SISÄLLYS: (continued 4)
Reading edition
Toisio:
3, 4. Laita torvet taivosesta, Pillit pilvistä rakenna, 17, 18. J. syötä k., R. ravitse, 19, 20. Heruttele H., Tuorustele T. 21, 22. Syöttele m. s., M. herkuttele, 28. H. saloilta! 34. Puroloilta pursuvilta,
l.
Annikki tytär Tapion, Metsän piika pikkarainen, Metsän juonen juohtelia, Katsoja Tapion karjan, Juohappas tämäki juoni, Katsoppas tämäki karja; Kaunistele karjan teitä, Sortopaikkoja somenna, Vikomatta viljan mennä, Kamomatta karjan käyä!
Toisin:
3, 4. Juottaja metisen juonen, K. metisen k. 7, 8. K. karjamaita, S. paranna,
m.
Nyypetti Tapion poika, Sie oot pantu paimeneksi, Karjoani katsomahan, Kesäisillä karjamailla; Katso karjani hyvästi, Katso karja, juota juoni, Varsat vaivaiset elätä, Kesäisillä laitumilla, Pitkin soita, pitkin maita, Pitkin Pohjolan vesiä!
n.
Metsän Nikki, metsän Näkki, Metsän kultainen kuningas, Metsän Hilli halliparta, Sinihilkku, naavalakki, Metsän ehtosa emäntä, Salokaarron kaunis vaimo, Nouse korven notkelmasta, Havaja havusijalta, Anna rauha raavahille, 10 Sorkkasäärille sovinto, Vasikoille mielivalta, Paras valta paimenille! Hoia karja huonompainen, Huonompainen, pienempäinen, Ett' ei turhi'in tulisi, Häpeihin horjahtaisi; Anna Kirjon korvet käyä Jumalan pinoa pitkin, Maariaisen maata myöten; 20 Iltasaunan saapuessa Aja karjani kotihin, Iloiten ison pihoille, Ennen päivän päättymistä, Auringon alas menoa!
Toisin:
3. M. Hitsi, m. Hatsi, Kummun ukko kultaparta, 7, 8. Nouse notkosta jumala, Havun alta halliparta, 21. Saata k. k.
o.
Mielikki metsän emäntä, Lavekämmen karjan eukko, Puhas muori muoto kaunis, Vaimo valkean verevä, Pesemättä puhtukainen, Valkea valelematta, Katso minun karjoani, Viitsi minun viljoani, Tänä suurena suvena, 10 Luojan luomana kesänä, Jumalan suvaitsemana, Antamana armollisen; Suka kultainen kuleta Kahen puolen karjatietä, Mihen karja kaavitaikse, Su'ikse Jumalan vilja; Kangas kultainen kutaise, Vanuttele vaskivaippa, Minun karjan katteheksi, 20 Pienen viljan peitteheksi, Vilun ilman viskomatta, Kovan ilman koskematta! Kun sie et kehanne itse, Tahi et itse jouakkana, Työnnä pisin piikojasi, Paras palkkalaisiasi, Viitsimähän viljoani, Katsomahan karjoani: Paljo on piikoja sinulla, 30 Metsän mielityttäriä, Metisessä metsolassa, Simaisen salon sisässä.
Toisin:
2. Salakaarten kaunis vaimo, 10. L. lämminnä k. 17. Ku'o mulle kultakangas,
p.
Mielikki metsän miniä, Hongatar hyvä emäntä, Piika pieni Pihlajatar, Katajatar neiti kaunis, Tuometar tytär Tapion, Katso'ote karjoani, Viitsiöte viljoani, Suvisilla syönnösmailla, Laveilla laitumilla, 10 Katomatta karvankana! Jos katoisi karvakana, Puolikana pois tulisi, Heti kahta kaipoaisin, Kolmea kovin kysyisin.
q.
Katrinatar vaimo kaunis, Yön tytti, hämärän neiti, Viisi piikoa pitäös, Kuusi käskyn kuuliata, Karjoani katsomassa, Viljoani viitsimässä, Käyä karjan kaunihisti, Pelkomatta pienikynnen, Vasikan varajamatta, 10 Vilun ilman viskomatta! Susi suunsa sulkekohon, Karhun hammas taittukohon, Suviyöstä talviyöhön; Vaan jos ei totelle tuosta, Rakennuta rauta-aita, Terässeivoin seisottele, Ympäri minun eloni, Kahen puolen karjastani; Maasta asti aita pannos, 20 Maasta asti taivosehen, Ett' ei koske konnan poika, Metsän rakki raateleisi, Tänä Jesuksen kesänä, Jumalan suvena suurna!
r.
Metsän kulta, mielisneiti, Kummun kultainen omena, Kätke kulta kumpuhusi, Metsän hippa mielehesi, Susi suori nälkähinen, Näkemästä karjoani, Tahi saata näiltä mailta, Kauvas karjan käytäviltä, Ylitse salon yheksän, 10 Salopuolen kymmenettä, Maille tuntemattomille, Nimen tietämättömille, Kuhun ei kuulu karjan ääni, Eikä paimenen parina!
Toisin:
9, 10. Y. meren y., Meripuolen k. 10. Taaksi korven kymmenennen.
s.
Metsän ukko, metsän akka, Metsän kultainen kuningas, Metsän suuri sulkkuparta, Hongas ehtosa emäntä, Kollaellos koiriasi, Raivaellos rakkijasi, Jott' ei pilloa pitäisi, Häpeihin hämmentyisi, Kapeilla karjamailla, 10 Leveillä liepehillä! Kotihisi koirat kutsu, Viisottele villahännät, Suet laita suitsi suuhun, Karhut rautakahlehisin; Teettäös tinainen neula, Neula vaskinen valaos, Jonka päätät päälakehen, Läpi luisten leukaluien, Leukojen leviämättä, 20 Suun mustan mutelematta! Kun ei siitä kyllin liene, Suen suuhun lukko laita, Haitta karhun hampahisin, Takalukko leukaluihin, Jott' ei leuvat lonkuaisi, Eikä hampahat hajoisi, Turpa luihin luiskahtaisi, Hammas suonihin soluisi! Jos ei tuostana totelle, 30 Vaan yhä yritteleisi Työntyä pahoille töille, Saaha töille törke'ille, Suuhunsa tulinen tulppa, Lemmon lukko leuvoillensa!
Toisin:
4. H. Pohjolan e. 13. Pane suet s. s. 25. J. e. l. longahtaisi, 27, 28. Jott' ei turpa l. luista, H. s. solaha (hajoa)!
t.
Pohjan ukko, Pohjan akka, Pohjan pientaren pitäjä, Pohjan harjun hallitsia, Sinisirkku Pohjan neiti, Varjele minun omani Lehen aika leppeästi, Peitä kultapeittehellä, Kata kultakattehella, Ett' ei turhi'in tulisi, 10 Häpeihin hämmentyisi! Kiellä poies poikiasi Koskemasta karjoani, Vieös siikana sivutse, Vieritä ve'en kalana Ohitse minun omani Karja kullan kuulematta! Kun ei siitä kyllin liene, Kytke kiinni koiriasi, Rakentele rakkijasi, 20 Kahlehi penikkojasi, Kultaisihin kytky'ihin, Hihnoihin hope'isihin; Kätke koirasi kolohon, Saattele saloilta näiltä, Näiltä rannoilta rapoa, Kape'ilta karjan mailta, Jott' ei pilloa pitäisi, Häpe'ihin hämmentyisi! Jos jota kajattelisit 30 Pojan pilloa pitävän, Aja sappi sieramihin, Maksat kulkkuhun vajota, Jott' ei koske konnanana, Liikuta lipeänänä, Minun ruokaruohojani, Minun henkiheiniäni!
Toisin:
4. Sinihippa Hiitten vaimo, 14. Vieritse v. k. 25, 26. Kapeilta kankahilta, Leve'iltä liepehiltä, 32. Keuhkot kielen kantimihin,
u.
Oi Ukko ylinen herra, Taatto taivon valtiainen, Jok' olet onnella olia, Heleällä hemmoaja, Tehkös kesät kaunihiksi, Lehtovieret leppe'iksi, Ahovieret armahiksi, Suovieret sovintoisiksi, Laita metsät mieleviksi, 10 Sinikorpi siivosaksi; Vieritä vihanta pilvi Karjalleni katteheksi, Ett' ei surma suin pitäisi, Kaihi viljalta vitoisi! Vähänpä minulla oisi Surman suin pieltäviä, Aholle ajettavia, Päälle pälven pantavia. Korven kummun kulkiessa, 20 Vantturan vaeltaessa, Muuta muiksi lehmäseni, Kamahuta karjaseni; Kierrä lehmäni kiviksi, Kannon päiksi kaunoseni, Someriksi sormijuotot, Mullikkani mättähiksi, Korven koiran kohti saaen, Suulahanki suun e'essä! Jos ei tuosta kyllin liene, 30 Syöstä tanko taivahasta Tahi kultainen korento Suulahalle suulakehen, Tuonen lukko leukaluihin, Manalan kivi kitahan!
Toisin:
1-12. Pyhä Jyrki kormelitsa, Anna rauha raavahille, 12. Minun karjani (kartanon) katoksi, Lauman (pihan) pienen peitteheksi, 23. Kiviksi minun omani,
v.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Tule tänne, tarvitahan Katsomahan karjoani, Viitsimähän viljoani, Kesäisillä käytävillä; Kuin sa katsoit kartanossa, Viitsit viljahuonehessa, Niin on katso karjamailla, 10 Viitsi viljamättähällä! Ku'o mulle kultakangas, Vaippa vaskinen vanuta, Jolla karjan katteleisin, Haarasorkat suojeleisin, Kuusiaisen kulkiessa, Matkatessa mauriaisen, Otsopoian astuessa, Sinisukan sipsuttaissa! Päivän puoli luotehessa 20 Tuota karjani kotihin, Mua piimässä piteä, Sekä voissa vouatella.
Toisin:
15. Kumman maita k. 19. P. p. lounahissa 21. Minun p. pysyä,
x.
Nyyrikki Tapion poika, Siniviitta viian poika, Veistä pilkat pihlajihin, Rastit vuorien rakoihin, Mistä käyä karjaseni, Osata minun omani! Tyvin pistä pitkät kuuset, Latvoin lakkapäät petäjät, Silloiksi likasijoille, 10 Paikoiksi pahoille maille, Suosulihin, maasulihin, Lätäikköihin läilyvihin, Jotta käyä käyräsarven, Haarasorkan sorkutella, Joutua joka savulle Viatonna, vilpitönnä, Ilman suohon sortumatta, Likahan litistymättä!
Toisin:
9, 10. Sillaksi l., Paikaksi p. m.
y.
Pihlajatar piika pieni, Katajatar kaunis neiti, Leikkoa lehosta koivu, Oksa nuorelta norolta, Takoa Tapiovaaran, Tuomivaaran tuolta puolen, Aja karja kartanolle, Saunan lämmitä panolle, Kotikin kotoinen karja, Metsän karja metsolahan!
Toisin:
4. Ota vitsa viiakosta,
z.
Hongatar hyvä emäntä, Tapiolan tarkka vaimo, Tule katso karjoani, Viihittele viljoani, Tuo kotihin kourusarvet, Maion antajat majoille; Aletessa aurinkoisen, Iltalinnun laulellessa, Saata lehmäni lehosta, 10 Maion antajat aholta! Itse virki viljalleni, Sano sarvijuonelleni: "Kotihinne kourusarvet, Maion antajat majoille, Korpi on kolkko käyäksenne, Rannat raikutellaksenne, Koissa hyvä ollaksenne, Maa imara maataksenne! Kotihinne tullaksenne 20 Vaimot valkean tekevät Nurmelle mesinukalle, Maalle marjanvartiselle."
Toisin:
7. Päivän mennessä majoille,
15. Keräjissä.
a.
Nouse maasta maan isäntä, Pellosta peri-isäntä, Kaikki maasta miekkamiehet, Kalpamiehet kankahasta, Hiekasta hevos-urohot, (Rapakosta ratsumiehet); Nouse metsä miehinesi, Katajikko kansoinesi, Petäjikkö perehinesi. 10 Umpilampi lapsinesi, Puhumahan puolestani, Virkkamahan vierestäni, Ett' ei pää pahoin menisi, Tukka turhi'in tulisi! Kun ei tuosta kyllin liene, Eikä kyllin, eikä täysin, Luojan kukko kultaheltta, Tule tänne tarvittaissa, Lennä kullaisna käkenä, 20 Hopeaisna kyyhkyläisnä, Alas maahan taivosesta, Puhumahan puolestani, Virkkamahan vierestäni; Tuki korvat tuomarilta, Lahjo kaikki lautamiehet, Nimismiehet miellyttele, Silmät silkillä sitele, Käet kääri käärehellä, Jott' ei käänny pännä käessä, 30 Kynä kynsissä sovellu!
Toisin:
8, 9. Katajinen k., Petäinen p. 22. Sotimahan p. 26. Nimismiehetki mokomat, 28. Kääri päätä palmikolla,
16. Koiraa kiihottaissa.
a.
Annikki Tapion neiti, Päästä koira haukkumahan Läpi tuulen tuntuvaksi, Läpi havun haisevaksi, Päästä turpa tukkehista, Nenä muien nykkehistä!
Toisin:
1. A. T. eukko, 6. N. noian (?) n.
b.
Louhi Pohjolan emäntä, Penitar valio vaimo, Päästä poikasi pahoista, Haitasta rahan hakia, Saa peni sanelemahan, Juni julki juttamahan, Päästä turpa tukkehesta, Vainusarvi salpehesta; Tuota vainu tuonnempata, 10 Ehätä eteämpätä, Tulna koiran sieramihin, Savuna penin perille, Pimeästä Pohjolasta, Alta akkunan Tapion, Anna koiran kohti juosta, Penin julki julkotella, Saata kontion kotihin, Tahi petran pallehille!
c.
Louhi Pohjolan emäntä, Pohjan akka harvahammas, Tule lastas päästämähän, Poikoas kerittämähän, Ota sulku koiran suusta, Haitta haukun hampahista, Kapu kielen kantimesta, Sieni koiran sieramista, Jotta koiran kohti juosta, 10 Penun oikein osata, Koiran juosta korven pohjat, Sapakon salot samota!
Toisin:
4. Leukoja k. 5. O. s. suun e'estä, H. hammasten välistä (raosta),
17. Koiraa vaikistaissa.
a.
Pohjan ukko, Pohjan akka, Pohjan entiset eläjät, Sukin suuta sulkemahan, Penun kieltä peittämähän, Ett' ei koirani erehy, Hairaha rahan hakia, Ei hauku joka havua, Joka lehveä lekuta! En minä elä havuilla, 10 Enkä lehvillä lihoa, Elän lehvän lekkujoilla, Havun alla astujoilla.
Toisin:
2. P. entinen emäntä, Raana Pohjolan emäntä,
b.
Pihan tyttö, pellon neiti, Maan on kultainen kuningas, Tule tänne tarvitahan Pellolta perehinesi Koiran suuta sulkemahan, Penun turpa tukkimahan; Silmät silkillä sitele, Kääri korvat käärehellä, Pistä sieni sieramehen, 10 Toisehen omenamarja, Jott' ei haise miehen henki, Ei tunnu urohon tuuhku, Eikä kuule kulkevaksi, Ei näe vaeltavaksi!
Toisin:
8. K. päätä k. 14. Vainusta v.
c.
Sule Hiisi koiran suuta, Lempo koiran leukaluuta; Tuovos Hiisi hippoasi, Lempo lierilakkiasi, Penun turvan tukkeheksi, Vainosalmen salpeheksi; Laita sulku suun etehen, Haitta hammasten välihin, Kapu kielen kantimehen, 10 Ett' ei leukansa leviä, Eikä hampahat hajoa! Kun ei tuosta kyllin liene, Perimmäinen pellon seiväs, Alimmainen aian tynki, Lukin suuta sulkemahan, Penun päätä painamahan, Ett' ei ennen ääntä päästä Miehen mentyä ohitse!
Toisin:
1, 2. S. Juutas k. s., Perkele penun kitoa, 8. H. h. ta'aksi, 13, 14. Syökse rautainen korento Sepän Ilmarin pajasta, 14. A. pellon aias,
18. Koskia laskiessa.
a.
Kivikimmo Kammon poika, Tule tänne tarvitahan, Väännä reikä vääntiällä, Puhkaise puraisimella, Keskelle kosken kiveä, Pahan paaen palleahan, Jott' ei puutu puinen pursi, Vene honkainen vikau'u! Litvetti ve'en kuningas, 10 Veen isäntä, vuon alio, Kivet saata sammaliksi, Hauvin vuoluksi venonen, Kuohuja kulettaessa, Mäkipäitä mentäessä! Melatar on mielivaimo, Anna mielusa melasi, Jolla ma piän pereä, Noitivirrat viilettelen, Katehen koan e'etse, 20 Noian ikkunan alatse, Ilman purren puuttumatta, Venehen väsähtymättä!
Toisin:
1. Kivikiikka Lemmon p. 7, 8. Juosta purren puuttumatta, Venehen vikaumatta! 10. V. kulta, kosken kaunis, 16-18. Ota m. m., J. sie piä p., N. viilettele,
b.
Neiti kosken korvallinen, Impi virran vierellinen, Istuvi kihokivellä, Kihopuolella puhuvi, Hiipovi hivuksiansa, Hapsiansa harjoavi; Kehreäs utuinen lanka Utuisesta kuontalosta, Veä lankasi ve'elle, 10 Sinerväsi lainehille, Jota pitkin purren juosta, Tervarinnan teuotella, Mennä miehen melkeänki, Äkkiouonki osata!
Toisin:
1. Pohjan tytti, musta neiti, 9, 10. V. lankoa v., Sinervätä l. 11, 12. Tullessa punaisen purren, T. teuotessa,
c.
Ve'en kultainen kuningas, Veen Ahti armollinen, Piä miekalla pereä, Tuiota tupettomalla, Jotta juosta puisen purren, Mennä mäntyisen venehen, Ilman purren puuttumatta, Venehen takeltumatta, Noien louhien lomihin, 10 Kivisihin kallioihin! Sylin aaltoja syseä, Yskin väännä vaakahia, Käsin käännä käppyröitä, Koprin kuohuja kokoa, Jott' ei riuska rinnoilleni, Eikä päälleni päräjä! Kivi on keskellä jokea, Paasi kuohun kukkuralla; Kiven kylkeä alenna, 20 Paina paaen palleata, Eestä on punaisen purren, Tieltä tervaisen venehen! Kun ei tuosta kyllin liene, Väännä reikä vääntimellä j.n.e.
Toisin:
1, 2. Ristoppi on virran vanhin, Kosken kultainen kuningas, 12. Y. v. vaakahasi, 19, 20. Kivi kirsosi (kirhosi) a. Paasi paina palleasi,
d.
Oi Ukko ylinen herra, Pilven päällinen jumala, Vieritä vihanta pilvi, Jänkä lännestä lähetä, Kosken kuohuille koville, Kinahmehen ilkeähän; Teräksestä teljot tehkös, Airot vaskesta valata, Jolla nousen noitivirrat, 10 Virrat vieretän vihaiset, Noien louhien lomitse, Kallioien kainaloitse, Jott' ei noiat kyllin söisi, Velhot viljalta vetäisi!
19. Kovissa tuskissa, kivuissa ja vaivoissa.
a.
Kirsti on kipujen neito, Jok' istut kipukivellä Joen kolmen juoksevassa, Veen kolmen jakaimessa, Jauhaen kipukiveä, Kipuvuorta väännätellen, Käy kivut kereämähän Kitahan kiven sinisen, Tahi vieretä vetehen, 10 Syytäise meren syvähän, Tuulen tuntumattomahan, Päivän paistamattomahan!
Toisin:
4. V. viien vieremässä, 8. Kiven kirjavan kitahan, 11. T. tuutimattomahan,
b.
Kiputyttö Äijön neiti, Tule tänne tarvittaissa Kipukippanen käessä, Vaivavakka kainalossa, Kipuja kereämähän, Vaivoja valitsemahan, Kirjavahan kippasehen, Vaskisehen vakkasehen, Vieä juoksulla jokehen, Leten lietohon merehen Sikiänsä siittämähän, Lapsiansa laittamahan!
Toisin:
4. Kirjavakkanen k. Kirjakansi kainalossa. 8. Kivut kääri (pannos) k. Vaivat vaskivakkasehen, 9. V. viiletelläksesi 10. V. j. joelle, Samoten Sarajahalle (Sarajan suuhun),
c.
Kivutar hyvä emäntä, Vammatar valio vaimo, Ota sulka suusta Luojan, Siipi vyöltä Väinämöisen, Pyyhi pois pyhät kipunat, Pyhät vammat vaivuttele; Pane kivut kintahasen, Vammat suuret vanttuhusi, Kinnas tuonne kiepottele 10 Kipuvuoren kukkulalle! Kivi on suuri kukkulalla, Kivi suuri, paasi paksu, Katkaise kivi kaheksi, Paasi kolmeksi palaksi, Piställä kivehen kinnas, Vanttu paaen palliohon, Kivi yhtehen yhistä, Vieritä meren syvähän, Kuun kumottamattomahan, 20 Päivän paistamattomahan!
Toisin:
19. K. kuulumattomahan,
d.
Kiputyttö Tuonen neiti, Äkäätär neito äijä, Kivut puoha puohtimella, Vaivat seulalla selitä, Kiviä kivistämähän, Paasia pakottamahan! Kivi jos itkisi kipuja, Paasi päiviä pahoja, Kivi ennen kirkukohon, Paasi ennen parkukohon, Ennenkun emosen tuoma, Tahi kantama kapehen.
