TUMMA TUUTIJA.
Reading edition
Kaks oli kehdon tuutijaa, Se toinen niin tumman tumma. Kauan heitä mä katselin, Ja valtas kaiho mun kumma.
Se tumma se tuutua keinutti, Ja toinen niin syvään huokas. Oi ootko sä kuoleman kätyri? Onko rintani veri sun ruokas?
Se tumma se tuutua keinutti, Ja huulilta tulvi sanat: Sä vaalea, kerran tummenet, Kun näät sinä kalmat ja manat.
En toivoas tummaksi tahdokkaan, Viel vaadi en rintasi verta, Vaan tuutua tummaista keinutan, Kuni vihurit aavaa merta.
Kellä on tuutija valkoinen, Hän muista ei manan matkaa, Vaan lemmen ja leikkien orjana Hän erhe eloa jatkaa.
Mulla on tuutija tummainen, Olen viettänyt onnen yötä. Nyt tiedän, ett' tuudussa tummaisen, On oikea onni myötä.