Suomen kansan muinaisia loitsurunoja

SISÄLLYS: (continued 2)

Reading edition

Toisin:

11, 12. Mene Hiisi h., Perkele p. Tuonne helvetin tulehen, Pahan vallan valkeahan,

3. Hiiteen.

Kun liet, tuhma, tuolta tullut Metsän Hiien hinkalosta, Paholaisen pankon päästä, Huonehesta honkaisesta, Petäjäisestä pesästä, Niin sä juokse, jouhiturpa, Kiiätä, kiveräkopra, Villahäntä, viilettele, Hiien hiilien sekahan, 10 Pahan vallan valkeahan, Siellä partasi palavi, Hipiäsi hiiltynevi!

Toisin:

3. Pahan kansan karsinasta, 11. S. paitasi p.

4. Kalmistoon.

Lienet kalman kammioista, Manalaisien majoilta, Noilta vatturannioilta, Pyhän pellon penkereltä, Toki koitellos kotia, Noille kalman kankahille, Multihin muhajavihin, Maihin liikuteltavihin, Johon on kansa kaatununna, 10 Väki vahva vaipununna, Sukukunnat suupununna, Perikunnat peittynynnä! Hyvä siell' on ollaksesi Armas aikaellaksesi, Huonehessa honkaisessa, Petäjäisessä pesässä: Kukut kullaisna käkenä, Hopeaisna kyyhkyläisnä, Ko'issasi korkeassa, 20 Kaunihissa kartanossa.

Toisia:

1. L. k. kartanosta, 10. V. suuri vääntynynnä, 11, 12. Sukukunta s., Perikunta p.

Jos oot kalmasta karannut, Niin sä kalmahan katoa, Mene, kalma, kalmistohon, Pyhän pellon penkerehen, Miehen kuollehen kotihin, Kaonnehen kartanohon, Uupunehen uutimehen, Vaipunehen vaipan alle! Kaunis siell' on ollaksesi, 10 Ihana eleäksesi: Siell' on sulla lestyt leivät, Vatiherkut valmistetut, Siell' on kyllin kyynäspäätä, Paljo paksua lihoa, Syöä miehen nälkähisen, Haukata haluavaisen; Ei kuollut kovin valita, Ei itke ijäti mennyt, Jos sa hilpaiset himossa, 20 Halussasi haukkaelet.

Toisin:

1. J. o. k. kasunna, 4. Perkele, pyhään maahan, 6. K. kammiohon (kankahasen), 8. V. vaattehille (vuotehelle)!

Tuonne ma sinun manoan Kirkkopellon penkerehen, Peltohon mätäperähän, Maahan mättähättömähän; Kaa'an kalman kellarihin, Alle kylmän kynnyshirren, Ikimennehen majahan, Kalmalaisen kartanohon, Joss' on vanhat tau'in tahnat, 10 Surman istuimet ikuiset. Siell' on luuta luskottua, Pääramua raskuttua, Toista tuoahan lisäksi, Uutta aina annetahan, Syöä ilman säästämättä, Haukkia iartamatta. Siellä syö, paha pakana, Nävertele nälkähinen, Tuota luutonta lihoa, 20 Paaskotonta palleata!

Toisin:

6. A. kauhean kamanan, 7, 8. I. iho'on (iholle), Katonehen kainalohon (kantapäihin), 11, 12. S. o. l. luutunutta, Pääkamua kaatunutta,

Mene tuonne, kunne käsken, Kunne käsken ja kehotan: Mene myrkänä manalle, Tavoin toisin tuonelahan, Noille Tuonelan tuville, Manalan iki majoille, Kuun kumottamattomille, Päivän paistamattomille! Siell' on korkea kotisi, 10 Ylen kaunis kartanosi, Siellä vannoa väkeä, Ijän kaiken istunutta, Siellä nuorta, kesk'ikäistä, Sekä miestä että naista. Siell' on luuta luskoasi, Pääkalua kaivoasi, Sortunutta sormiluuta, Kyynäspäätä kyttynyttä, Painunutta polviluuta, 20 Säärivartta vaipunutta, Nurmehen nukahtanutta, Alle pellon peittynyttä.

Toisin:

3. M. mykränä (?) m. 13. Miestä mennyttä manalle, 15, 16. S. o. l. louhen purra, Näpistellä nälkähisen, 18. K. kyttynäistä, 20. Sortunutta säärivartta,

5. Kirkonmäille.

Jos sa lienet tuolta tullut Kirkon kirjatun tyköä, Satalauan lappeasta, Tuhatmalkaisen malosta, Viien virren vieremiltä, Kuuen kellon kuuluvilta, Niin tuonne sinun manoan Kirkon kirjatun tyköhön, Satalauan lappeahan, 10 Tuhatmalkaisen malohon, Jossa kuuluvat kuparit, Vasken äänet vankahuvat, Tervaharjan hartioilta, Tuhatlauan tutkamesta. Papit siellä pauhoavat, Messumiehet mellehtivät, Teinipojat teutoavat, Lukkarit lujittelevat, Papit kaikki paitapäällä, 20 Miehet messuvaattehissa.

Toisin:

2. K. k. sivulta (sivusta), Tervaporstuan povesta, (Portin maalatun povesta,) 6. K. k. kuulusalta, 8. Kirjakirkon kynnyksehen, 16. Miehet messua pitävät, Ratikaulat raivoavat,

6. Koskiin.

Tuonne ma kipuja käsken, Tuonne vaivoja vajotan, Korvalle tulisen kosken, Pyhän virran pyörtänälle, Joka puut tyvin vetävi, Hongat latvoin langettavi, Kukin kaatavi kanervat, Viepi heinät helpehine. Koskess' on tulinen luoto, 10 Luo'ossa tulinen härkä, Jonka suu tulen palavi, Kita kiiran lämpiävi; Se kivut manalle viepi, Saapi tuskat tuonelahan, Jost' ei pääse polvenahan, Noueta sinä ikänä.

Toisin:

2. T. v. vajutan, 4. Kosken kuuman kuohuvaisen, 16. Ei nouta (Peritä) s. i.

Mene tuonne, kunne käsken, Iharihin ilkeähän, Kalarihin karkeahan, Rutjan koskehen kovahan, Ryöppähän rohisevahan, Koskehen kohisevahan, Veen vankan vääntimehen, Palavahan pyörtehesen, Johon puut päin putovat, 10 Tammet latvoin lankeavat, Tyvin syösten suuret hongat, Latvoin lakkapäät petäjät, Koivun kannot katkeavat, Hajoavat haavan juuret, Tyvin heinät tyrskähtävät, Kukin kaatuvat kanervat!

Toisin:

2. Ilarihin (Inarihin) i. 4. Turjan (Tyrjän) koskehen kovahan, 7. V. väljän vääntehesen, 10. Hongat l. l. 16. Liinat latvoin lankeavat!

Tuonne ma sinun manoan, Ryönäkosken partahasen, Vierehen vihaisen virran, Kosken kuohutun kovahan, Johon puut päin putosi, Kuuset latvoin lankieli, Perin vierivät petäjät Sekä hongat horjahteli, Heinät helpehin menivät, 10 Kanervat kukin katosi. Kivi on keskellä jokea, Laukku keskellä kiveä, Rautavanne ympärillä, Siinä on sija sinulle, Jost' et pääse päivinäsi, Selviä sinä ikänä.

Toisin:

2. Meren Rutjan partahalle, Äärettömän äprähälle, 3. Virran korvahan vihaisen, 4. K. kuohuihin kovihin, Ve'en vankan vaaluille,

Mene tuonne, kunne käsken, Virtoihin vipajavihin, Koskihin kohajavihin, Uimahan tuliset kosket, Vastavirrat vatvomahan, Ve'et selvät seipomahan; Ui siellä, paha pakana, Kosken kuohuja kovia, Ve'et ahtahat asuen, 10 Ve'et väljät väännätellen! Et siellä sijoa saane, Niin tuonne sinun manoan Tuonen mustahan jokehen, Manalan ikipurohon, Sini siellä ollaksesi, Kunnes kuuta, aurinkoa, Ilmoilla imehisiä, Asujia alla taivon.

Toisin:

9, 10. V. a. asuile, V. t. väännättele!

Mene tuonne, kunne käsken, Keskelle tulisen kosken, Vuoksen koskehen kovahan, (Imatrahan ilkeähän), Kahen kallion lomahan, Kinahmehen kauheahan, Jost' et pääse päivinäsi, Selviä sinä ikänä, Ilman Luojan päästämättä, 10 Kaikkivallan katsomatta! Jospa tuolta päätä nostat, Tahi kuonoa kohotat, Ukko pääsi särkenevi Neuloilla teräsnenillä, Äimillä äkähisillä, Rakehilla rautaisilla.

Toisin:

14, 15. Tikuilla t., Ä. ä'äsperillä.

7. Kotihinsa.

Siirrä jo sijasi, konna, Muuta, murha, kartanosi, Lähe, kumma, kulkemahan, Maan paha, pakenemahan; Mene sinne, jost' oot tullut, Emmäs saatella ehätä, Ole tuulta tuuheampi, Koski vettä viekkahampi! Ei täällä sinun sijoa, 10 Muunne muuttaos majasi, Kun lienet isännällinen, Isäntäsi istumille, Kun lienet emännällinen, Emäntäsi astumille, Veljesi veräjän suulle, Sisaresi sillan päähän, Ennen päivän päättymistä, Auringon alenemista! Sitte sinne saatuasi, 20 Kotihisi tultuasi, Tekiäsi tienohille, Laittajasi laitumille, Laai tunnus tultuasi, Salamerkki saatuasi, Jyskä kuin ukon jyrynen, Välkä kuin tulen välähys; Potkaise pihalta portti, Lennä kukkona kujalle, Kanan lasna kartanolle, 30 Rinnoin rikkatunkiolle; Tapa tamma tanhuasta, Sorra soimelta hevonen, Navetasta sarvinauta; Sarvet sontahan sovita, Laske häntä lattialle, Sääret pitkin permantoa, Kynnet kylvä kynnykselle, Karvat seinille karista! Jos siitä vähän tulisi, 40 Laske lauta ikkunasta, Siitä siirräite sisähän, Lennä tupruna tupahan, Ota kiinni kinterestä, Takimmaisista jaloista, Kai'immista kantapäistä, Isännät perisopesta, Emännät ovisopesta, Isännältä niskat taita, Väännä päätä väärällehen, 50 Silmät kierohon sivalla, Emännältä pää murota, Sormet koukkuhan koverra!

Toisin:

3. L. kutta k. 28. L. k. kujahan, 28-30. Kule k. kujassa, K. l. kartanolla, R. rikkatunkiolla; 32, 33. Tapa tallista h. Lehmä läävästä revitä; (Läävästä parahin lehmä); 45. Vasemmasta varpahista, Oikeasta olkapäästä, 48. I. silmä kaiva,

Kotihisi, Hiien koira, Maahasi, Manalan rakki, Sylin syösten kynnyksessä, Hampahin oven rivassa, Saa emollesi etehen, Helmoille hypittäjäsi! Kun siit' et sisälle pääsne Laittajasi lantehille, Revi reijät ikkunoiksi, 10 Revi reikeä yheksän, Ota kiinni olkapäistä Isäntäsi ensimmäksi; Ollessa isännän syytä, Niskat ruttohon rutaise, Silmä käännä kellellehen, Toinen syrjähän syseä; Ollessa emännän syytä, Repäise emännän reisi, Väännä syäntä vääntimellä, 20 Keri keuhkoja kerälle; Kun ollevi pojan syytä, Jalka polvesta porota, Kuivoa kuvetlihoa, Kupehelta kummaltaki; Kenen ei syytä lienekkänä, Sit' elä pahoin pitele, Mene syrjin syyttömistä, Vierite viattomista!

Toisin:

3. Kynsin riihen k. 3, 4. S. s. kynnyksille, H. o. hakahan, 4. Polvin porstuan ovilla, 5. Etehen oman emosi, 13. O. isosi s. 14. Puhkaise isosi silmä, 17, 18. O. emosi s., Revitä emosi r.

