Suomen kansan muinaisia loitsurunoja

SISÄLLYS: (continued 6)

Reading edition

Toisin:

9, 10. A. i. i. viertä, Neiet taivahan napoa, 18. Se on neiti vanhimmainen, 19, 20. T. on tuli p. (veripunaisen, -sekaisen), Se on neiti keskimäinen, 22. Se on neiti nuorimmainen. 24. S. s. mellot rauat, 25. Joka (mikä) puotti p. 26. S. o. saatu rääsy- (ruoste-) rauta, S. o. ruostehet rakettu, Rauan kuonat kuohuteltu, Se on kuonat kuohutteli, 28. S. o. tiettävät (saatuna) t. Kohettuna rauan syöntö. 32. K. t. tuntemahan. 34. Tuli päästänsä pahaksi, 53. P. tulla toinen kerta, 59. S. kääntyi s. j. (S. liikkui s. jälessä), 65, 66. Vaka vanha Väinämöinen, Tietäjä ijän ikuinen, 70. Yhtyi karhun jälkilöille, 74. K. k. kiskomilla. 79. S. s. susien, 84. Jos ma sun pajahan veisin, 86. Asettaisin alle ahjon? 90. T. tuimat m. 93. E. s. s. sikiä, 99. V. ele sitä sureksi, 104. Valkean varustimille, 110, 111. R. s. sotketahan, V. vellotahan, 128. P. huokaelematta, 148. Suusta valkean v. 156. V. rauta vaikeasti, 159, 160. Ei käennyt koskevansa Iho'on imehno raukan, 163. Pajun juurta pannakseni, 171. K. syöä omaa sukua, 186. T. rauan ei tekey. Ilman veessä kastamatta, 206. K. mennä metsolahan, 214-218. Katselevi, kääntelevi, Katseli katon raosta, Alta tuohen tuijotteli, Rautoja rakettavaksi (-via), Teräksiä tehtäväksi (-viä). 219. Se o. sievä siiviltähän (siiviltä siveä), 222. Viskoi H. h. 225. K. kutselmoita, Viholaisen vingermiä, 227, 228. Seppojen pajan ovelle, Kaatoi karkaisuvetehen. 228. Raualle karasvetehen.

Kyllä tieän rauan synnyn, Arvoan alun teräksen: Toisin ennen tuulet tuuli, Toisin ennen säät sävisi, Maata kuokki koivun latvat, Peltoja petäjän kerkät. Tuuli silloin kuusi vuotta, Seurui seitsemän keseä, Tuuli taittoi tammen latvat, 10 Rutaisi ruhevat raiat, Maasta mättähän mäkäisi, Tuopa myöstihe merelle, Siitä saari siunautui Meren selvälle selälle, Saarelle salo sorea, Salohon sileä nurmi, Siihen kasvoi kaksi neittä, Koko kolme morsianta. Niinpä neiet astunevi 20 Niitylle nimettömälle, Istuivat itähän rinnoin, Etelähän päin elivät, Lypsit maalle maitoansa, Niitylle nitusiansa. Läksi maiot vieremähän, Vieri soita, vieri maita, Vieri auhtoja ahoja, Vieri suolle mättähäsen, Metisehen mättähäsen, 30 Kultaisehen turpehesen. Siitä syntyi rauta raukka, Siitä syntyi ja sikesi, Suon sisällä, maan navalla, Maalla keskikorkealla, Kasvoi rautaiset orahat, Miehen peukalon pituiset. Vaka vanha Väinämöinen, Tietäjä ijän ikuinen, Oli teitensä käviä, 40 Matkojensa mitteliä, Löysi rautaiset orahat, Teräksiset touvon taimet, Katselevi, kääntelevi, Sanan virkkoi, noin nimesi: "Mitkä nää on toukojansa, Ja kutka orahiansa? Jotain noistaki tulisi, Luona taitavan takojan." Kokosi ne konttihinsa, 50 Kantavi sepon kätehen; Tuop' on seppo Ilmarinen Etsivi pajan sijoa, Löysi maata pikkuruisen, Notkoa ani vähäisen, Johon painoi palkehensa, Johon ahjonsa asetti, Vaan ei kasva rauta raukka, Sukeu suku teräksen, Pajassa ovettomassa, 60 Ahjolla tulettomalla; Puita puuttui rauan seppä, Tulta rautojen takoja. Saapi puita, tuopi tulta, Vaan ei vielä rauta synny, Kun ei liene lietsojata, Palkehella painajata. Otti orjan lietsomahan, Palkkalaisen painamahan, Katsoi ahjonsa alusta, 70 Lietsimensä liepehiä, Jopa syntyi rauan synty, Sikesi suku teräksen.

Toisin:

9, 10. T. t. t. latvan, R. rotevan raian, 12. Tuohon lietohon m. 16. Salon luoksi nuori n. 17, 18. Kasvoi neittä kaksi, kolme, Sen sileän nurmen päälle. Kasvoi siihen neittä neljä, Neittä neljä ja pahoa. 19. N. n. tuosta astui 22. Päin on päivän koittehesen, 24. Tiputit n. 50. Viepi ne s. pajahan;

Tietähän teräksen synty, Alku rauan arvatahan: Vesi on vanhin veljeksiä, Ranta nuorin veljeksiä, Tuli keito koskimäinen; Vuorest' on ve'en sikiä, Tulen synty taivahasta, Alku rauan ruostehesta. Tuli tuimaksi rupesi 10 Äreäksi ärtelihe, Paha poltti paljon maita, Paljon maita, paljon soita, Poltti auhtoja ahoja, Poltti hietakankahia; Piti piiltä rauta raukan, Eestä veljensä vihaisen. Missä piili rauta raukka, Missä piili sekä säilyi Sinä suurna poutavuonna, 20 Pahana palokesänä? Eipä piillyt rauta raukka Vyöllä vanhan Väinämöisen, Kolmijatkossa tupessa, Ei perän pereäkänä. Eikä piillyt rauta raukka Nuoren neitosen nisissä, Kasvajaisen kainalossa, Pitkän pilven rannan päällä, Tammen latvassa tasaisen, 30 Ei se rauta siellä piillyt, Eikä vielä tuollakana, Sisällä sinisen uuhen, Vaskilampahan vatsassa, Siniporsahan povessa. Ei piillyt meressäkänä, Alla aaltojen syvien, Sisällä sinisen siian, Povessa lohen punaisen, Eikä tarkoin taivosessa, 40 Päällä kuuen kirjokannen, Sisässä sinirasian, Kypärässä kultaisessa. Tuolla silloin rauta piili, Seka piili jotta säilyi, Kahen kantosen välissä, Kolmen koivun juuren alla, Maalla mättähättömällä, Perin tietämättömällä, Jossa pyy pesän pitävi, 50 Kana lapset kasvattavi. Susi nosti suosta mullan, Karhu kaivoi kankahasta, Siihen nousi rautaruoste Ja kasvoi teräskaranko Suen sorkan nostannasta, Karhun kantapään tilasta. Se pajahan vietänehen, Ahjohon ajettanehen; Siitä sitten rauta syntyi, 60 Teräs tiettävä tekeysi.

Toisin:

1, 2. Tiettävä t. s., A. r. arvattava: 5, 6. T. kerran k.; V. o. vetosen synty, 20. Tulivuonna voimatonna? 23. Tuhatjatkossa t. 27. Kasvavaisen k. 34. Punaporsahan p. 42. Kukon kultaisen kuvussa (mahassa). 45. K. kannon kainalossa, 47, 48. Pimeässä Pohjolassa, Lapin laajalla perällä, 50. Kana lapsensa (lapsia) tekevi. Sotka poiat suorittavi. 56. K. kämmenen t.

Paloi ennen paljon maita, Paljon maita, paljon soita, Pahana palokesänä, Tulivuonna voimatonna, Jäi vähän palamatonta Tuiman tunturin laella, Suurimman on suon selällä. Jäi yksi imehno raukka Paikalle palamatonna, 10 Jo vähän paloi sitäki, Polttelevi polviloita, Kuumotti kuvetlihoja, Kaiempia kantapäitä, Vasemia varpahia; Pahoin poltti varvaspäitä, Kynnet karstoiksi paloivat. Juoksi häässä hettehelle, Kaaputteli karstojansa, Rupiansa ruoputteli, 20 Herehesen hettehesen, Siitä syntyi rauan ruoste, Mura mustan päivyllinen, Herehessä hettehessä, Läikkyvässä lähtehessä.

Toisin:

5. J. paikka p. 10. P. palanehelle, Jo sitäi paloi vähäisen,

Kusta syntyi rauta raukka, Kusta syntyi ja sikesi? Tuosta syntyi rauta raukka, Tuosta syntyi ja sikesi: Kala kultainen kutevi, Lohi luona longottavi, Heiluvassa hettehessä, Läikkyvässä lähtehessä. Sukeusi neljä neittä, 10 Koko kolme morsianta, Kalan kultaisen ku'usta, Lohen luonnon loukkehesta, Rauan ruostehen emoiksi, Suu sinervän siittäjiksi. Neitoset norolla seisoi, Tinarinnat riuvotteli, Pikkaisella pieskarella, Kaitaisella kaiskarella, Siinä rautoa rakensit, 20 Ja terästä teeskentelit, Survoit rauan siemeniä, Telkytit teräsmuruja. Joutuvi jumala tuohon Rauan siementen sijoille, Löyti rauan survimoita, Teräksen tekopaloja, Viepi ne sepon pajahan, Alle ahjon Ilmarisen. Siitä seppo Ilmarinen 30 Tunki ne tulen sisähän, Alle ahjonsa ajavi, Ahjosta alaisimelle; Takoa taputtelevi, Lyöä helkähyttelevi, Hiki tippui luojan päästä, Kaste kasvoista jumalan, Rautoja rakettaessa, Teräksiä tehtäesssä. Siitä syntyi rauta raukka, 40 Rauta raukka, kuona koito, Syntyvi sepon pajassa, Alla ahjon Ilmarisen.

Toisin:

1-12. Kaks' on kättä Jesuksella, Yhenmuotoiset molemmat; Hieroi kahta kämmentänsä, Mukelsi (mykelsi) molempiansa, Siitä syntyi kaksi neittä, Koko kolme Luonnotarta, 19. Tytöt r. r. 22. T. teräspaloja. 34. L. lyngähyttelevi,

Hoi sinua, rauta raukka, Rauta raukka, kuona koito, Kyllä mä sukusi tieän, Sukusi ja syntysiki: Sie olet poika Vuolankoisen, Vuolahattaren tekemä, Isä Vuojolan navoilta, Emä Lemmen lähtehestä; Syntysi on suon navoilta, 10 Suon navoilta, maan navoilta, Suost' isosi, suost' emosi, Suosta kaikki muu sukusi. Kasvoi suosta ruosteheinä, Teräsheinä hettehestä, Tuulettaren tuu'ittama, Lännettären liekuttama; Hölmä Tuonelta tulevi, Maan alta Manalan poika, Löyti suosta ruosteheinän, 20 Teräsheinän hettehestä, Viepi sen sepon pajahan, Alle ahjon Ilmarisen, Sanoiksi rakettavaksi, Teräksiksi tehtäväksi.

Toisin:

5, 6. S. o. (rauta on) p. Vuolahaisen, Vuolahaisen poian poika, S. o. p. vuolankoinen (vuolahinen, vuolamainen), 7, 8. Isärauta suon n., Emarauta l. 8. Emärauta Ruopahatar; Äiti Äijön karsinasta; 16. Lemmettären l. 19. L. s. ruosterauan,

33. Riiden synty.

Neitonen norosta nousi, Hienohelma heinikosta, Jok' on kaunis katsellessa, Ilman ollessa ihana; Se ei suostu sulhasihin, Mielly miehiin hyvihin. Tuli yksi mies turilas, Meri tursas paitulainen, Kyllä kehno keinon keksi, 10 Arvasi hyvän asian: Fani tuolle painajaisen, Saatti nurjan nukkumahan, Laitteli lepeämähän, Nurmelle mesinukalle, Maalle maksan karvaiselle. Siinä neitosen makasi, Teki neien tiineheksi, Kostutti kohulliseksi, Itse ottavi eronsa, 20 Läksi kurja kulkemahan, Vaivainen vaeltamahan. Neiti tuskille tulevi, Kohtu kääntyvi kovaksi, Valittavi vaivoissansa: "Minnekkäs minä piloinen, Kunnes kurjan päivällinen, Näissä pakkopäivissäni, Vatsan vaivoissa kovissa!" Virkki Luoja taivosesta: 30 "Mene portto poikimahan Synkeän salon sisähän, Metsän korven kainalohon! Siellä poiki muutki portot, Lautat lapsia lateli." Meni tuonne toitualle, Kulki rinnoin lipsutteli, Astuvi kivi kiveltä, Harppasi hako haolta, Noien koirien kotihin, 40 Penivillojen perille. Siellä vatsansa vajenti, Sikiönsä synnyttävi, Sai pojan pahantapaisen, Riisipojan riekamoisen, Navan juuren näivertäjän, Selkäluun lokertelian. Etsittihin ristijätä, Kaluajan kastajata, Kaivolla Kalevan poian, 50 Ketaroilla pienen kelkan; Ei sieltä sijoa saanut, Ei kylästä kymmenestä, Saranoilta seitsemiltä. Niinpä riisi ristittihin, Katopoika kastettihin, Rannalla vesikivellä, Yli aallon käytävällä, Lainehen lipottamalla. Oliko vesi punasta, 60 Millä riisi ristittihin? Ei ollut vesi puhasta, Se vesi verensekaista, Huorat pesi huntujansa, Pahat vaimot paitojansa, Nukkavieru-nuttujansa, Hamehia haisevia. Siin' on riisi ristittynä, Katopoika kastettuna, Nimi pantuna pahalle, 70 Nimi riien riiviölle.