Toisin:
4. Vammat s. s. 7. Itkikö kivi k.
e.
Kaunis on kipujen eukko, Kivutar hyvä emäntä; Tule tänne tarvitahan Hätähisen huutaessa! Ei tänne kutsuta töittä, Ei tahota tarpehitta. Tule tuskat tuntemahan, Kivut kiinni ottamahan, Vaivat vaikahuttamahan, 10 Ailahat asettamahan, Ihosta imehno raukan, Emon tuoman ruumihista; Kivut kääri kimppusehen, Kovat tuskat tukkusehen, Vie kimppu kiven rakohon, Vaivat vaarojen lomahan, Kipuisehen kellarihin, Tuskahisehen tupahan, Sisälle kiven sinisen, Maksankarvaisen malohon, Jost' ei kuulu kuuna päänä, Selviä sinä ikänä!
Toisin:
13, 14. Kivut poimi kintahisi, Tuskat turvakkoisihisi, 14. Vaivat vaskivanttuihisi, Vaivat vanttuisi terihin, 15, 16. V. kinnas k. r., Vantut v. l. 17, 18. Kivikirsolle mäelle, Vahan vankan liepehelle,
f.
Kivutar, hyvä emäntä, Vammatar, valio vaimo, Tule tänne kutsuttaissa, Tule kanssa, käy keralla Tekemähän terveyttä, Rauhoa rakentamahan; Tee kivut kivuttomiksi, Vammat värjymättömiksi, Kivut poimi kippasehen, Vaivat vaskivakkasehen, Kivut tuonne vieäksesi, 10 Vammat vaivutellaksesi, Keskelle Kipumäkeä, Kipuvuoren kukkulalle; Siellä keittäös kipuja Pikkuisessa kattilassa, Yhen sormen mentävässä, Peukalon mahuttavassa, Jotta saisi sairas maata, 20 Tuskallinen tunnin olla, Huono huoletta levätä, Vikahinen vieretellä, Ett' ei tunnu pikkuistana, Vaivoa vähäistäkänä!
Toisin:
2. Kipumäen iso emäntä, 3. Tule tuskat tunnustele, 14. K. kukkuloa;
g.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Tule tänne tarpehesen Takaisesta taivahasta, Täällä tarkka tarvitahan Ja nopea nouetahan. Käy pian, välehen jouvu, Välehemmin tarvitahan; Tungeite tähän tuhu'un, 10 Ajaite tähän ajuhun, Hätäpäivät häätämähän, Vammat vaikahuttamahan; Tuskat tunge tuhniohon, Vaivat vakkahan valitse, Sinilippahan sisähän, Rasiahan rautaisehen, Vieä viiletelläksesi Tähtitarhojen ta'aksi; Tuolla tuuvita kipuja 20 Povessa pyhän Jumalan, Jotta voisi voivas maata, Utra untansa veteä!
Toisin:
14, 15. Pane vammat vakkasehen, Sinisehen lippahasen, 20. Polvilla (?) p. J.
h.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Käys tänne kepein kengin, Helmoin hienoin helmottele, Sukin valkein vaella, Sukin mustin muikuttele, Kivut kiinni ottamahan, Puutunnaiset purkamahan, Kykkärät kerittämähän, 10 Rikonnaiset riipimähän; Kivut vieritä vetehen, Syytäise meren syvähän, Tuskat tuulelle jakaos, Ahavalle annelkosi, Jotta saisi sairas maata, Voisi voimaton levätä!
Toisin:
8. Nämät pulmat p. 16. Sekä haikea 1.
i.
Neitsy Maaria emonen, Pyhä piika taivahinen, Tule tänne tarvittaissa, Käyvös tänne kutsuttaissa; Tääll' on tuskat tunkemassa, Pakko päälle painamassa, Hätähinen huutamassa, Vikahinen vinkumassa: Päät tääll' on pahoin menossa, 10 Tukat turha'an tulossa. Käy pian, välehen jou'u, Tule tuul'na, jou'u mielnä, Kourin helmasi kokoa, Käsivarsin vaattehesi, Silkit siltoa vetäisi, Helmat maata hemmoaisi. Tule luota katsomahan, Tyköä tähyämähän, Ett' ei poika pois tulisi, 20 Emon lapsi lankeaisi, Luojan luomalta laulta, Jumalan sukeamalta! Ei tämä manalle joua, Emon tuoma tuonelahan, Ennen ajan joutumista, Määräpäivän päätymistä. Tule päätä päästämähän, Henkeä lunastamahan, Tahi tauti tappanevi, 30 Surma suotta ottanevi, Tukan tuuhilo tulevi, Hivus hiyki lankeavi; Puhu suulla puhtahalla, Herran hengellä hyvällä, Kun sa puhut, niin mä puran, Kun sa pääyt, niin mä päästän.
Toisin:
8. Pakkohinen parkumassa, 15, 16. S. s. vetävi, H. m. hemmoavi. 21. L. l. luvulta, 29, 30. Tahi kuolema tulevi, Lähenevi hengen lähtö, 32. H. hiuki l. 35. K. s. p. n. parannan,
k.
Kave eukko, luonnon tyttö, Kave kultainen korea, Jok' olet vanhin vaimoloita, Ensin emä itselöitä, Käy nyt tuskat tuntemahan, Hätäpäivät häätämähän, Tämä jakso jaksamahan, Puutunnainen purkamahan! Tääll' on tuskat tunkemassa, 10 Hätäpäivä päälle saanut, Maa jo alla halkeavi, Taivas päällä pakahtuvi, Hätähisen huutaessa, Vaivaisen valittaessa.
l.
Tuonen tyttö, pieni neito, Tules tänne tarvittaissa, Lennä kullaisna käkenä, Hopeaisna kyyhkyläisnä, Tääll' on kivut kirkumassa, Pahat täällä parkumassa! Kivut kääri kertoihisi, Vammat vaateriepuihisi, Vie ne juoksulla jokehen, 10 Tuonne Tuonelan jokehen, Tuonen hauvin hartioille, Ve'en koiran konttiluille; Se ne saattavi syvälle, Hauki kauvas karkottavi, Veen on poian vuotehesen, Ve'en kalman kartanohon, Jost' ei kuulu kuuna päänä, Sinä ilmoisna ikänä.
Toisin:
7. K. k. helmoihisi, 7, 8. K. k. yskähäsi, Vaivat vasten rintojasi,
m.
Tule Hiisi Hiitolasta, Jumaloista jukkaselkä, Tule tänne poikinesi, Poikinesi, piikoinesi, Kaikin kansakuntinesi, Ruttohon rutaisemahan, Syömähän tätä pahoa, Luonnotonta lappamahan! Tuovos viikate Virosta, 10 Heinärauta helvetistä, Käteheni oikeahan, Jolla ma pahan pitelen, Tuon on haitan hakkaelen, Miehestä mölyävästä, Urohosta uhkavasta!
Toisin:
1-2. Nouse Hiisi helvetistä, Perkele pimentolasta,
n.
Omp'on kokko Turjan maalla, Se on kokko, maini kokko, Teräsnokka, rautakopra, Jonka siipi vettä viili, Toinen taivasta tapasi; Suu sen on satoa syltä, Kita kolmen kosken verta, Nokka viittä viikatetta, Omp' on silmät siiven päässä, 10 Toiset on selän takana. Tule kokko Turjan maalta, Laskeu Lapista lintu, Kivikynsi kiskomahan, Rautakopra raastamahan, Ikenillä rautaisilla, Leuvoilla teräksisillä, Syömähän tätä kipua, Tätä lientä lakkimahan, Ihosta imento raukan, 20 Emon tuoman ruumihista!
Toisin:
10. Näkimet kynän nenässä.
20. Kupua loitsiessa.
a.
Ukko kultainen kuningas, Hopeainen hallitsia, Tuovos kultavuolimesi, Hopeainen tapparasi, Jolla ma kuvut kukistan, Jolla kuoson Hiien kuotat, Lemmon kellukat keritsen, Kaulan kaialta lihalta, Henkireiän hiertimiltä, 10 Panen kuhmut kulkemahan, Muhkurat murenemahan, Verirätkät vieremähän, Kulkkua kuristamasta, Henkeä alustamasta, Tiehen tietymättömähän, Unen uimenettomahan.
Toisin:
3, 4. Puukko pilvistä puota, Teräveitsi taivosesta, 5-7. J. kupuja kovellan (kuristan), Maahan painan pahkuroita, Lemmon kelloja keritän, Kupuja kuristamahan, Pahkuroita painamahan, Muhkuja murentamahan,
b.
Kullatar kupujen neiti, Neiti kärkäs kääriäinen, Kääri poies liiat kääröt, Etiskummaiset erota, Paikoilta pakisevilta, Henkireiän hiertimiltä; Tuonne saata sammakoita, Tuonne kuhmuja kuleta, Kaulan kaioilta lihoilta, Suonilta sorajavilta, Oksahan omenapuuhun, Tammen latvahan tasaisen!
Toisin:
1. Pullitar punainen n. 10, 11. S. solajavilta, Otsahan o.
21. Kylvöä tehdessä.
a.
Oi Ukko hyvä jumala, Taatto taivon valtiainen, Laaippa utuinen ilma, Luoppa pilvi pikkarainen, Länkä lännestä lähetä, Etelästä ennättele, Vihmo vettä taivosesta, Mettä pilvistä pirota, Teoksille tehtäville, 10 Panoksille pantaville!
b.
Etelätär neito nuori, Metutyttö, mielu neiti. Nostappas metinen pilvi Metisestä taivosesta, Pilvi lännestä lähetä, Etelästä ennättele, Saata vettä taivahasta, Sa'a mettä ja simoa, Orahille nouseville, 10 Touvoille tohiseville!
c.
Akka manteren alainen, Mannun eukko, maan emäntä. Pane turve tunkemahan, Maa väkevä vääntämähän; Eip' on maa väkeä puutu, Eikä nurmi einehiä, Kun lie armo antajista, Lupa einetten emistä. Nouse maa makoamasta, 10 Luojan nurmi nukkumasta, Pane korret korttumahan, Sekä varret varttumahan, Tuhansin neniä nosta, Saoin haaroja hajota, Kynnöstäni, kylvöstäni, Varsin vaivani näöstä!
Toisin:
8. L. luonnon tyttäristä. 9. Nosta m. m.
22. Käärmettä lumotessa.
Kasaritar, neito kaunis, Lypsä kyy, tiputa myrkky, Vaskikorva kiulusehen, Raintehesen rautaisehen, Kaa'a maahan maan hyväksi, Mätä sammalmättähäsen; Pitäköhön maa matoa, Pyhä Henki perkelettä!
Toisia:
1. Neitsy Maaria emonen, 2. L. k., t. maito, 7. Maa, maa, piä m.
23. Lehmän-annin puolesta.
a.
Suvetar valio vaimo, Etelätär luonnon eukko, Auvo maat alaisin puolin, Puhko pellot penkeristä, Juoksuta joki metinen, Simavirta vierettele, Kahen puolen karjamaata; Kaivo kultainen kuvoa, Josta karja vettä joisi, 10 Simoa siretteleisi, Utarihin uhkuvihin, Nisihin pakottavihin, Saisi suonet soutamahan, Maitojoet juoksemahan, Maitopurot purkamahan, Maitokosket kuohumahan, Puhumahan maitoputket, Maitohormit huokumahan, Joka aika antamahan, 20 Joka vuoro vuotamahan, Lapset voihin juuttumahan, Kuorehen läkähtymähän, Ylitse vihanki suovan, Pahan suovan sormen päitse, Maion saamatta manalle, Katehesen karjan annin!
Toisin:
5, 6. Josta juoksevi jokonen, Herran virta virtoavi, 11, 12. Nännihin napisevihin, Suonihin sorahtavihin, 16. Voikosket k. 24. P. s. sormiloitse,
b.
Suvetar valio vaimo, Etelätär luonnon eukko, Käy nyt syötä Syötikkini, Sekä juota Juotikkini, Herustele Hermikkiä, Tuorustele Tuorikkia, Anna maito Mairikille, Omenalle uuet piimät, Heleistä heinän päistä, 10 Kaunihista kastikoista, Vihannista mättähistä, Tuorehista turpehista, Nurmelta mesinukalta, Maalta marjanvartiselta, Kanervan kukattarilta, Heinän helpehettäriltä, Pilven piimätyttäriltä, Taivahan navattarilta, Tuoa maitoiset maruet, 20 Aina uhkuvat utaret, Lypseä lyhyen vaimon, Sekä pitkän piukutella! Jos oisi vietynä kylähän, Naulattuna naapurihin, Tuovos torvet taivosesta, Pillit pilvistä puota, Saa torvet toitottamahan, Pillit piiperoittamahan, Joita myöten maion juosta, 30 Piimän tulla pintehistä, Vierrä virtana kylästä, Jokena kotihin juosta, Tulla tuorenna tuville, Meheksenä yösijoille, Tiloillensa entisille, Paikoillensa muinoisille, Vihan suovan suun e'etse, Hyvän suovan suun etehen!
Toisin:
1, 2. Neitsy Maaria emonen 9, 10. Mesiheinän helpehistä, Kasteheinän korsikoista, 11, 12. Metisistä m. Maireista maaemistä, 22. Piian pienen p. 25, 26. Laita t.t, P. p. rakenna,
c.
Iätär hyvä emäntä, Neiti pohjan luotehikas, Maito-ammehet avaos, Maitorenkit reimahuta, Pistä nännät pillillehen, Tunge nännät tullollehen, Maitosuonet maukumahan, Voisuonet sohottamahan; Ruohot voiksi vuotakohot, 10 Maioksi makeat ruuat, Lapset voihin juuttukohot, Kuorehen läkähtyköhöt, Tänä keitona kesänä, Maarian suvena suurna!
Toisin:
2. N. pilven l. 3, 4. Maito-arkkunen a., M. rensahuta, 4. Maitotumput tukkeuksista,
d.
Nouseppas nyt viljan eukko, Viljan haltia havaja, Ennen noian nousemista, Katehen havajamista, Nouse voisen vuoren päälle, Maitoisen mäen nenälle, Haeppa maitoni manalta, Piimäni piteliältä, Laske laskulla mäkeä, 10 Lekkerillä lennättele, Ei maito manalle joua, Tuoreheni tuonelahan!
Toisin:
2. V. h. havaitse, 4. K. havaitsemista,
e.
Tuovos voita vuoren eukko, Piimeä pirun emäntä, Päästä piimä pintehestä, Maito happaman halusta, Anna maion maalle tulla, Piimän pellolle pirota!
Toisin:
1, 2. Kanna v. v. e., P. p. isäntä,
f.
Synny, synny Para parka, Tule tänne Para parka, Keräpää ja keppisääri, Kehrävarsilla käviä!
g.
Synny, synny Para parka, Voin ja maion kantajaksi; Synny, synny keppisääri, Kehräpää ja keppisääri, Kovennuta maion kuori, Sakennuta piimän pinta! Tule tänne Para parka Kirnua kolistamahan, Maito rasvaksi rapaja, 10 Rasva voiksi ruskeaksi, Pieksä pieninki pisara Voi hyväksi hyytymähän! Tule tänne onnen tuoja, Jos tuot onnen tullessasi, Sen parempi ollaksesi, Saat sä palkaksi paremmin: Joka kuukausi kuletan, Panen sulle palkastasi, Vasikkaisen pellon päähän, 20 Sen ma pistän pensahasen.
Toisin:
6. Tee kovaksi m. k., Sakeaksi p. p. 8. Kun mä kirnua (männällä) kolistan, 11. Saata p. p. 13, 14. Ellös ilman tullokkana, Saa saoin, tuo tuhansin, 14. J. t. aina t. 19. Pienen vasikan p. p.
24. Lemmen nostossa.
a.
Pese Jesus piikaseni, Puhastele pulmuseni, Naisten naarojen sanoista, Miesten mielijuohtehista, Pakinoista partasuien, Pakinoista parratonten; Pese pulmu puhtahaksi, Vaimon tuoma valkeaksi, Pese kuulle kukkeheksi, 10 Päivälle imanteheksi, Nosta lempi liehumahan, Kunnia kuhajamahan, Miesten mieliteltäväksi, Urosten ueltavaksi; Ken on päältä katsonevi, Likeltä tähystänevi, Katsokoon metosin silmin, Lemmen silmin liehatkohon!
Toisin:
8. Ihalaksi immin tuoma, 10. Vala päivän valkeueksi, 12. K. kupahumahan,
b.
Pese Jesus peipostasi, Punastele pulmustasi, Luojan luomilla sanoilla, Jumalan sukeamilla, Jotta sulhaset sukisi, Miehet nuoret noutelisi! Heitä muille herjapaiat, Lyö muille rytälerihmat, Pane tälle lempipaiat, 10 Lykkyvaattehet varusta; Laita kullat kulmillensa, Hopeat hivuksillensa, Jotta kaikki katselisi, Kyläkunta kummeksisi, Oma rahvas ou'oksuisi, Itsekin imehtelisin, Noita kultakulmiansa, Hopea-hivuksiansa!
Toisin:
4. Pyhän Hengen säätämillä, 7. H. m. paskapaiat, 14. Kirkkokunta kiittelisi, 17. Hänen k.
c.
Pese Jesus peipostasi, Valkaise vakahistasi, Pese kuun on kukkeueksi, Auringon ihanueksi, Meren vaahen valkeueksi, Meren ruovon ruskeueksi; Pane kullat kuultamahan, Hopeat heläjämähän, Kuningasten kultapaita, 10 Herrojen hopeahuivit, Päällensä puettakohon, Valukohon varrellensa, Miesten mieliksi hyviksi, Miesten nuorten nouttaviksi, Sulhasten suvattavaksi, Kaikkien katseltavaksi, Nähä suuren sulhasmiehen, Miehen nuoren naimattoman, Sekä miehen jotta naisen, 20 Jotta nainehen urohon!
Toisin:
3. P. k. o. kirkkaueksi, 8. H. helisemähän (helistämähän), 15. M. n. nuoltaviksi, Urosten etsittäväksi,
d.
Pese Jesus peipostani, Punastele pulmustani, Kisko kuotta kulmiltansa, Sian nahka silmiltänsä, Päältänsä pahat pakinat, Päällensä hyvät pakinat, Ylimmäisnä ollaksensa Alimmaisna oltuansa, Päälimmäisnä käyäksensä 10 Alimmaisna käytyänsä, Sukukunnan suurimmaksi, Heimokunnan hempeimmäksi, Kansakunnan kauneimmaksi, Kirkkokunnan kirkkaimmaksi; Paras on pappi kirkossansa, Selvin seurakunnassansa, Tää sitäki selvemmäksi, Paremmaksi pappiaki!
Toisin:
11, 12. S. kukkaseksi, H. hempeäksi, 17. Selvemmäksi tää sitäki,
e.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Nouse lemmen nostantahan, Kunnian kukostantahan, Nyt on lemmen liikeaika, Kunnian kukostus-aika. Riisu neiti rikkehistä, Suurista kylän sanoista, Juolehista, jaalehista, 10 Akkojen ajatuksista; Taita vasta varvikosta, Metisestä metsolasta, Kolmen kosken kuuluvalta, Korkeista koivuloista; Pilko puuta pihlajaista, Puuta murhoa murenna, Lämmitä saloa sauna, Rikenehen riuahuta, Lyöppäs sitten luonnon löylyt, 20 Lemmen löylyt löyhäytä, Läpi kiukoan kivisen, Läpi kuuman kurkihirren, Hauto'os metinen vasta Metisellä paaterella, Tuo pullo punasta vettä, Kanna kullan karvallista, Jolla peiponen peseikse, Pulmunen puhasteleikse, Kylän kukka kuuroaikse, 30 Maan valittu valkaiseikse, Miesten miellyteltäväksi, Sulhosten suvattavaksi! Anna tulla tuusimatta, Vikomatta vieretellä, Paras tänne, ei pahinta, Sorkein sotaväestä, Paras pappilan pihasta, Killin kirkkorahvahasta; Kun ei täyvy tällä maalla, 40 Tuovos maalta toiseltaki, Kirkon kuuen kuuluvilta, Kautta kappelin kaheksan!
Toisin:
25, 26. T. pytty p. v., K. maion (marjan) k. 27. J. neitonen p. 25-30. Ota vettä lähtehestä, Kun ei liene lähtehessä, Onhan vettä Koiteressa, Kun ei liene Koiteressa, Kyllä Pielinen pesevi, Vesi kuulu kuuroavi, 31, 32. M. mieliteltäväksi, S. suettavaksi! 38, 39. Kiihkein k.; K. e. liene t. m. 40. Niin on tuovos tuolta maalta, 42. Kaheksalta kappelilta!
f.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Käy tänne kujoa myöten Kultakelkkanen perässä, Kultakattilan keralla, Kultakauha kattilassa; Tuoppas vettä tullessasi, Vettä viertehen näöistä, Joesta Jumalan virran, 10 Pyhän virran pyörtehestä, Jolla peset piikaseni, Pullistelet pulmuseni, Päästät piian pintehistä, Neien koprista kovista, Annat Luojalle kätehen, Kun on kaikki synti pesty Luojan suurilla sanoilla, Joen Juortanin vesillä!
Toisin:
11-13. J. pesen p., Puhistelen p., Päästän p. p. 15. Annan L. k.
g.
