiden risteys j.n.eNote 119 · Vastaavista venäläisistä tavoista ks Popov, s. 210-211.Note 120 · Nalimov SUS 3.Note 121 · Šahmatov, s. 156-157.Note 122 · Väsiljev V. M., Черемисы-язычники, s. 21-22.Note 123 · Gavrilov, Труды IV арх. съѣзда, s. 149.Note 124 · Kvarlevor av hednisk folktro. Hembygden I, s. 114.Note 125 · Schalin RKS Kvevlax.Note 126 · Beskr. om Svenska Allm., s. 31.Note 127 · Russwurm II, s. 216.
Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings