NE KILTIT LAMPAAT.
Reading edition
Ja lauman eessä tepsutteli kellokas se viisas ja kilille ja lampaille sen neuvomista piisas, se oli vanhan vakava ja siivo käynniltänsä, ei muistanut se entisiä sivuhyppyjänsä. Kun kellokas se määki mäillä: tää on pää ja pää! myös lampaat yhteen suuhun säisti: pää on aina pää!
Ja mik' on lampaan viisaus? ne vastas aina: pää! Ja mik' on lampaan tuhmuuskin? ne vastas aina: pää!
Ne kyläkukon tieltä juoksi huiskin, haiskin pakoon, niin takeltui ne kerran samaan raja-aidan rakoon.
— Lie sama juttu meilläkin, jos alusta sen alkaa, on nähty meillä lampaita, joill' oli kaksi jalkaa.