Neitsy Maaria emonen, Puhas muori muo'ollinen, Äiti mannun polvuhinen, Ikuinen hyväntekiä, Päästä piika pintehistä, Tytär tyhjistä sanoista; Vesi kaiva kalliosta, Vesi vuoresta valata, Kepilläsi kultaisella, 10 Sauvalla hope'isella, Pese sillä pienoistani, Punastele pulmustani, Sian nahka silmiltänsä, Koiran nahka korviltansa, Päältänsä pahat pakinat, Kylän suuren suutelukset! Lempiliinasi levitä, Kultavaippasi kuleta, Tämän nuoren neien päälle, 20 Tämän lapsen lantehille, Sinisilkit silmillensä, Kultalangat kulmillensa, Päähänsä hyvät hopeat, Neien kuulun kunniaksi; Lempi nosta neitosesta, Lempi immestä ylennä, Nosta lempi liehumahan, Kunnia kukostamahan, Pane kuuna paistamahan, 30 Tähtenä helottamahan, Miehen mieltä kääntämähän, Syäntä sytyttämähän, Tämän tyttären tyköhön, Tämän lapsen lantehille, Mennä mieli höyrymähän, Ja tulena tuohkumahan! Anna tulla tuonnempata, Ehtiä eteämpätä, Poikaparvien parahat, 40 Koko joukon juoleimmat, Tämän neien nuoren luoksi, Hevosella tietä myöten, Venehellä vettä myöten, Suksilla mäkeä myöten!
Toisin:
8. V. v. valitse, 10. Vaskisella sauvallasi, 30. Päivänä kimottamahan, Lempenä lehottamahan, 36. Kekälennä kiehkumahan! 44. S. latua m.
h.
Päästä Luoja, päästä luonto, Päästä päällinen Jumala, Päästä piika pintehistä, Tytär tyhjistä sanoista, Pakinoista partasuien, Jupinoista jouhisuien! Kuin on kuun kehästä päästit, Päivän päästit kalliosta, Niin päästä tämäki neiti 10 Kuvillansa kulkemahan, Lihoillansa liikkumahan, Raajoillansa raatamahan; Lempi nosta neitosesta, Lempi immestä ylennä, Pane kuuna kuultamahan, Tähtenä kimottamahan, Neiti kuulu kuulumahan, Hyvä auvo astumahan, Sulhaset surajamahan, 20 Sormukset sorajamahan, Tämän tyttären tykönä, Tämän immen ympärillä!
Toisin:
7. Sinä k. k. p. 10. Koivillansa k. 14. L. i. lepytä, 15. P. k. kuulumahan, 18. H. auer a.
i.
Nouse neiti lähtehestä, Herasilmä hettehestä, Naisen ainuan avuksi, Vaimon kuulun kumppaniksi, Nouse vettä noutamahan, Vettä lemmen lähtehestä; Antaos velaksi vettä Siksi ilmoista ikeä, Kuuksi kullan valkeata, 10 Jolla pesen peipoani, Puhastelen pulmustani, Maan kanasta kaunistelen, Muo'oltansa muhkeaksi, Kasvoiltansa kaunihiksi, Silmiltänsä sirkeäksi, Kulmiltansa kukkeaksi, Ripeäksi rinnoiltansa, Helmoiltansa hempeäksi, Kaikkien katseltavaksi, 20 Imeheksi itsensäki!
Toisin:
2. Hienohelma h. 6. V. Vennon l. 10-12. J. peiponen peseikse, Pulmunen puhasteleikse, Maan kananen kauneutuvi, 13-18. Pesen muo'on m., Sekä kasvon k. Suunsa voille vehnäiselle (talkkunalle), Sieraimet sianlihalle, Kainalot kanan munille, 20. Itsensäi imanteheksi!
k.
Nouse neitonen norosta, Läpikorva lähtehestä, Sormuksia sormet täynnä, Käet kullan käärehiä; Nouse neittä naittamahan, Lempeä lekuttamahan, Miesten mieltä kääntämähän, Syäntä hypittämähän, Laita miehet mielimähän, 10 Sulhaset suvaitsemahan, Kaikki kilvan kiittämähän, Kilvan käymähän kosissa! Tänne tiet tekeytyköhöt, Tänne vierköhöt veräjät, Tähän kuuluhun kotihin, Tämän kuulun neien luoksi; Rikko'os risuiset aiat, Ratko aiat rautaisetki! Tulkohot Turusta sulhot, 20 Liperistä liehkaiskohot, Sormukset sotaväestä, Kihlat Riian kaupungista, Ennen toiste tultuani Tähän kuuluhun kotihin, Tätä neittä katsomahan, Morsianta tuntemahan! Kun yksi yrittänevi, Yheksän yrittäköhön, Kun kaksi kavahtanevi, 30 Kaheksan kavahtakohon, Tämän tyttären tyköhön, Tämän lapsen lantehille, Tämän hanhen hartioille, Neien kuulusan kukuille!
Toisin:
4. K. k. ketarehia; 8. Mieltä kelkärehtämähän, 9. Miehet nuoret noutamahan, 34. Tämän kumpahan k.
l.
Nouse lempi liehumahan, Neien auvo astumahan, Kunnia kukostamahan, Yli kuuen kirkkokunnan, Läpi seitsemän pitäjän, Läpi kaupungin kaheksan! Täss' on kaunis katsomatta, Neiti kirkas kihlomatta, Viemättä verevä muoto, 10 Tytär kuulu kuulematta: Ei naitu naintavuonna, Kirkivuonna kihlattuna, Viety viimeisnä kesänä. Hei Lempi, heräjä Lempi, Nouse nuorin nostamatta, Tervaköysin tempomatta, Miesten mieltä kääntämähän, Aivoja asettamahan, Syäntä sytyttämähän, 20 Vatsoa valistamahan, Syän tulena tuikkamahan, Säkeninä säykkymähän, Ett' ei öitänä pitäisi, Hämärinä hämmentyisi! Nouse Lempi lekkumahan, Kekäleinä keikkumahan, Nouse ilman noitumatta, Ja kiihy kiroamatta, Kuut on nousnut, päivät nousnut, 30 Sinä vielä nousematta; Nouse siis sinäki kohta, Poista pilvi neien päältä, Pane päivä paistamahan, Luojan kuu kumottamahan, Tuovos miehet tuonnempata, Etsiös eteämpätä, Saata saalta saarekselta, Sa'an linnan liepehiltä, Tämän neien tienohille, 40 Tämän tyttären tyköhön!
Toisin:
21. Tulin vatsa t. 26. E. kiehumahan, 27, 28. Jos et nouse, niin mä noiun, Jos et kiihy, niin kiroan, 28. Käy ilman käskemättä, 34. Herran k. k. 36. Vetäös yli vesien,
m.
Kiren ukko, kiren akka, Nosta kirki kiimasuosta, Kirki kiimavaaran päästä, Kiihko kiimakankahalta, Lepiköstä lehmän kiihko, Viiasta härän häkärä, Tallista orihin kiihko, Tamman kiihko tanhuasta, Kissan kiihko kiukoalta, 10 Kasin pienen karsinasta, Koiran kiihko kolpitsalta, Penikkaisen penkin alta, Suen kiihko kiivahampi, Karhun kiihko karkeampi, Ketun kiihko korkeampi, Kiihko kiitävän jäniksen, Senki mustan korpin kiihko, Kiihko harma'an havukan, Tätä neittä naittamahan, 20 Kaunista kadottamahan! Nosta mieli meltehille, Halu hattupurjehille, Ota hiili hiiloksesta, Kivi kuuma kiukoasta, Sytytä syän tulehen, Vatsa ilmi valkeahan, Perävieret vieremähän, Lantehet lakattamahan, Selkäsuonet soutamahan, 30 Varpahat vapajamahan, Kynnet kyttelehtämähän, Käet tänne käpyämähän, Ett'ei saisi öissä maata, Päivissä iki levätä, Näkemättä neitosemme, Tämän tytön tuntematta!
Toisin:
4. Kirki k. (niin myös seuraavissa kirki sanan kiihko sijasta). 6. Häkärä häjyn perästä, 9. K. k., koiran kiihko, 11, 12. Kohtalainen koiran kiihko, Penun kiihko p. (pöyän) a. 13. S. k. suoreampi, 15. K. k. kiihkeämpi, 24. Kuusi kuumoa kiveä, 26. Ja vatsa varistumahan, 27. Syänveret v. (nureksimahan), 28. Lautaset l. 30. V. vapisemahan (vapeltamahan), V. vapelehtamahan, 34. Eikä päivissä l.
n.
Melatar on mielivaimo Ota mielusa melasi, Käyvös mettä keittämähän, Simoa siristämähän, Pikkusessa kattilassa, Yhen sormen mentävässä; Mesi keitä, mieli käännä, Sima keitä, silmät käännä, Käännä huppu happehelle, 10 Halu toiselle tolalle! Kuin on tämä tässä tehty Navan ontevan sisässä, Niin lähelle, niin likelle Sulhaset surajamahan, Kuin on syötävä makea, Niin makea mielestänsä!
Toisin:
10. H. t. tavalle!
o.
Sukkamieli mieli käännä, Mesin käännä miehen mieli, Hau'o mieli mielettömän, Armahani armottoman; Tuli kuin turkkanen palavi, Valkeainen valvattavi, Niin on syän syttyköhön, Palakohon miehen mieli, Jott' ei saisi yöllä unta, Eikä päivällä lepoa!
25. Lempeä vierottaissa.
Pistä häijy härkimesi, Hiisi hiiliseipähäsi, Kahen rakkahan välihin, Kivi kylmä maan-alainen, Auer joulun-aikahinen, Kylmittämähän syäntä, Vatsoa vilustamahan, Erin olla toisistansa, Jott' ei tunne toinen toista, 10 Jott' ei tunne, eikä tieä, Eikä yhtehen yritä! Kolm' on kylmeä kiveä, Kolme mustoa matoa, Kolme saunan raanoksia, Joilla ma käyn välillä, Käyn kertoa yheksän, Painan syntisten syämet Erillehen toisistansa Ijäksensä, ilmaksensa, 20 Polveksensa, päiviksensä.
Toisin:
15-17. J. m. kävin v., Kävin k. y., Painoin s. s.
26. Liikalihoja karsiessa (kuohitessa ja kasvannaisissa).
Hikityttö, Hiien neito, Tule tänne tarpehesen, Laai rauta raukeaksi, Veitsi vehnän karvaiseksi; Hivuta terä hiellä, Me'en vaahella valele, Mennä rauan raastamatta, Verikin valahtamatta! Jos lihoihin lipsahtaisi, 10 Tahi vierisi verihin, Mesi hyyä rauan suuhun, Sima rauan suumalohon!
Toisin:
6, 7. Ve'en v. v., M. r. raatamatta, 8. Vierähtämättä verihin! 11, 12. M. jääköhön sijahan, S. rauan raa'antahan!
27. Linnustaissa.
a.
Metsän kultainen kuningas, Salon herra höyhenhattu, Metsän armas antimuori, Eukko höyhtehen emäntä, Metsän piika pikkarainen, Sasuneiti parviainen, Satasarjan kasvattaja, Tuhatparven tuuittaja, Saata tänne sarjojasi, 10 Noita lintuparviasi, Yli pyytäjän yheksän, Yli katsojan kaheksan, Minä olen pyytäjä ylinnä, Minä katsoja parahin, Yheksistä pyytäjistä, Kaheksista katsojista! Lennättele, löyhyttele, Tänne lintuparviasi Yöllä etsijän etehen, 20 Päivällä metsänkäviän; Saata tänne tetriäsi, Kulettele koppeloita, Tetret puikin lentäköhöt, Kuville kukertamahan, Siihen metsot mieliköhöt, Koppelot kohahtakohot! Siivet siimoilla sitele, Leperrytä lennottimet, Jalat rihmoilla jamoa, 30 Varpahat vahalla kääri, Siiven lentämättömäksi, Jalan juoksemattomaksi, Kunnes jousen jou'uttaisin, Käsikaaren käännyttäisin!
Toisin:
6. Sapuneiti p. 8. Tuhat purston t. 27. Sio siivet, jamo jalat, 31-34. Ett' ei lentohon leviä Ennenkun perille pääsen, Pyyhin pyssyni lumesta, Laain kohta laahinkihin! (Lasken kohti laukahuksen)!
b.
Salon herra, saaren vanhin, Ukko sulka, röhmäparta, Hyvä metsolan emäntä, Holohonka höyhen-eukko, Tuo sulka sulalta maalta, Höyhen lännestä lähetä, Mesirihmat riutomahan, Mesilangat laukomahan, Metiseltä mättähältä, 10 Simaisen salon sisästä; Ota virpi vitsikosta, Vaskipäinen varvikosta, Karkota lehosta linnut, Ja aja ahon takoa Leperöitä lentämähän, Jott' ei siivillä sijoa! Varvat alla vaipukohot, Lintujen lähestyessä Näille pyytöpaikoilleni, 20 Käytäville keinoilleni, Suut on silkillä sitaise, Päät on väännä väärällehen, Jott' ei pieksä pellavoita, Eikä liinoja levitä!
Toisin:
1, 2. S. h., s. paimen, Sulka-ukko r. 4. Metsän eukko kauniskarva, 13. Lennätä l. l. 15. Lintuparvet l. 18. L. lähestyvien, Linnun lennosta tulevan,
c.
Laaus Pohjolan isäntä, Annas mulle aika lintu Noista puista puhtahista, Varvuista valennehista, Kotoisiksi tuomisiksi! Siitä mä sinua kiitän, Siitä kuulua kumarran, Siit' ylennän arvoasi, Kun sa annat aika linnun, 10 Kotoisiksi tuomisiksi.
Toisin:
4. V. valantehista, Oksista ojennehista,
28. Maata pannessa.
Terve maa, terve manner, Terve manteren isäntä, Terve tervehyttäjälle! Panen maata maan luvalla, Maan luvalla, puun luvalla, Kaiken kartanon luvalla, Pyhän pellon pelkomalla, Maa hyväksi holhojaksi, Kaikkivalta vartiaksi, 10 Luoja oven lukitsiaksi, Santta salvan laskiaksi, Jesus kilpi, Maaria miekka. Maaria makuuttakohon, Jesus ylös nostakohon, Jumalata kiittämähän, Jesusta ylistämähän!
Toisin:
4. Anna m. m. l. 7. P. p. pelkunnolla, 8. H. omaksi tuttavaksi, 10, 11. L. o. sulkekohon, S. s. laskekobon, Katehien kaatajaksi, Suen saaren sortajaksi, Muist. Muutamat lukevat myös karjalle syksyllä mikonpäivän aattona yöksi navettaan otettaissa.
29. Matkalle lähtiessä.
Nouse maasta mannun eukko, Pellosta peri-isäntä, Pojan ainoan avuksi, Miehen kuulun kumppaliksi, Kanssani karehtimahan, Aisoista avittamahan, Luokista lutistamahan, Vetämähän vempelestä, Pojan kuulun kulkiessa, Ajaessa aimo miehen!
Toisin:
10. A. naimakansan!
30. Metsästäissä.
a.
Kun lähen minä metsälle, Uros korvelle kohoan, Ota metsä miehiksesi, Urohiksesi Tapio, Korpi kolkkipoiaksesi, Kumpu kumppalivaraksi; Ota miestä oppimahan, Taivon kaarta katsomahan, Otavaista oppimahan, 10 Tähtiä tähyämähän! Miesty metsä, kostu korpi, Ihastu jumalten ilma, Taivu ainoinen Tapio, Lepy lempeä emäntä; Miesty minun miehilleni, Kostu minun koirilleni, Saata miestä saarekselle, Sille kummulle kuleta, Josta saalis saatahisin, 20 Erän toimi tuotahisin, Osin päitä pantahisin, Jakoja jaettahisin!
Toisin:
2. U. k. ylenen, 13. T. kultainen T. 17. S. m. saarekkeelle, 20. Verestä ve'ettähisin,
b.
Paista Kuutar kuinen leipä, Päivätär metinen möykky, Jolla metsän miellyttelen Sekä korven kostuttelen Minun metsipäivinäni, Erän etso-aikoinani! Mielly metsä miehi'ini, Kostu korpi koirihini, Meill' on miehet lapsimiehet, 10 Ampujat alakätiset, Meillä koirat pentukoirat, Pärejouset, puuvasamat, Ei ne kauvas kannattane, Ampuvärkit ei yletä. Metsä haisko'os me'elle, Simalle salo sininen, Suovieret sulalle voille, Ahovieret viertehelle; Kukuta salo käkeä, 20 Soita metsä kanteletta, Jotta kulta kuuntelisi, Hopea tilin tekisi, Alla kuusen kukkalatvan, Alla penseän petäjän!
Toisin:
8. Tammeinen uro'ihini, 24. A. kasvavan katajan!
c.
Lepy lehto, kostu korpi Lempiä salo sininen, Minun metsät käyäkseni, Korvet kolkutellakseni; Lepy metsä miehilleni, Kostu korpi koirilleni, Lepy näillä leppösillä, Lauhu näillä lauhtehilla, Joilla ennen Luoja leppyi, 10 Lauhtui kanssa Kaikkivalta! Naita meiän miehiämme, Uuista urohiamme, Metsän mieli-tyttärille, Karvarinnoille kanoille; Eipä miesten muienkana Sileämmät silmäripset, Kuuleammat kulmakarvat, Kuin on meiän miehillämme Eikä miesten muienkana 20 Silkkiset sukan sitehet, Hopeaiset housun nauhat, Jalanheitto hempeämpi; Eikä miesten muienkana Jousi kullasta kuvattu, Hopeasta hoikat sukset, Sauvat vaskesta valettu; Eikä miesten muienkana Metsikoirat kultaisemmat, Kultaisemmat, kuulusammat, 30 Kuin on meiän miehillämme.
Toisin:
5, 6. L. meiän miehillemme, K. meiän koirillemme, 15-18. Kell' on kasvot kaunihimmat, Sinisemmät s., Koreammat k. K. o. miehellä minulla! 22. J. käänne kerkeämpi;
d.
Oi vihanta viljan eukko, Makea on maan emäntä, Lähe kanssa, käy keralla, Mun metsälle mennessäni, Käy onni osottamahan, Auta lykky löytämähän, Pane lehto liehumahan, Varvikko vapajamahan, Veä tänne viljoasi, 10 Suuremmaista, pienemmäistä, Muotoa monen näöistä, Kynttä kaikenkarvallista!
Toisin:
5, 6. K. o. ojentamahan, Ammatti avittamahan, 8. Varvikot vapisemahan,
e.
Metsän ukko halliparta, Metsän kultainen kuningas, Mielikki metsän emäntä, Miiritär metsän miniä, Nouse koivun konkelolle, Lepän lengolle ylene, Laulujani kuulemahan, Onko laulut laaulliset; Laita metsät miekka vyölle, 10 Salot kalpio kätehen, Metsät verkahan vetäise, Salot saksan palttinoihin, Hanki haavat haljakkoihin, Lepät lempivaattehisin, Hope'ihin hongat laita, Kuuset kultikin rakenna, Pane kuuset kukkapäihin, Petäjät hopeapäihin, Vanhat kuuset vaskivöihin, 20 Petäjät hopeavöihin! Pane niinkuin muinaiselta Sinun anti-aikoinasi, Minun pyytöpäivinäni Ja ammunta-aikoinani: Mun metsälle mentyäni, Salomaille saatuani, Korvelle kohottuani, Mäen päälle päästyäni, Haavat ol' hopeavöissä, 30 Koivut kultakukkasissa, Kuuna paistoi kuusen oksat, Päivänä petäjän latvat, Kuuna paistoi kuulu poika, Päivänä uros pätevä.
Toisin:
2. Havuhattu, naavaturkki, 11. Viiat v. v. 15. H. hongan oksat, 19. Pane (lyöppä) kuuset kultavöihin, 19, 20. V. hongat vaskivöille, P. hopeavöille! 20. P. tinasiloihin, Koivut kultakalkkaroihin, Tina lehville levitä! 25. M. m. mennessäni, S. saaessani, K. kohotessani, M. p. päästessäni, 30. Kannot kultakalkkaroissa, 32. P. p. posket (kärkät), 34. P. tytär p.
f.
Oi mielu metsän emäntä, Metsolan metinen muori, Mielly meiän miehi'imme, Suositu uro'ihimme, Omasi ojentamahan, Antamahan ainojasi, Mielusasta metsolasta, Tarkasta Tapiolasta! Kun kuulet minun tulevan 10 Miehen aimo astuvaksi, Heitä poies heinäkengät, Arkipaitasi alenna, Lyöte lykkyvaattehisin, Antipaitoihin paneite, Sormet kullan sormuksihin Käet kullan käärehisin, Pää kullan vipale'ihin, Tukat kullan suortuvihin, Korvat kullan koltuskoihin 20 Kaula helmihin hyvihin!
Toisin:
1. Mielotar (oi mielus) m. e. 6. A. ainoasi, 14. Lempipaitoihin p.
g.
Kummun ukko kultarinta, Havuhippa, naavalakki, Mielikki metsän emäntä, Tellervo tytär Tapion, Metsän tyttö, mielu neito, Metsän piika pikkarainen, Siniviitta viian eukko, Punasukka suon emäntä, Kaunis kankahan eläjä, 10 Anna tie, avaja portti, Lähe tietä neuvomahan, Matkoa opastamahan, Tien vieriä viittomahan, Rastia rakentamahan! Nyyrikki Tapion poika, Mies puhas punakypärä, Veistä pilkat pitkin maita, Rastit vaaroihin rakenna, Jotta tunnen tuhma käyä, 20 Outo matkata osoan, Miesten muien metsimaille, Urosten erisaloille; Hiihata hiasta miestä, Takin helmasta taluta, Lykkeä lylyn lävestä, Saata sauvan suoverosta, Poikki soista, poikki maista, Poikki Pohjolan saloista; Saata sille saarekselle, 30 Sille kummulle kuleta, Kussa kullat leikin löisi, Hopeat ilon tekisi, Kuss' on kuuset kukkapäissä, Petäjät hopeapäissä, Koivut kultakoltuskoissa, Lepät lempivaattehissa, Haavat haljakka-veroissa, Kullassa kukat kanervan!