Kotihisi, konna, mennös, Maahasi, paha, paetkos, Kielelle kohottajasi, Käskiäsi kämmenille! Kun, koira, kotihin saanet Luoksi ilkeän isäsi, Tee siellä tihua työtä, Katko kalman karvallista; Mene kynsin kynnyksestä, 10 Polvin porstuan ovista, Olalle ohittajasi, Mene silmästä sisähän, Kautta suolen, kautta vuolen, Kautta kainalolihojen, Syvältä syänlihoille; Syän syseä sykkyrähän, Tuikoa tukasta maahan, Puista rintapurtilosta, Pane pää pärisemähän 20 Sekä luut lotisemahan, Takaraivo tanterehen, Henki huokumattomaksi! Jos siitä vähä tulisi, Hiiluta tuliset hiilet, Lemmon ahjo ahkuttele, Saajasi syänalahan, Koprista emosi kohtu, Väännä vatsa vanhempasi, Laai maksoihin majasi, 30 Keuhkoloihin kellarisi, Suonet ruttuhun rutaise, Veripillit piipottele! Jos vielä vähän olisi, Tapa poika porstuasta, Vanhin lapsi lattialta; Tuop' on pölkyksi pökerrä, Väännä kärsä käppyrähän, Nuokka ruttuhun rutista!

Toisin:

4. K. kämmenpäille! 9, 10. M. k. kynnyksessä, P. p. ovissa, 26. Vatsahan oman emosi, 30. Alle keuhkon k. 35. Väännä lasta lattialta,

Mene, Hiisi, heimohosi, Perkele, perintehesi, Elä syytäy syyttömähän, Viskau viattomahan! Jo sinua, Hiien hurtta, Kotihisi kutsuttihin, Majoillesi maanittihin, Herkuille herättäjäsi, Laatijasi lahjuksille, 10 Lukiasi luumuruille, Loitsijasi lounahille, Isäntäsi iltaiselle, Emäntäsi einehelle, Pojan puolipäiväiselle, Tyttären välipaloille, Muun perehen murkinalle. Kun ei siitä täysin tulle, Onhan pentu penkin alla, Tuop' on tuonne surmattuna; 20 Siin' on sulla syöäksesi, Lippoaksesi lihoa, Sekä luuta parraksesi.

Toisin:

10. L. luien päälle, 22. Sekä verta juoaksesi.

Kotihisi koituote, Hiien herja, heimohosi! Sukusi kovin surevi, Perehesi pelkeävi, Sinun maasta mennehesi, Paikoilta paennehesi, Kun oot viikon viipynynnä, Kauvan täällä kasvanunna, Kyläisillä kynnyksillä, 10 Veräjillä vierahilla, Uksilla ulisevilla, Saranoilla parkuvilla. Kolkkona sinun kotisi, Asuntosi autiona: Koissa etsivi emosi, Vaikeroipi vanhempasi, Painuvi pahoille mielin, Alas kulmin heitteleikse, Veräjillä vuottelevi, 20 Kotihinsa koiroansa. Sanovi sinun emosi, Valittavi vanhempasi: Tuoll' on poikani poloinen Matkoilla majattomilla; Ken nyt hirvet hiihtelevi, Petrat pankoihin panevi, Karhut lyöpi kahlehisin, Suet suitsihin kovihin? Koissa itkevi isäsi, 30 Muorisi murehtelevi, Veljesi vesin valuvi, Verisillä kyynelillä, Hurmehuisilla vesillä. Siellä poikasi potevi, Vaivaisesi vanguttavi, Hengen lähtöä tekevät Verisillä vuotehilla, Hurstiloilla hurmeisilla, Verisissä vaattehissa, 40 Hurmepaioissa pahoissa, Suin verisin, päin verisin, Kaiken karvansa verisen, Isä immin lähtehellä, Äiti Äijön karsinassa, Poika Vuojelan navoilla, Tytär Tyrjän kosken alla.

Toisin:

17. Äitisi pahoin panevi, 29, 30. Isäsi on itkemässä, Muorisi murehtimassa, 38. Hurmehuisilla sijoilla, Punaisilla polstarilla, 40. Hurmehuisissa sovissa, Hurmehisilla nutuilla, 45. P. Vuojolan n.

8. Laittajansa luoksi.

Jos olet teko tekemä, Jos kenen paha panema, Pulma toisen pungastama, Paha noian nostattama, Emon tehtoisen tekemä, Vaimon vankan tuuvittama, Mene luoksi loitsiasi, Lukiasi leukaluille, Kitahan kiroajasi, 10 Syämehen syöstäjäsi, Rikkojasi rinnan päälle, Yskähän ylentäjäsi, Ennen päivän nousemista, Auringon ylenemistä, Koin Jumalan koittamista, Kukon äänen kuulumista!

Lienet tauti toisen luoma, Toisen luoma, toisen tuoma, Pantu tänne palkan eestä, Rakettu rahan nenästä, Pannahan nyt palkatonta, Rahatonta juoksemahan, Kullatonta kulkemahan, Emäntäsi einehille, Muorisi munapaloille. 10 Syö siellä, paha pakana, Pistä pääsi penkin alle, Eläkä ennen sieltä nosta, Kun on lattia lahovi, Seinähirret sienettyvi, Laki päällä laukeavi!

Toisin:

2. Tahi toisen käskyläinen, 5. Niin mä panen p.

9. Lyylipaikoille.

Mene tästä, kunne käsken, Kunne käsken ja kehotan, Mene tuonne toisialle, Missä lyyli loittanevi, Mieli palvoin pantanevi! Ei tässä hyvä olosi: Ruoka tästä punnitahan Pikkuisella puntarilla, Vaate tästä määritähän 10 Lyhyellä kyynärällä.

10. Metsolaan.

Jos sa lienet Metsolasta, Totta mennös Metsolahan, Metsän kuuluhun kylähän, Tarkkahan Tapiolahan, Jukaisihin juurikkoihin, Kapaisihin kannikkoihin, Kahen kantosen välihin, Koivun kolmen juuren alle, Ukko-kontion kotihin, 10 Akka-karhun kartanohon! Siell' on voiset vuotehesi, Maitoiset makausmaasi, Sijasi sianlihaiset, Aivinaiset päänalaset. Kun ei anna aika maata, Mieli leutona levätä, Maat matele maan matoina, Kulot kyinä käärmehinä, Juokse korvet kontioina, 20 Veet saukkoina samoa, Oravina kuusen oksat, Kärppinä kolot kivien!

Toisin:

1. Jos lienet metsästä tullut, 12. Maheat makuu-alasi, 13, 14. Siellä siivotut sijasi, Ja havuiset päänalasi. 17. Ma'a maat on m. m. 19. Korvet konteina Lahota,

Tunne huuti, Hiien hurtta, Häpeä, hävytön koira, Juokse tuonne, jouhiturpa, Villahäntä, vierettele, Metsän synkkähän salohon, Korven kolkon kainalohon, Varvuille vapiseville, Kanarville karkeille, Kuusihin kuhisevihin, 10 Honkihin hohisevihin, Haapoihin halenneihisin, Raitoihin rakoperihin, Pihlajihin piukeihin, Katajoihin kaarevihin, Mätäpäihin mäntylöihin, Oravaksi oksapuihin, Kärpäksi kiven koloihin! Mene siitä, kunne käsken, Hirven hiihtokankahille, 20 Poropetran polkumille, Hevon rääyntäsijoille, Ketun tappotanterille, Jäniksen jävintämaille, Kontion kotiperille, Karhun louhikartanohon, Karhun kiljuvan kitahan, Se sun luinehen purevi, Ruotinehen rouhoavi!

Toisin:

8. K. karvahille, 9, 10. K. kuhisemahan, H. hohisemahan, Mäkehen mäeltämähän, Korpehen kolajamahan, 14. K. kaatuvihin, 21. R. rääkymäsijoille, 23. J. jäpimämaille, J. makausmaille, 24, 25. K. kiviko'ille, Kivi karhun kammiohon,

11. Pohjolaan.

Tuonne ma sinun manoan, Tuonne kehnoa kehotan, Pohjan pitkähän perähän, Lapin maahan laukeahan, Kuss' ei käyne karjan kynsi, Hypänne hevosen varsa. Siell' on onni ollaksesi, Lempi liehahellaksesi, Hyvä kangas käyäksesi, 10 Hiekka helkytelläksesi. Syö siellä, paha pakana, Raasta siellä, Lemmon rakki: Siell' on hirvet hirsipuussa, Orrella metsän otukset, Siellä luutonta lihoa, Suonetonta pohkeata, Syöä miehen mielen määrin, Haukata halun perästä, Ilman ihmisen ihotta, 20 Kasvavaisen kainaloitta.

Toisin:

3. P. p. povehen, 5, 6. K. e. kule k. kynnet, Vaella h. varsat 6. Eikä raavahat rapehi. 8. L. liehakoiaksesi, 13, 14. Hirvet siell' on hirtettynä, Jalot peurat jaksettuna, 14. Oksissa m. o.

Tuonne ma sinun manoan, Pimeähän Pohjolahan, Portin Pohjolan oville, Kirjokannen kartanoille, Kuss' ei kuuta, aurinkoa, Eikä päiveä ijässä. Hyvä on sinne mennäksesi, Yli puita, alate maita, Mennä hongissa hohisten, 10 Petäjissä peppuroien, Pohjan on ponneton veräjä, Saranaton ilman salmi, Juosta suuren, juosta pienen, Juosta pitkän perkelehen. Hyvä oli sinne päästäksesi, Hyvä siellä ollaksesi, Meren ranta juostaksesi, Somer sorkutellaksesi, Hieta hieno hieputella, 20 Kangas kaunis kaaputella. Siell' on uutta, siellä kystä, Kaksin kattilan kokassa, Siellä luutonta lihoa, Siellä päätöntä kaloa, Näpistellä nälkähisen, Hilpota himostunehen. Hirvi on puuhun hirtettynä, Jalopeura jaksettuna, Härkä paksu paistettuna, 30 Suuri raavas surmattuna, Syöä miehen syölähänki, Ahmia nälästynehen.

Tuonne ma sinun lähetän, Tuonne käsken ja manoan, Ylitse metsän yheksän, Metsän puolen kymmenettä, Pohjan poikien tulille, Lapin lasten valkeille. Pilkat on tehty pitkin puita, Pitkin puita, poikki maita, Josta tunnet, tuhma, käyä, 10 Äkki outonen osoat. Rata on rauasta rakettu, Teräksillä tolpitettu, Mennä suuren, mennä pienen, Mennä keskikertaisenki, Pohjan pirttien perille, Lapin laahtitanterille. Hyvä siell' on ollaksesi, Armas aikaellaksesi: Sija siell' on sulle tehty, 20 Vuoe lempinen levätä, Syömiset on suoritettu, Juomaneuvot jou'utettu, Metsän tarvahat tapettu, Kaaettu metsän kapehet, Liha luuton syötäväksi, Veri viljoin juotavaksi. Saat siellä surutta syöä, Haukata halun perästä, Nälissäsi närvistellä, 30 Hirven harvoja lihoja, Petran paksun pallioita, Karhun kainalolihoja, Kontion kovia luita, Yöt maaten sikopajassa, Päivät lammaskarsinassa.

Toisin:

15. P. poikien p. P. penkiön (penkeren) perihin, 21. Siell' on syömät s. 25, 26. L. l. syöäksesi, V. v. juoaksesi,

Tuonne ma sinun manoan, Tuonne keitoa kehotan Mieholasta, metsolasta, Työntekiän tienohilta Miehen joutavan jälille, Työttömien tienohille, Pimeähän Pohjolahan, Lapin sysmähän syvähän, Kuss' ei kuulu kukon ääntä, 10 Eikä kanan kaakotusta! Siell' on sun sisariasi, Siellä viisi veikkoasi, Kuusi kummisi tytärtä, Seitsemän setäsi lasta; Sinne siekin tuomitahan Siksi ilmoista ikeä, Paikoille papittomille, Maille ristimättömille.

Toisin:

7, 8. Pohjan pellon penkerehen, Lapin laajahan kylähän, 8. L. suurenen salohon, Paksuhun Palentolahan, Miesten syöjähän sijahan,

12. Sotatanterille.

Tuonne ma sinun manoan, Tuonne käsken ja kehotan, Suurille sotakeoille, Miesten tappotanterille, Jossa miehet miekkeleikse, Tasapäinä tappeleikse! Siell' on hyvä ollaksesi, Helppo heimahellaksesi, Syöä uuelta lihoa, 10 Juoa verta lämpimältä: Verta siell' on päälle polven, Talmoa jalan tasalle, Siell' on päätä kuin mätästä, Siellä hiusta kuin kuloa.

Toisin:

4. Noille t. 6. Tasan pojat t 9, 10. Liha uusi syöäksesi, Veri lämmin juoaksesi: 12. T. lumen t.

Mene tuonne, kunne käsken, Kurkkuhun kuparijousen, Tykin suuren suun etehen, Rautakirnujen kitahan, Sorkkihin sotahevosen, Kavioihin vainovarsan, Joss' on verta juoaksesi, Lippoaksesi lihoa, Eikä syöen syömät puutu, 10 Juomat juoen ei vähene: Verta siell' on säärivarsi, Polven korkeus punaista!

Toisin:

6. Sotavarsan vajallisin (vainiolle), 11. V. s. o. vyöhön asti,

13. Taivahalle.

Lienet tuolta taivahalta, Poutapilvien periltä, Nouse taasen taivahalle, Tuonne ilmoille ylene, Kautta kuun, alatse päivän, Ylös taivahan tasalle, Pilvihin pirisevihin, Tähtihin tärisevihin, Tulena palelemahan, 10 Säkeninä säihkymähän, Auringon ajelemilla, Kuun kehyen kiertämillä, Seitsentähtien selillä, Takaisella taivahalla!

Toisin:

1. L. tauti (tullut) t. 3, 4. Nouse tauti t., Tuska tuulelle y.

14. Tuntureille, vuorille, kiviin ja kallioihin.

Tuonne ma sinun manoan, Tuonne tuhman tuikkiloitsen, Kohen vuorta korkeata, Vasten varvikkomäkeä, Tuiman tunturin laelle, Kuhavuoren kulman päälle, Pohjan porttien lähelle, Kiven alle kirkumahan, Ratikkana rääkymähän, 10 Kiven päälle kiljumahan, Kallioille kaljumahan! Kun siell' et sijoa saane, Mene tuonne, kunne käsken, Kuhavuoren kulman alle! Siell' on sulle vuoe tehty, Merisuorsan sulkasista, Vuoress' on lihava lehmä, Siin' on kyllä syöäksesi, Jyystämistä, jäystämistä, 20 Syömistä, kaluamista.

Toisin:

5. Tuonne t. mäelle, 8. K. a. kiiltämähän, 16. M. sulkimista,

Tuonne ma sinun manoan Vuorihin vohisevihin, Kuusihin kuhisevihin, Vuoren vaskisen laelle, Kuparisen kukkulalle, Kussa pilvet vuorta piirsi, Höyrä vierteli kiviä, Vuoren rautaisen rakohon, Kahen kallion välihin! 10 Kiru siellä, kiusajainen, Paru siellä, painajainen, Vuoren rotkoissa syvissä, Viien vuoren viukelossa, Jost' et pääse päivinäsi, Selkene sinä ikänä!

Toisin:

2, 3. Louhiin lotisevihin, Vuorihin vapisevihin, V. terässekoihin, Rautaisihin kallioihin,

Tuonne ma sinun manoan Norjan vuoren notkelmahan, Turjan tunturin sivuhun, Lumivaaran kukkuralle, Pohjoispuolelle mäkeä, Suin lumehen, päin vitihin, Koprin ilmahan kovahan, Siinä tuulen tuikutella, Kovan ilman kolkutella, 10 Kunnes kuivut kutteloksi, Painut ilman patteloksi!

Kunne ma kipuja kiistän, Kunne tuskia manoan, Ihosta imento raukan, Emon tuoman ruumihista? Tuonne ma kipuja kiistän, Tuonne tungen tuskapäitä, Kivut soille, kivut maille, Tuskat aavoille ahoille, Hiekkoihin helisevihin, 10 Somerihin juoksevihin. Kun ei tuostana totelle, Toki tieän toisen paikan: Tuonne ma kipuja kiskon, Tuonne painan pakkopäitä, Kivisihin kallioihin, Rautaisihin raunioihin, Kiviä kivistämähän, Paasia pakottamahan. Ei kivi kipuja itke, 20 Paasi ei vaivoja valita, Vaikka paljon pantahisin, Määrättä mätettähisin.

Toisin:

14. T. tuskia altistan, 17, 18. Kiville kivistäville, Paasille pakottaville. 20-22. Paasi päiviä pahoja Josk' on p. p. Äijin äyskäeltähisin. 21. Eikä vuori voikertele, Vuori ei kipuja kiellä,

Tuonne ma kivut kiroan, Tuonne tungen tuskat tuimat, Keskelle Kipumäkeä, Kipuvuoren kukkulalle. Siell' ompi kipuiset koirat, Hallit hallankarvalliset, Jotka ulvovat kivuissa, Vaikeroivat vaivoissansa. Kipupiika pikkarainen 10 Kipuja keräelevi Ympäri Kipumäkeä, Kipuvaaran kukkuloa, Kipukintahat käessä, Kipuvakka kainalossa. Kivi on keskellä mäkeä, Reikä keskellä kiveä Yheksän sylen syvyinen, Kyynäräinen kymmenettä, Johon tuskat tungetahan, 20 Pahat vaivat vangatahan, Kivut suuret survotahan, Ailuet ahistetahan, Kiven kirjavan sisähän, Maksankarvaisen malohon, Korennolla koivuisella, Tangolla tasaperällä, Vaskisella valkkimella, Teräspäällä telkkimellä.

Toisin:

8. Valittavat v. 17. Se on väätty vääntiällä Yheksän sylen syvälle,

Pois minä kivut kiroan, Työnnän tuskat tuonnemmaksi, Kivistöihin, kannistoihin, Turjan tunturin perille, Aaltoihin Alue-järven, Meren mustihin mutihin. Kipu kivet särkeköhön, Tervaskannot kalvakohon, Vuoret vahvat siirtäköhön, 10 Kalliot kukistakohon, Meret hyyksi hyytäköhön, Järvet jääksi jäätäköhön!

Toisin:

8. T. kaatakohon,

Tuonne ma kipuja kiistän, Tuonne pakkoan pahoja, Kiven kirjavan sisähän, Paaen paksun palleahan. Katkoan kiven kaheksi, Paaen kolmeksi palaksi, Vieritän kivut vetehen Alle aaltojen syvien, Hyvän hylkehen iho'on; 10 Se kivut syvälle viepi, Ulapalle uittelevi, Alle mustien mutien, Toisen-aikaisten tomujen, Sini siellä ollaksensa, Kuni ei kuuta, aurinkoa, Ilmassa inehmisiä, Asuvia alla taivon.

Toisin:

2. T. vammoja valitan, 7. Paiskoan palat merehen,

15. Tuulihin.

Lienet tuska tuulen tuoma, Tuulen tuoma, veen vetämä, Hattupurjehen hakema, Ahavaisen ankeloima, Ota tuuli purtehesi, Ahava venosehesi, Vieä vieretelläksesi Yli maien ja merien, Tuskat tuulien majahan, 10 Tauit taivahan navalle, Tuulen tuutimasijoille, Ahavan asuinperille, Siellä tuulen tuuitella, Ahavaisen akkiloia, Vilun ilman viihytellä, Kovan ilman kopristella!

Toisin:

12. A. ajeluteille,

Jos oot tauti tuulen tuoma, Tuulen tuoma, veen vetämä, Ahavaisen antelema, Vilun ilman viskoama, Ota tuuli tuonnoksesi, Ahavainen annoksesi, Ota tuska tuutuhusi, Siirrä siipesi väkehen Vieä viiletelläksesi 10 Viirilöihin vinkuvihin, Tuulihin tuhisevihin, Pilvihin pihisevihin, Tuulten tuuviteltavaksi, Pilvien pieltäväksi!

Toisin:

4. V. i. viehättämä,

Mene tuonne kunne käsken, Tuulen virmeän väkehen, Ahavaisen olkapäille, Ison ilman vietäväksi, Tuulen tutjuteltavaksi, Ahavan ajeltavaksi! Mene hongissa hohaten, Petäjissä piehtaroien, Kuusen latvoissa kuhaten, 10 Ilman puussa istumatta, Lengolla lepeämättä; Niin mene merien poikki Noita tuulen teitä myöten, Ahavan rekiratoja, Ylitse meren yheksän, Meripuolen kymmenettä!

Toisin:

2. T. pohjaisen v. 5. T. tuiskuteltavaksi,

16. Ulkomaille.

Tuonne ma sinun manoan Muille maille vierahille, Sungun suurille pihoille, Venäehen vierimaille! Hyvä siell' on ollaksesi, Armas aikaellaksesi, Yöt maata sikopajassa, Päivät lammaskarsinassa. Kun siell' et sijoa saane, 10 Mene tuonne, kunne käsken, Muille maille kaukaisille, Muille mustille vesille, Silmän sietämättömille, Korvan kuulemattomille, Paikoille papittomille, Maille ristimättömille, Kust' et kuulu kuuna päänä, Ilman sinä ikänä!

17. Veteen.

Lienet, vieno, veen vetämä, Meren aaltojen ajama, Niin, vieno, vetehen mennös, Meren aalloille ajaite, Suurelle meren selälle, Ulapalle aukealle, Mutalinnan liepehille, Vesiharjun hartehille, Siellä aaltojen ajella, 10 Veen synkän sylkytellä, Kunnes kokko kopraisevi, Veen näkki näppäjävi; Se sinun syville viepi, Uramoille uittelevi, Alle aaltojen syvien, Alle vierevän vetosen, Jost' et pääse päivinäsi, Selviä sinä ikänä.

Toisin:

3. N. v. v. viere, 12. V. n. näykkäisevi; 14. Urakalle u. 16. Meren mustihin mutihin,

Kun lienet vetinen Hiisi Tahikka vetinen Kalma, Juokse juoksulla jokehen, Lähetäite lähtehesen, Läikkyvähän lähtehesen, Heiluvahan hettehesen, Virtahan virisevähän, Koskehen kohisevahan, Lampihin kalattomahan, 10 Aivan ahvenettomahan, Umpilammin lumpehille, Tasalammin lappiolle, Ruokoihin rohisevihin, Kaisloihin kahisevihin, Rannoille röhiseville, Somerille pyöriville, Kynsin kylmähän kivehen, Hampahin vesihakohon!

Toisin:

1. K. l. v. koira, 13. Ruohoi'in r.

Jos oot vierinnä veestä, Totta vieriös vetehen, Matosina maat matele, Rannat saukkoina samoa, Tuonne liutohon merehen, Laajalle Lapin lähelle, Suuhun rautaisen matikan, Teräshau'in hampahisin, Se sun luinehen purevi, 10 Ruotinehen rouskuttavi; Silmille sinisen siian, Lohen purstohon punaisen, Joka aalloissa ajavi, Uipi kosken kuohunnossa, Alla pyörretten asuvi, Alla virran viehkuroipi! Siika sun syville viepi, Ulapoille uittelevi, Lohi loitos kannattavi, 20 Etäämmä ehättelevi, Alle aaltojen syvien, Päälle mustien mutien, Joss' ei tunnu tuulen henki, Eikä käy veen värehet. Jospa sieltä pääsi nostat, Ukko pääsi katkaisevi Kurikalla kultaisella, Vaajalla hopeisella.

Toisin:

5, 6. Lapin laakohon merehen, Väinön väljähän vetehen, 7. S. vaskisen matehen, 19. Meri kauvas k. 21-24. Veen väljän vääntehille, Kosken kuohu'un kovahan.

Jos oot vierrynnä veestä, Niin sä vierköskin vetehen, Hauvin suuren hartioille, Purstolle lohen punaisen, Lohen vieä loitommaksi, Kalahauvin kaimaella! Lohi luopi purstoltansa, Hauki hartioisiltansa, Ihvenille, ahvenille, 10 Kaikille veen kaloille, Maksoihin merimatehen, Sappehen sinisen siian, Mustan muikun sieramihin, Kiiskin rautaisen kitahan, Joka virrassa venyvi, Veen varassa vyyhtiävi, Kiven alla kiimoavi; Se sun kaivavi karille, Kiven alle kiinnittävi, 20 Kiiskien kinaperille. Et siellä sijoa saane, Tuonne ma sinun lähetän Noille väljille vesille, Ulapoille aukeille, Kussa hauki haukkoavi, Veen koira koppoavi, Se sun sitten saattanevi, (Kanssansa kaottanevi,) Hyvän hylkehen kitahan, 30 Vatsahan valaskalalle, Jost' et kuulla kuuna päänä, Ilmau sinä ikänä!