Toisin:

1. N. ve'estä (merestä) n. 7. T. sitten m. t. 29. V. Jesus taivahasta: 34. Tammat l. latovi. 36, 37. Juoksi r. r., Hyppäsi k. k. 40. Penivillan vieremihin. Viimein viitahan levisi. 43, 44. S. siellä vihaisen poian, R. riukamoisen, 44. R. riutukaisen, Riutukaisen, räytykäisen, 48. Kalvon syöjän k. 56. Kivellä meren selällä, 56-58. Hiitolan verikoassa Sikoja tapettaessa. 57, 58. Umpilammin lumpehella, Tuvassa ovettomassa, Ihan ikkunattomassa.

Mist' on riisi riivattuna, Pantuna paha etana, Syömähän verinen koira, Hiien rakki raatamahan? Tuost' on riisi riivattuna, Pantuna paha etana, Syömähän, kaluamahan, Puremahan, nietämähän: Korppi koikkui taivosella, 10 Veri noukasta norahti, Petäjäisen pienan päähän, Rahin rautaisen nenähän; Siitä syntyi riisi rietta, Paneutui paha sikiö, Suonia sokertamahan, Verilientä lippimähän, Syömähän syänaloa, Napoa navertamahan, Navan juurta näärtämähän, 20 Selkäluuta luhtomahan, Sivuja sivertämähän, Ohimoita ottamahan, Silmiä siristämähän, Näkimiä näykkimähän, Kulmia kumottamahan, Kulman alla kuohumahan, Joko tyttären tykönä, Taikka poian polviloilla.

Toisin:

9. K. lenti t. 15, 16. Verisuonta sortamahan, V. lakkimahan, 20, 21. S. voitamahan, S. sivelemähan, 25. K. kolottamahan,

34. Rikkeitten synty.

Louhiatar vaimo vankka, Pohjan akka räämähäntä, Joll' on muoto mustallainen, Iho inhon karvallinen, Oli tietä kulkemassa, Matkoa matelemassa; Teki tielle vuotehensa, Matkalle makuusijansa, Selin tuulehen makasi, 10 Perin viimahan viluhun, Pallein paha'an säähän, Kaltoin kaarnapohjasehen. Tuli suuri tuulen puuska, Iästä iso vihuri, Tuuli nosti turkin helmat, Vihuri hamehen helmat, Tuuli tuhman raskahaksi, Kostutti kohulliseksi, Aholla alastomalla, 20 Maalla mättähättömällä. Kantoi kohtua kovoa, Vatsan täyttä vaikeata, Kantoi kuun on, kantoi kaksi, Kolmannenki, neljännenki, Kantoi viisi, kuusi kuuta, Kuuta seitsemän, kaheksan, Ylitse yheksän kuuta, Vaimon vanha'an lukuhun Kuuta puolen kymmenettä. 30 Yheksännen kuun lopulla, Kuun alulla kymmenennen, Jo lähestyi saantiaika, Kohtu kääntyvi kovaksi, Painuvi pakolliseksi; Etsi synnytyssijoa, Vatsansa vajennusmaata, Kahen kallion välissä, Viien vuoren vinkelossa, Ei siellä apua saanut, 40 Vajennusta vatsallensa. Siitä siirtihe etemmä, Paneutti toisen paikan, Heiluvalle hettehelle, Luonnon lähtenen sivulle, Eipä synny syntyminen, Luovu luomainen sikiö. Vetihe vesikivelle Kuohu'un tulisen kosken, Alle kolmen kosken koprun, 50 Alle äprähän yheksän, Vaan ei vielä synty synny, Kehnon kohtu ei kevene. Alkoi itkeä iletys, Uivotella, voivotella, Ei tieä, mihin menisi, Kunne kulkea pitäisi, Vatsansa vajentamahan, Poikiansa poikimahan. Puhui pilvestä Jumala, 60 Lausui Luoja taivahalta: "Tuoll' on suolla kolmisoppi Rannalla meryttä vasten Pimeässä Pohjolassa, Lapin laajalla perällä, Mene sinne poikimahan, Kohtusi keventämähän; Siellä silma tarvitahan, Väkeäsi vuotetahan!" Tuop' on musta Pohjan akka. 70 Meni sinne poikimahan, Kohtunsa keventämähän; Siellä tuo paha pahennus Sikiänsä synnytteli, Latoi lapsensa vihaiset, Alla viien villavaipan, Alla raaminsa yheksän. Teki poikoa yheksän, Tyttölapsen kymmenennen, Yhtenä kesäisnä yönä, 80 Yhestä vatsan väestä. Sikiöitähän sitovi, Saamiahan solmeavi, Kutsui Luojan ristimähän, Jumalan nimeämähän; Eipä Luoja ristinynnä, Kaikkivalta kastanunna. Etsitteli ristijätä, Pahan parven kastajata: "Juhannes pyhä ritari, 90 Tules noita ristimähän, Kannettuni kastamahan, Luotuni nimeämähän!" Juhannes Jumalan pappi Tuop' on tuohon vastoavi: "Mene portto poikinesi, Luovu hiomaton pakana, Risti itse riivattusi, Kasta itse kannettusi! Minä en pahoja risti, 100 Enkä kasta kauheita, Minä oon Luojan ristinynnä, Kastanunna Kaikkivallan." Jopa tuo paha pakana Itse panihe papiksi, Riivasihe ristijäksi, Itse kasti kannettunsa, Itse risti riivattunsa, Itse risti ja nimesi, Nenässä kipuisen polven, 110 Kipuisella kämmenellä. Nimitteli saamiansa, Lajitteli lapsiansa, Kuin kuki sukimojansa, Itse ilmi luomiansa: Tytön pani Tuulettaren, Nimitteli Vihmattaren, Siitä poikansa panevi Minkä miksi, kunka kuksi, Minkä painoi paiseheksi, 120 Kunka ruohutti ruveksi, Minkä pisti pistokseksi, Kunka laati luuvaloksi, Minkä änkäsi ähyksi, Kunka ajoi ammukseksi, Minkä ruhtaisi rutoksi, Kunka riieksi risaisi. Jäi yksi nimittämättä, Poika pahnan pohjimmainen, Suuton, silmitön sikiö; 130 Senpä sitten käski tuonne Rutjan koskehen kovahan, Tulisehen kuohuntahan. Siitä pakkaset sikesi, Siitä syntyi Syöjättäret, Siitä muita turmioita, Syntyi velhoja vesille, Noitia joka norolle, Kateita kaikin paikoin, Rutjan koskessa kovassa, 140 Tulisessa kuohunnossa.

Toisin:

1. Loviatar (Lokahatar, Laveatar, Launavatar) v. vanha, 2. Portto Pohjolan emäntä, P. a. harvahammas, 3. J. o. muo'ot mustanlaiset, 5, 6. Läksi t. kulkemahan, M. matelemahan; 8. M. makuutilansa, Pahnansa pahalle maalle, Kantoiselle karkealle, 10. P. vihmahan v. 12. K. säähän karkeahan. Kylin k. 14. I. vihainen viima (ilma), 15, 16. T. n. t, helman, Ahava h. helman (helmat), Viima vilttiä kohotti, Viltin laian (helman) vipsahutti (viuahutti), 27. Ympäri y. k. 35. E. syntymäsijoa, 39. E. s. sijoa s. 45, 46. E. s. syntymiset, L. luomaiset sikiöt. 48. Rutjan koskessa kovassa, Ve'en vankan vaaluilla, (Ve'en väljän vääntehessä), 54. Parkua paha kuvatus, 63, 64. Pohjan penkeren perällä, Lapin laajalla merellä, 64. Sangassa Sariolassa, 75, 76. A. vaipan vaskilaian (-kirjan), Alla uutimen utuisen. 76. Sarkakauhtanan kaheksan. 88. P. kannan k. 111, 112. N. poikiansa, Lasketteli l. 112. Siunasi sikiämensä, 113, 114. K. k. tekemiänsä, I. i. saamiansa: 120. K. loi rupirikoksi, 122. K. l. luunkoloksi, 123, 124. M. äikäsi ä. (ähkyksi äkäsi), Kunk' asetti ailahaksi (Amputauiksi asetti), 125. M. rumpaisi r. 127. Yks' oli nimetön poika, Yhen ei nimeä saanut,

Tyttö Tuonelan sokea, Ulappalan umpisilmä, Alku kaikille pahoille, Tuhansille turmioille, Perin istuvi itähän, Etelähän päin elävi, Jaloin läntehen lähetti, Lonkamuksin luotehesen. Nousi tuuli tuulemahan, 10 Ilman ranta riehkumahan; Tuuli tuuli lantehesen, Ahava alasimehen, Läpi tuuli länsituuli, Läpi luoe longahutti, Läpi pohjainen porotti, Läpi luun, läpi jäsenen, Tuuli tuuli tiineheksi, Ahava kohun kovaksi. Tuop' on musta Tuonen tyttö 20 Siitä turpui, siitä täytyi, Siitä paksuksi panihe, Leveäksi lieristihe; Niin kohun kovoa kantoi, Vatsan täyen vaikeata, Kantavi keseä kaksi, Kantoi kaksi, kantoi kolme, Kantoi seitsemän keseä, Kaikite kaheksan vuotta, Ynnähän yheksän vuotta, 30 Yheksätä yötä vailla. Niin vuonna yheksäntenä Vaimon vaivaksi tulevi, Lyöähän kavon kipua, Immin tulta tuikatahan. Laskihen lepeämähän Rautaiselle kalliolle, Vuorelle teräksiselle, Keskelle Kipumäkeä, Kipuvuoren kukkuloa, 40 Ei siinä levätä voinut; Siirrälti sijan aloa, Vajenteli vatsoansa Kulmalla hopeavuoren, Kultavaaran kukkuralla, Eipä synny syntymäiset, Vaivat vatsan ei vajene. Vajenteli vatsoansa, Puolenteli kohtuansa, Kahen kallion välissä, 50 Louhen kolmen lonkerossa, Sisässä tulisen muurin, Savisessa kiukoassa, Tammisessa tynnyrissä, Rautavannetten sisässä, Korvalla tulisen kosken, Pyhän virran pyörtehessä, Ei vajene vatsa niissä, Kehnon kohtu ei kevene. Syrjin syöstihe merehen, 60 Vesihiien hinkalohon, Salakammon karsinahan, Lummekoirien kotihin; Juoksi polvesta merehen, Sukkarihmasta sulahan, Vyölapasta lainehesen, Tuossa huuti huijahutti Ihvenille, ahvenille, Kaikille ve'en kaloille: "Tuovos kiiskinen kinasi, 70 Matikainen nuljaskasi, Tässä Hiien heltehessä, Pahan vallan valkeassa!" Äsken tuossa synty syntyi, Sikisi pahan sikiöt. Saip' on poikoa yheksän Yhen kosken kuuluvilla, Yhen salmen saapuvilla, Yhellä vesikivellä, Yhestä vatsan väestä, 80 Kohun täyestä kovasta. Etsi noille ristijätä, Ristijätä, kastajata; Vei ne pappien parihin, Kantoi luoksi lukkarien, Ei papit nimeä anna, Eikä lukkarit luvanna; Papit vastasi vakaasti, Lukkarit lujasti lausui: "Ei oo meitä siksi suotu, 90 Ei oo suotu eikä luotu, Rikkolaisten ristijäksi, Kamaloien kastajaksi." Kun ei saanut ristijätä, Pappia nimen panohon, Itse loihe ristijäksi, Kaahittihe kastajaksi. Niinp' on risti saamiansa, Tenhotti tekemiänsä, Nimitteli luomiansa, 100 Nimitteli, ärrytteli, Yhen suikkasi sueksi, Toisen käänsi käärmeheksi, Koiksi kolmannen panevi, Neljännen metsän nenäksi, Muut on muiksi turmioiksi, Minkä sanoi sampahiksi, Kunka lykkäsi lytyksi, Minkä hammasten maoksi, Kunka syöjäksi syämen, 110 Kunka vaimon vastukseksi.

Toisin:

1. T. Pohjolan s. 1, 2. Tuop' on musta Tuonen tyttö, Ilkeä Manalan lapsi, Hiien neiti huppokorva, Pimettölän pikkukynsi, Hiien eukko rautahammas, 5, 6. Istuvi itähän rinnoin, Päin on päivän paistehesen, 6. Köhin päivän koittehesen, 8. Lonkamaisin (keskiluonnon) l. 17, 18. Puhui (työnti) t. t., A. kohulliseksi. 18. A. avulliseksi. Päivän koite kohtuiseksi. 20. S. tyytyi, s. t 22. Lihavaksi liittelihe; Heraiseksi heittelihe; 25. K. vuoen, k. toisen, 33, 34. Pantihin panun k., Hiien t. tuikattihin. 35-37. Synnytteli poikiansa Rautavuoren (teräsvuoren) kukkuralla 40. Eipä synny synnynnäiset; 41. Vyölapan sijansa siirti, 62. Lummekorjujen k. 71. T. helvetin tulessa, 76. Y. k. kuohuvilla, 87. P. v. vakaiset, 95, 96. I. panihe papiksi, Luottelihe lukkariksi. 100. N. äijitteli, 106. M. s. sammakoksi, 108. M. h. koloksi (hampahan kivuksi), 109. K. s. sysäsi,

Äkä'ätär neito äijä, Joll' on kassa kantapäässä, Nännit polvilla e'esssä, Heilutteli helmojansa Kipuvuoren kukkulalla, Keskellä Kipumäkeä; Kun siit' ei apua tullut Immin tuskien tulessa, Syrjin syöstäiksen merehen, 10 Kaltoin aaltoihin ajaiksen; Meritursas partalainen Siellä neitosen makasi Meren kuohuilla kovilla, Ve'en vankan vaalehilla, Teki neien tiineheksi, Kostutti kohulliseksi, Siitä sitten synnyt syntyi, Sikisi pahat sikiöt. Kun lähestyi saantiaika, 20 Tuli Pohjolan tuville, Sariolan saunamaille, Latomahan lapsiansa, Saamahan sikiöitänsä, Kylpypelsimen perillä, Saunan lautehen lavolla, Teki parven poikasia, Lauman lapsia latovi, Yhen saunan saapuvilla, Yhen löylyn lyöpyvillä, 30 Yhen lämpymän lähellä, Yhen kuun kumottamilla, Yhen kukon laulamilla. Piilotteli poikiansa, Säilytteli saamiansa, Vaskisen va'in sisässä, Tulisessa laahankassa, Alla viien villavaipan, Alla kauhtanan kaheksan; Panevi nimet pahoille, 40 Nimen kullenki sukaisi, Minkä tuuleksi tukesi, Kunka tuikkasi tuleksi, Minkä pani pakkaseksi, Kunka tuiskuksi tuhosi, Minkä riieksi rivaisi, Kunka mainitsi maoksi, Minkä raaniksi rapasi, Kunka syöjäksi syämen, Minkä syömähän saloa, 50 Kunka julki jurnimahan, Jäseniä jäystämähän, Niveliä niustamahan. Minkä laittoi luuvaloksi, Sille lukkaro kätehen, Kunka pisti pistokseksi, Sille piiliä pivohon, Keihäitä kesselihin, Hevoset terillä hirnui, Pirut varsia piteli; 60 Pakkasen panevi tuonne, Laittoi merta luutimahan, Lainetta lakaisemahan.

Toisin:

1. Naata nuorin neitosia, Tuop' on Hiitolan emäntä, 5, 6. Apu vuoren k., K. Apumäkeä; 28, 29. Y. s. saatavilla, Y. l. lyötävillä, 35. V. vasun sisällä, 45, 46. M. r. repäisi (rapasi, rakensi), K. maalasi m. 59. P. varsilla vapisi; 61. Pani m. pyyhkimähän,

Lyhyt tyttö, Tuonen neiti, Tyttö musta, pää keritty, Survoi rauan siemeniä, Terskytti teräsneniä, Rautaisessa huhmarossa, Teräspäällä petkelellä, Pajassa ovettomassa, Ilman ikkunattomassa; Minkä survoi, senpä seuloi, 10 Tomun nosti taivahalle. Akka vanha villikerta Söip' on noita suurimoita, Appoi rauaista raetta, Teräksistä terskytintä, Tuli tuosta tiineheksi, Sai tuosta kohulliseksi. Kantoi kohtua kovoa, Vatsan täyttä vaivaloista, Kokonaista kolme vuotta, 20 Kolme päiveä vajalla. Etsi synnytyssijoa Kirkon kirjatun tyköä, Satalauan lappeasta, Miehen kuollehen koissa, Katonehen kartanossa, Ei siellä sijoa saanut. Etsi sieltä, etsi täältä, Sai viimein sijan sopivan Hiitolan verikoassa, 30 Sikoja tapettaessa. Siinä vatsansa vajenti, Sikiönsä synnytteli, Kaikenlaisiksi kivuiksi, Tuhansiksi turmioiksi

Toisin:

4. Telläsi t. 11. Louhiatar vaimo vankka 19, 20. Kolmekymmentä keseä, Saman verran talviaki.

Nikotiera mieron portto Tuop' on poikia tekevi Kirkon uksen ulkopuolla, Alla portahan punaisen; Teki kolme poikalasta, Yks' on paha ulkotauti, Toinen ruma rupitauti, Kolmas poika ruttotauti.

Toisin:

6. T. o. p. punatauti, 8. K. p. polttotauti.

35. Ruosteen synty.

Pohjan akka kylmäkulkku Makasi vilussa viikon, Kauvan suossa sammalissa. Unesta herättyänsä Heilahutti helmojansa, Pereänsä pyörähytti, Hieroi kahta kämmentänsä, Mykelsi molempiansa. Tuosta putosi punainen, 10 Vieri suohon sammalihin, Siitä sai paha sikiö, Siitä syntyi ruoste raukka, Nousi tuosta ruohikkohon, Kyntömiehen askelille.

36. Rupien synty.

Ruskea rupinen akka, Paha paisetten emonen, Synnytti rupisen poian, Äkähisen ällitteli, Yksin juurin, päin yheksin, Rupisella vuotehella, Rupisen isän aloa, Rupisesta kantajasta, Äkämäisestä emästä; 10 Viskasi vihaisen poian Vasten ihmisen ihoa, Karvoihin kavon tekemän.

Toisin:

1. R. r. piika (neiti), 1, 2. R. r. herra, P. p. isäntä, 8, 9. R. lähtehestä, Äkähäisestä e.

37. Sian synty.

Tietähän sianki synty, Alakärsän arvatahan: Tynimys sinun emosi, Kynimys sinun isosi, Kynin, kynsin kynnä maata, Kärsin käännä turpehia, Ellös aitoja repikö, Veräjiä vieretelkö!

Toisin:

4. Kynönen s. (santta Kynönen) i.

38. Siikasen synty.

Helmi Herralta putosi, Kaikkivallalta kalahti, Ylähältä taivosesta, Jesuksen käen kuvusta, Osmon pellon pientarehen, Pellervoisen penkerehen, Siitä sitten synty syntyi, Siitäpä suku sukeusi, Siitä kasvoi kastikkaiset, 10 Siitä siikanen sikisi. Nousi maasta mansikkana, Kolmihaaraisna kohosi, Hakohuuhan haarottama, Kaskipellon kasvattama, Tuuliaisen tuu'ittama, Pakkasen imettelemä, Luojan latvasta vetämä, Kaikkivallan kannattama.

Toisin:

5, 6. Pyhän p. penkerehen, Heleänä heinikkohon, 13, 14. H. haahottama (haahittama), Metsäpellon pensottama, 17, 18. Jesus l. vetänyt, Kaikkivalta kasvattanut.

39. Sisiliskon synty.

Syöjätär merehen sylki, Lapahiitto lainehille; Kupla kulkevi meressä, Vaahto vankalla selällä. Kasaritar kaunis neito Istui koivun konkelolla, Haavan lengolla levähti, Nousi koivun konkelolta, Katselevi, kääntelevi 10 Silmät päin suloa merta, Näki kuplan kulkemassa, Vaahtosen vaeltamassa. Otti kuplan kulkkuhunsa, Veti vaahen sieramihin; Kupla kulkussa palavi, Sytelevi sieramissa, Kulki kulkusta maha'an, Alas vatsahan valahti. Kasaritar neito kaunis 20 Tuosta tyytyi, tuosta täytyi, Kantoi kohtua kovoa Kokonaista kolme vuotta; Siitä sai pahan sikiön, Mikä pantihin nimeksi? Sisiliskon sai nimeksi, Risukon asunsijaksi, Koivun pökkelön ko'iksi, Lahokannon kartanoksi.

Toisin:

5. Kasarikki n. k. 14. Vaahen vankkahan nenähän, 16. Vaahto vankan s.

Nuoramo, hyvä emäntä, Kiveltä kivelle astui, Mättähältä mättähälle, Helmi helmoista putosi, Kultakalkkara kalahti, Vasten varvikkomäkeä, Risukkohon aian alle; Siitä syntyi syntyminen, Sisiliskonen sikesi, 10 Kasvoi kallion sivulla, Vasten seipähän varoa, Risukossa aian alla.

Toisin:

6, 7. Simavuoren kukkuralla, Aian alle ahtahasen;

Sisilisko Hiien silmä, Maan muikku, veen salakka, Kyllä mä sukusi tieän: Sukuna sinun isosi, Silkuna sinun emosi, Silkuna sinä itseki. Sie oot koottu koivupuista, Pantu haavan pakkuloista, Tehty tervajuurikosta, 10 Hongan oksasta hotaistu, Koottu hollakon ko'osta, Höyhenistä hömmötelty, Saatu salvomen takana, Pistetty pinon rakohon, Risukkohon riepoteltu, Alle aian virskateltu.

Toisin:

1. S. Lemmon s. 4-6. Sirkuna (Silappa) s. i. j.n.e. Saatu sammakon ku'usta,

Ukko vingas vankamoinen Akka vankahan makasi Pihalla pinoa vasten, Kohen puita koivuisia, Vasten varpuista kokoa, Tukipuita tuomisia, Siitäpä suku sikesi, Liseni iso litikkö; Tuli poika maattaessa, 10 Ungermo levättäessä. Lapsi saatihin saloa, Poika piilten pistettihin, Tuomisen tuvan sisähän, Tuomisehen kätkyehen, Eip' on poika siellä piillyt, Poika pistäikse pihalle, Pinon pitkän reunan alle, Pitkin puuta pihlajaista. Mihin poika pantanevi, 20 Arvio osattanevi? Tuonne tuo tulevi vieä Pellolle perimmäiselle, Panna pellon pientarelle; Ei oo hyvä sielläkänä: Siat siellä tönkelevi, Alakärsät kääntelevi. Mihin poika pantanehen, Ungermo osattanehen, Salohonko saatanehen? 30 Poika saagahan salohon, Keskelle simosaloa, Paha on poian siellä olla: Simosalot kuivettuvat, Metsämiehet polttanevat. Mihin paha pantanehen, Turmio tuhottauehen; Vetehenkö vietänehen? Poika vieähän vetehen, Paha on poian siellä olla: 40 Nuoret nuotalla vetävät, Siimalla sivaltelevat, Vanhat verkolla kehivät, Kiveksillä kiinnittävät. Mihin poika pantanehen, Ungermo osattanehen? Poika vietihin aholle, Koivupökkelön kotihin, Lahokannon kainalohon, Siellä se maoksi muuttui, 50 Sisiliskoksi sikesi.

Toisin:

3-6. Pihoilla pinoja vasten, Vasten koivuista kokoa, Rannalla rekeä vasten, Selin maalle, päin vetehen, Vasten tuomista tukea, Pinon pieltä pihlajaista, Vasten tuomista tupoa, Kohen koivuista kotoa, 12. P. piiloin p. 18. Vasten p. p. 22. Sykysyisen yön sylihin, 39. Ei siellä sykön sijoa: 49, 50. Tuolla toukaksi tulevi, Sekä kääntyi käärmeheksi. Siellä syntyi käärmehinen, Sikaliskonen s.

Vingas vänkähän likisti, Riukutteli, röykytteli, Tiheässä tuomikossa, Paksussa pajumetsässä, Kivellä alaperällä, Vasten vatturaunioa, Siitä syntyi syntyminen, Sisiliskonen sikesi, Pihan rikka, pellon ruhka, 10 Maan rikka, manalan rikka, Alla aitojen asuja, Risukoissa riehoaja.

Toisin:

1. Vinkas vankkahan l. 6. V. varvikkomäkeä, 8. Sikoliskonen s. 9, 10. P. r., p. rikka, M. r., mannun r.

40. Suden synty.

Susi suuri, nälkähinen, Koira liiaksi lihava! Tieän mä sinun sukusi, Tieän sykkä synnyntäsi: Maan tyttö, manuen neiti, Kävi tietä käyessänsä, Astui soita, astui maita, Astui auhtokankahia, Astui ennen astutuita, 10 Astui astumattomia; Poimi kukkia kulosta, Helpehiä heinikosta, Kääri käärinliinahansa, Päävaate-ripakkohonsa. Viimein istuihe kivelle Vierehen vihannan viian, Suki tuossa tukkoansa, Hapsiansa harjoavi; Helskyttävi helmiänsä, 20 Kalskuttavi kultiansa, Helmi heinihin putosi, Kultakalkkale karisi, Siit on sykkö syntynynnä, Karvajalka kasvanunna, Viihtynynnä villahäntä, Siinnynnä suen sikiö.