Toisin:
4. Annikki t. T. 15. Hilli ukko halliparta, 18. R. raitoihin r. Pitkin maita, pitkin puita, 20. Äkki outo tien osoan, 31, 32. K. kulta kummat l., Hopea i. t. 34. Hongan latvoissa hopeat, 35. K. kultahelpehissä,
h.
Mielikki metsän emäntä, Metsän kuulu kullansolki, Käyvös kättä antamahan, Oikeaa ojentamahan, Näinä pyytöpäivinäni, Mun ajelu-aikoinani; Ota kultaiset avaimet Renkahasta reieltäsi, Astu aittahan mäelle, 10 Keikuttele kellarihin, Aukaise Tapion aitta, Metsän linna liikahuta, Laske kulta kulkemahan, Hopea vaeltamahan, Vasten miestä valkeata, Kovin koivun karvallista; Vaan siitä vara pitäös, Ett' ei veisi viekkahammat, Min' oon hilja hiihtämähän, 20 Verkkainen vetelemähän!
Toisin:
4. Sormia sovittamahan, 8. Nuo sinun käsikalusi,
i.
Mielikki metsän emäntä, Muori puhasmuo'ollinen, Varustellos mun varani, Kohotellos kohtaloni, Sisässä salon sinisen, Kummun kultaisen navalla; Aukaise metinen arkku, Mesilipas liikuttele, Laske juoni juoksemahan, 10 Virka vippelehtämähän, Miehen etsivän etehen, Anelian askelille! Kunp' on et kehanne itse, Niin sä pistä piikojasi, Ohittele orjiasi, Käske käskyn kuulioita! Et emäntä lienekkänä, Jos et piikoja pitäne, Sata piikoa pitäne, 20 Tuhat käskynkuuliata, Karjan kaiken kaitsiata, Metsän viljan viitsijätä, Pitäjätä pitkän lauman, Juonen suuren juohtajata. Yks' piika piä minulle, Jok on liukas liikunnolta, Tarkka toimituksillehen, Sekä aulis annollehen!
Toisin:
12. Aina käyvän a. 15. Pane palkkalaisiasi,
k.
Metsän ukko sulkkuparta, Metsän kuulusa kuningas, Kuules kuin minä sanelen, Kielikullan kiukuttelen: Päästä miestä pettehestä, Saata saalihilliseksi, Anna aitta auki olla, Antajat sisässä aitan; Aja vilja vieremille, 10 Saata riista riitingille, Jotta saalis saatahisin, Erän toimi tuotahisin, Ett' ei kukkaro kuluisi, Rahan kanta katkeaisi! Äsken ukko ukko lienet, Kun sa mulle merkin annat Anna sinnes suuriasi, Liittele lihaviasi, Kunnes pienet kasvattelet, 20 Kunnes laihasi lihotat; Anna noita, kuit' on pyyän, Joit' anelen, joit' ajelen, Anna rannan kiertäjiä, Someren sorattajia, Korven koikelehtavia, Salon siikelehtäviä, Kantajia kuulun koiven, Jalan neljän juoksioita, Käypiä kahen käpälän, 30 Kahen siiven siukojia!
Toisin:
9. A. aitta t. 12. Rahan t. t.
l.
Kummun kultainen kuningas Havuhattu, naavaparta, Kynsien kyhäeliä, Käpälien käänteliä, Avaos rahainen aitta, Viljalukko luikahuta, Laske juoni juoksemahan, Virka vippelehtämähän; Anna tulla kultaturkin, 10 Verkavillan vieretellä, Hopeaista tietä myöten, Vaskista vakoa myöten, Viljan syntymäsijoilta, Rahankarvan kasvinmaalta, Minun pyytöpaikoilleni, Käytäville keinoilleni! Ku lie virkku juoksemahan, Sitä ohjilla ohita, Suitsin suorahan pitele, 20 Jok' ei virkku juoksemahan, Lyö se virkuksi vitsalla, Rapsahuta raipan päällä, Kutkuta kukon nokalla, Kaiva kultakannuksella!
Toisin:
1, 2. Kuuritar metsän k. 5. Avaos nyt aittoasi, 5, 6. A. aittasi avara, Luinen lukkosi murenna (lukko longahuta),
m.
Ukko kultainen kuningas, Hopeainen hallitsia, Ota kultainen kurikka Tahi vaskinen vasara Hopeaisen orren päästä, Vaarnan vaskisen nenästä, Jolla korvet kolkuttelet, Salot synkät sylkyttelet, Oraviksi kuusen oksat, 10 Saarvoiksi salot sakeat! Hyvä on korpi kolkuteltu, Salo synkkä sylkytelty, Jotta koiran kohti juosta, Penun oikein osata.
n.
Ukko vanha röhmyparta, Haikea salon isäntä, Käyvös korvet kolkutellen, Syrjävieret sylkytellen, Yhtenä kesäisnä yönä, Ehtoyönä ensimäisnä; Iske ukko uutta puuta, Kamahuta kantoloita, Miekalla tuliterällä, 10 Kurikalla kultaisella, Aja vilja vieremälle, Aukeimmille ahoille, Joka niemen nippulasta, Joka korven kolkkasesta, Minun pyytöpäivinäni, Minun ahti-aikoinani!
Toisin:
2. Havuhattu, holohonka, 4. Salosyrjät (salot synkät) s. 7. Lyöppä u. u. p. 14. J. saaren kainalosta,
o.
Anna ukko uuhiasi, Oinahiasi omia, Kulettele kultiasi, Lupi luppakorviasi; Tuovos ilman tuusimatta, Varomatta vaaputtele, Lehossa lepeäjiä, Haon alla hautujia, Mättähän makoajia, 10 Ojan pohjan soutajia, Kolmin korpinotkosista, Viisin kuusin viitasista, Kullaista kujoa myöten, Hopeaista tietä myöten, Jost' on sillat silkin pantu, Sillat silkin, suot sametin, Veralla vetelät paikat, Likapaikat liissingillä, Pantu saksan palttinoilla, 20 Veran äärillä ve'etty.
Toisin:
3, 4. Laske laapi lampahasi, L. luppakorvasesi; 7, 8. L. lepeämästa, H. a. hautumasta, 17. Verkahan v. p. 17, 18. Pahat paikat palttinahan, 18. Palttinoin pahimmat paikat,
p.
Ukko kuulusa kuningas, Hopeainen hallitsia, Anna mulle ainojasi, Kanna mulle kaunojasi, Kullassa kulisevia, Hopeassa helkkäviä! Emp' on äijeä anoisi, Enkä paljon pakkoaisi: Kaksin kangasketveliltä, 10 Kolmin korpinotkelmilta, Viisin viitarantehilta, Kuusin kumpukunnahilta, Seitsemin ahon seliltä, Kaheksin kanervikoista. Vaan jos, metsä, merkin annat, Niin sano salon isäntä: "Ei tule turkkia yhestä, Kaattua kahen nahasta." Vaan kun sä satoja annat, 20 Tuhansia tukkoelet, Niin mä verkahan vetäinnen, Panen saksanpalttinoihin.
Toisin:
8. E. välttäisi vähällä: 12. K. korpikunnahilta, E. kummulta ylennä, 20, 21. T. tuppaelet, N. m. v. vetäyn,
q.
Anna ainoinen Jumala Miehelle anelevalle, Anna kynttä kymmenistä, Karvoa monennäöistä! Ei tule turkkia yhestä, Synny ei kaattua kahesta, Jos ei saatane satoja, Tuhansia tänne tuoa, Tuhat turkkihin menisi, 10 Sata kaattuhun sopisi. Ellös suuttuko Jumala, Maanpitäjä pillastuko; Toki anna aiallani, Ijälläni ilmauta, Nähä näillä silmilläni, Kämmenilläni kätellä! En sua kivistä kiitä, Enkä kannoista kumarra, Tok' en palvele pajuista, 20 Havun oksista halaja, Kynsiä minä kysyisin, Aina jalkoja anoisin, Kysyn kynnen kantajaista, Jalan jalon juoksiaista, En parasta, en pahinta, Kysyn keskikertahista. Anna ainoinen Jumala, Anna miehelle minulle, Anna kuin esi-isille, 30 Sekä suurelle suvulle, Kyllin syöä, kyllin juoa, Kyllin antoa kylälle, Päästä lasta päivän työstä, Laita illalla lepohon, Karjan käyessä kotihin, Havumetsän harmatessa!
Toisin:
17, 20. E. s. kiviltä k., E. kannoilta k. T. e. p. pajuilta, H. oksilta h. 23, 24. K. k. kantajata, J. j. juoksiata, 33. P. miestä p. t.
r.
Annikki tytär Tapion, Metsän piika pikkarainen, Utupaita, hienohelma, Vaimo valkean verevä, Kukuta metsän kuningas, Salon haltia havauta, Antamahan ainojansa, Kynttä kaiken karvallista, Soittele metinen pilli, 10 Simapilli piiperoita, Korvalle ehon emännän, Mielusan metsän emännän, Jotta kuulisi välehen, Nousisi makoamasta, Kun ei kuule kumminkana, Ei havaja harvoinkana, Vaikka ainoisin anelen. Kielen kullan kuikuttelen! Annikki avainpiika, 20 Eeva piika pikkarainen, Astu siitä aitan luoksi Luvalla ehon emännän, Heitä auki annin-aitta, Lukotta luhinveräjä! Et sä piika lienekkänä, Avainpiika et ollekkana, Jos et aittoa avane, Antane avettuasi Suuremmaista, pienemmäistä, 30 Ilman kaiken karvallista. Punalla punainen lanka Punaisella poskellasi, Veä se joesta poikki, Poikki Pohjolan joesta, Jota myöten viljan juosta, Rahankarvan kaikotella, Miehen etsivän etehen, Uron käyvän askelille!
s.
Tyytikki Tapion neiti, Metsän piika pikkarainen, Aukaise Tapion aitta, Luinen lukko luikahuta, Mielusassa metsolassa, Tarkassa Tapiolassa, Että vilja virtoaisi, Metsän karja karkoaisi, Näille pyytöpaikoilleni, 10 Käytäville keinoilleni! Kun ei liene tännempänä, Niin tuo maalta tuonnempoa, Pohjan pitkästä perästä, Laajoilta Lapin saloilta; Puhalla punainen lanka, Sinilanka siuvahuta, Poikki Pohjolan joesta! Kun ei siitä kyllin liene, Hakkoa metinen haapa 20 Metiseltä mättähältä, Tyvi työnnytä suvehen, Latva laske pohjosehen, Jota myöten juonen juosta, Ravata rahan-alaisen, Tulla suurta, tulla pientä, Tulla keskikertahista, Viljoa monenmotuista, Kynttä kaiken karvallista, Miehen etsivän etehen, 30 Miehen kainun käytäville!
Toisin:
4. L. lukkosi murenna, 20. Metisellä kirvehellä, 30. M. käyvän kainalohon!
t.
Metsän tyttö, mieli neito, Tuulikki tytär Tapion, Aja vilja vieremähän, Metsän linnan liepehiltä, Juoksuttele, jou'uttele, Minun onneni etehen; Kun vilja uralle saapi, Tupita uroa myöten, Pane kaksi kämmentäsi, 10 Ne on aiaksi aseta, Kahen puolen kaiteheksi, Jott' ei vilja vieprahtaisi, Metsän karja kaaprahtaisi, Tiepuolehen poikeltaisi! Kun hän katsovi ylitse, Silloin aitoa ylennä; Kun hän katsovi alatse, Silloin aitoa alenna; Kun ei vilja vieremällä, 20 Silloin aita annollansa; Josp' on vilja vieprahtaisi, Tiepuolehen poikeltaisi, Tielle korvista kohenna, Saata sarvista uralle! Hako on eessä matkallahan, Sepä syrjähän syseä, Puita tiellä poikkipuolin, Ne on katkaise kaheksi; Aita vastahan tulevi, 30 Kaa'a aita kallellehen; Joki joutuvi etehen, Puro tiellä poikitellen, Silkki sillaksi sivalla, Punaverho portahaksi, Jota myöten juonen juosta, Polullehen poikkeuta; Saata poikki salmistaki, Vetele vesien poikki, Pane pursto purjeheksi, 40 Seipo selliksi rapaja!
Toisin:
23. T. ohjilla osota, Saparosta tielle saata, 34. Punapontta p.
u.
Tuulikki tytär Tapion, Korven kuulusa korea, Pieni tytti Pihlajatar, Tuometar tytär typerä, Hongatar hyvä emäntä, Salokaarron kaunis vaimo, Ota vitsa vitsikosta, Hongan oksa hongikosta, Aja vilja vieremille 10 Etehen pojan poloisen! Kun ei täy'y tännempänä, Etsiös eteämpätä, Synkiltä Lapin saloilta, Pohjan penkeren perältä, Kuhavuoren kulman alta, Kuusivaaran kukkuralta, Sivutse Imantrajärven, Turjan tunturin rajalta, Tänne on maatki kaltosammat 20 Tänne veetki vuotusammat, Tänne tiet ojenteleikse, Tänne vierevät veräjät.
v.
Pohjan tyttö, viljaneiti, Maan tyttö, Manalan neiti, Tuovos vilja tuonnempata, Saata tälle saarekselle, Ilman haaralta sa'alta, Tuhat ilman tutkamelta, Pohjan pengertä piellen, Lapin kantta kallistellen, Ylitse katehen mielen, 10 Pahansuovan sormen päitse; Ota vitsa viiakosta, Koivu korven notkelmasta, Sillä vitso viljoasi, Karkottele karjoasi, Suuta suitsilla ylennä, Osottele ohjaksilla, Jok' on jäykkä juoksullehen, Laiska laskemaisillehen, Lyö se virkuksi vitsalla, 20 Rapahuta raipallasi, Kiiätä kivenmujuilla, Papeloilla paa' perästä!
Toisin:
7, 8. Pohjan pitkältä perältä, Mailta ristimättömiltä, 10. P. miehen luonnon p. P. miehen mielen paitsi; 11, 12. O. v. viittä syltä, K. kolmea tapoa, 16. Päätä päitsellä korota, 18. Tahi laiska laukallehen,
x.
Vitsäri vireä vaimo, Tellervo tytär Tapion, Ota piiska pihlajainen, Katajainen karjan ruoska, Takoa Tapion vaaran, Tuomivaaran tuolta puolen, Jolla arkoja ajelet, Nuorisia nouattelet! Jok' on jäykkä juoksemahan, 10 Sekä laiska laskemahan, Sitä virkuta vitsalla, Kaiota kariperällä, Jotta vitsa vinkaisevi, Pajun latva parkaisevi; Sivaise sivua kohti, Tahi laske lautaselle, Ele otsahan osota, Päälakehen paukahuta!
Toisin:
2. Annikki t. T. 8. Leperitsat lennättelet!
y.
Metsän tyttö, mielineito, Yön tyttö, hämärän neito, Pitkän puhtehen pitäjä, Valvoja ani varainen, Miellyttele metsiäsi, Kostuttele korpiasi, Laita kulta kuontaloihin, Pane vaski vartaloihin, Ketreä punainen rihma, 10 Sinilanka siuvahuta, Kultaisesta kuontalosta, Vaskisesta vartalosta, Se veä jokien poikki, Lävitse salon sinisen, Veä lännestä itähän, Luotehesta lounahasen, Jota myöten viljan juosta, Metsän karjan kaapsahella, Juosta kullaisna käkenä, 20 Hopeaisna sykkyränä, Läpi viian, vilmeikön, Kangasten, kapeikkojen, Läpi soien, läpi maien, Läpi korpien kovien, Ilman tieltä eksymättä, Poikkeamatta polulta!
Toisin:
4. Rievän rihman ketreäjä, 11, 12. Hopeaisella rukilla, Vaskisella värttinällä,
z.
Metsän eukko kauniskarva, Sa'an korven kultakassa, Metsolan metinen neito, Metsän ukko hippaparta, Nyrkytär Tapion akka Ja itse metsän Tapio, Pinneys Tapion poika, Ele piä, ele pinna: Sinun on Ristus ristinynnä, 10 Kaikkivalta kastanunna, Keskellä metsän ketoa, Metsän viljan viitsijäksi; Tuo mulle metsän olutta, Metsän mettä juoakseni, Metsäss' on olutta paljon, Metsässä mesi makea, Sen minä näjin toeksi Nuorna miesnä ollessani. Työnnä juonet juoksemahan, 20 Metsän viljat vieremähän, Anna tulla tuusimatta, Varomatta vaaputella, Miehen etsivän etehen, Anelian askelille!
Toisin:
1. M. muori muotokaunis, 8. E. p., e. pinnei (pinne):
aa.
Lavekämmen Pohjan eukko, Laaus Pohjolan isäntä, Sinisirkku Pohjan neito, Pohjan tyttö, Pohjan poika, Hyypiö, hyvä emäntä, Varvutar, valio vaimo, Virkuttele viljoasi, Karkottele karjoasi, Metsästä makoamasta, 10 Haon alta hautumasta, Lehosta lepeämästä, Nurmelta nukahtamasta, Pane juonet juoksemahan, Metsän viljat vieremähän, Laita hirvet hiihtämähän, Jalopeurat jaksamahan, Sääret säikälehtämähän, Kynnet keikelehtämähän, Minun pyytöpaikoilleni, 20 Näille saalissalmilleni; Anna tulla tuuheasti, Vikevästi viiletellä, Pitkin soita, pitkin maita, Pitkin pitkiä jokia, Metsän tihkeän lävitse, Halki harsujen salojen, Halki varvikkomäkien, Poikki vuorten korkeitten; Sitten tänne saatuansa, 30 Matkan päähän päästessänsä, Ututyttö, neito terhen, Lehtisilmä, haahen lanka, Seulo seulalla utua, Terhenistä tepsuttele, Otuksen otsan etehen, Päässä askelen yheksän, Terhen silmille sivalla, Utu laske päälaelle, Kunnes jou'un jousissani, 40 Vasamoissani varaun!
Toisin:
1. Siniviitta P. e. 18. K. kyttelehtämähän, 34, 35. T. tellittele, Vitjan vierivän e. 37, 38. U. silmille sivalla (sipaise), Terhen korville karista, 40. Asettaun ampumahan!
bb.
Metsän sulho kultahattu, Juonetar metsän emäntä, Kulettele kultiasi, Käyttele hopeitasi, Minun pyytöpaikoilleni, Näille saalissalmilleni, Parahinta parvestasi, Juoleinta joukostasi, Sinisen salon sisästä, 10 Maksankarvaisen malosta, Kuhavuoren kukkuralta, Paksuvaaran paltehelta, Korvalta Imantrokosken, Kanasaaren kainalosta; Ota vitsa Viitasesta, Koivu korpinotkosesta, Laske juoni juoksemahan, Rahankarva katkomahan! Jok' on jäsmä juoksemahan, 20 Sitä vihmerrä vitsalla, Koivun oksalla ojenna, Ku on virkku juoksemahan, Suuta suitsilla ylennä, Nosta päätä päitsilöillä! Anna tänne riistan juosta, Rahankarvan karkaella, Tänne on maatki kaltosammat, Tänne ilmat lauhkeammat, Tänne juoksevat joetki, 30 Tänne ve'et lankeavat!
Toisin:
2. Kuippana metsän kuningas, 13. Takoa Imantrojärven, 17. Laita riista laskemahan, 21. K. o. osoa,
cc.
Kuippana metsän kuningas Metsän hippa halliparta, Aukaise rahainen aitta, Metsän linna liikahuta, Visko villavihkojasi, Viisin villavihkojasi, Kuusin karvakuontalolta, Seitsemin salon sikoja, Metsästä metsän hyviä, 10 Maalta maan parahimmia, Haon alta hallipäitä, Kiven alta kirjapäitä, Mättähän makoajia, Nurmen nukkerehtioita, Veen väljän soutajia, Jokien melastajia, Miehen etsivän etehen, Uron käyvän tienohille! Kun ei lie saloilla näillä, 20 Tuovos toisilta saloilta, Veä Virosta, tuo Turusta, Kiikkalasta, Kaakkalasta, Pimeästä Pohjolasta, Lapin sysmiltä syviltä, Ylitse salon yheksän, Kautta kankahan kaheksan; Veä vettenki takoa, Jou'uta jokien poikki, Takoa Tanikan linnan, 30 Turun linnan tuolta puolen, Viien Viipurin väliltä, Kuuen kirkon kuuluvilta, Muotoa monennäöistä, Kynttä kaiken karvallista!
Toisin:
1. Kuihkamo m. k. 5, 6. V. villamyttyjäsi, 15. V. viljan s. 18. U. k. askelille! 24. L. laajoilta saloilta, 29. T. Tapion l.
dd.
Metsän Nitti, metsän Nätti, Metsän kultainen kuningas, Metsän akka armollinen, Metsän eukko ennellinen, Metsän tyttö tyynykäinen, Metsän poika ponnellinen, Lepy meille leppeäksi, Lauhu meille lauheaksi, Veä vilja vieremille, 10 Metsän karja kaaheille, Näille aukeille akoille, Pienille petäjiköille, Korkeille koivikoille, Mataloille haavikoille!