Toisin:

4. Poskehen lohen p. 5, 6. Lohi sun etäälle viepi, Kalahauki kaimoavi! 7, 8. L. l. purstostansa, Hauki suuri harjastansa, 8, 9. Hauki sun hajottelevi Ahvenille ruotaisille, 14. K. linnahan kinaisen, 29. Ison h. iho'on,

Jos olet ve'estä tullut, Tuonne ma sinun manoan Selville meren selille, Lakehille lainehille! Siell' on onni ollaksesi, Lempi liekahellaksesi, Siellä tuuli tuuvittavi, Vastaranta vaaputtavi, Meren läikkä läikyttävi, 10 Vesi vieno vilkuttavi. Tuuli sinne turvan tuopi, Aalto ahvenen ajavi, Syöt sivulta siikasia, Luotasi lohikaloja. Kolm' on kuohua merellä, Tuli kunki kuohun päässä, Mies kunki tulen e'essä, Varras kullaki käessä, Siell' on paisti vartahassa, 20 Kussa hirvi, kussa härkä, Kussa pää valaskaloa, Ne on paistia parahat Syöä miehen nälkähisen, Haukata halun alaisen.

Toisin:

10. Vesi synkkä sylkyttävi.

Pois minä kivut kiristän Tämän ihmisen ihosta: Kivut tuonne kiityköhön, Vaivat tuonne vaipukohon, Kivuttaren kippasehen, Vammattaren vakkasehen, Vaivattaren vuotehesen, Päivättären päänaloille! Kun siell' ei sijoa saane, 10 Vierköhön kivut vetehen, Vaivat tuonne vaipukohon, Meren synkkihin syvihin, Alahaksi Saarvajärven, Yheksän sylen syvähän, Mist' ei saaha milloinkana, Eikä kuulu kulloinkana, Tässä pitkässä ijässä, Minun päiväkunnissani!

Toisin:

5, 6. K. kintahasen, V. vanttusehen,

18. Kiinnityssanoja.

Käy nyt tuonne, kunne käskin, Kunne käskin ja manasin, Vietä siellä viikkojasi, Sekä kuitasi kuluta, Kunnes pääsnen päästäjäksi, Selvinnen selittäjäksi, Tullen sua noutamahan, Kerinnen kerittämähän, Yheksällä oinahalla 10 Yhen uuhen kantamalla, Yheksällä härkösellä Yhen lehmäsen vasoilla, Yheksän orihin kanssa Yhen tamman varsasilla!

Mene tuonne, kunne laitin, Kunne käskin ja kehotin, Jost' et pääse päästämättä, Selviä selittämättä, Sinä ilmoisna ikänä, Kuuna Herran valkeana! Etkä pääse päästäjille, Selviä selittäjille, Kun en pääsne päästämähän, 10 Käy itse kerittämähän, Kolmen koirani keralla, Viien, kuuen villahännän, Seitsemän sepelikaulan, Kanssa haukkuni kaheksan, Yheksän oron keralla Yhen hevon kantamalla.

Toisin:

8. Keriä kerittäjille, 15. Yheksällä orihilla,

Lähe pois nyt Lemmon koira, Mene tuonne, kunne käskin, Ellös tuolta toiste tulko Sinä ilmoisna ikänä, Kuun kullan kumottamalla, Päiväkullan paistamalla, Kun ei tulla noutamahan, Keritä kerittämähän Yheksällä kissasella 10 Yhen emän kantamalla, Yheksällä kukkosella Yhen kanan kantamalla!

Päästö- l. parannuslukuja.

1. Ampiaisten, kiilijäisten ja m. hyönteisten pistämissä.

Ampiainen angervoinen, Ken käski pahalle työlle, Työlle kehnolle kehotti, Kuka hullu höynähytti, Mielipuoli vimmahutti, Pistämähän piikilläsi Tuota ihmisen ihoa? Elä ammu ampiainen, Elä pistä piikkilintu; 10 Ethän lintu lienekkänä, Jos et piä piikkiäsi! Pistä piikkisi pinohon, Katajahan kannuksesi, Nuolesi kivehen kisko, Karahuta kalliohon, Kytke siipesi kynimet, Kärsä käännä käppyrähän, Tahi ammu itseäsi, Toukkiloitse toisiasi, 20 Ammu ilman aikojasi Kivilöitä, kantoloita, Kuusin kerroin kumpiaki! Mull' on hiekkainen hipiä, Rauankarvainen kamara.

Toisin:

12. P. p. ketohon (kulohon, kivehen), 13. Kankahasen kannuksesi, 15. Kasahuta k. 23. M. o. hihnainen h.

Ampiainen, ampulintu, Kiilijäinen, äylijäinen, Miesi nöyrä neulijainen, Elä ammu nuoliasi Tuohon ihmisen ihoon, Karvoihin emon kapehen! Kyllä sun sukusi tieän, Kanssa kaiken kasvantosi: Synnyttären synnyttämä, 10 Kasvattaren kasvattama; Sokea sinun isosi, Sokea sinun emosi, Sokea sinä itseki; Lumehen isosi kuoli, Lumehen emosi kuoli, Lumehen sinäki kuolet. Elä nyt nouse korkealle, Elä polvia ylemmä, Tunge tuppehen nenäsi, 20 Paina pääsi pökkelöhön, Pure puuta, pure maata, Pistä pieniä kiviä; Heitä viitahan vihasi, Kaseksehen kannuksesi, Haon alle haikeasi, Kanervahan katkerasi, Korpehen kovat panosi, Suomutahan muut mujusi, Tee nuolet tehottomaksi, 30 Jouset jäntymättömäksi! Korvess' on sinun sijasi, Suolla kaunis kartanosi, Siellä tuohinen tupasi, Kaarnankuorinen kotisi; Hyvä siell' on ollaksesi, Maja valmis maataksesi, Ammuskella aikojasi, Toukkiloita toisiasi, (Et sä kuule kulkiata), Miehest' et mitänä tieä.

Toisin:

20. P. p. kainalohon, Käännä p. käppyrähän, 23, 24. H. hietahan v. K. karvahasi, 27, 28. K. k. sanasi, S. murkinasi, 31. K. o. s. kotisi, 32. Kannon päässä k. 33, 34. Tuohesta sinun t. Kaarnan kuoresta k. Tuohikottelo (-koivu sun) kotisi, Tuohikottilo (-koppana kotisi) Lahokanto kartanosi;

2. Ampu- ja puskutaudeissa, kovissa kohtauksissa y.m.

Ompelen tulisen turkin Tulisilla tutkamilla Tulisen tuvan sisässä, Sen mä päälleni puetan, Lähen ammuksen ajohon, Puskutau'in tappeluhun. Ajan ammuksen ahoille, Puskut pilvihin puhallan; Hän jos ampui yhen nuolen, Minä ammun kaksi nuolta, Hän jos ampui kaksi nuolta, 10 Minä ammun kolme nuolta, Hän jos ampui kolmin nuolin, Minä viel' useammilla, Saoin nuolin saikaelen Ja tuhansin tuikaelen: Minun on nuoleni nopeat, Teräkseni tehtosammat,

Toisin:

4. S. m. p. pujotan, 18. M. o. n. terävät, T. karkeammat.

Nousi kokko korviosta, Teräsleuka liettehestä, Somerosta suomuselkä, Kiven äärtä kiskomahan, Paaen äärtä painamahan; Koppasin kokolta koprat, Joilla ma pirun pitelen, Amputaudit pois ahistan, Joilla haaron halvaukset, 10 Sekä koprin kohtaukset. Kohtaukset on kolmenlaiset: Yhet saavat suota myöten, Toiset talvitietä myöten, Kolmannet veen napoja; Se on kohtaus matalin, Joka astui maata myöten, Se on kesken kertahinen, Joka tuli vettä myöten, Se on kovin kohtauksista, 20 Jok' on saanut suota myöten. Sen kovimman kohtauksen Mie nyt tuonne tungettelen Viien vuoren viitelohon, Kahen kallion välihin, Toiset aavoille ahoille, Vienoille vesiperille.

Toisin:

12. Y. käyvät s. m. 25, 26. Kalliot kaheksi katkon, Vuoret viieksi repäisen. 26. Vienoille veen navoille.

Otan kyiset kintahani, Maanmatoiset vanttuhuni, Joilla ruttohon rupean, Amputautia tavotan; Niin otan kokolta kourat, Veren juojalta vekarat, Linnulta lihan pitimet, Havukalta haarottimet, Joilla ma ruton rutistan, 10 Pelästytän perkelehen, Ristittyä rikkomasta, Tehtyä teloamasta. Vaan jos ei totelle tuosta, Vaajanne väheäkänä, Otan kourat kontiolta, Toiset kourat kuollehelta, Joilla konnan kouristelen, Isketän pahan itikan, Puskut pilvihin puserran, 20 Amputau'it taivahalle.

Toisin:

1. Kuss' on k. k. 10. Kalmalaisen karkottelen, Poijes ammukset ajelen, 18. Ilkeän iki asetan,

Minne puskut puskutten, Kunne ammukset asetan? Tuonne puskut puskuttelen, Tuonne ammukset ajelen, Pohjan poikien pihoille, Lapin lasten tanterille. Hepo poiki Pohjolassa, Teki varsan rautakarvan, Rautaharjan, rautahännän, 10 Sinne puskut puskuttelen, Sinne ammukset ajelen, Pahat tau'it tallaelen. Lehmä poiki Pohjolassa, Rautakarvaisen vasikan, Rautasarven, rautahännän, Sinne puskut puskuttelen… Lammas poiki Pohjolassa, Teki pässin rautavillan, Rautasarven, rautahännän, 20 Sinne puskut puskuttelen… Kilo poiki Pohjolassa, Teki pukin rautakarvan, Rautasarven, rautahännän, Sinne puskut puskuttelen… Sika poiki Pohjolassa, Teki karjun rautakärsän, Rautaharjan, rautahännän, Sinne puskut puskuttelen… Naattu poiki Pohjolassa, 30 Teki koiran rautakarvan, Rautasuisen, rautapäisen, Sinne puskut puskuttelen… Kasi poiki Pohjolassa, Teki pojan rautakarvan, Rautakynnen, rautahännän, Sinne puskut puskuttelen… Kana poiki Pohjolassa, Teki kukon rautakarvan, Rautaharjan, rautakannan, 40 Sinne puskut puskuttelen, Sinne ammukset ajelen, Pahat tau'it tallaelen.

Toisin:

8. T. rautaisen orihin, 10. Jolla p. p. 14. Teki härän rautasarven, 18. T. vuonan r. 30. T. rautaisen penikan,

3. Hammastaudissa.

Umpilukki, luun puria, Rakki, leuvan raatelia, Heitti tuonne hernehensä, Tuonne paineli papunsa, Ukon vanhan leukaluihin, Haikeihin hampahisin. Kuoli ukko, vaipui vanha, Tau'illa tavattomalla Tuon lukin lokertamasta, 10 Verikoiran koskemasta. Lyhyt akka, Tuonen tyttö Pisti neulan leukaluuhun, Tuon on kolmasti sepitti, Voiti kielellä kipuja, Hammastau'illa tapoja, Sanoi muutaman sanansa: "Suolat soikohon hyväksi Hyvän luonasi lukian, Ukko nouskohon unesta, 20 Selvetköhön seisomahan!" Jo ukko unesta nousi, Selvittihen seisomahan, Elollensa entiselle, Muinaiselle muo'ollensa.

Toisin:

9, 10. Tuon pahan pakottamasta, Lemmon rakin raatamasta. 18. Veren l. l. 19, 20. Heräjä unesta ukko, Selvitäite s.

Umpi lukki, Tuonen häkki, Koan kokki, lietten lieri, Pirun pihtien alainen, Sen poika, pahan sikiö, Kierosilmä, vääräleuka, Helvetin tulen kipinä, Tähänkö panit papusi, Tähän heitit hernehesi, Panit syömähän saloa, 10 Sekä julki juttamahan, Syömähän, kaluamahan, Luutamahan, loutamahan, Leukoja levittämähän, Hampaita hakkomahan, Lempisiä leukaluita, Haluisia hampaita!