Toisin:

13. K. käärinvaattehesen, 21. H. helmahan (herjalta) p.

Leikkari ijän-ikuinen, Paha poika polvuhinen, Mistä on sinun sukusi, Kusta, synkkä, synnyntäsi, Tuuliltako taivahilta, Vai syviltä veen navoilta? Ei tuulilta taivahilta, Ei syviltä veen navoilta, Tieän, synkkä, synnyntäsi, 10 Maan kamala kasvantasi: Syöjätär vesille sylki, Lapalieto lainehille, Siitä Kuolatar sikesi, Kuolatar merestä nousi, Saarosehen puuttomahan, Luotohon kivettömähän; Hieroi kahta kämmentänsä, Mykelsi molempiansa, Saipa nukkoa vähäisen, 20 Sen se viskasi vetehen, Tuohon lietohon merehen, Yli olkansa vasemen, Tuonpa tuuli maalle tuopi Metsän korven kainalohon, Siinä synnyit tuulikulkku, Jotta jou'uit jouhiturpa, Sikesit meren selällä, Kasvoit korven kainalossa.

Toisin:

2. P. p. polvillinen, 14. Nuoratar (Maaratar) m. n.

Tietähän suenki synty, Miss' on hukka synnytetty; Loveatar vaimo vanha, Portto Pohjolan emäntä, Kun tuo lapsia lateli, Synnytteli poikiansa, Hyisen hettehen malossa, Jäisen kaivon kainalossa, Eipä synny syntyminen, 10 Sukeu sikiäminen. Paneutti toisen paikan, Synnytteli poikiansa Tiheillä tuomikoilla, Tuulimurtojen sisähän; Siellä syntyi syntyminen, Sukeutui sikiäminen. Sai siellä pojan mokoman, Luun syöjän, lihan purian, Veren uuelta vetäjän, 20 Sanoi tuon on saatuansa: "Voi poloinen poikoani, Kun on poikani poloisen Luun syöjä, lihan puria, Veren uuelta vetäjä! Jos ma tuon tupahan veisin, (Tuo tupani turmeleisi), Jos ma tuolle saunan salvan, (Saapi saunani hajalle)." Sanoi vanha Väinämöinen: 30 "Anna olla onnellansa Ohessa oravikorven, Metsän korven kainalossa!"

Toisin:

3, 4. Viron akka, rilli vaimo, Vaimo vanha raivopyörä, 8. J. k. kannen päällä, 17. Tekevi p. m. 20. S. t. o. tehtyänsä; 26. Tuli polttavi tupani, 28. Vesi viepi salvokseni. 30. A. o. olollansa

41. Suolan synty.

Mist' on synty Suomen suolan, Kasvanta rajun rakehen? Tuost' on synty Suomen suolan, Kasvanta rajun rakehen: Ukko taivahan jumala, Itse ilman suuri herra, Iski tulta taivahassa, Kyven kirposi merehen, Sepä aalloissa ajeli, 10 Rakeheksi raukieli; Siitä syntyi suuret suolat, Kasvoi raskahat rakehet.

42. Tammen synty.

Oli ennen neljä neittä, Kolme kuulua tytärtä, Sininurmen niitännässä, Korttehen kokoannassa, Nenässä utuisen niemen, Päässä saaren terhenisen. Niitit päivän, niitit toisen, Niitit kohta kolmannenki, Minkä niitit, sen haravoit, 10 Kaikki karhille vetelit, Laitit heinät lallosille, Sataisille saprasille, Siitä suovahan kokosit, Saatoit sankapieleksihin. Jo oli nurmi niitettynä, Heinät luotu pielin pystyin, Tuli Turjan Lappalainen, Nimeltä tulinen Tursas, Tunki heinäset tulehen, 20 Paiskasi panun väkehen. Tuli tuhkia vähäinen, Kypeniä pikkarainen, Tytöt tuossa arvelevat, Neiet neuvoa pitävät, Kunne tuhkat koottanehen, Poron pohjat pantanehen: "Noistapa puuttuvi poroa, Lipeätä liuvahtavi, Pestä päätä Päivän poian, 30 Silmiä hyvän urohon". Tuli tuuli tunturista, Kova ilma koillisesta, Tuonne tuuli tuhkat kantoi, Porot koillinen kokosi, Nenästä utuisen niemen, Päästä saaren terhenisen, Korvalle tulisen kosken, Pyhän virran vieremille. Tuuli tuopi tammen terhon, 40 Kantoi maalta kaukaiselta Korvalle tulisen kosken, Pyhän virran vieremille, Heitti paikalle hyvälle, Maan lihavan liepehelle. Nousi tuosta nuori taimi, Vesa verraton vetihe, Siitä kasvoi kaunis tammi, Yleni rutimon raita, Latva täytti taivahille, 50 Oksat ilmoille olotti.

Toisin:

2. Kuusi k. t. Neljä neittä, kolm' urosta, 3. Yhen niityn (niemen) n. Meren rannan n. 14. Panit pankapieleksihin. Siitä pistit pieleksihin. 17. T. Lappi Turjan maalta, 19, 20. Se heinät tulehen tunki, Ilmi valkean v. 20. Vihantana (vihantaiset) valkeahan. 22. K. kourallinen (joukkarainen), 27, 28. N. tuhkia tulevi, Lipusia selviävi, 28. Poroja pölähtelevi, 31, 32. T. t. Tuuloksesta, Ahava Anuksen maalta, 37, 38. Äärelle Aluejärven, Meren lahen liettehelle. Niemelle nenättömälle, Tasaiselle tanterelle. 46. V. virkeä v.

Oli ennen neittä neljä, Koko kolme morsianta, Yhen korttehen koissa, Yhen karvan katkaisussa, Äärellä tulisen niemen, Tulikaiskun kainalossa. Neiet heiniä tekivät, Kokoelit korttehia, Niitit suuren, niitit pienen, 10 Niitit kerran keskilaaun; Jonka saivat niitetyksi, Heti ruoposit ru'oille, Laposille laajittelit, Tuhansille tukkusille, Pistit pielien välihin, Sa'an saapran pohjasille. Tuli poika Pohjolasta, Lapsi täyestä Lapista, Se heinät porolle poltti, 20 Kypenille kyyätteli, Pani tuhkat tuohisehen, Porot konttihin kokosi. Tuosta tuhkat vietänehen, Kylvettänehen kypenät, Ääreltä tulisen niemen, Tulikaiskun kainalosta, Pohjan peltojen perille, Lapin laahtotanterille, Maan on mustihin mutihin, 30 Vaaran vankan rintehesen; Kasvoi siihen suuri tammi Yleni vihanta virpi, Olovampi oksillehen, Leveämpi lehvillehen.

Toisin:

6. Tuliniemen tutkamessa. Tuliniemyen nenässä. 12, 13. Rukoloille rutjokselit, Lapehille laskettelit, 16. Panit saapralle sa'alle. Sait sa'alle saapraselle. Saaprahan savottelivat. 17, 18. Lentipä Lapista lintu, Tuli kokko Turjan maalta, 19, 20. Poltti heinäset poroksi, Kypeniksi k. 21-30. Kokosi kypenet tuosta, Kaikki tuhkat tuohisehen, Ne kypenet kylvettihin, Tuhkat tuonne heitettihin, Portin Pohjolan etehen, Kirjokannen kynnykselle (kynnysalle); 30. V. v. liepehesen; 33, 34. Olovainen oksiltansa, Leviäinen lehviltänsä.

Kyllin itki Kyytöläinen, Kovin vaivainen valitti, Suon selällä, maan navalla, Kaiken kankahan perällä, Kyynel tippui silmästänsä, Toinen toisesta norahti. Vesi tippui tilkkasina Maaemähän jalkoihinsa, Tuosta juoksevi jokina, 10 Virtoina viraelevi, Siitä lammiksi lavahti, Järveksi järähtelevi, Viimein miestihe mereksi, Lakaisihe laineheksi. Syntyi siitä merta kolme, Vettä kolme vörsteleikse, Lainetta lakaeleikse, Kyytöläisen kyynelistä. Kasvoi siihen hietaharju, 20 Salasaari siunautui, Tuosta nousi hietavuori, Kunnas kultainen yleni, Meren kolmen hiertehesen, Lainehen lakaisimehen. Olipa sitten neittä neljä, Nepä löysi tammen taimen, Veivät maalle kasvajalle, Hietasaaren liepehelle. Siitä kasvoi puu kamala, 30 Ylentihe tasma tammi, Ohovampi oksillehen, Lehillehen liukkahampi.

Toisin:

1, 2. Mitä i. K., Kuta (mato) v. v. 16, 17. V. k. hierteleikse (siunautui), L. rapaeleikse, 23, 24. M. k. hiertimelle, L. lakaisimelle. Ve'en k. pyörtehesen, L. jakaimehen, 26. Löyettihin lemmen lehti, Lemmen lehti, tammen lastu, 28. Aholle ylentäjälle (ylenevälle).

Nousi neitonen norosta, Immikkö märältä maalta, Neiti lämmin lähtehestä, Sinisukka suon sopesta, Neiti musta, pää keritty, Tyttö nilki nänniköinen, Vakka vaskinen käessä, Suka kultainen vakassa. Impi päätänsä sukivi, 10 Hapsiansa harjoavi, Kiven kirjavan selällä, Palavassa paahtehessa, Vierellä villaisen virran, Jalon kosken kotvasessa; Siiastansa pii pirahti, Taittui taina harjastansa, Siitä kasvoi kaunis taimi, Suorinen vesa sorea, Vierellä vihaisen virran, 20 Kosken korvalla kovalla, Kasvoi tammi kukkalehvä, Kukkalehvä, rautatarha, Latva tarttui taivosehen, Oksat pilviä piteli.

Toisin:

7, 8. Vakka vaskinen k., Suka vaskinen v. 11, 12. Kaunoisella kammallansa, Kalanluisella sualla, 15, 16. Hivus päästänsä hivahti (solahti) Haihtuihaiven (haimen) hapsistansa. 19. Pyhän virran viertimellä,

Pellervoinen pellon poika, Sampsa poika pikkarainen, Kun se ennen maita kylvi, Sekä maita, jotta soita, Sai se puut ylenemähän, Vesat nuoret nousemahan, Yks' oli tammi taimimatta, Juurtumatta puu jumalan. Heitti hellan vallallensa, 10 Olevalle onnellensa, Kului yötä kaksi, kolme, Saman verran päiviäki, Läksi tuota tietämähän, Onko tammi taiminunna, Juurtununna puu jumalan; Ei ole tammi taiminunna, Juurtununna puu jumalan. Heitti hellan vallallensa, Olevalle onnellensa, 20 Outti vielä yötä kolme, Saman verran päiviäki, Läksi tuota tietämähän Yön takoa kohta kolmen, Viikon päästä viimeistäki, Jop' oli tammi taiminunna, Juurtununna puu jumalan, Vesa Jesuksen vetämä, Maasta mannun kasvattama; Kuka siitä oksan otti, 30 Se otti ikuisen onnen, Kuka siitä lehvän leikkoi, Se leikkoi ikuisen lemmen.

Toisin:

4. S. m., j. puita, 9, 10. H. herjan valloillensa, Oleville onnillensa, 25. J. o. t. kasvanunna,

43. Tijasen synty.

Tieän mä tijasen synnyn, Mist' on tehtynä tijanen, Lintu pieni pistettynä: Paju ensin puita syntyi, Paju puita, mätäs maita, Otsonen metsän omia, Ilman lintuja tijanen. Papelo pajusta lähti, Rutta raiasta putosi, 10 Aholle alastomalle, Siit' on tehtynä tijanen, Lintu pieni pistettynä.