Toisin:
9, 10. Su'i kultainen sukasi, Vaskiharja harjaele,
ee.
Salon poika rautasauva, Virpus on Tapion poika, Jok' olet pantu paimeneksi, Metsän karjan kaitsiaksi, Juonen suuren juontajaksi, Rahakarvan katsojaksi, Katso karja kaunihisti, Juoha vilja joutusasti; Astu aittahan mäelle, 10 Aukaise rahainen aitta, Laske vilja valloillensa, Saalis maille saapuville, Minun pyytöpäivinäni, Minun ampu-aikoinani! Jos ei vilja virtoaisi, Miehen etsivän etehen, Lyö se virkuksi vitsalla, Heitä helmiruoskasella, Sävähytä säikälettä, 20 Komahuta konkeloa, Pane luut lotajamahan, Sääret säikälehtämähän!
Toisin:
1, 2. Nyyrikki Tapion poika, Mies puhas punakypärä, 2. Vilpus o. T. p. 18. H. helmipaattehella, Nahkaruoskalla napauta,
ff.
Hiien poika pikkarainen, Sälön hyvän hyppeäjä, Ota kultakannuksesi, Hopeaisen orren päästä, Kultaisesta lippahasta, Vaskisesta vakkasesta, Sillä kutkuta kuvetta, Sekä kaiva kainaloita, Saata juoni juoksemahan, 10 Vilja vippelehtämähän, Kohti miestä pyytäveä, Kohti konstia urosta, Vaskisissa valjahissa, Kultaisissa koltsasissa!
Toisin:
2. Selän h. h. 12. Vasten vaimon kannettua,
31. Niukahuksissa, luu- ja suonivioissa.
a.
Itse ilmoinen Jumala, Itse Henki, Herra Jesus, Valjastele varsoasi, Kohentele korjoasi, Itse istuite perähän, Aja kirjokorjinesi Läpi luien ja lihojen, Läpi suonten soljuvaisten, Liitä luu lihoa myöten, 10 Suoni suonen päätä myöten, Heitä kulta luun lomahan, Hopea lihan välihin, Liha luun litistymähän, Veri suonen sortumahan! Mist' on luu luhoksi mennyt, Siihen luuta lukkoele, Mistä liikkunna lihoa, Siihen liikuta lihoa, Mistä suonta sorkahtanna, 20 Siihen suonta solmiele, Mistä verta veihlähtännä, Siihen verta vierettele, Mistä kalvo katkennunna, Kalvo päälle kasvattele; Sijallensa siunaele, Asemellensa aseta, Luu luuhun, liha liha'an, Jäsenet jäsenihinsä, Sijallensa entiselle, 30 Paikallensa muinaiselle, Sijan tuntumattomaksi, Paikan nuurumattomaksi!
Toisin:
3. V. varsojasi, Rakentele ratsuasi (ratsujasi), 7. L. luun, läpi l. (jäsenen), 11-14. Luo hopea l. l. Kulta suonen sortumahan, Luu lihan l., Suonet s. solmelohon! 18. S. paina palliota, 19. M. suonet solkahtanna, 21. M. t. vierähtännä,
b.
Neitsy Maaria emonen, Muori puhasmuo'ollinen, Tule tänne tarvittaissa, Käy tänne kutsuttaessa, Luita luikare käessä, Likapalli parmahilla, Suonisykkyrä sylissä, Kalvovakka kainalossa! Mist' on luuta luikahtanna, 10 Siihen luuta luikahuta; Mistä liuskannut lihoa, Siihen liittäös lihoa; Missä suonet sortununna, Siihen suonia sovita; Mistä verta vuotanunna, Siihen verta vuoattele; Missä järkkynnä jäsentä, Siihen järkytä jäsentä; Kussa kalvo katkennunna, 20 Siihen kalvoa kapaise; Pivolla lihoa liitä, Kanna verta kahmalolla, Suonet solmuhun rapaja, Valtapaikat vaimentele, Puuttele netoisin neuloin, Silkkiniisin nypläele, Noita suonen sortumia, Sekä kalvon katkelmia; Ota silkkisi sininen, 30 Pantasi tulipunainen, Sio sillä silkilläsi, Punaisella pannallasi, Verho päivällä vetele, Yöllä kalvo kasvattele, Alta aivan terveheksi j.n.e.
Toisin:
5, 6. Kontti luita olkapäällä, Lihapallinen povessa, 7. Suonisommelo s. 9, 10. M. o. l. luiahtanna, S. l. luiahuta; 11. M. liitynnä (liistynnä) l. M. liha liipahtanna (liikahtanna), 20. S. k. kapuile (kalvo kasvattele); 21. P. l. pistä, 23. S. solmulle rakenna, 25, 26. P. punaisin n. Sulkkurihmoin suikuttele, 26. Silkkirihmalla sitaise, 31. S. silkkilangoillasi,
c.
Tule impi ilman päältä, Neiti taivahan navalta, Venehellä vaskisella, Kuutilla kuparisella; Soutele simaisin airoin, Mesipursin puuhaele, Kahen puolen rauan raannan, Teräksen tekovihojen; Soua suonista venettä, 10 Luuvenettä luikuttele, Läpi luun, läpi jäsenten, Läpi liikkumalihojen, Soua luun lomia myöten, Jäsenten rakoja myöten, Luu soua kivuttomaksi, Liha nuurumattomaksi! Jatkele lyhyet suonet, Lyhentele liian pitkät, Sijallensa suonet laita, 20 Päät kaikki tasoin pannos, Suutatusten suuret suonet, Pienet suonet pääksytysten, Limitysten liutasuonet, Valtasuonet vastatusten; Siit' ota utuinen neula, Sulkkuniitti neulan päässä, Ompele utuisin neuloin, Tinaneuloin tikkaele, Päitä suonten solmiele, 30 Silkkinauhoilla sitele!
Toisin:
1, 2. Neitsy Maaria emonen, Tule tänne taivahasta, 4. Purrella punaperällä; 10. Luista purtta l. Jäsenistä järkyttele, 20. Asemellensa aseta, 21. Suutatuksen s. s. Suuret suonet suuksottain (suuta suin), 22. P. s. pääksyttäin (päätä päin, päällittäin), Perätysten pienet suonet, 24. V. vastakkaisen, 25. Ota neulasi omasi, 28. Nahkaneuloin nappaele (nauvuttele),
d.
Sorea on suonten vaimo, Suonetar sorea vaimo, Soma suonten kehreäjä Sorealla kehrinpuulla, Kultaisesta kuontalosta, Vaskisella värttinällä, Suonikankahan kutoja Suppusessa loukkosessa, Tule tänne tarvittaissa, 10 Käy tänne kutsuttaessa, Suonivyhti vyösi alla, Kalvokääre kainalossa, Suonia sitelemähän, Päitä suonten solmimahan, Haavoissa halennehissa, Reijissä revennehissä!
Toisin:
3. Tuo suonia kehreävi 7. Suonikangasta kutovi 12. Kalvokannu k.
e.
Punaposki Tuonen poika Punaise punainen nuora Vasten reittäsi vasenta, Alta oikean kätesi, Jolla uutta ummistaisin, Vetäisin veristä kiinni, Suonet yhtehen sitoisin, Päät on suonten solmeaisin! Kun en oikein osanne 10 Veteä veristä kiinni, Itse suonia sitele, Päitä suonten sommittele, Suonet soutamattomiksi, Veri vuotamattomaksi!
Toisin:
5. J. u. ompeleista, 12. P. s. sorruttele,
32. Oinaan ja pukin pukkimissa.
Santta Katriina emonen, Käy tänne kepein kengin, Sukin mustin muikuttele, Sukin valkein vaella, Punapauloin painattele, Sinirihmoin riuottele, Katso luota luomoasi, Tyköä tekemätäsi: Oinaspa kipokaponen 10 Jo teki tihua työtä, Rupesi rumille töille, Painui töille törkeille.
Toisin:
9. Vohlapa (pukkipa) k. 9-12. Poikasi teki pahoa, Lapsesi tihua työtä.
33. Olutta pannessa.
a.
Mehiläinen liukas lintu, Nurmen kukkien kuningas, Lennä tuonne, kunne käsken, Kunne käsken ja kehotan, Meri pitkin, toinen poikki, Kolmas on vähän vitahan, Saarehen selällisehen, Luotohon merellisehen, Siell' on neiti nukkununna, 10 Tinarinta riutununna, Nurmelle mesinukalle, Mesipellon pientarelle, Sivulla simainen heinä, Mesiheinä helmassansa; Pistä siipesi simahan, Kielesi tyvin metehen, Tuo simoa siivessäsi, Mettä kielen kantimessa, Heleästä heinän päästä, 20 Kukan kultaisen kuvusta, Oluelle happaimeksi, Nousteheksi nuoren juoman!
Toisin:
13, 14. Kupehella kultaheinä, Vyöllänsä hopeaheinä; Omp' on heinä kolmisyrjä, Se on neien päärivoilla, Kupehella kuivettunna, Pääaloilla paisuhtunna, (Siin' on viljalta simoa, Siinä mettä mielen määrin); Vert. Kal. XX: 345-374.
b.
Näätäseni, lintuseni, Rahankarva kaunoiseni, Mene tuonne, kunne käsken, Kunne käsken ja kehotan, Pohjan peltojen perille, Lapin lasten tanterille, Jossa tammat tappelevat, Orihit tasan panevat; Kourin hiivoa kokoa, 10 Käsin vaahtea valuta, Suusta tamman tappelevan, Tasan ottavan orihin, Oluelle happaimeksi, Kaljalle kohottimeksi!
Toisin:
8. O. ojentelevat; Tasan ottavat orihit; Vert. Kal. XX: 281-290.
c.
Oravani, lintuseni, Ottopoikani omani, Käyppäs käytettä kylästä, Hapatusta naapurista, Salo poikki, toinen pitkin, Kolmas on vähän vitahan, Mielusahan metsolahan, Tarkkahan Tapiolahan; Siell' on kolme korpikuusta, 10 Petäjäistä puuta neljä, Nouse kuusehen norolla, Petäjähän kankahalla, Käpy pure käyessäsi, Kanna kaksi kynnessäsi, Oluelle käytteheksi, Kaljalle kohottimeksi!
Toisin:
2. Orpolapseni omani, Vert. Kal. XX: 213-224.
34. Onnen puolesta.
Anna Luoja, suo Jumala, Anna onni ollakseni, Suo rauha eleäkseni, Hyvin ain' asuakseni, Oman pellon pientarella, Kaiken kartanon navalla, Iltapäiväni iloksi, Aamupäivän armahaksi; Ole puolla poikiesi, 10 Aina lastesi apuna, Aina yöllisnä tukena, Päivällisnä vartiana, Vihoin päivän paistamatta, Vihoin kuun kumottamatta, Vihoin tuulen tuulematta, Vihoin saamatta satehen, Pakkasen palelematta, Kovan ilman koskematta! Aita rautainen rakenna, 20 Kivilinna liitättele, Ympäri minun eloni, Kahen puolen kartanoni, Maasta saaen taivosehen, Taivosesta maahan asti, Asukseni, ainokseni, Tuekseni, turvakseni, Jonka turvin työt tekisin, Varan vettä souteleisin, Ett' ei liika liioin söisi, 30 Vastus viljalta vetäisi!
Toisin:
8. Aamuhetken a. 21, 22. Y. m. elosta (kotini väkeni), K. p. kartanosta (kaasoani, kansastani), 22. Oman kaiken k.
35. Oravia pyytäissä.
a.
Annikki tytär Tapion, Simasuu Tapion neiti, Lyykistäite lypsämähän, Asetaite antamahan, Minun pyytöpäivinäni, Ajelenta-aikoinani; Ava auki aitan ukset, Luhin ukset longottele, Heitä oksalle osani, 10 Konkelolle kohtaloni, Viisin viitatuhjoloista, Kuusin korpikumpuloista, Seitsemin salon seliltä, Kaheksin katajikoilta, Minun kohti koiriani, Koiriani, miehiäni, Laita koira haukkumahan, Sapakka sanelemahan; Viritä punainen lanka, 20 Sinilanka siuvahuta, Jota myöten nuolen nousta Otsahan orava-poian, Kärsähän kävynpurian, Sinivillan sieramihin!
Toisin:
2. Eeva piika pikkarainen, 3, 4. Lyykistyös (-stäös) l., Asettuos a. 18. Satikka s.
b.
Mielikki metsän emäntä, Puhas muori, muoto kaunis, Anna mulle ainojasi, Kanna mulle kaunojasi, Osottele mun osani, Kohti käännä kohtaloni, Ett' ei veisi viekkahammat, Etevämmät ennättäisi; Nosta orrelle osani, 10 Kometolle kohtaloni, Pirahuta pienet kynnet, Karvat hienot hermahuta; Kukuttele koiriani, Haukuta hakioitani, Sisällä salon sinisen, Korven kultaisen koissa, Ele haukuta havuja, Kuusen oksia kukuta, Haukuta havun alaista, 20 Kuusen oksan istujaista; Luo löyly eteämpätä, Kanna vainu kaukoaki, Vilullaki, vihmoillaki, Tuiskuillaki, tuulillaki, Jotta koiran kohti juosta, Penun julki julkotella, Mielusassa metsolassa, Tarkassa Tapiolassa!
Toisin:
22. K. v. kaukempata, 24. Säilläki, satehillaki,
c.
Mielikki metsän emäntä, Metsän armas antimuori, Metsolan metinen neiti, Metsän kultainen kuningas, Anna mulle ampumista, Anna kynttä suurempoa, Anna kynttä pienempeä, Kynttä keskikertahista, Komahuta kumpuroita, 10 Oravat orolle saata, Rahat rannalle ajele, Jotta saisin sauvoin lyöä, Käsin, koprin kuopotella! Kun en saane sauvoin lyöä, Itse oksille osota, Itse kaarta kannattele, Pysyttele pyssyäni, Jotta ampua osaisin Oravaisen oksaselta, 20 Metsän kissan kiikkuselta, Millä maksan maarahani, Verokuittini kuletan.
36. Painajaista vastaan.
Rahko rautasaappahassa Kiertävi kivistä vuorta; Pane Rahko painajainen Alle orren, alle parren, Alle rautaisen katoksen, Alle kellon kielettömän! Kun ei siitä kyllin liene Eikä tuostana totelle, On minulla mittaporkka, 10 Puntari peräni alla, Omp' on säkki pääni alla, Säkki alla, toinen päällä, Johon pane painajaiset, Hiien kuoliat kokoa!
Toisin:
13, 14. J. panen p., H. k. kokoan!
37. Paiseissa ja ruveissa.
a.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Ketreä sininen lanka Kultaisesta kuontalosta, Laske lanka taivahasta, Päältä pitkän pilven rannan, Jolla ma ruhon rupia, Jolla painan paisumia, Alennan yleneviä 10 Sormella nimettömällä, Ihosta imentolaisen, Emon tuoman ruumihista! Puuhun puhkat kasvakohon, Puuhun puhkat, maahan mahkat, Vesoihin, vesikerähkät, Verinäppylät näreihin, Eikä ihmisen iho'on, Emon tuoman ruumihisen!
Toisin:
4. Sinisestä k. 15, 16. Näreihin verinärämät, V. kivihin,
b.
Ruskea rupien neito, Paha paisetten emonen, Sivalla sialta kärsä, Varsan tantari tavota, Jolla ruskutat rupia, Jolla painat paisehia, Tämän ihmisen ihosta, Emon tuoman ruumihista; Poimi pois pahat rupisi, 10 Vie ne maalle marjoiksesi, Suolle marjamättähiksi, Maalle mansikattomalle, Rupi suussasi suloa, Märkä keitä kielelläsi!
Toisin:
1, 2. R. r. seppä, P. p. kuningas, 2. P. p. emäntä, 7. Ihosta elävän miehen, 10. V. n. m. mansikoiksi,
c.
Pullitar punainen neito Puno nuoroa punaista Vasemella polvellasi, Jolla juuria sitoisin, Rupia rutistaessa, Paisehia painellessa!
Toisin:
3. Punaisella p.
d.
Paha on olla paisehissa, Vaiva vammoissa eleä; Vaka vanha Väinämöinen, Tietäjä ijän-ikuinen, Melasi merestä nosta, Lapiosi lainehesta, Jolla ruhtoat rupia, Äkämiä ähmittelet, Ihosta imento raukan, Emon tuoman ruumihista.
Toisin:
5. Nosta miekkasi merestä, 7, 8. Rupia rutistamahan, Paisehia painamahan,
38. Pakkasta vastaan.
a.
Pakkanen Puhurin poika, Talven poika hyytämöinen, Ele kylmä kynsiäni, Vaai varpahuisiani, Ele päätäni palele, Ele koske korviani, Kyll' on sulla kylmämistä, Paljoki palelemista Ilman ihmisen ihotta, 10 Emon tuoman ruumihitta! Mene kylmä kyiset pellot, Kylmä soita, kylmä maita, Palele vesipajuja, Pane haavan pahkuroita, Koivun juuria kolota, Närehiä näykkäele; Kylmä kuumia kiviä, Palavia paateroita, Rautaisia kallioita, 20 Vuoria teräksisiä, Vuoksen koskea kovoa, Imatrata ilkeätä, Meren Pohjan partahia, Äärettömän äprähiä, Kurimuksen kulkun suuta, Kinahmia kauheita!
Toisin:
1, 2. P. Pusurvin (Näservän) p. T. p. hyyelmöinen (hyyhetyinen), 2. Talvipoika hyyheröinen, 4. Elekä kohmo kopriani, 11. Ennen kylmä Kiiron koski, 13. Palele pahat pajukot, 17. E. kylmiä (kuivia) k. 22 1/2. Ilman tilkan tippumatta, Pisaran pirahtamatta, 26. K. ilkiöitä!
b.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Tuo mulle utuinen turkki, Kanna villan karvallinen, Jolla tuima turveleime, Ett' ei pakkanen palele; Tulta tunge sukkihini, Hiilirätyt rättihini, Pakkasen palelematta, 10 Kovan ilman koskematta! Tuo tänne utuinen pilvi, Kanna kaaren karvallinen, Lakka lämmin läikähytä, Utu soille, utu maille, U'uss' on hyvä eleä, Terhenessä tienaella, Pakkasen palelematta, Kovan ilman koskematta; Jos vielä vioille saisi, 20 Muru kuuta, toinen voita, Pakkasen palelemille, Kovan ilman koskemille!
39. Peuraa pyytäissä.
Poron on synty Pohjosessa, Vilja on laskettu Lapista; Kasvoi sarvet kallioiset, Kippuraiset, käppyräiset, Poron oivasta otsasta, Poron päästä pättävästä; Pohjan akka kynsikyttä, Kynsikyttä, luu-hamara, Kynsien kyhäeliä, 10 Käpälien käänteliä, Aukaise rahainen arkku, Viljan lukko luiahuta, Laske vilja vieremähän Pojan pyytäjän poluille, Pohjan peltojen periltä, Lapin lannan lappeasta, Minun pyytöpaikoilleni, Käytäville keinoilleni!
Toisin:
7, 8. P. a. kynsikykkä, Kynsikykkä l.
40. Pistostaudissa.
a.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Tuovos kultapihtimesi, Hopeaiset hohtimesi, Joilla puran puuttehia, Joilla päästän päättehiä, Syämestä syyttömästä, Vatsasta viattomasta! Kun ei siitä kyllin liene, 10 Itse ilmoinen Jumala, Itse ilman Herra Jesus, Pihet pilvistä lähetä Alta taivahan atulat, Teräsleuvat, vaskivarret, Jolla nostan noian nuolet, Keion keihä'ät ylennän, Ihosta alastomasta, Vallan vaattehettomasta! Jos viel' ei apua saisi, 20 Tule Luoja loitsemahan, Kaikkivalta katsomahan, Jumala puhelemahan, Pirulaisen pistoksille, Kehnon keihä'än nenille; Tuovos tuolta voitehia Päältä taivahan yheksän, Kultaisessa kuppisessa, Hopeaisessa va'issa, Jolla voian voipunutta, 30 Pahoin tullutta parannan!
Toisin:
13. Atulat alinomaiset, Pihet Pilvelän pajasta, 15, 16. J. nouan n. nuolen, K. keihä'än y.
b.
Oi Ukko, ylijumala, Mies totinen, toimellinen, Alla taivahan asuja, Päällä pilvien pysyjä, Pihet pilvestä pirota Käteheni oikeahan, Joill' on varret maanmatoiset, Terät kirjokäärmehiset! Niillä nostan noian nuolet, 10 Veän pois veriset äimät, Ihosta imehno raukan, Karvoista kavon tekemän.
Toisin:
8. T. käätty käärmehiset!
c.
Itse seppä Ilmarinen, Takoja ijän-ikuinen, Teeppäs pihet pikkuruiset, Atulat ani-vähäiset, Jolla nouan Lemmon nuolen, Verisen vetäisen veitsen, Ihosta imento raukan, Emän tuoman ruumihista! Tämä ei mies manalle joua, Tukka pitkä tuonelahan, Ilman tau'in tappamatta, Oman surman ottamatta.
Toisin:
11. Oiva t. t.
d.
Akka Manteren alainen, Poika pellon pohjimmainen, Tule luota katsomahan, Likeltä tähyämähän, Ett' ei surma liioin söisi, Tauti viljalta vitaisi; Polvillasi ponnistaite, Kyntymäisillä kykene, Noian nuolta nostamahan, 10 Piiliä peruuttamahan; Tartu hampahin takaisin Noian nuolen nystyrähän, Pirun piilien perähän, Kun ei tuostana totelle, Nosta maasta miehiäsi, Mannusta urohiasi, Miehen ainoan avuksi, Yksinäisen ympärille!