Toisin:

1. U. l., umpi lakki, 1, 2. Luinen l., T. rakki, Häkki harvahampahinen, 3. P. pirttien a. 4. S. p., pahin s. S. p., pahetin p. 5, 6. Tuonen toukka sun nimesi, Manalan mato sukusi, 12. Hiien rakki raastamahan,

Tunne huuti, Hiien hurtta, Häpeä, hävytön koira! Jos sa lienet leukaluissa, Haluisissa hampahissa, Tahi mutkissa jäsenten, Tahi luissa luistamassa, Luovu, hiomaton pakana, Raukea, manalan rakki, Puremasta, läätämästä, 10 Syömästä, kaluamasta, Kiskomasta, Hiien kissa, Lemmon rakki, raastamasta, Kulmia kolottamasta, Näkimiä näykkimästä, Syömästä verivalolle, Luuvalolle lustamasta, Jott' et syö väheäkänä, Pure pikkuraistakana, Minun silmin nähtyäni, 20 Käsin päälle käytyäni; Kotihisi, koira, mennös, Maahasi paha pakene, Hauki Hiien hampahia, Revi Lemmon leukaluita, Hiien hampahat hajota, Levittele Lemmon leuvat, Suu on sillä suuremmainen, Leveämmät leukaluunsa!

Toisin:

21. Mene, Hiisi, helvettihin, 23. Kisko Hiisien (käärmehen) kitoja,

Poijes, lukki, leukaluista, Haihu, hakki, hampahista, Ilkeä, ijenlihoista, Puremasta, järsimästä, Hammasta hajottamasta, Leukaluuta luistamasta; Pääkamua kaivamasta; Heitä tuonne hernehesi, Tuonne paiskoa papusi, 10 Suen kiljuvan kitahan, Leveihin leukaluihin, Suuhun suuren perkelehen, Paholaisen parran alle, Tuonen hauvin hampahisin!

Toisin:

1-3. Ota l. leukaluusi, Hakki haiku- (harvat) hampahasi, 7. Pääkasua k. 9. Vie, paha, papusi tuonne,

Lähe, Lempo, leukaluusta, Hiien hakki, hampahista, Ilkeä, ijenlihoista; Mies musta, pirun näköinen, Elä leukoja levitä, Hakkaele hampaita, Leikkoa ijenlihoja; Hajotkohon Hiien hammas, Levitköhön Lemmon leuka! Mene pois, pakene muunne, Vuorta viittä viilemähän, Kallioita kaivamahan! Siell' on raaetta raatajalle, Tekiälle työtä kyllin. Kun ei siitä kyllin liene, Vielä muistan muunki keinon: Hepo kuoli helvetissä, Varsa vuoressa valahti, Siell' on potka purraksesi, Kalutaksesi kavio, Ilman ihmisen ihotta, Lempisittä leukaluitta.

Toisin:

2. Tuonen h. h.

Mull' on pihet pikkuruiset, Atulat alinomaiset, Joilla longan tuonen toukan Ja tapan maon manalan, Otan syöjän puusta, luusta, Otan ihmisen ihosta. Vaan jos et totelle tuosta, Ellet jo heti herenne, Järsimästä, jäytämästä, 10 Hiien rakki, raatamasta, Painan ma pajusta jousen, Teen lepästä lennottimen, Jolla ammun tuonen toukan, Luskahutan luun purian, Ammun hittoa hijahan, Paholaista parran halki, Murtelen sisästä syöjän, Leukaluun levitteliän. Kun ei tuosta kyllin liene, 20 Vielä muistan muunki keinon: Kivet on Kimmolan mäellä, Vaaran vankan liepehellä, Jolla sun tomuksi jauhan, Huulet survon huhmarella, Pääsi pieksän petkelellä, Häijyt hampahat hajotan. Kun et tuostana totelle, On mulla rekonen puita, Koivuja, kovia puita, 30 Pihlajia piukavia, Pahoja pajahtimia, Tiettäviä tervaksia, Joilla ma kotisi poltan, Paha, pahnasi sytytän. Kun et tuostana totelle, Vääjänne väheäkänä, Vielä keksin uuen keinon, Viittä, kuutta viisahamman: Vien sun hiilien sekahan, 40 Alle ahjon Ilmarisen, Siellä paitasi palavi, Hipiäsi heltiävi, Sepon pihtien välissä, Tuskaisen tulen seassa. Ja kun viel' ei kyllin liene, Tuonne ma sinun lähetän, Tuonne Hiitolan tulehen, Pahan vallan valkeahan, Rautaisehen riehtilähän, 50 Paistinpannuhun paha'an; Siinä sulkasi sulavi, Höyhenesi höyrähtävi, Paistut sä mato manalan, Torajat sä Tuonen toukka, Hiien hiiliheltehessä, Paistinpannussa pahassa.

Toisin:

1. Ukko mulle mullat antoi, Ukko mullat, Ukko rauat, Isä ilman iskuneuvot, 9, 10. Puremasta, nietämästä, Lemmon r., raastamasta, 11-16. Teräksestä teetän keihon, Varren vaskesta valatan, Jonka syöksen syöjän suuhun, Surmaksi salapurian, 43. Pirun p. nenässä, 52. H. lämpiävi, 53, 54. Paistutko sä maan matonen, Tohajatko T. t. 55, 56. H. hiilikuumoksessa, Jalkaniekka kattilassa.

4. Hiiden rikkomissa.

Tamma kasvoi Karjalassa Kavioilla rautaisilla, Vekaroilla vaskisilla; Sysi Hiisi syrjällehen, Kaa'a Hiisi kallellehen, Potki Hiisi polvillehen, Kavioilla rautaisilla, Vekaroilla vaskisilla, Ristittyä rikkomasta, 10 Tehtyä teloamasta!

5. Hinku-yskässä.

En nyt tuota tunnekkana, Mist' oot, herja, heittynynnä, Lasten tauti, tammonnunna, Mistä, hinku, tänne tullut. Lienet Hiien hinkalosta, Hiien hiilien seasta, Mennös Hiien hinkalohon, Hiien hiilien sekahan! Kun lienet tulesta tullut, 10 Niin tuima tulehen mennös, Tuhkihisi tuimeleite, Poroihisi peitteleite, Kätkeite kypenihisi, Lapsesta viattomasta, Ei tämä manalle joua, Emon tuoma Tuonelahan!

Toisin:

6. H. hinkalon perästä, 8. H. hiili valkeahan!

6. Kalman rikkeissä.

Hyvä Kalma, kaunis Kalma, Valkeanverevä Kalma! Kyllä mä sukusi tieän, Sekä tieän synnyntäsi. Jos sa lienet syntynynnä Eevan, Aatamin alusta, Mene, Kalma, kalmistohon, Ikimenneihen majoille, Poies ihmisen ihosta, 10 Vaivaisesta vartalosta! Vaan jos lienet toimi toisen, Toisen nosto, toisen nuoli, Totta koitellos kotihin Tekiäsi tienohille, Verisissä vaattehissa, Hurmehessa huituvissa!

Toisin:

1. Puhas K., k. K. 9, 10. Ihosta viattomasta, Vian tietämättömästä! 14, 15. Paniasi parmoihille, Punaisissa v.

7. Karhun ja suden repimissä.

Impi ilmassa elävi Pilven pienen partahalla, Suonisykkyrä sylissä, Kalvokieppi kainalossa; Senp' on tuuli maahan puotti, Joka vaaroilla asuvi, Korvissa kohajelevi, Lehikoilla lepsehtivi. Siit' on saatu suoniloita, 10 Siitä kalvoja katsottu, Siitä voietta vakaista, Katsetta alinomaista, Suen hampahan jälille, Kontion koville töille.

8. Kiven loukkaamissa.

Kivi, Kimmon Kammon poika, Maan muna, kakara pellon, Syvän kosken synnyttämä, Vankan vuolahan vanuma, Hullun huutama kiveksi, Maan munaksi mainitsema, Miksi nostit nokkoasi, Käännyttelit kärseäsi, Vasten ihmisen ihoa, 10 Karvoja kavon tekemän? Toki muista muinaistasi, Ajattele alkuasi: Et sä silloin suuri ollut, Kun sa mannusta kohosit Tahikka vierit taivahasta, Pilvipiiristä putosit, Vierit vehnäkakkarana, Tahi ohraisna tahasna, Jalan juuresta Jumalan, 20 Jesuksen päkiän päältä, Alas maahan tullessasi, Pilvistä puotessasi. Kun sä lienet maasta nousnut, Niin sä maata mannutellos, Mene mämmisnä mykynä, Vieri vehnätalkkunana; Kun lienet saettu maahan, Alas pilvistä puonnut, Nouse tuonne taivahalle, 30 Ylös pilvihin pakene, Nostamatta nokkoasi, Kärseäsi kääntämättä, Ihoon imehno raukan, Karvoihin kavon tekemän!

Toisin:

1. K. k. mammonp. K. kimmo mamman tyttö, 17, 18. V. vehnäisnä tahasna, Rukihisna kykkärennä, 25, 26. Ma'a männyisnä levynnä, V. vehnätaikinana,

Kiikan ukko, Kiikan akka, Kiikan entinen eläjä, Läksi Kiikka Kiikan mäelle Kiikkoja kiroamahan, Astuvi kivikatua, Kivivuorta vongottavi, Löysi lapsen itkemässä, Vaivaisen valittamassa, Löi se lasta lantehille, 10 Vasarteli varpahille, Lakanoille lapsen laitti, Liitti liinavuotehelle; Tuossa potoi puolen vuotta, Kesäkauen kellitteli, Alta lattia lahovi, Päältä peite märkänevi, Vuoe liinan tappurainen, Päistäriset päänalaiset.

Ukko Väinölän sokea, Ulappalan umpisilmä, Oli teitensä käviä, Matkustensa mitteliä, Polki jalkansa polohon, Kivehen kynäsnenähän, Ikuisehen äilämähän; Tuota potoi puolen vuotta, = edell. säkeet 14-18.

Toisin:

1, 2. Kiviukko rautasaapas,

9. Kuppataudissa.

Oh sinä, paha pakana, Herja helmojen alainen, Rietta reisien välinen, Rievesuu, rääväleuka, Kylän kumma, naisten herja, Häpeä hyvän urohon, Kun viskoit vihaista vettä, Kellankarvaista kakaisit, Märkänä märättämähän, 10 Tämän ihmisen ihoa, Luovu pois, paha pakana, Katoa, kamala herja, Ohimia ottamasta, Mulkkuja mutelomasta; Ota, vintilä, vihasi, Omat kuonat kulkkuhusi, Kitahasi kiehumahan, Navan alla naukumahan! Pois minä sinun manoan: 20 Maahasi, paha, pakene, Vilttihin vihaisen vaimon, Äkäpuuskan palttinoille!

Toisin:

5. K. kutta, n. h. 15, 16. O. kyppö kynnöksesi, Karavarsi kannoksesi,

Ohoh sinua, riisi rietta, Riisi rietta, hiisi hylky, Verikaation vetämä, Hurmehousun huiskuttama, Piian pilkka, naisen nauru, Häpeä hyvänki miehen, Rietto reien juurehinen, Kaatiollinen kavala, Reisivermojen repijä, 10 Haarojen hajottelia, Mikä toi sinun tupahan, Ken sinua tänne käski Syömähän, verinen koira, Hiien rakki, raastamahan, Repimähän reien juurta, Kaatioita kaivamahan! Pois minä sinun manoan, Mene tästä, kunne käsken, Kiven kirjavan povehen, 20 Paaen paksun palleahan, Jok' on paksu kuutta syltä, Sekä seitsentä leveä; Tummennet sä, Lemmon tuoma, Himmennet sä, Hiien hurtta, Syömästä, susi manalan, Tuonen rakki, raastamasta.

