KÄÄNSI KÄRJEN.
Reading edition
Ajallaan lausuttuna sukkeluus niin on kuin nukkuja, mi juuri heräs, kun varkaan kera alkoi tuttavuus. Tai on se suojeleva kilpi teräs, min vahva, voimallinen kimmoisuus pois nuolen kohti lähettäjää peräs, kuin kaiku sanan, minkä sille huus. On tässä todisteeksi tapaus eräs: Kaks henkilöä yhteen töksähti niin että kummankin se melkein kaasi... Tuost' toinen suuttuneena tiuskas: »Aasi!» Mut toinen syvästi nyt kumarsi katsoen karjasijaan hymyillen ja virkkoi esittäen: »Virtanen.» —