Toisin:
4. Tyköä t 12. Hiien (Lemmon) n. n.
e.
Akka Pohjolan sokea, Ulappalan umpisilmä, Tule nuolet noutamahan, Keihä'ät kerittämähän, Ampurauat raastamahan, Äkähät erottamahan, Ihosta alastomasta, Varsin vaattehettomasta! Ja kun ei totelle tuosta, 10 Omp' on ukko Pohjan maalla, Kivikynsi, rautahammas, Se on nuolien vetäjä, Keinojen kehitteliä, Äkähien ällyttäjä; Tule ukko ottamahan, Kivikynsi kiskomahan, Teräsleuka tempomahan, Rautahammas raastamahan, Tule noua noian nuolet, 20 Keion keihäät keritä, Kivisillä kynsilläsi, Rautaisilla hampahilla, Pistoksilla pistämästä, Lähöksillä läätämästä; Nuolet katkaise kaheksi, Keihäs kolmeksi murenna, Käännä kärki käppyrähän, Nenä sylttyhyn syseä!
Toisin:
1. Portto P. (Akka Väinölän) s. Eukko P. emäntä, 21. Leuvoilla teräksisillä, 26. Rauta ruttuhun rutaise, 28. Terä s. s.
f.
Tule akka Pohjolasta, Tule tänne tarvittaissa, Okahia ottamahan, Vaarnoja vetelemähän, Keihoja kehittämähän, Ailahia appamahan. Emon tuoman ruumihista, Immin kantaman ihosta; Kun eipä totelle tuosta, 10 Omp' on seppo Pohjolassa, Tule seppo Pohjolasta, Pikku pihtiset käessä, Joilla ottelen okahat, Joilla vaarnoja vetelen, Ihosta imento raukan, Vaivaisesta vartalosta!
Toisin:
3. Äkäitä o.
g.
Omp' on kokko Turjan maalla, Joll' on kelpo kourottimet, Viis' on kynttä varpahissa Kuni viisi viikatetta, Suu sen on tulen palava, Kita kiiran lämpiävä, Silmät selvät siiven päässä, Näkimet kynän nenässä; Tule kokko Turjan maalta, 10 Laskeu Lapista lintu, Sie olet iskiä ikuinen, Tule iske tuokin isku, Iske yksi kyntyesi Kivehen alaperähän, Toinen koprasi kohota, Iske keion keihä'äsen, Äkähäsen Äijön poian, Nuolen nystyjen nenähän; Veä pois verinen nuoli, 20 Tempaise terävä äimä, Miehestä mölyävästä, Urohosta uhkavasta!
Toisin:
1. O. o. k. koillisessa, 7, 8. S. sill' on s. alla, Katsimet k. n. 8. N. selän takana; 11, 12. Tule nuolet nyhtämähän, Äkähät erottamahan, 13. I. y. kynsiäsi 15, 16. Iske toinen kyntyesi Keion keihä'än terähän, 20-22. Sian harjakset sivalla, Karvasta iso kapehen, Vaivaisesta vartalosta!
h.
Ota Piru pistoksesi, Keitolainen keihä'äsi, Urohosta ohkavasta, Miehestä mökisevästä; Mit' oot tyvin työntänynnä, Latvoin poies lappaele; Mitä latvoin laskenunna, Tyvin poies työnnyttele! Ammu tuonne nuoliasi, 10 Keikuttele keihojasi, Ammu Pohjolan perähän, Lapin maahan laakeahan, Hirven hienoihin lihoihin, Petran pienen palleahan! Kun ei siitä kyllin liene, Ammu tuonne ammuksesi Vuorehen terässekahan, Rautaisehen kalliohon; Ammu päälle pilven longan, 20 Mustan pilven pikkaraisen, Reunahan punaisen pilven, Maksankarvaisen malohon, Jost' ei pääse päivinänsä, Selviä sinä ikänä!
Toisin:
19, 20. A. p. mustan pilven, Sivuhun sinisen p.
i.
Ota Lempo lentimesi, Piru piilisi peruuta, Vekarasi vemmeloinen; Nysin nuolesi nykäise Min pikemmin, sen paremmin Saatua minun sanani; Veä pois veriset neulat, Temmo äilähät äkäiset, Jotka ennen tehnyt lienet 10 Pahan tammen taittumista, Puun murskan murenemista! Ammu keito keihojasi, Sulittele nuoliasi, Piru piikkisi lähetä, Suurille sotakeoille, Miesten tappotanterille, Korpin koikkuvan kitahan, Suuhun vankuvan variksen, Korpin ne etemmä vieä, 20 Kauvas kantoa variksen, Sukuhusi, syntyhysi, Herja heimokuntanasi, Jott' ei kuulu kuuna päänä, Ei näy sinä ikänä!
Toisin:
2. O. kehno (keito) keihä'äsi, P. piikkisi tavota (tapoa), 2. P. pitkät hampahasi, Tuima tuurasi tavota, 7. V. p. v. nuolet, 19, 20. K. n. ijäti (ikäti) v., K. kaimata v.
k.
Ota pois okasi Hiisi, Pirulainen pistimesi, Äkähäsi Äijön poika, Lempo lehtikeihä'äsi, Ihosta imentolaisen, Vaimon tuoman vartalosta, Ennen päivän nousemista, Auringon ylenemistä! Tuonne pistä pistimesi, 10 Lentimesi lennähytä, Tunge tuonne keihä'äsi, Äkähäsi ällittele, Kontion kovihin luihin, Karhun kiljuvan kitahan, Kolmen kontion kotihin, Kahen karhun kartanohon! Kun ei siitä kyllin liene, Ammu tuonne nuoliasi, Ärjytä äkähiäsi, 20 Lentimiäsi lähetä, Perähän oman emosi, Kantajasi kainalohon, Syämehen siittäjäsi, Keuhkoihin kerittäjäsi, Ele ihmisen iho'on, Karvoihin kavon tekemän!
Toisin:
2, 3. Pikatuoni pistoksesi, Okahasi Tuonen orja, 5, 6. I. imehnolaisen, Immin tuoman ruumihista, 6. Karvoista (karvasta) kavon tekemän, 11, 12. Sylki tuonne keihojasi, Ällytä äkähiäsi, Tunge t. tuuroasi, Äikytä ä.
41. Pyssyä lumotessa.
Tule poika Pohjolasta, Lapsi täyestä Lapista, Tunge turpea kätesi, Paina paksu peukalosi, Liitä sormesi lihava, Kulkkuhun kuparijousen, Pyssyn suuren suun etehen, Kirnun rautaisen kitahan, Jott'ei lyijy miestä löisi, 10 Tinapalli paiskoaisi! (Kun ei tuosta kyllin liene, Eikä poika Pohjolainen Voine luovia lumoa, Tukkia tulista suuta,) Itsepä isä Jumala, Itse ilman herra Jesus, Paras luovien lumoja, Syänmarjan syyteliä, Joka luovin luoa taiat, 20 Luoville lopun lukea, Vetäös vetinen verho, Hyyhmäkalvo kasvattele, Puota talma taivahasta, Vihamiehen viinikkohon, Vettä vänkille vetäös, Rasva rauan suumalohon, Jott' ei tukki tulta löisi, Saisi vänkki valkeata! Verikoira ventolainen 30 Kun se lyijyn lykkeävi, Luovin luiskahuttanevi, Saata se saparohonsa, Perällänsä pyörähytä; Hirven nahka Hiien maalta Pyssynsä pivertakohon, Vänkkipannun vääntäköhön, Lyijynsä lyhentäköhön, Musertakohon munansa, Jott' ei vierisi vioille, 40 Eikä vaivoille vajoisi, Ylitse Jumalan luonnon, Tahon miehen taivahisen!
Toisin:
10. Tinapilppu p. 27. J. e. tuima t. l. 37. L. litistäköhön,
42. Pyydyksiä pannessa.
a.
Anna Ukko kirvehesi, Hopeainen tapparasi, Jolla puuta hakkaelen; Hakkoan metisen haavan, Metiseltä mättähältä, Kultaiselta kunnahalta, Tyven työnnän taivosehen, Latvan maahan laskettelen, Tyven pohjanluotehesen, 10 Latvan iskien itähän. Sa'a siitä varvuilleni, Näille puille puhtahille, Varvuille valantehille, Sa'a mettä taivosesta, Sima pilvestä pirota; Sa'a mettä latvaselle, Siitä kuorelle simoa, Mesi syämehen sula'a! Sa'a Ukko uutta lunta, 20 Visko'os vähän vitiä, Jäälle aivan iljanelle, Kankahalle kaljamelle, Ett' ei tunnu miehen jälki, Eikä haise miehen henki! Jospa jälkiä näkyisi, Se jälki jäniksen jälki, Jospa henki haisahtaisi, Se haju metsän havuilta. Ota vitsa viiakosta, 30 Kolmen koivun kannaksesta, Jolla viitoja vitelet, Vapistelet varvikoita; Ku on laiska, lyö vitsalla Näille maille, mättähille, Muien ansojen alatse, Muien pauloja paeten!
Toisin:
8. L. taivutan lumehen, 19. S. siitä (hieman) u. l.
b.
Hyvä ukko, kaunis ukko, Metsän kultainen kuningas, Anna mulle uuhiasi, Oinahiasi omia; Vasten miehiä varusta, Kohti miehiä kohenna, Parahinta paiastasi, Lihavinta liivistäsi, Visko villa vihkojasi, 10 Paksupallioisiasi, Alle näien ansojeni; Pistä pellavaspivosi, Sekä kultakuontalosi, Tuona yönä ensimäisnä, Toisna yönä keskimäisnä, Viikon päästä viimeistäki, Hopeaisen orren alle, Varvan vaskisen varalle!
Toisin:
4. Lupi luppakorviasi; 10. Pellavaskuposiasi,
c.
Mielus metsolan emäntä, Metsän viljainen emäntä, Veä riistaista rekeä, Tavaraista talluttele, Kohen kultalankojani, Vaskisia varpojani; Jo nyt yönä ensimäisnä Pyörähytä pölkkyäni, Kun et joua ensimäisnä, 10 Niin on tuovos toisna yönä, Kun et tuone toisna yönä, Toki tuovos kolmantena, Viikon päästä viimeistäki! Et emäntä lienekkänä, Jos et anna aiallani, Ijälläni ilmauta, Näinä pyytöpäivinäni, Ja anelo-aikoinani.
Toisin:
1. Oi mielu metsän e. 9. K. e. tuone e. 12. K. e. t. toisnakana, Tuoppa toki k.
d.
Simanter metsän emäntä, Tinatuppi, vyö hopea, Jok' elelet vuorimailla, Vaskivuorilla remuilet, Laita pisin piikojasi, Paras palkkalaisiasi, Vuori-aitat aukomahan, Retket reiahuttamahan, Anna juosta juonen pitkän, 10 Vuorikarjan karkaella, Päitse muien pyyöksien, Muien ansojen alatse, Risujani rikkomahan, Orsiani laukomahan; Kun ei juosne joutusasti, Vikevästi viiletelle, Hiien hiilet kiihkeimmät Alle jalkojen takaisten, Jotka polttavi porolla, Kypenillä kynsäisevi!
43. Rekikelin tarpeessa.
Laske Ukko uutta lunta, Visko hienoa vitiä, Lunta korjan luikutella, Vitiä re'en vilata, Peitä maalta marjan varret, Kattele kanervan varret!
44. Revonpyydössä.
a.
Kuippana metsän kuningas, Havuhippa, naavaparta, Metsän ehtoinen emäntä, Metsän armas antimuori, Suostu näihin suoloihini, Taivu talkkunaisihini, Syötä miestä mämmilläsi, Talkkunallasi taputa, Pane kulta kulkemahan, 10 Hopea vaeltamahan, Kullaista kujoa myöten, Hopeaista tietä myöten, Kultaisehen kuppisehen, Hopeisehen hohtimehen; Aja vilja vikkelästi, Metsän karja kapperasti, Rakettuihin rautoihini, Tehtyihin teräksihini; Sitte luoksi saatuansa, 20 Paikalle osattuansa, Ramahuta rautojani, Tempaise teräsneniä!
Toisin:
18. Tiettyihin t. 22. Tempoa t.
b.
Suostu metsä suoloihini, Talkkunoihini Tapio, Metsän kultainen kuningas, Havuhattu, naavaparta, Mi merkki metsän emäntä, Tinatuppi, vyö hopea, Rannikko rahojen vanhin, Louhi Pohjolan emäntä, Raskuta rahaista kättä, 10 Kättä kirja kiimottele, Nyyrikki Tapion poika, Mies puhas punakypärä, Siniviitta, valkoparta, Ota kynsinen kypärä, Kylvä kynttä pienemmäistä, Kylvä kynttä suuremmeistä, Anna tulla tuusimatta, Viipymättä virtaella, Sukin mustin muikuvia, 20 Konstin koiven kantavia, Minun pyytöpaikoilleni, Käytäville keinoilleni; Muille valkeat valitse, Mulle mustat kelpoavi, Kun ei täyvy tännempänä, Niin tuo maalta tuonnempata, Ylitse salon yheksän, Sa'an taipalen takoa!
Toisin:
7. Rammikko r. v. 20. Kantajia kuulun koiven, 24, 25. Mulle mustaset sopivi, Ketukseni kelpoavi,
c.
Ahon ainoinen emäntä, Ahon vippa valkopaita, Ylös nouse, nostataite, Itseäsi huuetahan, Väkeäsi tarvitahan; Nykäise nyherviäsi, Visko villahäntiäsi, Katko karvapalliasi, Kohti miestä pyytäveä, 10 Kohti konstia urosta; Ututyttö, neito terho, Utu silmille sivalla, Terhen korville karista, Viljan vierivän etehen, Jott' ei kuule kulkevata, Ei näe vaeltavata!
d.
Päistärys pätevä neito, Päistärten päristeliä, Päristele päistäriä, Karistele kaapujasi, Sinisen salon sisässä, Metisessä metsolassa; Anna tulla tuusimatta, Vikomatta vieretellä, Uron tuuhun tuntematta, 10 Miehen vainun vainumatta, Minun pyytöpaikoilleni, Käytäville keinoilleni, Ristirinnat Pohjolasta, Mustaturkit Turjan maalta, Herrojen hetulehiksi, Valtamiesten vaattehiksi!
Toisin:
1. Ristikko Tapion neito, 14. M. muilta mailta,
45. Rikkeissä.
a.
Oi Ukko ylinen herra, Pilven päällinen jumala, Tule tänne tarvittaissa, Ajaite anottaessa, Nämät tuskat tuntemahan, Hätäpäivät häätämähän, Rikonnaiset riisumahan, Puutunnaiset purkamahan; Tuo mulle tulinen miekka, 10 Säkehinen säilä kanna, Jolla riitsin rikkehiä, Jolla haittoja hajotan, Hiien koin on kuosielen, Ilkeän iki asetan, Tuskat tuulille jakelen, Kivut aavoille ahoille!
Toisin:
5, 6. Tämä päästö päästämähän, Kykkärä kerittämähän, 15. T. tuulen teitä myöten,
b.
Ukko taivahan napainen, Remupilven reunahinen, Veäte tänne verhokseni, Avukseni, ainokseni, Tämä pulma purkamahan, Ankara asettamahan, Työt kehnot kerittämähän, Pahat päivät päästämähän, Koita Hiien kuosimahan, 10 Rikkehiä riisumahan, Miekalla tuliterällä, Säilällä säkenevällä, Jonka kuu kärestä paistoi, Päivä västistä välötti!
Toisin:
2. Remupilvien pitäjä, 3. V. t. taivahasta, 9, 10. K. H. hieromahan, Rikkehistä r.
c.
Ukko taivahan napainen, Retupilven reunimmainen, Tule tänne turvikseni, Puuttehien purkajaksi, Päättehien päästäjäksi; Ota suusta surman suitset, Kaulasta manalan kahle, Tuonen ohjat olkapäältä, Hätähisen huutaessa, 10 Pakkohisen parkuessa; Tuo mulle tulinen miekka, Säkehinen säyähytä, Tulisen tupen sisässä, Käteheni oikeahan, Jolla tuon pahan puserran, Jolla konnan kopristelen, Hosuelen Hiitolaisen, Häjyläisen häisyttelen, Ett' ei nosta nokkoansa, 20 Eikä päätänsä päristä, Sinä ilmoisna ikänä, Kuuna Herran valkeana!
Toisin:
4, 5. Tämän purmun purkajaksi, Tämän risman rikkojaksi (riisujaksi); 15. J. t. pirun pitelen, 17, 18. H. Hiitolaista, Häjyläistä h. Jolla Hiiet hirvittelen, Kalmalaiset karkottelen,
d.
Ukko kultainen kuningas Pääni päällä taivosessa, Yllä taivosen yheksän, Päällä kuuen kirjokannen, Tuo mulle kipuinen kirves, Valahuta vaskiponsi, Jolla haitat hakkaelen, Lemmon nuolet leikkaelen, Painelen pahoa miestä, 10 Murhamiestä muttiloitsen, Sekä hillon hittoloita, Mustarintoja murennan, Ristittyä rikkomasta, Tehtyä teloamasta!
e.
Tule Luoja turvakseni, Avukseni, annokseni, Puhumahan puoleltani, Vierestäni virkkamahan, Rikkehiä riitsimähän, Kiroja kerittämähän, Katehia kaatamahan, Vihansuovat sortamahan, Pirulaista pieksämähän, 10 Paholaista painamahan, Ähkyjä asettamahan, Myhkyjä mysertämähän, Kivut kiinni ottamahan, Amputauit tappamahan, Aina Herran hengen kautta, Sanan voimalla Jumalan!
f.
Nouse meri miehinesi, Umpilampi ukkoinesi, Jokelainen joukkoinesi, Kaikin kansakuntinesi, Nämät jaksot jaksamahan, Kykkärät kerittämähän, Tätä hiittä hieromahan, Juutasta rutistamahan, Perkelettä pieksämähän, 10 Pirua puristamahan, Rikonnaista riisumahan, Puutunnaista purkamahan, Syömähän kylän kiroja, Lausehia lappamahan!
Toisin:
3. Jokelaki j. 6. Hiien kulmut lappamahan, 8. J. repäisemähän, Häjyä hävittämähän,
g.
Omp' on kokko koillisessa, Maini lintu Turjan maalla, Sata miestä siiven alla, Sata toinen päällä siiven, Tuhat purston tutkamessa, Kymmenen joka kynässä, Miehet kaikki miekkoinehen, Urohot ase'inehen, Kaikki rauaista väkeä, 10 Tuota Väinölän väkeä. Tule kokko koillisesta, Laskeu Lapista lintu, Tätä päätä päästämähän, Henkeä pelastamahan, Rikkeitä riisumahan, Puutteita purkamahan, Syömähän kylän kiroja, Lauseita lappamahan!
Toisin:
5, 6. T. hännän tutkamella, K. j. kynällä, 8. U. orusinehen, 9. Nuo on kaikki tietäjiä, 13, 14. Puhumahan puolestani, Virkkamahan vierestäni, 18. Lainehia l.
h.
Pese Jesus peiposeni, Puhu Jesus pulmuseni, Huuho Herran hurmehella, Herran vaahella valele, Kylän liioista limoista, Mieron mielijohtehista, Naisten naarojen seasta, Kusikinnerten kerasta, Huoran hurmevaattehista, 10 Veripaioista pahoista; Riisu peipo rikkehistä, Päästä päivistä pahoista, Laita liiat liikkumahan, Pahat tau'it taantumahan, Ennen päivän nousemista, Koin Jumalan koittamista!
Toisin:
1, 2. P. J. peivostani, P. J. pulmustani, 8. Kusikinttujen kiroista, Virtsakinnerten kinoista,
46. Saarvanpyydössä.
Ristoppi on virran vanhin, Joen kultainen kuningas, Nokiatar neito nuori, Kaitsia jokisen karjan, Kaiota jokinen karja, Juoksuta joen näköisnä, Korjuen kiven koloista, Karjehella kallioista, Hopeaisehen ovehen, 10 Kultaisehen ikkunahan, Pehmeille pääaloille, Villaisille vuotehille! Sata on saatua ojoa, Tuhat tuojoa puroa, Yks' on oja ottamassa, Hopeaisella ovella. Kun ei täy'y tännempänä, Tuovos tuolta tuonnempata, Sivulta Imantrajärven, 20 Pitkin Pohjolan jokea, Yli pyytäjän yheksän, Alta katsojan kaheksan! Kun sa saatat aika saarvan, Ajat aallon karvallisen, Hopeaisehen ovehen, Kultaisehen ikkunahan, Annan kullat kuun-ikuiset, Päivän selkoiset hopeat.
Toisin:
3. Jokiatar n. n.
47. Sadetta poistaissa.
Herkeä hyvä Jumala Satamasta, tuulemasta, Pitämästä pilvisäitä; Ukko taivahan jumala, Itse ilman suuri herra, Vie pilvet Venäjän maalle, Kanna kaaret Karjalahan, Siellä vettä vuotetahan, Siell' on akka lapsen tehnyt, 10 Ei ole vielä vettä nähnyt! Siellä pieni poikalapsi, Sekä toinen tyttölapsi, Yksi-öiset, kaksikuiset, Kaikki vielä kastamatta.
Toisin:
6, 7. Vieppä pilvi Viipurihin, Pilven kaari kaupunkihin,
48. Sairaita loitsiessa.
a.