Toisin:

2. R. r., raasi raatta, 3, 4. Verikattehen vetäjä, Hurmehurstin huiskuttaja, V. vetäjä, Rumahousun huiskuttaja, 7. Rietta r. juurellinen (kaivelia), 12. Saatti sammalhuonehesen,

Voi sinua piian pilkka, Hekku helmojen alainen, Riisi poika riekamoinen, Huikkahelma huijalainen, Syöjättären synnyttämä, Mammottaren lallattama! Et sä silloin suuri ollut, Etkä äijältä äreä, Syöjättären syämen alla, 10 Alla maksan Mammottaren; Joko nyt suureksi sukesit, Äreäksi ärtelitse, Kun sa lempo leikkasitse, Panitse pahapakana, Kannettua kalvamahan, Tehtyä teloamahan! Mistä tulit tälle maalle, Tungitse tähän tupahan, Mistä rietta riivasitse, 20 Mistä herja herjasitse, Saitko saksan palttinoista, Verkahousuista veitse, Porton paian poimehista, Huoran hurstin hulpehista, Tämän ihmisen iho'on, Emon tuoman ruumihisen? Herkeä nyt Hiien hurtta, Raukea manalan rakki, Ei joua iho imeisen 30 Sinun rietta riivataksi! Mene tästä, kunne käsken, Vieri verkapöksylöihin, Kauppiasten kaatioihin, Porton paian poimehisin, Huoran hurstin ompeloihin, Pahan vaimon vaattehisin! Sielt' oot turkka tullunnaki, Mieron herja heitettynä, Märkinä märättämähän, 40 Panemahan paisumina. Et siellä sijoa saane, Mene rietta metsolahan Suen suurille sijoille, Karhun louhikartanoille, Syömähän suen lihoja, Karhun luita luhtomahan, Sapsoa sinisen hirven, Emäpeuran pohkeita; Ori siell' on kyrmyniska, 50 Sen sä reisiä retusta, Sen sä säre sääriluita, Sekä niskoa nitusta! Kun ei siitä kyllin liene, Toki tieän muunki paikan: Tuonne mie sinun manoan Ikuisehen helvettihin; Hepo kuoli helvetissä, Varsa vuoressa valahti, Siin' on potka purraksesi, 60 Kalutaksesi kavio, Ilman ihmisen ihotta, Emon tuoman ruumihitta.

Toisin:

3. R. p. riikamoinen, R. p. reppeloinen (riettahinen), 4. Riikamoinen, ruikamoinen, 6. M. laulattama! 15. E. kaatamahan (kaivamahan), 22. Veran ääristä vetäyit, 37. S. o. kutta kulkenunna, 46, 47. K. l. kalvamahan, Lapaluita Hiien hirven, 58. Kultasuitsi, hopeapäitsi,

10. Kupua ja paiseita loitsiessa.

Oh kupu, kuhun osasit, Voi ruhka, mihin rupesit, Voi pahka, mihin panihet, Iho'on imento raukan, Emon tuoman ruumihisen, Tulit keski keukamalle Jokahisen nähtäväksi, Kaikkien katseltavaksi! Puuhun ennen puhkat kasvoi, 10 Puuhun puhkat, maahan mähkät, Kuusehen veriset kuplat, Paisumaiset pihlajahan, Eikä kavon kantamahan, Ihmisen imettämähän.

Toisin:

2, 3. V. rupi, m. r., V. paise, m. p. 9, 10. P. e. puhka (puhko, pahko, pehko) k. P. puhka (puhko …), m. mahka (muhko), Mätäs e. maahan k. Mätäs maahan, pahka puuhun, 11. Honkahan v. kupla, 12. Paha paise p.

Jos en mie poloinen poika Oikein arvata osanne, Mist' on pulmat puuttunehet, Sekä syplät syntynehet, Kaulan kaitoihin lihoihin, Henkireiän hiertimehen; Jos minä sanoja uuvun, Käyn mä noita noutamassa Pohjan pitkästä perästä, 10 Lapin laajoilta saloilta. Omp' on eukko Pohjolassa, Joka saattavi sanoa, Kuin kupu kuristetahan, Paha pahka painetahan, Kokon kourilla kovilla, Iskimillä ilman linnun, Joilla kouristan kupua, Sekä painan paisumaista. Vaan jos ei totelle tuosta, 20 Karhull' on käet kämeät: Kaiva karhu kynsilläsi, Kourillasi kouristele, Paina näitä pahkuroita, Mauriaisen mahkuroita! Kun ei vielä tuosta huoli, Kohotan kiveä kolme Tuolta Tuonelan joesta, Pyhän virran viertehestä, Joilla ma kuvut kuristan, 30 Joilla painan pahkat maahan. Jos ei sitten siitä huoli, Eikä tuostana totelle, Kivi kirkon korkunainen, Paasi linnan paksunainen, Kupuja kuristamahan, Pahkuroita painamahan! Kun ei siitä kyllin liene, Otan oksakassarani, Jolla kuhmuja alennan, 40 Jolla kaivan kannikoita, Sekä juurran juurikoita, Luota luun, lihan välistä, Ulos luuta lussomasta, Jäseniä jänttämästä.

Toisin:

17, 18. J. puhkuja puserran, Joilla painan paisehia. 23. P. n. muhkurata, 27. T. joesta juoksevasta,

Kukki neito Kuuteratar Kutoi mulle kulleroita, Paahkoi munapalleroita, Alla kuusen kukkalatvan, Jolla painan paisehia, Jolla puhkuja puserran, Painan pahkat paisumasta, Alennan ylenemästä. Painu nyt pahka painettaissa, 10 Ehkene ehäistäessä, Jos et painu painettaissa, Ehkene ehäistäessä, Otan köyen kolmisäisen, Jolla ma kuvun kuristan; Kestä nyt köysi kolmisäinen, Pysy paula palmikolla, Kupua kuristaessa, Paisumaista painaessa; Katoa nyt kasvamasta, 20 Alene ylenemästä; Puun juuret punottukohon, Kiven juuret kiintyköhön, Kasvakohon kannon juuret, Kuusen juuret kuohukohon, Hongan juuret huokukohon, Kohotkohon koivun juuret, Lepän juuret leutukohon, Hajotkohon haavan juuret, Tuomen juuret turvotkohon, 30 Pajun juuret paisukohon, Elköhön iho imehnon, Karvainen kavon tekemä!

Toisin:

9. P. n. paha p. 19, 20. K., elekä kasva, A., ele ylene; 20. Alas painu, ele paisu; 27. L. j. liettyköhön (liejutkohon, lensukohon, lellukohon, lemmaskohon, kärsiköhön), 28, 29. Haletkohon h. j., T. j. turpukohon, 31, 32. Ennenkun i. imeisen, Tahikka kapehen karva!

Käpene sä Hiien kääpä, Painu pois sä Lemmon pahka, Painu paha paisumasta, Äkämä äristymästä; Kun ma kierrän, sie kitisty, Kun ma painan, niin sä painu, Painu paha, ele paisu, Alene, ele ylene! Lahokanto kasvakohon, 10 Pökkelö pöhöttyköhön, Haletkohon hietaharju, Maa paksu pakahtukohon, Ei iho imehno raukan, Kavon kantaman hipiä! Kulu pois nyt Hiien kuttu, Kao konna, ele kasva, Kulu pois kuun kululla, Kao viikon vieremällä; Kaihi kuu katoessansa, 20 Kaihi päivä viertessänsä, Aurinko aletessansa, Kainompi sinä sitäki!

Toisin:

4. Äkämä ele äristy; 8. Alene ylenemästä! 19, 20. Kaita k. kaotessansa, Päivä maata mennessänsä, 22. Kaiemmaksi sie s.

Lähe nyt liika liikkumahan, Ilman rietta rientämähän, Karvalta kavon tekemän, Emon tuoman ruumihista, Herkeä helottamasta, Paha marja maatumasta, Tieän mä sinun sukusi, Kanssa kaiken kasvantosi! Sumust' on sinun sukusi, 10 Kaihe'essa kasvantosi; Sumuhun sinä sulaos, Kaiheesen sinä katoos, Kupehesen kuivan kuusen, Lahokannon kainalohon! Kun ei siitä kyllin liene, Muuta muunne moisiosi, Sikemmä sijasi hanki, Painu tuonne, kunne painan, Ahoille alastomille, 20 Puille petkelettömille, Peltoihin nätäperihin, Pimeähän Pohjolahan, Runkohon rutimoraian, Rutjan kosken partahalle, Korvalle tulisen kosken, Kosken kuuman kuohuville! Kun ei siitä kyllin liene, Tuonne ma sinun manoan Hiien hiilien sekahan, 30 Pahan vallan valkeahan, Harkkoihin hakattavihin, Teräksihin tehtävihin, Jossa kupla kuohukohon, Hiien kello kiehukohon, Tulisessa taikinassa, Hiien hiilien seassa!

Toisin:

2. I. r. rientymähän, 9, 10. Summasta oot synnytetty, Tehty tietämättömästä; 33, 34. Kuku siellä Hiien kupla, Keiku siellä Lemmon kello,

11. Käärmeen puremissa.

Mato musta, maan näköinen, Toukka tuonen karvallinen, Kuppelo kulon alainen, Herja heinän juurehinen, Läpi mättähän meniä, Puun juuren pujottelia! Kuka sun kulosta nosti, Heinän juuresta herätti, Maan päällä matelemahan, 10 Tiellä teukalehtamahan; Kuka nosti nokkoasi, Kuka käski, ken kehotti, Päätä pystössä piteä, Kaulan vartta kankeata Vasten käskyä Jumalan? Luojapa sinun kirosi Mahallasi maata käyä, Maa käyä, kivi kalua. Käskikö sinun isosi 20 Tahi vaati vanhempasi Tähän työhön törkeähän, Paljolta pahantekohon, Kun sä koskit kielelläsi, Ilkeä ikonillasi, Vainko teit omalla päällä, Oman oikkusi perästä? Pure kurko poikiasi, Omia tekemiäsi, Ele ihmisen ihoa, Karvoja kavon tekemän!

Toisin:

3, 4. Kulkia k. a., Heitto h. j.

Mato musta maanalainen, Harmaja havun alainen, Maan on sammalen alainen, Lehon lempi lierukainen, Hivusletti Hiien immin, Paholaisen partakarva, Aholaisen aian vitsas, Rumalaisen roukkupuola, Pirun piiska, Hiien ruoska, 10 Pahan hengen paian nauha, Lepiköissä lenteliä, Pajustoissa puuhailia, Läpi aitojen ajaja, Läpi kannon kaivelia! Ken sun, mammo, maasta nosti, Kuka heinistä herätti, Kartanolla kapsamahan, Rikoilla ripuilemahan, Kielin pienin koskemahan, 20 Suin matalin maistamahan? Ken käski pahalle työlle, Työlle kehnolle kehotti, Isosiko vai emosi, Vaiko vanhin veljiäsi, Vai nuorin sisariasi, Vaiko muu sukusi suuri, Kun tulit tulen näköisnä Vainko rauan karvallisna, Purit ihmisen ihoa, 30 Karvoa kavon tekemän? Luulitko puuta purrehesi, Pajun juurta pannehesi, Kun purit ihmisen ihoa, Karvoa kavon tekemän!

Toisin:

4. Lehen lemmen (lemmon) lielakoinen, 5. Hiien immen rintarisku, 7, 8. Ahkolaisen aian vitsa, Roomalaisen karjaruoska, 10. P. h. paian rihma, 15. Kuka mammon m. n. 31. Tiesitkö (toivoitko) p. p.

Mato musta, kyy viherä, Kyy vihainen kyykeröinen, Haamu haltian näköinen, Aave aian vierellinen, Raippa raunion alainen, Kieppi kannon juurehinen, Läpi turpehen tulia, Maan päällä matelehtija, Puun oksalta puotteleija, 10 Päälle heinän heitteleijä! Joko söit syötäväsi, Haukkasit halun perästä, Kun purit elävä raukan, Raavas raukan runnistelit, Lehmän nänniä näpistit, Maistelit mahan alusta? Mik' on sun vihoihin viennä, Häpeihin hämmentännä, Ken sun konnusta kohotti, 20 Herätteli heinikosta, Alta kulmun kulkemahan, Maan päällä matelemahan, Pään kurjan kujertamahan, Suun mustan mutelemahan, Ken se kieltäsi kehotti, Kuka käski käyriölle, Kun tulit kovin vihaisna, Äreänä ärtelihet, Lehmän nänniä näpistit, 30 Raavas raukan runnistelit?

