KAKS VIERASTA…
Reading edition
Sun pääsi jo vaipuu rintaan ja huoneessa hiljenee ja sisintä hiljaisintaan mun sieluni kuuntelee.
Kaks kiihkeää, kaunista unta! Kaks vierasta kuitenkin! Ja yhteinen valtakunta on särkynyt suruihin.
Kaks vierasta vihille tullut! Kaks köyhää, kurjaa nyt. On haihtuneet haaveet hullut, tuli rintain jo jäähtynyt.
On hiljainen, hiljaisin hetki… takan hiilet jo tummuneet… ja tunteet suruisetki on tyhjinä hapuilleet.
Mut yhä kun pääsi vaipuu, poves mykkänä myrskyää, mun täyttää ääretön kaipuu sun tuskias viihdyttää.
Ma tahtoisin povelles asti, sua suudella uudestaan, sua suudella hehkuvasti tän kerran viimeisen vaan.
Ja jäähyväishetkenä antaa, mikä mielehen iäksi jää, mitä voisimme ylpeinä kantaa ja muistoksi pyhittää.