Nouse vanha Väinämöinen, Ukko herkeä unesta, Pojan ainoan avuksi, Miehen kuulun kumppaliksi, Tässä työssä työlähässä, Valantehessa vaikeassa, Nyt minua tarvitahan, Tarvitahan, vaaitahan, Syvän synnyn tietäjäksi, 10 Ison pulman purkajaksi, Lähtiessäni sotahan, Kera tau'in tappelohon!
b.
Ukko vanha Väinämöinen, Tietäjä ijän-ikuinen, Tule tänne tarvittaissa, Käy tänne kutsuttaissa, Tääll' on huono huokumassa, Vähävoipa vuotehessa, Tau'issa tavattomassa, Nimen tietymättömässä, Alta lattia lahovi, 10 Päältä peite märkänevi! Ota vasta varjostasi, Vyöltäsi simainen siipi, Pyyhi pois pyhät kipunat, Pyhät saastat sammuttele, Metisellä vastallasi, Simaisella siivelläsi, Nosta tauti taivahalle, Tuskat tuulelle jakele, Tuulen tuonne tuu'itella, 20 Pahan ilman paiskatella, Pohjan pitkähän perähän, Lapin maahan laakeahan, Alle aaltojen syvien, Päälle mustien mutien, Kuss' ei kuuta, aurinkoa, Ilmoa ihailtavata!
Toisin:
1, 2. Neitsy Maaria emonen… 14. P. sorsat s.
c.
Itse ilman Herra Jesus, Taivahallinen Jumala, Tule tänne tarvittaissa, Käy tänne kutsuttaessa, Täällä poikasi potevi, Sikiäsi sihkeröipi! Syle Jesus sylkeäsi, Kaikkivalta vaahtoasi, Kipe'ille voiteluksi, 10 Pahoille paranteluksi, Tehkös yöllä terveheksi, Päivällä paranneheksi, Ehommaksi entistänsä, Paremmaksi muinoistansa!
d.
Itse ilmoinen Jumala, Itse henki Herra Jesus, Tungeite tähän tupahan, Ajaite katoksen alle, Suin sulin puhellessani, Hengin huokuellessani; Anna mulle henkeäsi, Suutasi sula Jumala, Suustasi puhelemahan, 10 Hengestäsi huokumahan: Minkä suustani puhelen, Se suusta sulan Jumalan, Minkä huovun hengestäni, Herran hengestä hyvästä! Sin' itse isä Jumala, Puhu suulla puhtahalla, Läsnä Luoja lämpöisellä, Kaikille katsottaville, Ett' ei yötänä poteisi, 20 Päiveänä sairastaisi!
Toisin:
7, 8. A. Herra h., Päätäsi pätösen poika, 13, 14. M. päästäni panelen, Se päästä parahan Herran! 15. Itsepä isä Jumala,
e.
Tule Luoja loitsimahan, Jumala puhelemahan, Kaikkivalta katsomahan, Tehkös yöllä terveheksi, Päivällä imanteheksi; Pyhäellöspä sanoilla, Lauhutellos lausehilla, Sinun on sanat pyhäiset, Lausehesi laaulliset. 10 Puhu suusta puhtahasta Apua alinomaista Kaikenlaisille vioille, Jott' ei tuska päällä tunnu, Pakko ei syämehen paneite, Jott' ei tunnu pikkuistana, Vaivoa vähäistäkänä!
Toisin:
14. P. e. s. pakene,
f.
Varjele vakainen Luoja, Katso kaunoinen Jumala, Heitä Herra henkeäsi, Luoja lämmintä lähetä, Ylähältä taivosesta, Alahalle maahan asti, Tekemähän terveyttä, Rauhoa rakentamahan, Ett' ei vietäisi vioille, 10 Vammoille ve'ettäisi! Jos vioille vietänehe, Vammoille valettanehe, Tehkös jällen terveheksi, Kaikin puolin kaunihiksi, Alta aivan terveheksi, Keskeä kivuttomaksi, Vieriltä viattomaksi, Päältä tuntumattomaksi!
Toisin:
14, 15. Kahen puolen k., A. auerettomaksi, 18. P. nuurumattomaksi!
g.
Oi Luoja ylijumala, Katso luota luomoasi, Tyköä tekemätäsi; Ole yöllisnä tukena, Päivällisnä vartiana, Jotta saisi sairas maata, Vikahinen vieretellä, Huono kuolotta levätä, Tuskahinen tunnin olla; 10 Ja vielä vara pitäös, Jott' ei tuskille tulisi, Ei painuisi pakkoloille: Paha on olla pakkoloissa, Tuhma tuskissa levätä!
h.
Puhas vesi, veen emäntä, Veen emäntä, veen isäntä, Tee nyt mua terveheksi, Entisellensä ehoksi, Kun ma ainoisin anelen, Annan uhriksi sinulle, Leppeä lepytteheksi, Suoloja sovitteheksi!
Toisin:
7, 8. Leppä sun lepyttäköhön, Suolat sun sovittakohon!
49. Salvaessa.
a.
Hiien ukko, Hiien akka, Helvetin tulinen parta, Tuoppas vuoresta väkeä, Mäen päältä myhkyröitä, Tämän paltin painajaksi, Ankaran asettajaksi, Jott' ei sorkka suosta nouse, Kavio kovasta maasta!
b.
Portto Pohjolan sokea, Ulappalan umpisilmä, Lypsä tänne maitoasi, Tiputa nisuksiasi, Rauan rahnoihin pahoihin, Tulen tuiki polttamille, Ett' ei visvoille viruisi, Eikä ruohtuisi raville, Eikä kauvan karvastaisi, 10 Viikkoa vihotteleisi!
50. Sidettä laittaessa.
a.
Neitsy Maaria emonen, Pyhä piika taivahinen, Vyöhyt kultainen kuto'os, Hopeainen huolitellos, Sio silkkivyöhyellä, Puuttele punaisellasi, (Paikkoja vikauneita)! Kun ei siitä kyllin liene, Siteheksi Luojan silkki, 10 Herran kaapu katteheksi, Salvaksi sana Jumalan, Herran henki peitteheksi; Antakohon armo Luojan, Saakohon sana Jumalan, Ett' ei vietäisi vioille, Eikä vammoille valuisi!
Toisin:
10. Maarian kalvo k. 12. H. pelsi (kelsi) p.
b.
Tule akka Pohjolasta Korikupponen käessä, Vati vaskinen korissa, Kynä kultainen va'issa, Voitelemahan vikoja, Haavoja sitelemähän!
51. Siikasen vaivassa.
a.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Anna hyvät hyppysesi, Tuovos sormesi soreat, Sopimahan sormikseni, Käsikseni kääntymähän, Joilla siikasen sivallan, Nopon poies nuhlavaisen, Ett' ei viikkoa vihoa, 10 Eikä kauvan karvastele!
Toisin:
7, 8. Siikanen sivaltamahan, Noppomahan nuhlavainen,
b.
Neitsy Maaria emonen, Pyhä piika taivahinen, Ota kultavakkasesi, Aukaiseppa kulta-arkku, Ota siitä kulta-onki, Simasiimainen sivalla, Ongittele kulta-ongin, Simasiimoin siimottele, Siikasta sisästä silmän, 10 Siit' ulos, josta sisähän!
52. Sikojen puolesta.
Suvetar, valio vaimo, Etelätär luonnon eukko, Syöttele minun sikoja, Apata alaneniä, Kun lasken siat erille, Alakärsäni aholle, Rannalle meryttä vasten, Vasten merta hiykiäistä!
Toisin:
6. Alapääni appehille,
53. Sodassa.
a.
Ukko julkinen jumala, Taatto taivon valtioija, Ole puolla poikiesi, Aina lastesi apuna; Piä pilvissä keräjät, Sekehissä selvät neuvot, Iätä iästä pilvi, Toinen lännestä lähetä, Pilvi kolmas koillisesta, 10 Syrjin yhtehen syseä, Sa'a vettä vänkin päälle, Lunta lukkojen etehen, Suurena sotakesänä, Vainovuonna vaikeana, Jott' ei lukko tulta löisi, Vänkki vääntäisi savua, Ei kuuluisi ruuin ruske, Pahan jauhon paukahusta, Tätä vasten vaimon lasta, 20 Kovin konstia urosta!
Toisin:
11, 12. S. v. taivahasta, Vettä vänkille vetäise, 12. Pistä pilveä vähäisen, 13, 14. Suurina sotakesinä, Vainotienä v. 15, 16. J. e. l. laukeaisi, Saisi sanki valkeata,
b.
Ukko kultainen kuningas, Vaari vanha taivahinen, Tue mulle tulinen turkki, Päälleni panuinen paita, Saaessa minun sotahan, Tapahtuissa tappelohon; Tee mulle kivinen muuri Eteheni seisomahan, Kukalikki kuutta syltä, 10 Syltä seitsentä sivulta, Josta poika ponnistaime Vastahan vihollisia, Ett' ei pää pahoin menisi, Kaulan varsi katkeaisi, Hivus hieno lankeaisi, Tukka turhi'in tulisi, Rauan kirkkahan kisassa, Terän tuiman tutkamessa!
Toisin:
4. Miehen päätä päästämähän, 9, 10. Kuutta syltä kunne päin, Seitsentä pitemmin puolin,
c.
Varjele vakainen Luoja, Kaitse kaunoinen Jumala, Ett' ei poika pois tulisi, Emon lapsi lankeaisi, Luojan luomalta luvulta, Jumalan sukeamalta, Noilla tappotanterilla, Suurilla sotakeoilla; Pane enkelit etehen, 10 Toiset enkelit taakse, Kupehelle kummallenki, Miehen päätä päästämähän, Henkeä lunastamahan, Ett' ei pää pahoin menisi, Hyvä tukka turmeltuisi, Hienot hiutuisi hivukset!
d.
Päästä Luoja, päästä luonto, Päästä päällinen Jumala, Päästä miehet miekkoinensa, Laivakunnat lastinensa, Suurilta sotatiloilta, Miesten murhalainehilta; Jou'u päästö päästämähän, Ahinko avoamahan, Yks' on päivä miehen päätä, 10 Tunti tukkoa urohon!
e.
Piä Jesus pysty neuvo, Tarkka neuvo taivosesta, Lapsen luomasi etehen, Ett' ei poika pois tulisi, Emon tuoma erkaneisi, Luojan luomalta laulta; Tee mulle kivinen kilpi, Tarha rautainen rakenna, Jonka tappelen takoa, 10 Jonka alta ammuskelen, Ett' ei pysty surman piilit, Terärauat tee vikoa, Vaikk' ois' vaskesta valettu, Hopeasta huoliteltu, Terä kullan kuuraeltu; Terä ruttuhun rutista, Tutkan sylttyhyn syseä, Kärki käännä käppyrähän!
Toisin:
8. Takki r. r. 9-11. J. suojasta sotisin, Ja takoa tappeleisin, E. e. minuhun piilit pysty, 14. Tahi huohtava hopea, 17. T. syltyksi s.
f.
Vaka vanha Väinämöinen, Tietäjä ijän-ikuinen, Keritse kivestä villat, Katko karvat kalliosta, Tee tuosta sotahamonen, Kuo kanne kuutta syltä, Senki syltä seitsemättä, Kaheksatta kaiketikki, Jonka alta ampuisimme, 10 Taistelisimme takoa, Kaataisimme kansan tuiman, Maahan miehet, maahan miekat, Pahan kansan kallellehen, Sotajoukon syrjällehen!
Toisin:
13, 14. Kansan kaiken k. Sotamiehet suolillehen!
g.
Väinön tyttö kultakulma, Vaskihelma, vyö hopea, Vettä väntille vetäise, Väntin päälle välkähytä, Yheksästä lähtehestä, Kolmen (korvon kannelmaista), Jott' ei ruuti rupsahtaisi, Pahat jauhot paukahtaisi, Eikä lyijyt lykkeäisi, 10 Tinapallit paiskoaisi, Meiän miehiin hyvihin, Meiän miesten rintapäähän; Pitäköhön pii varansa, Salttipietari sanansa!
Toisin:
6. K. korttehen nenästä, 7. J. e. ruuit r. 9. E. l. miestä löisi, 13, 14. Pii, pii, piä varasi, Santta Pietari sanasi!
h.
Vesihitto Hiitten poika, Hiien piika pikkarainen, Kanna vettä kannuttaisin, Kaheksalla kannusella, Yheksällä ämpärillä, Kymmenellä kiulusella, Vettä seitsemän venettä, Kantokorvoa kaheksan, Tykin suuren suun etehen, 10 Vaskikirnujen kitahan; Laita lanka lanttumahan, Tulirihma riutumahan, Jott' ei tykki tulta saisi, Vaskikirnu valkeata!
Toisin:
10. Rautakirnujen k. 13. J. e. t. t. löisi,
54. Sotaan hankkiessa.
a.
Oi Ukko ylijumala, Taatto taivon valtiainen, Tuo miekka tuhannen miehen, Sapeli sa'an urohon, Jok' ei luissa luikahtaisi, Pääkamuissa katkeaisi, Saaessa minun sotahan, Tasapäähän tappelohon, Suurille sotakeoille, 10 Noille tappotanterille, Joiss' on verta säärivarsi, Polven korkeus punaista!
b.
Nouse seppo seinän alta, Takoja kiven takoa, Itse seppo Ilmarinen, Jok' olet taitavin takoja, Tao mulle uusi miekka Käteheni oikeahan, Tao tuuria tusina, Aika kimppu keihäitä, Lähteäkseni sotahan, 10 Miesten tappotanterille, Sorkkihin sotahevosten, Kavioihin vainovarsan, Verisille vuotehille, Hurmehuisille sijoille!
Toisin:
13. V. vainioille,
55. Suksia valmistaissa.
Oi Ukko ylinen herra, Taatto taivahan napainen, Hanki mulle suorat sukset, Kepeäiset kalhuttimet, Joilla hiihteä nivellän, Läpi suurien salojen, Poikki soien, poikki maien, Poikki Pohjan kankahien, Viljan syntymäsijoille, 10 Rahankarvan kasvinmaalle!
Toisin:
5, 6. J. h. hivetän (hivitän) Läpi soien, viiakkojen, 8. Hiien hiilikankahien,
56. Suuteluksissa.
a.
Päästä Luoja, päästä luonto, Päästä päällinen Jumala, Päästä Luoja luomoasi, Jumala sukemoasi, Luojan luomilla sanoilla, Pyhän Hengen säätämällä, Siitehistä, suutehista, Juorehista, jaarehista, Noista mieron suuteloista, 10 Kyläkunnan kykkäreistä, Miesten mielistä pahoista, Naisten naarojen sanoista, Jopinoista jouhiturvan, Hivuspitkän pintehistä, Katehista maallisista, Velhoista veellisistä!
Toisin:
4. Tekemätäsi Jumala, 11. Miesten suista ja sanoista, Partasuien pauhannoista, 13. J. jouhileuvan (-parran), 15, 16. Katehilta maallisilta, Velhoilta ve'ellisiltä!
b.
Päästä Synty, päästä Luoja, Päästä päällinen Jumala, Luojan luomilla luvuilla, Jumalan sukeamilla, Syytehistä, säätehistä, Lummehista, lausehista, Juolehista, jaalehista, Luopehista, laapehista, Noista mieron miettehistä, 10 Kylän suuren suuteluista, Juorehista jouhisuien, Salanaarojen sanoista!
c.
Ukkoseni, ainoiseni, Taattoseni taivahinen, Kuules kultaiset sanani, Kun ma ainoisin anelen: En minä sinua vaai, En sotahan, en kalahan, Enkä miesten miekkasille, Vaan mie nyt sinua vaain Sikeille suutehille, 10 Naisten naarojen sanoille; Tule päästä päättehistä, Sikeistä suutehista, Akkojen ajatuksista, Miesten mieli-arveluista, Hyvänsuovan mieltä myöten, Pahansuovan paitsi mieltä!
57. Synnytystuskissa.
a.
Miten silloin lauletahan Ja kuten kujerretahan, Kun tulevi immin tuska, Pakko neitosen panevi, Vatsa vaivoille pitävi, Kohtu päiville koville? Noin silloin sanottanehen, Noin on lausueltanehen: Ukko himmerkin kuningas, 10 Pilven päällinen jumala, Tule tänne, käy välehen, Pian täällä tarvitahan, Tääll' on huonot huokumassa, Pienet saamassa pihalle, Piika saanut pintehisin, Vaimo vatsanvääntehisin; Tule luota katsomahan, Tyköä tähystämähän, Onko tuo kylän kiroissa, 20 Miesten mielimurteloissa, Muorien salasanoissa, Akkojen ajatuksissa! Kun lie kiukuissa kiroissa, Mieron mielimurteloissa, Päästä piika pintehistä, Vaimo koprista kovista, Pakinoista partasuien, Pakinoista parratonten; Aukaise lihainen arkku, 30 Luinen lukko longahuta, Laske maille matkamiestä, Pienisormista pihalle, Maille mies matelemahan, Ilmoille itelemähän! Tullessa tuhoisen aian, Hätäpäivän päätyessä, Ota kultainen kurikka Kätehesi oikeahan, Sillä haittoja hajota, 40 Pihtipuoliset pirota, Lukot Luojan longahuta, Takasalvat poikki taita, Mennä suuren, mennä pienen, Kulkea vähäväkisen, Tulla tuiskuen pihalle, Kaapsahellen kartanolle, Ilmoihin inehmisien, Maille muien matkamiesten!
Toisin:
29. A. salainen a. 40. P. porota, Sillä pieksä pihtipuolet,
b.
Oi Ukko ylijumala, Itse ilman suuri herra, Ota kultakirvehesi, Hopeainen tapparasi, Sillä katko kannaksia, Leikkoa lihainen kynnys, Portti suoninen porota, Lukot luiset longottele, Revi reiät reppänöiksi, 10 Sekä auvo akkunoiksi, Tulla maalle matkamiehen, Kulkea vähäväkisen; Paasi uunilta puota, Peripaasi paukahuta, Kivi sorra kiukoasta, Muju muurista murenna, Poika neitosen povesta, Lapsi vaimon lantehista, Tahi kuolema tulevi, 20 Lähestyvi hengen lähtö, Tähän kohtuhun kovahan, Vatsan työhön vaikeahan!
Toisin:
7, 8. Porttisuonia p., Lukko luinen l. 13. Halko u. p. 15. K. jaksa (murra, puota) k. 17. Pieni piikasen p.
c.
Oi Ukko ylijumala, Vaari vanha taivahinen, Tules tänne tarvittaissa, Tähän kyisehen kylyhyn, Täällä kurja kuikuttavi, Valittavi vaimo raukka, Vastan varpuja purevi, Leheksiä leikkelevi, Polvin porstuan ovella, 10 Kynsin saunan kynnyksellä; Saa pian, välehen jou'u, Välehemmin tarvitahan, Maa alla pakahtelevi, Taivas päällä halkeavi, Hätähisen huutaessa, Parkuessa pakkohisen; Tuo pullo puhasta vettä, Kanna hyyhmän karvallista, Tuo simoa tuopillinen, 20 Kanna mettä kannullinen, Puolet suuhuni puhalla, Toiset voia voitehiksi, Joilla voian luun lomia, Perävieriä vetelen, Liikutan lihaisen portin, Auki vieritän veräjän, Päästän piian pintehistä, Maalle saatan matkalaisen, Kun on maltiton mahassa, 30 Tuhma tietä tuntematta.
Toisin:
6. Vaimo parka vaikertavi, 26. Aukaisen avoimen reiän, 30. T. t. tuntemassa.
d.
Neitsy Maaria emonen, Maammo mannun polvuhinen, Joka oot palperi parahin, Saunavaimoista vakavin, Tule tänne tarvittaissa Kuun kuullen, päivän tieten, Lähimmäksi lääkäriksi, Parahaksi palperiksi; Tule tuskaisen tuville, 10 Hätähisen huuteloille, Kepsuta kepein kengin, Sukin mustin muikuttele, Piian pirtille pyhälle, Vaimon vaivahuonehelle, Päästä piika pintehestä, Vaimo vatsanvääntehestä; Kanna vatsoa vasulla, Tuu'ittele tuohisella, Sivalla simainen siipi, 20 (Mesisulka suikahuta) Vyöltä vanhan Väinämöisen, Kolmijatkosta tupesta, Jolla voiat luun lomia Sekä suonia sivelet! Sormin suonihin sovite, Sormin suonet suoromahan, Käsin suonet kääntämähän, Peukalon pitelemähän; Aukaise lihainen arkku, 30 Lukko luinen longahuta, Päästä kulta kulkemahan Ihosta imehno raukan, Oli piika eli poika, Laske lapsi lattialle, Anna käyä matkamiehen, Tienkävien temmotella, Näkemähän näitä maita, Ilmoja ihailemahan, Saisi mierokin sanoman, 40 Kyläkunta kuulumiset, Tulevalta vierahalta, Saavalta käkeävältä!
Toisin:
17. K. v. vakalla, 28. P. peloamahan, 36. T. tempotella, 37, 38. Näitä maita marsimahan, I. ihoamahan (imehtimähän),
e.
Kave eukko, luonnon tyttö, Kave kultainen korea, Joka ennen jaksot jaksoit, Jaksot jaksoit, päästöt päästit, Kun sa kuun kehästä päästit, Päästit päivän kalliosta, Päästäppä tämäki päästö, Jaksappa tämäki jakso, Päästä piika pintehistä, 10 Vatsan työstä vaikeasta; Koprista kohusta lapsi, Poika neitosen povesta, Päästä ihmisten ilohon, Ilmoihin inehmolaisten; Kun lienevi poikalapsi, Tulkohon melulla miehen, Tyttölapsi tyynemmästi, Pienemmästi piikalapsi: Pojan on sotahan kiire, 20 Tytön kiire kihlasille.