Toisin:

1. M. m. kyy punainen, 7, 8. Alta t. t., M. p. makuuttelia, 23. P. kullan k. 26. K. sinun syyttä käski,

Sinä vanha maan matonen, Maan rikka, manalan rikka, Pihan rikka, pellon rikka, Rikka kaiken ristikansan, Alla aitojen asuja, Lahokannon kaivelia, Kulon kultaisen alainen, Pinon pitkän vierehinen, Pettäjä ijän ikuinen, 10 Petit meitä ennen muita, Petitpä esi-isämme, Valehtelit vanhempamme, Petit Luojan kaikkivallan, Itse julkisen Jumalan: Lupa sulle annettihin, Lupa kulkea kulossa, Mataloita maan sisässä, Vaan ei annettu lupoa Ruveta rumille töille, 20 Käyä töille törkeille. Ethän kulkenut kulossa, Mateloinut maan sisässä, Kun rikoit ihon imeisen, Turmelit emosen tuoman! Miksi nostit norpoasi, Kuksi päätäsi kohotit, Ylemmäksi heinän juurta, Heinän juurta, maan mätästä, Liikuttelit liiroasi, 30 Kärseäsi käännyttelit, Irvistit ikeniäsi, Suutasi pahoin pitelit, Teit paljolta pahoa, Äijältä tihua työtä, Pahoin sulle, pahoin mulle, Pahoin meille kummallenki? Miksi pistit, kun ma kielsin, Miksi maistit, kun manasin? Ei sua käskenyt isosi, 40 Ei isosi, ei emosi, Tekemähän näitä töitä, Ristittyä rikkomahan, Kastettua kaatamahan, Tehtyä teloamahan.

Toisin:

2, 3. M. r., mannun r., P. r., p. toppa, 28. H. j., marjan vartta, 35, 36. Paha s., paha m., Paha m. k. 40. Eikä valta vanhempasi,

Mato musta maasta nousi, Etana ve'en emiltä, Puremahan, pistämähän Tuota ihmisen ihoa. Jouhikyy, kanaljan poika, Miksi teit tihua työtä? Tule nyt työsi tuntemahan, Myrkkysi mykäisemähän, Veä myrkkysi välehen, 10 Saata sappesi kotia, Tahi huuan huijahutan Isälleni Jesukselle, Muorilleni Maarialle, Näkemähän näitä töitä; Se sun myrkkysi mykäisi, Sappesi kotia saatti, Syösti syömäsi syvähän, Puremasi purkaeli, Pihisti sun pihtimesi, 20 Ja kavensi kalpimesi.

Mato musta, kyykeröinen, Kyykeröinen, kääkeröinen, Tule työsi tuntemahan, Pahasi parantamahan, Oisiko kirjavan kipeä, Tahi mustan muikkoama; Jos olet pannut, niin paranna, Jos sa koskit, niin kohenna! Lienet hampahin hakannut, 10 Tahi iskenyt ikenin, Eli kielin keipatellut, Eli purstoin puikkaellut, Tahi hengin huokununna, Ota pois omat kipusi, Veä myrkkysi vetenä, Maitona pahat panosi, Alle haikuhammastesi, Kupuhusi kultaisehen, Vaskisehen vatsanasi, 20 Saata sappesi sisähän, Alle viien vyöllisesi, Kuuen kultarenkahasi; Kun lienet punaista purrut, Punaisehen puuttukohon, Lienet hieltänyt hipiän, Hipiähän hiutukohon; Syämetön pakahtukohon, Syämellinen säästyköhön! Kun ma etsinen emosi, 30 Haen valta vanhempasi, Vielä turvut tuskihisi, Paisut pakkopäivihisi, Äksyihisi äksyelet, Halkielet haikuihisi, Eikä ruumis immen tuoma, Ei karva kavon tekemän; Katkeat häjy kaheksi, Konna kolmeksi muruksi, Kuin on leppäinen kalikka, 40 Tahi kuusinen korento.

Toisin:

5, 6. Kirjavanko lie k., Vainko m. m. 9-12. Kun sa lienet purstoin pannut, Tahi hampahin hakannut, 14, 15. O. p. o. vihasi, V. m. vetehen, 28. S. sääntyköhön! 31, 32. Itse paisut (painut) pakkoihisi, Turvat (tuivut, tummut) tuskapaikoillesi, 34. Haluihisi halkielet, 35, 36. Ei ruumis elävä raukan, Karva luontokappalehen; 37. 38. K. paha pakana, K. kolmeksi murenet,

Matoa on monen näöistä, On sinistä, on punaista, Ompi kellan karvallista, Kirjavan kiven näöistä, Vaan ei tuon pahan tapaista, Eikä kammon karvallista. Kyllä mä sukusi tieän, Sinun, sykkä, synnyntäsi: Maast' on synty suuremmaisen, 10 Suuremmaisen, pienemmäisen, Maastapa sinäki synnyit, Maa isosi, maa emosi, Maa on valta vanhempasi, Multa sinä, multa minä, Maata yhteistä elämme. Se oli sinun sukusi, Annas katson karvojasi, Luettelen luomuksesi. Koht' on karvasi luettu, 20 Minkä karva lienetkänä, Sininenkö vai punainen, Vai on kellan karvallinen, Vainko valkean verevä, Räkkirauan karvallinen, Sinervöisen sirkun karva, Vainko kaiken ilman karva, Taivahan sinervä karva, Karva kaiken jyttynäinen, Kaikkien kavetten karva, 30 Hiien karva kaiketikki, Pirun karva pinnahainen, Pahan karva pannahainen.

Toisin:

16. Siin' o. s. s. 22. V. o. vasken k. 23. V. v. valeva, 26. Karva kaiken ilmallinen, 32. Karva kaiken perkelehen.

Tuonen toukka, maan matonen, Kyy vihainen kyymeläinen, Tieän mä sinun sukusi, Vaan en konna karvojasi, Onkohan se Hiien karva, Pirun karva, pilven karva, Tuulen karva, tuiskun karva, Sään karva, satehen karva, Lumen karva, luskan karva, 10 Maan karva, mataran karva, Puun karva, kanervan karva, Pajun karva, tuomen karva, Lepän karva, lemmen karva, Kukan karva, kullan karva, Kulon karva, kellan karva, Kiven karva, kannon karva, Rauan karva, vasken karva, Maholehmän maion karva, Sinen karva, sirkun karva, 20 Kaiken ilman kaaren karva, Karva taivahan yheksän, Enkä huoli karvoistasi, Minkä karva lienetkänä, Itse karvasi valitse!

Toisin:

10, 11. M. k., mannun k., Suon k., k. k. 12. P. k., pahan k. (Tulen k., t. k.) 13. Lehen k., l. k. 15. K. k., heinän k. Helyn k., heinän k. Kuloheinän kuiva k. 17. Karva kaskisen kapulan,

Kun oli Herra hengen luonut, Luoja käärmehen kuvannut, Pyynnön Pietarin perästä, Luonut hampahat häjylle, Saanut kielen keion suuhun, Silmät päähän siunannunna, Niin tuo lausui suuri Luoja, Sanoi santta Pietarille: "Koita Pietar sormellasi, 10 Mik' on mytty mättähällä!" Santta Pietari paneikse Koittamahan sormellansa, Pisti suuhun peukalonsa, Kätens' otsahan ojensi. Niin se ilkeä itikka Pani sormen Pietarilta; Tuli tuska Pietarille, Alkoi Ristusta rukoilla: "Ota Herra henki tuolta, 20 Luoppa konna kuolemahan!" Niin sanovi suuri Luoja, Vastasi vakaa Jumala: "Emmähän molemmin tehne Yhen päivän valkeuella, Sekä henkeä suvanne Että luone kuolemahan; Jo minä sanoin sinulle: Pahasta paha tulevi, Kipu ilkeän kinosta, 30 Konna konnan oksennosta." Santta Pietari sanovi, Rutosti rukoelevi: "Tee nyt sitten terveheksi Herran hengellä hyvällä; Kun sa Herra hengen annoit, Luo kanssa katsesanoja, Mikä neuvoksi hyväksi Näissä konnan koskemissa!" Olipa aikoa vähäisen, 40 Niin se raukka maan matonen Pani Jesuksen hevosen, Rikkoi ruunan Ristukselta, Puhki puisen tallin sillan, Läpi ruuhen vaskipohjan. Niin sanovi suuri Luoja, Puhuvi puhas Jumala: "Mato musta maanalainen, Toukka tuonen karvallinen, Miksi teit tihua työtä, 50 Katkoit tuonen karvallista? Heinissä sinun sijasi, Asuntosi alla aian, Sinne siirräite välehen, Alas kursohon kuoite, Piilojasi piilemähän, Töitäsi häpeämähän!"

Toisin:

3. Käskyn P. p. 8. Virkki Ristus P. 9, 10. K. suuta s. Eikö pure sormeasi! 12. Koitti suuta s. 16. Puri s. P. 18. Ristusta rukoelevi: 33. Teeppä Herra t. 36. Luo Luoja (tuolle) puhesanoja, 44. Puhki soimen v. 51, 52. Kulossa (konnussa) s. kotisi, Kivi kirja kartanosi (linnasesi), 54. Tungeite kulohon kurja,

Kyy vihainen, kyymeläinen, Kyymeläinen, käämeläinen! Pois minä sinun manoan, Ei täällä sinun sijasi. Kule kurja kursikkohon, Heilahuta heinikkohon, Kaaloa kanarvikkohon, Risukkohon aian alle; Tunge pääsi turpehesen, 10 Mätä mattahan sisähän! Mättähässä sun majasi, Alla turpehen tupasi; Jospa tuolta pääsi nostat, Pääsi survon huhmaressa, Pieksän petkelen terällä, Kielesi kivellä jauhan.

Toisin:

2. Kyymeläisen kyntövitsa! 5, 6. K. kurjana kulohon, Mene herja h. 7. Katoa k.

Mato musta maan alainen Kiemura kiven alainen! Tuonne ma sinun lähetän Venosehen pienosehen, Veet väljät vieremähän, Virtaveet vilajamahan, Siell' on vettä juoaksesi, Kun lienet vesimatonen. Vaan kun lienet maan matonen, 10 Mene tuonne, kunne käsken, Veäite villakuontalona, Pavun palkona kuleksi, Kuhaiten kulon sisähän, Helähellen heinikkohon, Pujotellen puistikkohon, Mäkeltäiten mättähäsen, Haon alle hautumahan, Maan alle makoamahan; Siell' on maata syöäksesi, 20 Hakoa havutaksesi. Kun ei siitä kyllin liene, Tuonne ma sinun manoan, Kiven alle kirkumahan, Paaen alle parkumahan. Kiro siellä kinnahainen, Paru siellä pannahainen, Sinä pitkänä ikänä! Jospa sieltä päätä nostat, Kohottelet kuonoasi, 30 Pääsi poikki leikatahan Kymmenellä kynnyksellä, Sa'an salvamen nenällä.

Toisin:

2. Kiekura (kiekara) k. a. 6. Virtahan (virroissa) v. 12. Haavan halkona k. 13. E. kule kulossa, 15, 16. Pujottele p., Mäkelläite m. 23. K. a. kiljumahan (kiiltämähän), 24. Kannon alle kaljumahan.

12. Leinissä.

Hyvä leini, kaunis leini, Maarian makea leini, Lähe pois, palaite muunne! Iski Ukko valkeata Leppäisihin lastuloihin Tinaisella tanterella, Joihin leiniä puhalsin Ihosta imento raukan.

13. Liikoja pois leikatessa.

Puukko pilvistä putosi, Vieri veitsi taivahasta, Taivon taitava takoma, Pää kulta, terä hopea. Putosip' on polvilleni, Käteheni oikeahan, Pää pysyi minun käessä, Terä Luojan kukkarossa; Sillä mä muhkuja mutelen, 10 Sekä juurran juurikoita. Ellös olko milläskänä, En minä sinä ikänä Kuukausin käsin pitele, Vuotta koprin kollottele, Yks' on yrki oltavata, Pikkunen pieltävätä. Enkä mä kovasti koske, Karvahasti karsiskele, Kosken karva korttehella, 20 Vetelen vesisaralla, Veran syrjällä syseän, Sanon tuulen tuulemaksi, Viemäksi vilun vihurin, Raju-ilman ratkomaksi. Missä veitsellä vetelen Eli raualla rapoan, Sima vierköhön sijalle, Mesi päälle virtokohon, Sima rauan suumalohon, 30 Mesi rauan raatehelle! Jos rauta pahoin tekevi, Lempo veistä vierähtävi, Liha Lemmon leikatahan, Paha pannahan kaheksi, Tekemällänsä terällä, Rauallansa raatamalla, Polvella oman emonsa, Oman vanhemman varassa.