Toisin:

4. P. ennen p. s.

44. Tulen synty.

Tulta iski ilman Ukko, Valahutti valkeata, Miekalla tuliterällä, Säilällä säkenevällä, Ylisessä taivosessa, Tähtitarhojen takana. Saipa tulta iskemällä, Kätkevi tulikipunan Kultaisehen kukkarohon, 10 Hopeaisehen kehä'än, Antoi neien tuu'itella, Ilman immen vaapotella. Neiti pitkän pilven päällä, Impi ilman partahalla, Tuota tulta tuu'ittavi, Valkeaista vaapottavi, Kultaisessa kätkyessä, Hihnoissa hopeisissa; Hopeiset hihnat helkkyi, 20 Kätkyt kultainen kulisi, Pilvet liikkui, taivot naukui, Taivon kannet kallistihe, Tulta tuu'iteltaessa, Valkeata vaapottaissa. Impi tulta tuu'itteli, Valkeaista vaapotteli, Tulta sormin suoritteli, Käsin vaali valkeaista, Tuli tuhmalta putosi, 30 Valkea varattomalta, Kätösistä käänteliän, Sormilta somittelian. Kirposi tulikipuna, Suikahti punasoronen, Läpi läikkyi taivosista, Puhki pilvistä putosi. Päältä taivahan yheksän, Halki kuuen kirjokannen. Tuikahti tulikipuna, 40 Putosi punasoronen, Luojan luomilta tiloilta, Ukon ilman iskemiltä, Puhki reppanan retuisen, Kautta kuivan kurkihirren, Tuurin uutehen tupahan, Palvosen laettomahan; Sitten sinne tultuansa Tuurin uutehen tupahan, Panihe pahoille töille, 50 Löihe töille törkeille: Riipi rinnat tyttäriltä, Käsivarret neitosilta, Turmeli pojilta polvet, Isännältä parran poltti. Äiti lastansa imetti Kätkyessä vaivaisessa Alla reppanan retuisen; Siihen tultua tulonen Poltti lapsen kätkyestä, 60 Puhki paarmahat emolta, Meni siitä mennessänsä, Vieri vieriellessänsä, Ensin poltti paljon maita, Paljon maita, paljon soita, Poltti auhtoja ahoja, Sekä korpia kovasti, Viimein vieprahti vetehen, Aaltoihin Aluejärven. Tuosta tuo Aluejärvi 70 Oli syttyä tulehen, Säkehinä säihkyellä, Tuon tuiman tulen käsissä, Ärtyi päälle äyrästensä, Kuohui päälle korpikuusten. Kuohui kuiville kalansa, Arinoille ahvenensa. Viel' ei viihtynyt tulonen, Aalloista Aluejärven Karkasi katajikkohon, 80 Niin paloi katajakangas, Kohahutti kuusikkohon, Poltti kuusikon komean, Vieri vieläki etemmä, Poltti puolen Pohjanmaata, Sakaran Savon rajoa, Kappalehen Karjalata. Kävi siitä kätkösehen, Piilojansa piilemähän, Heittihe lepeämähän 90 Kahen kannon juuren alle, Lahokannon kainalohon, Leppäpökkelön povehen, Sieltä tuotihin tupihin, Honkaisihin huonehisin, Päivällä käsin pi'ellä Kivisessä kiukahassa, Yöllä lie'essä levätä Hiilisessä hinkalossa.

Toisin:

5, 6. Ylähällä (ylähänä) t. T. tasalla. 6. Kolmannessa kerraksessa. 13. N. päässä pitkän pilven, 18. Hihnoilla hopeisilla; 19, 20. H. h. hölkkyi, Tuuti k. k. 22. T. k. katkieli, 30. Kiero- (kisko-) silmältä kipinä, 34. Tuikahti tulisoronen, 37, 38. Läpi t. y., Puhki k. k. 51-53. Rikkoi r. t., Neitosilta nännit näppi, Poltti pohkeat pojilta, 62. V. aina vierressänsä, 67. V. vierähti v. 68. Karkasi (karskahti) meren karihin, Selvälle meren selälle, Aalloille Alava- (Alimo-) järven. 84-86. P. p. Ruotsinmaata, Verstalta Venäjänmaata, Sakaran syvän Savoa (Savon neniä), Kahen puolen Karjanmaata. 95. P. pivon p.

Ei tuli syviltä synny, Eikä kasva karkealta, Tuli syntyi taivosessa, Seitsentähtyen selällä, Siell' on tulta tuu'iteltu, Valkeaista vaapoteltu, Kultaisessa kursikossa, Kultakunnahan kukulla. Kasi kaunis, neito nuori, 10 Tulityttö taivahinen, Tuopa tulta tuu'ittavi, Vaapottavi valkeata, Tuolla taivahan navoilla, Yllä taivahan yheksän, Hopeaiset nuorat notkui, Koukku kultainen kulisi, Neien tulta tuu'ittaissa, Vaapottaissa valkeaista. Putosi tuli punainen, 20 Kirposi kipuna yksi, Kultaisesta kursikosta, Hopeaisesta sulusta, Ilmalta yheksänneltä, Kaheksannen kannen päältä, Läpi taivahan tasaisen, Halki tuon ihalan ilman, Läpi ramppalan ovista, Läpi lapsen vuotehesta; Paloi polvet poikuelta, 30 Paloi paarmahat emolta. Se lapsi meni manalle, Katopoika tuonelahan, Kun oli luotu kuolemahan, Katsottu katoamahan, Tuskissa tulen punaisen, Angervoisen ailoissa; Märäten meni manalle, Torkahellen tuonelahan, Tuonen tyttöjen torua, 40 Manan lasten lausuella. Emopa ei manalle mennyt; Akka oli viisas villikerta, Se tunsi tulen lumoa, Valkeaisen vaivutella, Läpi pienen neulan silmän, Halki kirvehen hamaran, Puhki kuuman tuuran putken, Kerivi tulen kerälle, Suorittavi sommelolle, 50 Kierähyttävi keräsen Pitkin pellon pientaretta, Läpi maan, läpi manuen, Työnti Tuonelan jokehen, Manalan syväntehesen.

Toisin:

1, 2. E. t. syvästä s., E. k. kauheasta. 8. Kultakunnasten kukuilla. 9. Katrinatar neiti kaunis, Katrina kipokaponen, 15, 16. H. orret n., Kokka k. k. 19. P. punakeränen, 28. L. l. kätkyestä; L. lemmen v. L. vaimon vaattehista; 36. Vaikeissa valkeaisen; 41-44. Emopa enemmän tiesi; Ei mennyt emo manalle, S. tiesi (taisi) t. manata, Sekä valkean varoa, 44. Kekälehen kierrätellä, 47. Läpi kuuen kuokan silmän, Puhki pellon pientaresta, 53, 54. Liemon vienohon vetehen, Aalloille Aluejärven. (Laitti järvehen Halevan). Selvälle meren selälle, Keskelle Kalevan järven.

Tuttava tulosen synty, Panun alku arvattava: Tulonen Jumalan luoma, Luoma Luojan valkeainen, Syntyi Jesuksen sanasta, Jumalan sulasta suusta, Päällä taivosen yheksän, Taivaspuolen kymmenettä. Neitsy Maaria emonen, 10 Pyhä piika pikkarainen, Tuop' on tulta tuu'ittavi, Sekä vaali valkeaista, Tuvassa ovettomassa, Aivan akkunattomassa; Kantoi tulta tuohisella, Koivun kuorella kuletti, Tuliniemen tutkamelle. Tuossa tuli ristittihin; Kukas kummiksi tulelle, 20 Vateriksi valkealle? Tuli neito Pohjolasta Lävitse lumisen linnan Hyisen hettehen navalta, Jäisen kaivon kainalosta, Se kärsi käsin ruveta, Sekä sormin kosketella. Juhannes parahin pappi Se on poian ristinynnä, Nimi pantihin panuksi, 30 Tuloseksi tuikattihin, Päivällä pi'eltäväksi Kehän kultaisen sisässä, Yöllä piileteltäväksi Tuhkaisessa tuhniossa.

Toisin:

5-8. S. J. sylistä, Herran hengestä hyvästä. P. tahrahan kaheksan, Ilmalla yheksännellä. 21-24. T. n. taivosesta, Impi ilmasta aleni,

Höyhenys Panuttaria, Lemmes Lentohattaria, Kantoi kohtua kovoa, Ympäri yheksän kuuta, Kun lähestyi saamisaika, Kohtunsa kevennysaika, Juoksi vyöstähän vetehen, Vyölapasta lainehesen, Siinä lapsensa latovi, 10 Siinä poian synnyttavi. Ei kärsi käsin piellä, Eikä koprin kuopotella, Tuosta tuttihin tuleksi, Varottihin valkeaksi. Kenpä tulta tuu'itteli? Se koito kesyen tyttö, Tuop' on tulta tuu'itteli, Valkeata vaaputteli, Venehessä vaskisessa, 20 Kuutissa kuparisessa, Tynnyrissä rautaisessa, Rautavannetten välissä, Siinä kantoi kastehelle, Siinä ristille riputti.

Toisin:

2. L. Lankahattaria, 8. Sukkarihmasta sulahan, Kengän kau'olta merehen, 20. Ruuhessa teräsperässä, 21, 22. Vaskilampahan vatsassa, Kultavuonan vuotellessa,

Iski tulta Ilmarinen, Välkähytti Väinämöinen, Rahin rautaisen nenässä, Kultahisen kammin päässä, Elävällä ennuksella, Palavalla maan maolla; Iski tulta kyntehensä, Järskytti jäsenihinsä, Ilman rauatta rapasi, 10 Piittä, taulatta tavotti. Tuiskahti tuli punainen, Kirposi kipuna yksi, Päältä polven Väinämöisen, Ala kaiten Ilmarisen, Maahan alle jalkojensa. Vieri siitä viertessänsä Pitkin pitkiä pihoja, Pitkin pellon pientaretta, Selvälle meren selälle, 20 Lakeille lainehille; Poltti aitan ahvenilta, Kiiskiltä kivisen linnan. Takaturma Äijön poika Kun tunsi tulen tulevan, Valkean alas valuvan, Kouristi tulen kovasti, Tuon on tunki pakkuloihin, Koivun känsihin kokosi. Siitä on tulosen synty, 30 Siitä valkean si'entö, Näille raukoille rajoille, Poloisille Pohjan maille.

Toisin:

2. Välkytteli (väisähytti) V. 4. Petäjäisen pienan päässä, 5, 6. Kirjavalla käärmehellä, Matavalla m. m. Veitsellä nykänenällä, Kuraksella kultapäällä; Kolmella kokon sulalla, Viiellä vipusimella; 8. Järkytti (jätkytti) j. Kolahutti kolmin sormin, 21, 22. P. a. ahvenia, Kiiskiä k. l. 22. Evän kaikilta kaloilta. 26. Koki ottoa kovasti, 28. K. kääpihin keräsi.

Se varsin valehtelevi, Tyyni tyhjeä latovi, Joka tulta arvelevi, Väinämöisen iskemäksi; Tuli on tullut taivosesta, Panu pilvissä rakettu, Se on poika aurinkoisen, Armas auringon sikiö, Tehty taivosten navoilla, 10 Otavaisten olkapäillä. Siell' on tulta tuikuteltu, Varvenneltu valkeaista, Luona päivän, kuun malossa, Kehän kultaisen kes'essä, Suun alla sulan Jumalan, Alla parran autuahan. Sielt' on tullunna tulonen Puhki pilvien punaisten Yläisistä taivosista 20 Alaisihin maaemihin; Taivot reikihin repesi, Ilmat kaikki ikkunoihin, Tulta maahan tuotaessa, Valkeaista vaaittaissa.

Toisin:

2. T. t. panevi (puhuvi, sanovi), 5, 6. Tulen synty on t. Panun pilven palstehista, Tuli on tullut Luojan suusta, Parrasta pyhän Jumalan, 7, 8. S. o. p. aurinkoinen, A. a. näköinen, 14. K. k. kuvussa (sisässä), Sinisen kehän sisässä, 18. P. p. puonnut 21, 22. Taivas r. r., Ilma k. ikkunoiksi,

45. Vasken synty.

Itse seppo Ilmarinen, Tuo on taitava takoja, Kävi tietä tiukamaista, Maata maksan karvallista, Tuli kirjava kivonen, Vahatukko vastahansa, Sen seppo tulehen tunki, Alle ahjonsa asetti, Lietsoi päivän, lietsoi toisen, 10 Lietsoi kohta kolmannenki. Siitä seppo Ilmarinen Kallistihe katsomahan Ahjonsa alisen puolen, Päälispuolen lietsimensä, Jo kivi vetenä velloi, Vaha vaskena valuvi. Seppo tempasi tulesta, Vasken alta ahjoksensa, Alkoi vaskea valella, 20 Kattiloita kaikutella.

Hilahatar Hiitten neito, Hiien eukko, Hiien tamma, Nuo kusivat kalliolle, Kusi kuivi kalliolla, Siitä vaskeksi sikesi, Kasariksi kasvaeli, Valui vuoresta vetenä, Kuparina kuumoksesta.

Toisin:

1. H. Hiien n. 7, 8. Vennä on vuoresta valettu, Kasarina kalliosta,

46. Veden synty.

Tiettävä on vetosen synty, Kanssa kastehen sijentö: Vesi on tullut taivosesta, Pilvistä pisarehina, Siitä vuoressa sikesi, Kasvoi kallion lomassa. Vesiviitta Vaitan poika, Suoviitta Kalevan poika, Veen kaivoi kalliosta, 10 Veen vuoresta valutti, Kepillänsä kultaisella, Sauvallansa vaskisella. Vuoresta valuttuansa, Kalliosta saatuansa, Vesi heilui hettehenä, Kulki pieninä puroina, Siitä suureksi sukeni, Sai jokena juoksemahan, Virtana vipajamahan, 20 Koskena kohajamahan, Tuonne suurehen merehen, Alaisehen aukehesen.

Toisin:

15. Ensin h. h.

Vesiviitta Väitön poika, Sinervättären sikiö, Viikon vuoressa makasi, Kasvoi kauvan kalliossa, Vettä synnytellessänsä, Kastetta kyhätessänsä; Vesi kirposi kivestä, Kaatui kaste kalliosta, Surmaksi oman sukunsa, 10 Pään isonsa ottamalla: Märäten meni manalle, Tuhman lailla tuonelahan, Kuoli koiran kunnialla, Penun arvolla aleni.

