KYLÄKUTSU.
Reading edition
Tule laulaen kerran luokse, Minä sytytän pyhimmät puuni. Minä päreeni tuikkaan tuleen, minä kieritän kirkkaan kuuni.
Minä viritän kantelon kielet sinun äänesi hellään helyyn ja sitten mä nurkkahan istun ihan mykkähän ihmettelyyn.
Sävel honkaista huonetta soittaa ja mun sieluni herkintä kieltä. Se soi kuin itkevä huilu, tai iloinen kulkunen tieltä.
Sun povesi nousun ja laskun näen hiipuvaa hiilosta vasten. — On niin kuin omani oisit ja pirtissä hälyä lasten.