SYYSPÄIVÄ
Reading edition
Ikävä on päivä syksyinen yksin hämärässä istuen… Hätäisesti aurinko vain pilkistää, tummuu, peittyy, pilven alle jää…
Katsot pieneen, tummaan ikkunaan. Näkyy harmaa pelto, salo vaan. Metsäin takana on kylät kaukaiset. — Niitä kaihomielin muistelet. — —
Päivät kuluu, vuodet vaihtuu niin jättäin jäljet eloon, ihmisiin, joiden onni on kuin päivä syksyinen: kalvas hymy läpi kyynelten.