Toisin:

2. Suoviitta Kalevan poika, 13, 14. K. k. kunniatta, P. auvotta a.

Tulen on synty taivosesta, Rauan alku ruostehesta, Pilvistä vetosen alku; Vesi on vanhin veljeksistä, Tuli nuorin tyttäristä, Rauta kerran keskimäinen. Tämä on vesi Juortanista, Saatu Juortanin joesta, Virrasta vipajavasta, 10 Koskesta kohajavasta; Sill' on Ristus ristittynä, Kaikkivalta kastettuna.

Vesi on poika Vuolamoisen, Vuolamottaren valama, Jesuksen pesuvesiä, Jumalaisen kyyneliä, Neitsy Maaria emonen, Pyhä piika pikkarainen, Tuonut Juortanin joesta, Pyhän virran pyörtehestä.

Toisin:

2, 3. V. tekemä, J. pesinvesiä, 4. Kastamia Kaikkivallan,

47. Veneen synty.

Vaka vanha Väinämöinen, Tietäjä ijän-ikuinen, Teki tieolla venettä, Laati purtta laulamalla, Yhen tammen taittumista, Puun murskan murenemista. Veisti vuorella venettä, Kalkutteli kalliolla, Lauloi virren, pohjan puutti, 10 Lauloi toisen, laian liitti, Lauloi kohta kolmannenki Kokkia kohentaessa, Päitä kaaren päätellessä, Liitellessänsä limiä, Pannessansa parraspuita, Hankoja hakatessansa. Sai venonen valmihiksi, Jok' oli liukas juoksennalta Sekä tuulessa tukeva, 20 Vastatuulessa varava.

48. Verkon synty.

Yöllä liina kylvettihin, Kuutamolla kynnettihin, Perattihin, koirittihin, Nyhettihin, riivittihin, Terävästi temmottihin, Rotevasti rohkittihin. Liina vietihin likohon, Sai pian lionneheksi, Nopeasti nostettihin, 10 Kiirehesti kuivattihin; Tuosta tuotihin kotihin, Pian luista luistettihin, Loteasti loukuttihin, Lipeästi lipsuttihin, Hapeasti harjattihin, Hämysillä häpsittihin, Joutui kohta kuontalolle, Välehemmin värttinälle. Sen sisaret ketreävät, 20 Kälykset kävylle lyövät, Veljet verkoksi kutovat, Apet ainoille panevat. Siinäkös käpynen kääntyi, Palautui painopalko, Kun sai nuotta valmihiksi, Lankapakla laaituksi, Yhtenä kesäisnä yönä, Kahen päivyen kesissä. Saipa nuotta valmihiksi, 30 Lankapakla laaituksi, Perältä satoa syltä, Siulat seitsentä satoa.

Toisin:

4, 5. Ripeästi r., Terävähän t. 9. Pian liina n. 11. Kohta t. k. 13. Päistäristä päästettihin, 18. Pian joutui k., Pian suoniksi sorotti. 19. S. s. siivoavat,

Yössä liinat kylvettihin, Yössä liinat koirittihin, Yössä liinat riivittihin, Yössä vietihin vetehen, Yössä veestä nostettihin, Yössä liinat loukuttihin, Yössä rihmat kehrättihin, Yössä verkot ku'ottihin. Saipa verkot valmihiksi, 10 Sai nuotta selystetyksi, Yhtenä kesäisnä yönä, Vielä puolessa sitäki; Verkot on veljesten kutomat, Sisaresten kehreämät, Kälysten käpyelemät, Ison pauloille panemat, Sen kivestivät somasti, Lau'ustivat laatusasti.

Toisia:

4. Y. v. vesille, 13. V. o. v. tekemät,

Tuonen tyttö kolmisormi, Lapin akka kolmihammas, Kehräsi sataisen nuotan Yhtenä kesäisnä yönä, Lapin ukko kolmisormi Se oli verkkojen kutoja; Sen kääntyi käpy käessä, Sopeusi verkon solmu: Kutovi sataisen nuotan, 10 Tuhantisen tuikutteli, Yhtenä kesäisnä yönä, Kahen päivyen välissä.

49. Viinan synty.

Mist' on viina syntynynnä, Juoma kaunis kasvanunna? Tuost' on viina synnytetty, Juoma kaunis kasvatettu, Okahista nuoren otran, Ripsistä vihannan viljan, Vaan se ei ve'että synny, Eikä tuimatta tuletta, Vesi sen saatti virkeäksi, Tuli tuimaksi rakensi.

50. Voiteen synty.

Poika pellon pohjimmainen Läksi voitehen tekohon, Tuli honka vastahansa, Kysytteli, lausutteli: "Onko mettä oksissasi, Alla kuoresi simoa, Kipeille voiteluksi, Vaivoille valettaviksi?" Honka vastata hotaisi: 10 "Ei ole mettä oksissani, Alla kuoreni simoa: Kolme kertoa kesässä, Tänä keitona kesänä, Korppi koikkui latvallani, Mato juurella makasi, Sivutseni tuulet tuuli, Lävitseni päivä paistoi." Käypi tietä, astelevi, Löysi tammen tanterelta, 20 Kyselevi tammeltansa: "Onko mettä oksissasi, Alla kuoresi simoa, Kipeille voitehiksi, Vaivoille valevesiksi?" Tammi taiten vastaeli: "Ompa mettä oksissani, Alla kuoreni simoa: Päivänäpä eillisenä Sima tippui oksilleni, 30 Mesi latvalle lapahti, Pilvistä pirisevistä, Hattaroista haihtuvista, Oksiltani lehvilleni, Sekä kuorien sisähän." Otti tammen oksasia, Tammen kuoria kolosi, Otti heiniä hyviä, Ruohoja monen näköjä, Joit' ei nähty näillä mailla 40 Kaikin paikoin kasvavaksi; Panevi pa'an tulelle, Laitti keiton kiehumahan, Täynnä tammen kuoriloita, Heiniä monennäköjä. Pata kiehui paukutteli Kokonaista kolme yötä, Kolme päiveä keväistä, Siitä katsoi voitehia, Onko voitehet vakaiset, 50 Katsehet alinomaiset; Ei ole voitehet vakaiset, Katsehet alinomaiset. Pani heiniä lisäksi, Ruohoa monen näöistä, Kut oli tuotu toisialta, Sa'an taipalen takoa, Yheksältä loitsialta, Kaheksalta katsojalta. Keitti vielä yötä kolme, 60 Kolme päiveä keväistä, Nostavi pa'an tulelta, Koittelevi voitehia, Ei ole voitehet vakaiset, Katsehet alinomaiset. Niin pani pa'an tulelle Uuellehen kiehumahan, Keitti vielä yötä kolme, Ynnähän yheksän yötä, 70 Katselevi voitehia, Katselevi, koittelevi: Olipa haapa haaraniekka, Kasvoi pellon pientarella, Tuon murha murenti poikki, Kaikki kahtia hajotti, Voiti niillä voitehilla, Katsoi niillä katsehilla, Haapa yhtehen parani, Ehommaksi entistänsä. Koitti vielä voitehia, 80 Katselevi katsehia, Koitteli kiven koloihin, Paasien pakahtumihin, Jo kivet kivihin tarttui, Paaet paasihin rupesi.

Toisin:

1. P. p. pohjallinen (pohjallinen), 5. O. m. oksillasi, 25. T. t v. Osaeli puu omena: 30-32. M. l. rapahti, Sep' on pilvistä piraji, H. hairahteli, 33, 34. Mesi vuoti oksistani, Sima kuorien sisästä, Levisipä lehvilleni, Lehviltäni maaemähän.

Juhannes Jumalan pappi Tuopa heiniä keräsi, Ruohtoi ruohoja tuhansin, Joit' ei kasva näillä mailla, Lapin raukoilla rajoilla, Poloisilla Pohjanmailla, Kuss' ei oo kuultu eikä nähty Ruohon kaiken kasvantoa. Kesät keitti voitehia, 10 Talvet rasvoja rakenti, Kiven kirjavan sivulla, Paaen paksun pallealla, Ympäri yheksän syltä, Syltä seitsentä leveä; Ne on voitehet vakaiset, Katsehet alinomaiset, Niillä voian voipunutta, Pahoin tullutta parannan.

Voie voimalla tulevi Kaikenlaisista kaluista, Isän Luojan säätämällä, Jumalan lupoamalla: Moninaiset maas' on heinät, Ruohot maassa voimalliset, Joista saapi saamatonki, Ottavi olematonki, Voiteluksi voipuneille, 10 Vammoille valantehiksi. Missä voitehet tehä'än, Simat siivon keitetähän, Vian päälle vietäväksi, Pahoille paranteheksi? Tuolla voitehet tehä'än, Simat siivon keitetähän, Yllä taivosen yheksän, Taivon tähtien takana, Luona kuun, malossa päivän, 20 Otavaisten olkapäillä. Sieltä voie vuotukohon, Simatilkka tippukohon, Suun alta sulan Jumalan, Alta parran autuahan, Se on voie voimallinen Kaikkinaisille vioille, Tuimille tulen jälille, Panun nihti paistamille, Pakkasen palelemille, 30 Kovan ilman koskemille, Rauan raanoihin pahoihin, Teräksen tekovihoihin, Pirun piikin pistoksihin, Keion keinojen sijahan.

Toisin:

5, 6. Maass' on heinät voimalliset, Ruohot on monennäköiset, 17. Päällä t. y. (Yläisessä taivosessa), 27, 28. Tulen tuiki polttamihin, P. n. paistamihin, 29, 30. P. palelemihin, K. i. koskemihin, 31, 32. Noihin rauan ratkomihin, Suon sinervän silpomihin,

Siintävi sininen pilvi, Kaari kaukoa näkyvi, Etelästä ennättävi, Luotehesen longottavi; Neiti pieni pilven päällä, Kapo kaaren partahalla, Hiipovi hivuksiansa, Hapsiansa harjoavi, Nänniänsä näyttelevi, 10 Uohkuttaa utariansa. Maito nännistä näkyvi, Utarista uohkuavi, Nuopa maiot maahan juoksi Nurmelle mesinukalle, Mesipellon pientarelle, Siit' on saatu voitehia Kipeille voitehiksi, Vammoille valantehiksi.

Toisin:

4. Luotehesta l. 5-13. Neitsy Maaria emonen Tuo on pitkän pilven päässä, Lypsi maalle maitoansa, Niitylle nisuksiansa,

Syntyi immikkö aholla, Neiti nuori nurmeksella, Kasvoi ilman kantamatta, Yleni imettämättä; Tuopa vaipui tuonne maata Niitylle nimettömälle, Painui maata mättähälle, Mesinurmelle nukahti; Viikon maltitta makasi, 10 Uni petti, aika jätti, Kasvoi heinä pieluksihin, Se on heinä kolmikanta, Siin' on mettä, siinä vettä, Siinä voietta hyveä, Vian päälle vietäväksi, Vammoille valettavaksi.

Toisin:

5. T. nousi t. m. 8, 9. Puuttomalle kalliolle V. maltiton (maltitta) m.

Vuotar, voitehen tekiä, Kesät keitti voitehia Mielusassa metsolassa, Vaaran vankan liepehellä. Siell' oli mettä mielehistä, Siellä vettä voimallista, Joista voietta tekevi, Se nyt tänne täytyköhön Kipeille voitehiksi, 10 Vaivoille valevesiksi!

Härkä kasvoi Karjalassa, Sonni Suomessa lihosi, Pää hälyi Hämehen maassa, Häntä torkkui Torniossa, Päiväkauen pääsky lensi Häpeheltä hännän päähän, Kuukauen orava juoksi Härän sarvien väliä, Eikä vielä päähän pääsnyt, 10 Ensinkänä ennättänyt. Etsittihin iskiätä, Haettihin tappajata; Mies musta merestä nousi, Uros aallosta yleni, Koko korttelin pituinen, Vaimon vaaksan korkunainen, Heti kun näki eränsä, Ruhtoi niskahan rutosti, Sorti sonnin polvillensa, 20 Kylin maahan kyykähytti. Siit' on saatu voitehia, Siitä katsehet otettu, Joilla vihat viskotahan, Ja pahat parannetahan.

Toisin:

1, 2. H. k. Kainuhussa (kaunihisti), Lihoi mulli liiotenki, 19, 20. Väänsi härän p., Kylellensä k. 21, 22. Täst' on voitehet otettu, Tästä k. katsottu,

Jesus sinne, Jesus tänne, Jesus kaikkihin oloihin, Jesus kaunis katsojaksi, Ja paras parantajaksi; Jesuksen veri viaton, Maarian makea maito, Sekaluutta seuhottuna Vammoille valantehiksi Kallein on katsehista, Voitelusta voimallisin, Joka kaikkihin pätevi, Eineähän kelpoavi.

Toisin:

9, 10. Se on paras voitehista, Kelvollisin katsehista,

51. Ähkyn synty.

