RIKAS MIES.
Reading edition
Hän ainehen hiekasta hikipäin Hopeita ja kultia kaivaa, Ei muista hän uurteit' otsallaan, Ei muistele vuosia, vaivaa.
Jo ammoin hän unhotti aatteet pois, Hän niitä kuin peikkoja lymyy, Ja ihanteet häntä inhottaa Ja isänmaalle hän hymyy.
Hän on Raamatun kertoma rikas mies Kuin hänkin kait kerta hän kuolee — Ja Latsarit portilla värjöttää, Ja koirat haavoja nuolee.
Mut joskus on hällä jo päällä maan, Juur' kun kiirein hän kultia kaivaa, Niin polttava tyhjyys tunnossaan Kuin kituis hän helvetin vaivaa.
Ja silloin hän huutavi äitiään, Ja hän tuntee tuskan ja surun, Ja hetkessä vuoden hän harmentuu, — Ja Latsarit saavat murun.