Toisin:
6. P. p. irrallensa, 13, 14. P. ihmistä i., I. imehnon lasta; 20. T. k. naimisehen.
f.
Porotyttö, Pohjan neiti, Ota kontti koan perästä, Säkki saunan karsinasta, Noua tänne nuljasketta Kaikilta veen kaloilta, Takoa meren yheksän, Meripuolen kymmenettä; Juokse polvesta merehen, Sinisukka puolitiestä, 10 Niin huhuta huijahuta Ihvenille, ahvenille, Kaikille veen kaloille: "Anna kiiskinen kinoa, Matikkainen nuljaskata, Tuo sitä sinervä siika, Luottaos lohi punainen, Jolla voian luun limiä, Sivelen sivuja myöten, Päästän piian pintehistä, 20 Vaimon vatsansa väestä!"
Toisin:
1. Neitsy Maaria emonen, Kave eukko, luonnon tyttö, 2-16. Käyvös kiiskiltä kinoa, Matehelta nuljaskata, Tuovos hauvin hartioilta, Ve'en koiran koukkuluilta, Purstolta lohen punaisen, Sinisiian silmäluilta, 9. Vyölapasta (lapavyöstä) lainehesen, Sukkarihmasta sulahan,
g.
Ukko vanha Väinämöinen, Tietäjä ijän-ikuinen, Tuovos viikate Virosta, Heinärauta helvetistä, Jolla sivuja sivelen, Perävieriä vitelen, Akan haaroja hajotan, Sekä reisiä repäisen, Puran penkkiä perästä, 10 Takasalvan poikki taitan, Auvon maat alaisin puolin, Puhkon pellot pientarista, Päästän maille matkamiehen, Ilmoille imentolaisen, Koivillansa kulkemahan, Raajoillansa raatamahan
h.
Tule nyt ainoa avuksi, Luoja kuulu kumppaliksi, Tuekseni, turvakseni, Väekseni, voimakseni, Näissä töissä työlähissä, Ajoissa ani kovissa, Kun saan päitä päästämähän, Henkiä lunastamahan, Piian piinapirttisessä, 10 Vaimon vaivahuonehessa; Päästä piika piinastansa, Vaimo vaivoista kovista, Ett' ei vaivoihin vajoisi, Tuskihinsa tummeneisi!
Toisin:
7, 8. Noita p. päästäessä, H. lunastaessa,
i.
Tule Hiisi Hiitolasta, Jumaloista jukkaselkä, Kultakelkkanen keralla, Kultakirves kelkkasessa, Jolla katkot kannaksia, Jolla haittoja hajotat, Lnojan reiän longahutat, Aukaiset vesiveräjän, Laajit lammin laajuiseksi, 10 Kooltansa Koitereksi; Hio Hiisi kirvehesi, Tahkaise tasateräsi, Kolmella kovasimella, Viiellä vironkivellä, Seitsemällä sieran päällä, Kaheksalla kannikalla, Riehto aitoa repäise Viieltä vitsasväliltä, Vaimon reisiä levitä, 20 Akan haaroja hajota, Kuin suitset sotahevosen, Valjahat valio-varsan!
Toisin:
3. Kultakelkkanen perässä (käessä), 7. Lukot Luojan l. 10. Koiteren kokoiseksi;
k.
Nouse miesi meltehistä, Havuputto hartehilta, Sormia sovittamahan, Kätösiä kääntämähän, Päästä vaimo valjahista, Piika piinasta selitä; Kumuri Kamurin poika, Tule tänne tarpehessa, Tääll' on piika pintehissä, 10 Vaimo vatsan vääntehissä, Poika potkivi povessa, Tyttö raukka rinnan alla; Päästä maalle matkamiestä, Pienisormea pihalle, En pyyä oman nimeni, Pyyän Jesuksen nimehen, Jolta armot auki käyvät, Turvat tuttavat tulevat.
l.
Kuu keritä, päivyt päästä, Otava yhä opeta, Miestä ouoilta ovilta, Veräjiltä vierahilta; Saata maille matkamiestä, Ilmoille inehmon lasta, Näiltä pieniltä pesiltä, Asunnoilta ahtahilta! Poika lienevi povessa, 10 Poika maalle ponnistaos, Tyttö lienevi tyvessä, Tyttö maalle tyyräellös, Päästä kuuta katsomahan, Päiveä ihoamahan, Otavaista oppimahan, Tähtiä tähyämähän, Kenenkä ne keksimättä, Kunka ne havaitsematta?
Toisin:
1, 2. Tule päivä päästämähän, Käy kuu kerittämähän, Otava opastamahan, 7. N. p. pihoilta,
58. Taloa asettaissa.
Anon maata Maarialta, Perintöä Pietarilta, Anna maata Maariainen, Perintöä Pietarinen, Anna maata alttihiksi, Ilmoa imanteheksi! Empä äijeä anoisi, Enkä välttäisi vähällä: Maata lattian aloa, 10 Selkärangan seisontata, Minun leikki lyöäkseni, Tanner tanssiellakseni, Piha pitkin juostakseni, Piennar piehtaroiakseni. (Saata siihen saalihiksi), Katso vilja kaikenlainen, Nurmelle mesinukalle, Metiselle mättähälle, Metsästä metsän hyviä, 20 Maalta maan parahimmia, Iltapäiväni iloksi, Aamupäivän armahaksi, Kulta alle kurkihirren, Alle kaunihin katoksen, Mesi malkojen malohon, Sima seinien sijahan!
Toisin:
2. Perinteetä (perin tietä) P. 5, 6. A. maasi a., Ilmasi i. 9. M. karpion a. 14. Pelto p. 16. Kaa'a v. k. 21. Ihanaksi iltapäivän,
59. Tartunnaisissa.
Pese Jesus peiposeni, Puhastele pulmuseni, Luojan luomilla vesillä, Pyhän Synnyn säätämillä, Maan vihoista, veen vihoista, Sammakon salavihoista; Anna maan makunsa saa'a, Veen vieä omat vihansa, Maa se juokohon makunsa, 10 Maitona omat makunsa, Alle maan, alle manuen, Alle peltehen yheksän, Vesi juokohon vihansa, Vetäköhön viertehenä, Alle soien, sammalien, Alle aaltojen syvien!
Toisin:
3. Luomen l. v. 14. Vesi vierrennä (viinana) vihansa,
60. Terveyssaunasta.
a.
Neitsy Maaria emonen, Puhas muori muo'ollinen, Jok' olet vanhin vaimoksia, Pisin hienohelmaisia, Kultakäärehet käsissä, Päässä kultaviilakkehet, Kultakenkäset jalassa, Tule tänne tarvitahan, Apuasi huuetahan, 10 Veäte välehen tänne Avopäin, haralla hapsin, Ilman vyöttä, helmuksitta, Tekemähän terveyttä, Rauhoa rakentamahan, Ennen päivän nousemista, Koin Jumalan koittamista! Saata sauna lämpimäksi, Kivet löylyn lyötäviksi, Puuhuisilla puhtahilla, 20 Ve'en luomilla haloilla; Veä vettä verhossasi, Kanna vastat varjossasi, Luo siitä simainen löyly, Mesilöyly löyhäytä, Läpi kuumien kivien, Palavien paaterojen, Ett' ei polta poikiasi, Turmele tekemiäsi; Hautele haluiset vastat, 30 Mesilatvat lauhuttele, Hauo haavat vastasilla, Ratian haavat rauniohon, Puun haavat puukokohon, Kiven haavat kiukoahan, Tehkös yöllä terveheksi, Päivällä imanteheksi, Sanan voimalla Jumalan, Aina Herran armon kautta!
Toisin:
3. J. o. v. vaimoloita (-loista), 3, 4. J. o. emä imeisten, Eläjiä ensimäinen, 11. A. hajalla h. 24. Juoksuta joki metinen,
b.
Neitsy Maaria emonen, Tule tänne tarvittaissa Kultakuppinen käessä, Simasiipi suojassasi, Lämmitä metinen sauna, Honkahuone hornahuta, Haluisilla halkosilla, Jotk' on tuuli maalle tuonut, Tyrsky maalle tyyräellyt, 10 Meren aaltonen ajanut; Mene saunahan saloa, Kylin kylpyhuonehesen, Kyläkunnan kuulematta, Sanan saamatta kylähän; Oluella ukset voia, Veräjäiset viertehellä, Kasta kaljalla saranat, Kääkät rasvalla rapaja, Jott' ei ukset ulvahtele, 20 Sanele saranarauat, Veräjät ei vierettele, Kääkäset kovin kolaja; Taita vasta varvikosta, Lehikosta liehauta, Vierestä vihaisen virran, Kosken kolmen kuuluvilta; Kivet koskista kokoa, Katajaiset kankahalta; Ota kuppi kuun kylestä, 30 Kauha päivän kainalosta, Jolla vettä ammuntelet, Vettä vennosta joesta, Luo löyly, lähetä lämmin, Kiville kivuttomille, Paasille pakottomille, Läpi kiukoan kivistä, Läpi saunan sammalista; Ota vasta varjostasi, Lehet hienot helmoistasi, 40 Hautele metinen vasta, Satalatva lauhuttele, Metisen kiven navalla, Pyyhi pois pyhät kipunat, Pahat saastat sammuttele, Simaisella siivollasi, Metisellä vastallasi, Kultaisehen kuppisehen, Vaskilaitahan vatihin, Kivut kanna kiukahasen, 50 Saastat saunan sammalihin, Vihat villalippahasen, Pahat vaivat vakkasehen!
Toisin:
17, 18. Kääkät rasvalla rapaja, Kynnykset sianlihalla, 32. V. Vennon lähtehesta, 35. Palavoille paateroille, 44. Pyhät s. s. 52. P. saunan salvomehen!
c.
Pilkon puita pikkuruisen, Halon halkoja vähäisen, On mulla halot utuiset, Tuulen tuomat, veen vetämät, Aallon rannalle ajamat, Meren tyrskyn työntelemät, Lämmitän kylyn utuisen Utuisilla halkosilla, Saatan saunan lämpimäksi, 10 Kylyn löylyn lyötäväksi, Kantelen metistä vettä, Metisestä lähtehestä, Hautelen metisen vastan, Metisen kiven nenässä. Neitsy Maaria emonen, Puhas muori muoto kaunis, Käy nyt tänne tarvittaissa, Tule tuulla, jou'u miellä, Pikemmin nyt tarvitahan, 20 Useammin huuetahan: Tääll' on raukka raihnahinen, Vaivainen vian-alainen, Huononvoipa huokumassa, Sairas saunan tarpehessa. Lyöte tähän löylysehen, Lähetäite lämpymähän, Tule saunahan saloa, Iltaisella ikkunasta; Käy uksen ulahtamatta, 30 Saranan narahtamatta, Kelvottoman keksimättä, Katehen havaitsematta; Tuovos kanssasi katsehet, Kerallasi keinot suuret, Ota höyhen huuliltasi, Sulka suustasi sipaise, Jolla voiat voipunutta, Pahoin tullutta parannat, Voiat alta, voiat päältä, 40 Sekä keskeä sivelet, Tuskan tuntumattomaksi, Kivun kuulumattomaksi, Ett' ei tunnu pikkuistana, Vaivoa vähäistäkänä!
Toisin:
8. Metisillä pilkkehillä, 13, 14. H. utuisen v., Utuisen k. n. 18. T. tuulna, j. mielnä, 23, 24. Kipeinen kylpemässä, Vaivainen valittamassa, 24. S. s. lämpimässä. 29, 30. Ilman u. ulvomatta, S. narisematta (laulamatta),
d.
Tule löylyhyn Jumala, Isä ilman lämpimänän, Tekemähän terveyttä, Rauhoa rakentamahan; Tule saunahan saloa, Kuulematta kunnottoman, Sanan saamatta kylähän, Talon toisen tietämättä, Tääll' on sairas saunamailla, 10 Vähävoipa lämpimässä; Lyötä maahan liika löyly, Paha löyly pois lähetä, Ilman talman tarttumatta, Vilun hengen henkimättä, Vihoin löylyn löyhkämättä, Veen viljan vieriämättä! Ei ole löylyn löytämistä, Lämpösen läkähtymistä, Minkä vettä viskaelen 20 Noille kuumille kiville, Se me'eksi muuttukohon, Simaksi sirahtakohon; Juoskohon joki metinen, Simalampi laikkukohon, Läpi kiukahan kivisen, Läpi saunan sammalisen; Herran henki höyrytköhön, Luojan lämmin läikkyköhön, Läpi luun, läpi jäsenten, 30 Läpi liutojen, lihojen, Läpi lämminten verien, Puhki suonien punaisten!
Toisin:
9, 10. Sairas saunahan tulevi, Vähävoima lämpimähän; 18. L. lähenemistä,
61. Terärautaa valmistaissa.
Mehiläinen, mies kepeä, Mies kepeä, liukas lintu, Tuo simoa siivessäsi, Kanna mettä kielelläsi, Kuuen kukkasen nenästä, Seitsemästä heinän päästä, Rauan karkaisuvesiksi, Teräksen tekomujuiksi! Sitten tänne saatuasi 10 Mesi keitä kieleltäsi, Sima siipesi nenästä, Rauan kielen keittimeksi, Rauan suun sulaimeksi, Jott' ei rauta raateleisi, Teräs tuhmin turmeleisi; Kussa rauta kulkenevi, Teräs tenho temmannevi, Sima jääköhön sijahan, Mesi rauan raatehelle, 20 Sima rauan suumalohon!
Toisin:
4. K. m. kielessäsi, 7. Rautojen rakentomaiksi, 7, 8. Rauoille rakettaville, Teräksille tehtäville! 10. Keitä mettä kielestäsi, 10-13. Keitä rauta kielelläsi, Suullasi mesi suloa, 16, 17. K. r. raatanevi, T. tenhoin t.
62. Tulen vioissa.
a.
Hyinen tytti, jäinen neito Tule tänne tarvittaissa, Tuo hyytä tulen kipuhun, Vilua panun vihoihin, Hyytä vuonan vuotehelta, Jäätä karkon karsinasta; Noilla hyillä hyyvytellös, Noilla jäillä jäähytellös, Joill' on meret hyyvytelty, 10 Sekä järvet jäähytelty!
Toisin:
6. J. kammon k. Sinilampahan sisästä;
b.
Hyinen tytti, jäinen neito Istua kykyttelevi, Hyisen hettehen malossa, Jäisen kaivon kainalossa, Kauha kultainen käessä, Jolla vettä ammuntavi. Tule nyt tänne tarvittaissa, Avuksi anottaessa, Hetettäsi heilahuta, 10 Lähettäsi läikähytä, Paikoille palanehille, Viikon visvan tehnehille; Viskoa vilua vettä, Kanna hyyhmän karvallista, Vesi on vanhin veljeksistä, Tuli nuorin tyttäristä, Vesi vanhin valvokohon, Tuli nuorin nukkukohon!
Toisin:
3. H. ruoppahan kylessä,
c.
Ismo ilman tyttäriä, Tungeite tähän tuho'on, Tule tuulna, jouvu mielnä, Veen vaahtona valuos, Poikasi pahanteoille; Heitä vettä helmoistasi Tulen tuimille jälille, Paikoille palanehille, Ett' ei kauvan karvastaisi, 10 Viikkoa vihotteleisi!
d.
Itse ilman Herra Jesus, Itse Immerkin kuningas, Mies totinen, toimellinen, Taivahallinen Jumala, Tungeite tähän tulehen, Painaite tähän panuhun, Vala Herra vaahellasi, Huuho Herran hurmehella, Tee tuli tehottomaksi, 10 Panu uimenettomaksi; Lähetäkkäs Luojan lämmin, Herran henki höyrähytä, Kuin on luotu saunan löyly, Vesi viskattu viaton, Paikoille palanehille, Ihon tuimin tullehille!
Toisin:
1. I. Immerten (Himmerkin) k. 6. P. panun väkehen (sisähän),
e.
Nouse maasta rautakukko, Kana rautainen kavaha, Syömähän tulen kipuja, Tulen lientä ryyppimähän, Paikoista palanehista, Vian tuiki tullehista, Jott' ei tuska päällä tunnu, Pakko ei syämehen paneite, Eikä vieriltä vihoa, Kovin kauvan karvastele!
Toisin:
4. T. l. särpimähän,
f.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Tule kullaisna käkenä, Hopeaisna kyyhkyläisnä, Tule tuskaisen tulille, Pakkoisen palanehesen; Saa pian, välehen jouvu, Välehemmin tarvitahan, Kultakuppinen käessä, 10 Sisässä vilua vettä, Vaskivarpuja seassa, Ripsu vettä riittehistä Paikoille palanehille! Kun ei siitä kyllin liene, Kala kaiva kankahasta, Hauki hauasta syvästä, Syömähän tulen kipuja, Tulen lientä lippimähän, Ihosta imehno raukan, 20 Karvasta kavon tekemän!
Toisin:
5, 6. Tukkeu tulehen taahan, Vaivu taahan valkeahan, 6. P. parmahille;
g.
Nouse neitonen norosta, Impinen märältä maalta, Hyisen hettehen sisästä, Jäisen kaivon kainalosta, Hyyssä kengät, jäässä paulat, Hallassa hamehen helmat, Iholiivi iljanessa, Vaattehet lumen väessä, Hyytä hynkäre sylissä, 10 Jäätä jänkkä kainalossa, Tulen suuta sulkemahan, Panun päätä painamahan!
h.
Nouse neitonen norolta, Lumikko märältä maalta, Vuotehelta hyisen poian, Jäisen lapsen lappeasta; Nouse huntu huutehessa, Paian kaulus kalkkareissa, Iho kaikki iljamessa, Kasvot kaikki kaljamessa, Jäätä jänkkälä sylissä, 10 Kapu hyytä kainalossa, Veä viittasi vilusta, Hamehesi hallan alta, Heitä polville potevan, Katovalle katteheksi, Tulen suulle sulkimeksi, Panun päälle painimeksi!
Toisin:
2, 3. Impi nurmesta ylene, Vuotehesta h. p. 7, 8. I. k. iljanessa, K. k. kaljanessa, 10. Hyytä palli (paljon) parmahilla, 14. Katoavan k.
i.
Nouse neitonen norosta, Puhasmuotoinen murasta, Sinisukka suon sopesta, Punapakla painimesta, Nosta virrasta vilua, Suosta jäistä jäähykettä, Paikoille palanehille, Tulen tuimille jälille, Tuli kääri kertoihisi, 10 Valkea ripaimihisi, Pukemihin puhtahisin, Valkeihin vaattehisin!
Toisin:
6. Nosta hyytä, nosta jäätä, 10. V. ripaisemihin,
k.
Pohjan akka koukkuleuka, Koukkuleuka, harvahammas, Tuoppas hyytä hyhmiöstä, Jäätä jähmön kammiosta, Viskoppas vilua vettä, Kanna hyhmän karvallista, Kypenelle kyynnehelle, Karrelle palanehelle, Ett' ei märille menisi, Eikä visvoille viruisi!
Toisin:
3, 4. T. h. hymmiöstä, J. jämmön k. 8. Lihan tuiki tullehelle,
l.
Tule poika Pohjolasta, Uros kylmästä kylästä, Mies iso isän alasta, Veikko Vennon joukkiosta, Tuovos hyytä tullessasi, Sekä hyytä jotta jäätä, Hyytä Hymmön ikkunasta, Jäätä Jämmön karsinasta, Sykysyisen uuhen verta, 10 Verta talvisen jäniksen, Jolla hyyllä hyyvyttele, Jäävilulla jäähyttele, Tulen viemiä vikoja, Panun tuiki paahtamia!
Toisin:
9. Kesällisen vuohen verta,
m.
Tule poika Pohjolasta, Mies pitkä Pimentolasta, Korpikuusien kokoinen, Suopetäjän suuruhinen, Hyiset kintahat käessä, Jäiset saappahat jalassa, Hyinen lakki päälaella, Jäinen vyöhyt vyölle vyötty; Tuovos hyytä Pohjolasta, 10 Jäätä kylmästä kylästä, Paljo on hyytä Pohjolassa, Jäätä kylmässä kylässä: Hyyss' on virrat, jäässä järvet, Ilma kaikki iljenessä, Kaljamassa kaikki paikat, Laksoset lumen väessä, Miesten parta huutehessa, Hallassa hevosten harja, Hyiset hyppivät jänikset, 20 Jäiset karhut karkelevat, Keskellä lumimäkeä, Lumivaaran liepehellä, Hyiset joutsenet joluvat, Jäiset sorsat soutelevat, Keskellä lumijokea, Jäisen kosken korvaksella, Hyytä kelkalla vetäös, Jäätä reellä reutoellos, Tuiman tunturin laelta, 30 Vaaran vankan liepeheltä, Tummenna tulen vikoja, Valkeaista varventele!
n.
Tuleppa tulosen neiti, Tuttava tulosen neiti, Tummentamahan tulosta, Panua parantamahan, Tuovos hyytä syylingissä, Jäätä paulasi rajalla, Tuovos hyytä, tuovos jäätä, Kanna rauaista raetta, Tulen tuhmille jälille, 10 Panun töille törkeille! Kun siitä vähän tulisi, Nakkoa vasikan nahka Tulen suulle tukkeheksi, Panun päälle peitteheksi, Pyyhi pois pyhät kipunat, Pyhät lainehet lakaise, Paikoista palanehista, Tulen tuomista tuhoista!
Toisin:
2-4. Tulisista akkunoista, Tule tulta nielemähän, Lainehia lakkimahan,