Ähky poika ähmeröinen, Poika toinen tohmeroinen, Kolmansi korentolainen, Ei ole hyvistä tehty, Eikä aivan arvoisista; Tehty on suosta, tehty maasta, Pantu äimän kärkösistä, Naisten ketristä kerätty, Risukoista riivoteltu, 10 Kanarvoista katkoteltu, Ruoholoista rouhieltu, Kosken kuohusta ko'ottu, Meren vaahesta valettu, Höyhenistä höksytetty, Syöjättären syämyksistä, Mammottaren maksan alta.

Toisin:

1-3. Ä. p. ämmeröinen (äimeröinen, äiveröinen), P. t. tonuneroinen (toiveroinen), K. korentokoura (-kulkku, -sääri), 8. N. neuloista k. 13. Ve'en v. v. 15. S. syämen luota,

Ähkäpuhka ähverikkö, Poika tuhma tohverikko, Kotahinen kohmerikko, Kyllä mä sukusi tieän, Etpä oo hyvistä tehty, Et hyvistä, et pahoista: Koottu oot kovista puista, Tehty puista tervaksista, Pantu haavan pakkuloista, 10 Koivun käävistä kävitty.

Toisin:

1. Yks' on poika yhmeröinen, 1-3. Ä. ähkyriäinen, P. toinen tuhmuriainen (turvekulkku), Kolmas on kotanokinen, 3. Kolmansi kovin nokinen, 9, 10. P. raian p. Koottu korven hölpehistä, Koivun kuorista kyhätty.

Laiha poika Lappalainen Teki tiensä tien alatse, Maan alatse matkustavi, Olalla verinen kirves, Iski miestä syäntä vasten, Vasten rintoa ripaisi, Siit' on ähky syntynynnä, Äimeröinen ärtynynnä.

Oudonpuolisia sanoja.

Ahkutella, laittaa ahkuumaan, kuumentaa kovasti. Ankeloi(d)a, kovistaa, työntää rajusti. Anse, ansio. Ankereton, auhtoperätön, kiinteä, luja, kova. Automaa, autia maa.

Ehtova, ehtosa, ehtoinen, suosiollinen. Eineisten emä, einetten emä, alkuainetten siittäjä. Emmäs, en mä (minä).

Haaroa, haroa, haravoita, raappia, kynsiä. Haatosarvi, hatasarvi. Hahottaa, haihottaa, kuljeskella. Haimen, haiven. Haitukka, hattara, hajapilvi. Hapanvennä, hapan vetenä. Hape, hapu, hapuileminen. Hatakka, pilven hattara. Hatsertaa, hasertaa. Havuputto, havupuitten? Havuvaara, hakometsäinen vuori. Helhetellä, k. seur. Helhettää, heljua. Hereä, sula, jäätymätön. Herpotella, olla herppona, voimattomana. Hieltää, hiveillä, nirhaista. Hiirevä, hiirenkarvainen. Hilkale, hipe, siru, sipale. Himme, salakähmä, salahanke, -juoni. Hiplaista, hilpaista, silpaista. Hiykiäinsn, hiekkainen; h. meri, hiekkarantainen meri. Holanne, juoru, lörpötys, hollailu. Hornahuttaa, saattaa horneaksi, haalistaa. Hotjamoinen, holjamoinen, solakka. Hotjelmoinen, hotjamoinen. Hompsuttaa, tehdä kehnosti, hupsuttaa, hampsuttaa, hömpsöttää. Huojulmainen, huojuvainen, notkuvainen. Huovisheikkoinen, huokeasti l. pian heikostava. Hupperehtaa, huppelehtaa. Huppokorva, huppukorva, korvat hupussa. Hyhmiö, hyhmäpaikka; hyhmän laittaja. Hylleröinen, puhlakka, möhläkkä, pöhevä. Hymmiö, hyhmiö. Hynkkynen, pieni möhkäle. Hynkäle, hynkiä, jänkäle, järkäle. Hyskerä, hynkäle. Hyttöläinen, hytelöinen (?). Hyyhelmöinen, hyydelmöinen. Hyyheröinen, huurteinen, härmäinen. Hyyhetyinen, hyydetyinen, hyyteinen. Hyyhyläinen, hyykyläinen, kurttuinen. Hyypelöinen, hyypynyinen. Hyökyräinen, hyökääjä, kolottaja, vihlaisia. Hyöperöinen, hyöpyräinen, hyöppääjäinen. Häimertyi, huimertua. Häisytellä, häsytellä. Höksyttää, huonosti tehdä, patustaa, hotistaa. Hölve, helve. Hömmötellä, laittaa l. tehdä hätäisesti ja kehnosti. Höyh(d)e, höyhenjoukko, -vilja. Höyrä, höyry, huuru.

Imehnisko, ihminen.

Jaala, juoru, loru, lopsutus, panetus. Jaare, jaale. Jauvahua, olla selvä, selvästi nähtävä, ven. javitsja. Jopina, jupina. Jonkkarainen, pieni läjä l. joukko. Jukkaselkä, jukkoselkä. Juni, koira. Junkuttaa, junnuttaa. Jono, jono, juna. Juole, jaale. Juoni, jono, jakso. Juore, jaare, juoru. Juorutella, liristä, porista, sorista. Juuriainen, juurella asuva, juurimato. Jähmö, kuvailtu jäiden haltia. Jämmö, jähmö. Jänkky, jänkkä, tönkkä, möhkäle. Jänkkälä, jänkky. Järsähtää, järkähtää, järskähtää. Järttää, järytä, järäjää.

Kahimo, luontokappale, eläin (?). Kahvata, laittaa, varustaa, (ruots. skaffa). Kaita (kaitsen), varjella, varoa, vartioita. Kaipastua, ounastaa pahaa, kaiheksua. Kaipeta (kaippenen), tulla hämille, ällistyä, hämmästyä. Kaiskare, kapea maan-ala, vrt. kaisku. Kajatella, huomata, saada kajua l. kaimoa. Kalhuksia, luiskahtaa, kilpistyä. Kalmiskangas, kalmistokangas. Kaltto, kelvoton, epatto. Kamento, kamara. Kammeri, kamu, romu (?). Kantura, kannikka. Kapainen, kovaksi kuivettunut. Kapaista (kapaisen), koventaa yht'äkkiä. Kapluska, kaplus. Karhikkainen, karhea, pistelevä. Karje (karjehen), karjantapainen, (karja ma?). Karvaryökäinen, röyhökarvainen, ryvettynyt. Kavehtia, kavahtaa; kauhistaa, hirvittää. Kavela, kavelo, kamala, outo. Kohju, kehjo, kehno, kunnoton. Keilua, keikkua, kieppua. Keipatella, keipotella, kosketella. Kelkärehtää, keikelehtää, liikahtaa. Kerähkä, kerän muotoinen. Kesunkanto, kesyenkanto. Kaukama, (kaulan) taive l. notko (?). Keyhkä, kevyt kappale. Kiehtari, kehtoja, kiehtoja, varjelia. Kiita, peto, ven. kit. Kiitsi, karva, sammal (?). Kiitain (kiitaimen), kiitsi. Kilhuksia, kalhuksia. Kiltto, kaltto. Kirho, kirso. Kisistää, korventaa (?). Kohmerikko, kohmo, kohmelo. Koi(d)in, koite. Koitutella, kostutella. Kokaista, ko'ota väleen. Komenne (komenneen), komine l. komento. Kometto, vrt. komero, kommetto. Kapine, kopina, pauhina, melske. Koppana, koppa, koppi. Kormelitsa, hyväntekiä, holhoja, ven. kormilets. Kosta, koi, koiso, koiska. Kottilo, kottelo, kotelo. Kouke, yhtyminen, yhteen koukistuminen. Kuhja, kähjä. Kuikaista, kuihkaista, vrt kuihata, kuikistaa. Kuikuttaa, k. edell. Kukalikki, kunneki päin. Kukkarainen, kukkanen. Kuljus, kuhjus (?). Kummas (kumpaan), kumpu, kumpare, kunnas. Kunsas, kun sinä. Kuoita, kutoa l. kietoa itsensä. Kuokkoa, kuokata, kuokkia. Kuolio, kuola. Kuorsia, kuorsua, kurista. Kuortano, kuontalo. Kuosia, raasia, raastaa (?). Kuosiella, k. edell.. Kuretteleita, kurotteleita, ojenteleita (?). Kutsselma, kutkelma. Kuttelo, kutale, kutele. Kuukkala, raakku, simpsukka (?); vrt. ven. kukla. Kuulkona, edell.. Kyhjy, kyhjä, kehjo, kehno. Kyhjö, edell.. Kyittä, kuotto (?). Kymmö, kyhmä = kyhjö (?). Kynimys, kynällä (= kärsällä) varustettu. Kynnyt, pieni, sievä kynsi. Kynsikykkä, jolla on lujat, kykenevät kynnet. Kytellä, kyötellä (kydötellä), paahdella. Kyttelehtää, kytelehtää, kyterehtää. Kyttynäinen, kyettynyt, murentunut, kts. seur.. Kyttyä, kyettyä, murentua pieneksi. Kyttää, kyettää; vrt. kytellä. Kyyjä, kyhjä, kyhjy. Kyykelöinen, kyykeröinen. Kyymeläinen l. kiimelainen, kyymäläinen. Kähitsemä, kähisemä. Kähjä, kyhjä, kuhja. Kämmötellä, kämmennellä, pidellä. Kängervöinen, känkerö- (känkkyrä-) puissa liekahteleva. Kävetä (käpenen), kevetä (kepenen). Kävitty, kävytty, keritty. Käyriö, käyreänä olo, kääre. Kääjä, kähjä; vrt. kyhjä, kuhja. Kääkeröinen, kiekeroinen, kaakeroinen. Kääkeröitellä, kääpäröitellä, käärämöitellä, kääveröitellä. Kääkälöitellä, käydä kääkkänä, kääkkiä. Käämeläinen, kääminmuotoinen; vrt. kyymeläinen. Käärähytellä, käärämöitellä; vrt. kääkeröitellä. Käätä, kääntää.

Laahankka, pesuastia, lahankka; ven. lohanka. Laave (laapeen), laava 2, panettelu. Laihatella, loihahtella, liehatella. Lakattaa, lokattaa. Lakki, umpilakki, jonka ei lakkiakaan näy. Lallamoinen, lullamoinen. Lampokarsina, lammaskarsina. Lapakko, lampaan tiuku l. kello. Lapehtia, lapella, kiskoa, voittaa. Lapohina, lavot (lapoon). Lataikko, lotakko, lutakko, lätäjikkö. Lauh(d)e, hyvitys, miellytys. Laukki, koiran nimi. Lavahtaa, laveta äkisti. Lemmaista, tulla lemmakkaaksi, paisua, turvota. Lentys, lehmus, niinipun. Leperitsa, lepere, ketterä l. vikkelä otus. Leperryttää, sekottaa, kietoa (?). Leppönen, lepytysneuvo, lepytin. Lepsehtiä, lepsähtellä, leyhkäellä. Lehehtiä, lehdittyä, lehdistyä. Lehkyttaä, käydä kepeästi, leyhyttää. Leutua, levetä, leveytyä. Liejessä, liedessä, liesikössä. Lielakoinen, lierakoinen, lierakainen. Lieristää, saattaa liereäksi, turpeaksi, pullakaksi (lieristäitä), tulla liereäksi y.m.. Liira, pyörivä kalu, pää (?). Liissinki, lissinki. Liityä, liipiä, liukahta, luikahtua. Liminko, limakko (?). Limma, limakko, limikko (?). Lippilöi(d)ä, lippiä, lippiellä. Lipunen, lipeän-aine. Litikkö, litikka. Liukki, koiran nimi (liukas). Liuskata, viilaista, raapaista. Liveä, lipeä, liukas, livakka. Loitsea, loitsia, lukea, pyhittää. Lomitusten, lomia myöten, lomapaikoin. Lonkaa (longan), koukata, nykäistä. Lonkamaisin, seur. Lonkamuksin, lannepuolin, sivuttain. Louke, lovi, loukko. Loutaa, louhia, järsiä, kalvaa. Lovehtia, ottaa kiinni, kouraista; ven. lovit. Luikare, laikkale, liuska, sirpale. Lukkeleita, lukita itsensä, lukitseita. Lullamoinen, lullonen. Lulleroinon, lullo. Lumme (lummeen), lomme, herjaus. Luomi, luoma, luonto. Luomus, luonne, muoto, muodostus. Luotua, tulla luoduksi, valmistua. Luove, Iaave, moite, supatus, kuiske. Luovi, luoti, kuula. Luska, luoska, luuska, luiska. Lussoa, luskoa, särkeä. Lustaa, luistaa 2, särkeä, kalvaa. Luste, lusto, lustu ja lustunen, (luinen) haarniska. Lutkahtaa, höltyä, irtautua. Luutaa, järsätä, kaluta. Lyngähytellä, käyristellä (itsensä). Lyrkytellä, lyrpytellä, lurputella, lirputella. Lysmiä, vääntää, koukistaa, taivuttaa. Lyyli, uhri, uhraus. Lähös, lääös (läädös), särky, pakotus. Lännys, lehmus, niinipuu. Läyhötellä, läähötellä.

Maanuva, muihe, muime. Maini, mainio. Malto, melto. Mannutella, mantia, mannitella. Martistaa, raastaa, raapustaa (?). Melle (melteen), into, kiire, hoppu. Mennä, metenä (mesi). Mesteleitä, kadota, menettyä. Meuhoa, meuhata, pauhata, telmätä. Mikotar, Mikon tytär. Muhku, myhkyrä, kuhmu. Muiahuttaa, muihkauttaa, jouduttaa väleen. Muielma, muju, muje, muihe. Muike, k. edell.. Muilea, niljakka, lipeä. Mukeltaa, mykeltää, hykertää. Mummukoinen, mummo, mammamainen (?). Murha, murhapuu = hirmuinen puu (pihlaja pirun tekemä. Murjah(d)ella, muljahtua, muljahtella. Murre, murina, lompaus. Muttiloita, mukkiloita, mnksuttaa. Muureheton, pilaumaton, vikaumaton, virhetön. Myllötellä, mylleröitä, kellerehtää, pyllötellä. Myrkä, myrkkä. Mysertää, musertaa. Myöhkyrä, myhkyrä, möhkyrä. Mäeltää, ääntää, huutaa, hoilata. Mäkeltäi(d)ä, mukeltua, mykertyä.

Nannorroiuen, nunnervoiuen. Nauttio, naute. Netoinen, n. neula, neitosten (hieno) neula. Nielokainen, nieleskellä, syömäri. Nihti, oikeammin ihki s.o. ihan, peräti. Nitustaa, nitistää. Niustaa, liustaa, särkeä, kivistää. Noivua, näivyä, vaipua, riutua. Norpa, nokka, kuono (?). Nouste, nostin, käyte. Nuklavainen, nukulainen, hakartelia, pisteliä. Nukista (nukisen), nutista. Nuljaske, nuljaska. Nunnervoinen, nunnonnäköinen l. -muotoinen. Nuoramo, nuorikko (l. erityisnimi). Nutkottaja, nuhailia, nutustaja. Nuutti, nutus. Nyke, nykkäys, riivaus, tenhous. Näkätä, nakata, luoda, heittää. Nänniköinen, nänniäinen, nännillinen. Näpistä, näpähtyä, pingottua. Närämä, näpyrä, vrt. naanna. Näärtää, nävertää.

Ohaista, ohjaista. Ohittaja, ohjittaja, ohjaaja. Oikiainen, oikea, todellinen, varsinainen. Onnervoinen, onnossa, noropaikoissa eleksivä. Ortajainen, orrella (puun-oksalla) oleksija. Orusi, sota-ase; ven. oruzhie. Ottonen, otto, ote, ottamus, saannos.

Painin, painanne, notko, alanko. Painopalko, kalvo, kalvoin, kalvasin. Paiskuttaa, laittaaa paiskautumaan. Pakkopää, kuurottainen kipu l. pakotus. Palste, palsta. Paltti, veitikka, hurja. Palvoa, rukoilla. Palvahinen, rukoilia, kerjääjä (?). Palve, rukous. Palvohinen, palvahinen. Pattelo, patto, epatto, hylky, heittiö. Pelkunto, pelkoma, varoma. Pensua, parveiltua, lisääntyä. Pensyttää, pensittää. Pieskare, matalikko; vrt. pieska, kiskare. Piikkimikkeli, piikkimys, piikkikala. Piippelo, piippa, piipeli, pyssy. Pilpero, pilpilä, rohtuma, röselmä. Pilvikeykkä, keyhkäpilvi, kevyt, ohut pilvi. Pinnahainen, pannahainen. Pinteä ja pinnehtiä, pintää. Pinnehistä, pintehistä. Piolta, pidolta, piteeltä, pitelemättä. Pirake, piraste, pirsta, pirste. Pirettää, pirehtyä juoksemaan. Pirikka, pirakka, pirhakka. Pivertaa, pivartaa, vallata, panna työhön. Pontta, ponta, panta. Pouskah(d)ella, pauskahtella. Puistua, puistauta, tulla liikkeelle. Punaista, punoa joutuen. Puppurainen, pukkuja, pukkuilia (?). Puraita, purkaa itsensä. Purupoika, pureva poika. Puutio, putikko, pyötikkö (?). Pypälöniska, pyperöniska. Pyyhyläinen, pöyheä, pöyhinen. Pyökyräinen, pöykeä, pöykeähkö. Pyöperöinen, pyöpelöitsiä; vrt. pöppö. Pyöpyräinen, k. edell. Pyörtevä, pyörteinen. Pyötilö, pyötikkö. Päistiä, päistää. Pääkalu, pääkallo. Pääkamu, pääkamara. Pökertää, laittaa pökertymään.

Raa(d)e (raateen), raataminen, työnteko. Raani, koi, syöpä, ruumiinmato. Raanne, raanta, raadanta. Raanos, rainos, saunan kiukaasta rauvennut pala. Raihnahinen, raihnas, raihnainen. Raikamoinen, ruikamoinen. Rainue, rainta, rainnantapainen. Ramppala, paikan nimi t. rampinkohta. Ratikaula, rajikaula, jolla on rajikaulassa. Rekki, riekki, riekkeä; tois. rehki, raudan haltia (?). Rennuta (rennutsen), rentustaa, renttuuttaa. Reppeloinen, repaleinen. Retkata, retketä (l. retkua?). Riikamoinen, riekaleinen, rekkalainen. Riite, ohut kuori, rupi. Rimana, rema, rämä, remana. Ripaimihisi, ripasin; vrt. ripa, ripale. Risaista, risata äkisti. Ritinen, rikeä, sievä. Riuhtoa, riutoa, reuhtoa, riuhtaista. Riuveroinen, riuvottelia, riuduttelia. Rohtia, ruohtia, rohjeta. Ruheva, ryhevä, ryheä. Ruiventoinen, raivanne. Rumpaista, rumpata l. runtata äkisti. Ruopua, luopua, eritä (raappimalla). Rutta, ryttä; vrt. ruta. Ryö(d)e, ryöttä, ryötys. Räiköttäjä, räikyttäjä. Räiventöinen, räivänne. Räkäleleuka, räpäleuka, jolla on räpäleinen leuka. Rätikkä, rätti, retukka. Röhmäparta, röhmö- l. ryhmyparta. Röhmöparta, k. edell.. Rössi, röyhelö.

Saatse, saakka. Sahine, sahina. Saikaella, k. seur.. Saikkeella, (saikalla) lykkiä l. työntää. Salttipietari, salppi, saltpietari. Salve (salpeen), salpa, salpuus. Samu'u-aika, samoomisen aika. Sanki, sankki, vänkki. Santta l. santti, pyhä (sanctus). Sapakko, sapakka, koira. Sorvelo, vähäinen sarvi. Seikka, seike t. seitti (?). Seipoa, sauvoa, lykätä; seivästää, puhkoa. Selonen, selkä, selkonen. Sepenä, sepenistä = sepinnöistä (teonnoista) (?). Serskitellä, selskitellä, selskata, mennä hyvää vauhtia. Sihkeröi(d)ä, olla sikkarassa, väännellä itseänsä. Sii(d)e, saade, paha puhe. Siiri (siiren), sivu, vieri, kylki. Siitoa, siitova, juutas, piru; ven. zhid. Silappa, k. seur.. Silkuna, liukas elävä; vrt. silkkoa. Silpukka, simpsukka; ven. zhemtshut. Sinihippa, se jolla on sininen hiippa päässä. Sipua, sipoa. Sirkuna, vilpas l. vilkas elävä; vrt. sirkeä. Siutua, hiutua, päättyä. Sohkaroitella, käydä sohkassa, lumisohjassa. Soikerreton, jossa ei kukaan soikerra l. liiku. Sommah(d)ella, varoa, vikoa kaiheksua; vrt. sompia. Songah(d)ella, k. edell.; vrt. soukia. Sopea, suopea. Sunna, sutena; vrt. mennä, vennä = metenä, vetenä. Suorustella, suorita, suoriskella. Suuksottain, suukuttain, suuksutusten. Suuksut (suuksuen), suun suuta vasten olo l. pano. Suutatuksen, suutatusten. Syppy, sykky, sykkö. Syrviä, survia, survaista. Systyrä, sykkyrä. Syy(d)e, syytämä. Sävistä, sähistä. Sääde, säätämä, laitos.

Tah(d)e, tahtoma. Tallutella, tallustaa (1. taluttaa?). Talu, tomu, pöly(?). Tammas, tamma. Tammo, tammans. Tankko, tönkkö. Tasalampi, lampi tyvenellä, seisovalla vedellä. Tasma, tasmea. Teräintä, teräaine. Tilke, tilkki. Tirppoa, ulottua, ylettyä (?), tarttua, koskea (?). Tohverikko, tohko, tohvikko. Toiveroinen, k. edell.. Tommeroiaen, tohmeroinen. Toppa, toppalo. Torotella, torutella. Tuhjo, tuuhio, tiheikkö. Tuhmuriainen, tuhman lainen. Tuimeleita, tulla tuimaksi l. voimattomaksi. Tulla, tulena. Tulna, k. edell.. Tuohkua, hajahtaa, lemahtaa. Tuputella, teputella. Tuttihin, tunnettiin. Tuulikko, tuuliaispää. Tuupua, rauveta, vaipua. Tynimys, tyny, tynys. Tyrsiä, tyrskiä. Tytytellä, tyhytellä, tykytellä. Tyynykäinen, tyyni, lauhkea, siivo.

Uhkia, uhata. Uimeneton, uumeton, uumeneton. Ummer, uumen. Umpilukki, umpisissa elelevä hämähäkki. Ungermo, ungerma. Uohkua, uhkuam, ja uohkuttaa. Urakka, ulappa l. urimo. Uramo, k. edell..

Vaalu, vaale. Vaape-aika, vaappomisen aika. Valjus, valju olennos. Valkin, valkain, valkkain. Vankamo, vankamoinen. Vankas, vangas. Vankahua, vankua, vangahtua. Vantonen, sievä vanne. Vapelehtaa, vapista, vapailla. Vapeltaa, k. edell.. Vappo, koiran nimi. Vattuloi(d)a, vyyhtiä, viipsiä. Veitsiverho, velhon veitsi (?). Vemmeloinen, k. vemmeltäjä. Vemmeroinen, edell.. Vennä, vetenä. Verivuoli (-vuolen), verivuolin, ase joka vuolee l. karvii verille. Vihmertää, virkuttaa, jouduttaa. Vihmeröitellä, k. edell.. Viih(d)itellä, viihdytellä. Viikelo, vikelo, vikeltäjä. Viinikko, viini, nuolikontti. Viitelo, vinkalo; vrt. vide. Viititseitä, viitiseitä. Vilkka, virkka. Vilkuna, vilkunan näköinen, oik. vilkunännäköinen (vilkkuvilla nännillä). Vilmeikkö, vilmeikko. Vilmitön, vilpitön (virhetön). Vimmel, vingertäjä, vilkas elävä. Vimmer, vemmel, jousi (?). Vimpuri, vimpura. Vingermä, vinkeräneste. Vinkas, vingas. Vippa, ketterä, kevytjalka. Vippo, koiran nimi. Viraella, vuotaa, valua, kulkea. Virkkaa, lausua, käskeä. Virmeä, virma, vinha. Virskatella, viskata huolettomasti. Virvi, virpi. Viuhkama, viuhka, viuhkain, lennin, siipi. Vivas (vipaan), vipajava vesi, vuolle. Vivutin, vivustin. Voisia, voitaa, voidella. Voittu, voidettu, voideltu. Voivas, voipunut, voimaton. Vuolamainen, vuolahainen, (vuolia, vuoliainen?). Vuolas, vuolle. Vyöläs, vyöllä varustettu, (= vöyräs?). Vyötty, vyötetty. Vähjy, kehju, kuhju, kyhjy. Vähjö, k. edell.. Väisähyttää, välähyttää (?). Vämmätä, vaatia, ängätä. Vängäs, vingas. Vänkäs, k. edell.. Väntti, vänkki, sankki. Värppänä, väkkärä. Värtähäinen, veitikka. Vääpästellä, väipästellä, lönkytellä. Väärtäjäinen, väärtähäinen. Vörsteleitä, vierteleitä (?).

Yhmeröinen, ähmeröinen.

Ähkyriäinen, ähkyillä. Ähverikkö, ähvärikkö. Äijyttää, kiihottaa. Äikyttää, äikeyttää, äkeyttää. Äikäistä, laatia äikeäksi. Äilämä, äilehtimä. Äiläs, ailas, kipu, pistos. Äimerryttää, häiritä, hämmentää (?). Äimötellä, pistellä, näverrellä. Äitäröi(d)ä, ä'ittää, laatia äkäisiksi. Äiveröinen, ähmeröinen. Äksy, jäykkyys, äkeys. Äksyellä, jäykistyä, kiintyä. Äkäistä, äkäyttää yht'äkkiä. Ällyttää, ärryttää. Ämmeröinen, ähmeröinen. Äppyräinen, äpäräinen (?). Ärvi, koiran nimi. Äsertää, musertaa. Äytiäinen, äykeä, äykiäinen. Äyötellä, ärtyä, ärrytellä.

Öitänä, öitäkään.