Toisin:

1. P. p. putoa, 4. P. kullan, t. hopean. 5. Poikkipuolin p. 8. Kärki Jesuksen käessä; Kärki käessä Kaikkivallan; 17, 18. En minä kovalla k. Enkä karsi karkealla, 20, 21. Vesiheinällä vetelen, Saran s. s. 28. M. jääköhön jälelle, 29, 30. Rautaruoste raiskatahan Valkeassa Väinämöisen. 30. M. r. raantehelle! 35, 36. Omallansa miekallansa, Raualla rakentamalla,

14. Loukkausvioissa.

Ukko Turjasta tulevi, Mies pieni Pimentolasta, Astua tytyttelevi, Käyä nyrkähyttelevi, Suonivihkonen sylissä, Verta kauhanen käessä, Lihalimppu kainalossa, Luuta luikaro pivossa. Tuop' on loihe loitsiaksi, 10 Panihe parantajaksi, Lihat liitti luihin kiinni, Luut liitti lihoihin kiinni, Suonet suonihin sovitti, Verta suonien sisähän.

Toisin:

2. M. pitkä P.

Neitsy Maaria emonen, Puhas muori, muoto kaunis, Astui taivahan rajoa, Ilman viertä viiletteli, Suonta vyyhti olkapäällä, Verta vakka kainalossa, Luuta luikkaro käessä, Lihalimpsi hartehilla. Kust' oli suonta sortununna, 10 Siihen suonta solmieli, Mistä verta vuotanunna, Siihen verta vuoatteli, Mistä luuta lutkahtanna, Siihen luuta lukkoeli, Kusta liikkumia lihoa, Siihen liitteli lihoa, Pani paikat paikallensa, Sijallensa siunaeli.

15. Nikotuksessa.

Mene nikka niinistöhön, Minä niinen kiskojaksi, Mene nikka tuohistohon, Minä tuohen kiskojaksi; Mene nikka niinistöhön, Minä niinen j.n.e. (kertoen entiset sanat, kunnes nikka heittää).

Toisin:

1-6. M. n. niineen, M. niinen kantajaksi, M. n. tuuleen, M. tuulen kantajaksi, M. n. niineen, M. niinen j.n.e.

16. Niukahuksissa.

Jesus kirkkohon ajavi, Maaria ma'attelevi, Korealla korjallansa, Punaisella purrellansa. Ajoi kaiten kankahia, Viiton vierikkomäkeä; Pyy pyrähti, maa järähti, Jesuksen veret värähti. Hepo sälkö säikähtihen, 10 Hiveltyi hevosen jalka, Kivisellä kirkkotiellä, Karisella kankahalla. Ken se nyt luvun lukevi, Kuka suonet solmeavi? Kenpä muu, jos ei Jumala: Jesus korjasta kohosi, Maahan astui Maariainen, Suonisystyrä sylissä, Kalvokääry kainalossa, 20 Paikkoja parantamahan, Jäseniä liittämähän, Suonia sovittamahan. Itse suonia siteli, Päitä suonten solmieli, Suonilankoa lukevi, Lukulangat lasketteli. Mist' oli suonta suljahtanut, Siihen suonta solmusteli, Mistä luuta luiskahtanut, 30 Siihen luuta luikahutti, Mistä liutunut lihoa, Siihen liitteli lihoa, Mistä kalvo katkennunna, Siihen kalvon kasvatteli Ehommaksi onnellista, Paremmaksi muinollista.

Toisin:

2. M. möhöttelevi, 10. Hiukahtui h. j. 17. Maaria maahan ryömyllehen, 18. Suonisykkyrä s. 20. Pahoja p. 26. L. laskieli. 27. M. o. s. solkahtanut (soikahtanut), 29. M. l. loukahtanut, 33, 34. M. karvat k., S. karvat k.

Jesus kirkkohon menevi, Maaria messuhan matavi, Aivan aamulla varahin, Sunnuntaina huomenessa, Hevosella hiirevällä, Kalahauvin karvaisella, Lohen mustan muotoisella, Siikasen sileyellä. Ajoi soita, ajoi maita, 10 Ajoi aukeita ahoja, Kalevalan kankahille, Osmon pellon pientarelle; Ajoi siitäki sivutse Heliäistä hiekkatietä, Ajoi pitkän sillan päähän. Tuli työ, satu tapahtui, Sivussa sinisen sillan, Päässä portahan punaisen: Pyy pyrähti, maa vavahti, 20 Jesuksen veret vivahti, Luikahti hevosen jalka, Taittui varsan säärivarsi, Hiekkahan helisevähän, Multahan muhisevahan, Ahin aian kääntimessä, Veitikan veräjän suussa. Jesus maahan ratsahilta, Heittihen hevon selästä Hivellystä katsomahan, 30 Vammoa parantamahan; Itse istuihen kivelle, Paneusi polvillehen, Suonia sovittamahan, Jäseniä jatkamahan. Koppoi jalan kopranansa, Käämi kämmenyksihinsä, Luut panevi luuta vasten, Jäsenet jäsentä vasten, Vereksi punaisen langan, 40 Sinilangan suoniloiksi; Kaikki yhtenen asetti, Sijallensa siunaeli.

Toisin:

4. S. huomenella, 5. H. hiirikolla, Hiirukaisella hevolla, 17, 18. Sivulla (siklalla) s. s. P. vaajan vaahterisen; Sini sillan tutkamessa, Likasillan liitoksessa; 20. J. syän särähti (tärähti, värähti), 21. Lutkahti (katkesi) h. j. Niukahti (niveltyi) h. j. Hevoselta jalka poikki, 26. Veitosen v. s.

Ukko kirkkohon menevi Satulassa saarnisessa, Hevosella hirvisellä, Hylkehen lihavuuella. Ajoi siltoa sinistä, Kitronin joen ylitse, Ratsasti kivistä tietä Kohti vuorta korkeata; Liukasti hevosen jalka, 10 Taittui tammaksen käpälä, Kahen kallion rakohon, Kiven kolmen koukelohon; Ukko kirposi selästä Maahan laukin lautaselta. Salapoika Vuolervoinen Sep' on suorihen avuksi Suonia sitelemähän, Jäseniä laittamahan; Mist' oli luu lomaksi mennyt, 20 Luu lomaksi, suonet päiksi, Siihen luuta lukkoeli, Siihen suonia siteli, Pujotti punaisen langan, Mustan langan laaitteli.

Toisin:

2. Satulalla sarvisella, 6. Kivisen j. y. 8. Vasten (nousi) v. k. 19. M. o. luuta loukahtanut, 24. M. l. muotoiseksi.

Miss' on suonet solmittuna, Lukulangat laskettuna? Tuoll' on suonet solmittuna, Lukulangat laskettuna, Sivulla sinisen sillan, Päässä portahan punaisen. Ken on suonet solminnunna, Lukulangat laskenunna? Suonetar sorea vaimo, 10 Soma suonten ketreäjä Sorealla ketrinpuulla, Vaskisella värttänällä, Tuolin kultaisen kukulla, Rahin rautaisen nenässä, Se on suonet solminnunna, Lukulangat laskenunna.

Santta Anni, armas neito, Tuo sorea suonten neito, Keträsi punaisen langan, Sinilangan siuvahutti, Langan mustan muiahutti, Keträllä hopeisella, Vaskisella värttänällä, Rattahalla rautaisella; Tuon jalkahan jamosi, 10 Iho'on elävä raukan, Raavas raukan ruumihisen, Tahikka ihmisen iho'on, Kun oli nivel niukahtanna, Jäsenpaikka järsähtännä, Sijaltansa siirrähtännä, Laaultansa loukahtanna.

Vene soutavi vähäinen Pitkän pilven rannan päällä, Venosess' on kolme miestä Suonisykkyrät sylissä, Kalvokääröt kainalossa, Kuka lankoa lukevi, Kuka suonta solmeavi, Ken luita sijottelevi, Noissa suonten sortumissa, 10 Jäsenien järkkymissä.

Tuli poika Pohjolasta, Uros uuesta kylästä; Tuo tulla tuhahtelevi, Astua lykyttelevi, Liutakesseli käessä, Suonivihko kainalossa, Mie noita anelemahan: Anna miekkonen minulle, Miepä noita tarvitseisin, 10 Täst' on suoni sortununna, Täst' on liuta liikahtanna, Tästä kalvo katkennunna.

Toisin:

5, 6. Tuoll' on konttinen selässä, Siinä luuta, siinä muuta,

17. Painajaisen ahdistaessa.

On minulla säkki alla, Säkki alla, säkki päällä, Puntari peräni alla, Johon panen painajaiset, Hiien kuoliat kokoan. Kun ei siit' apua olle, Rahko rautasaappahassa Kiertävi kivistä vuorta, Se panevi painajaiset 10 Alle orren, alle parren, Alle rautaisen katoksen, Alle kellon kielettömän.

Toisin:

9. Pane, Rahko, painon alle,

18. Palelteen vioissa.

Pakkanen Puhurin poika, Talvipoika hyyhetyinen, Jo rikoit ihon imeisen, Turmelit emosen tuoman, Vaimon kantaman kaotit; Meni mies mehettömäksi, Uros uimenettomaksi. Pakkanen Puhurin poika, Tule nyt työsi tuntemahan, 10 Pahasi parantamahan, Jos palelit, niin paranna, Jos sa koskit, niin kohenna, Tahikka sanon emolle j.n.e. k. s. 15.

Pakkanen, Näräpän poika, Talvipoika hyypelöinen, Minne nyt sinun manoan? Tuonne ma sinun manoan Pohjan pitkähän perähän, Lapin maahan laakeahan! Hyvä siell' on kylmän olla, Vilun ilman viivytellä: Siellä tanteren tasotat, 10 Tapat petran taljoihinsa, Syöt likeltäsi lihoa, Luuta luotasi lokerrat. Kun sa et totelle tuosta, Niin tuonne sinun manoan: Pakkasen maon maha'an, Vilun viiman heltehesen. Kun siell' et sijoa saane, Mene tuonne, kunne käsken, Ylös pilvihin pakene, 20 Talven ilma taivahalle, Rikkomasta ristittyä, Kastettua kaatamasta!

Toisin:

10, 11. T. p. palkimessa, S. vaivatta l.

Kotihisi konna mennös, Maahasi paha paetkos; Sitte sinne tultuasi, Maahasi paettuasi, Kylmä siellä suuret kylmät, Täyet pakkaset palele; Kylmä kattilat tulelle, Hiilet uunin lietoselle, Leipä kylmä kiukoahan, 10 Käet naisen taikinahan, Utarihin uuhen maito, Poika neitosen povehen, Pirttihin pätevä poika, Koiran pennut penkin alle, Kasin lapset karsinahan, Vatsahan hevosen varsa! Et sinä sitä totelle, Toki tieän toisen keinon: Tungen sun tulisijahan, 20 Vaivuttelen valkeahan, Hiien hiilien sekahan, Lemmon liesi kiukahille; Ajan alle kuuman ahjon, Asetan alaisimelle, Sepän panna paljallansa, Vasaralla valkkaella, Panna paljalla lujasti, Vasaralla valkkaella. Et totelle tuotakana, 30 Vääjänne väheäkänä, Vien suusi suven sijahan, Kielesi kesän kotihin, Jost' et pääse päivinäsi, Selviä sinä ikänä.

Toisin:

9. Kylmä leipä pätsisehen, 13. P. pätöinen p. 15. Kokon 1. lattialle, 21, 22. Sepin h. s. Alle ahjon Ilmarisen; 23, 24. Siellä tongeite tulehen, Aseta a.

19. Pistoksissa.

Piru piiliä takovi, Lempo lehtikeihäitä, Saunassa savun seassa, Keskellä meren selosta. Itse meiän Herra Jesus Meni saunahan saloa, Keksi Lemmon kiukahalta Kärestävän keinojansa, Nuoliansa nostelevan 10 Vasten meitä vaivaisia. Itse meiän Herra Jesus Sylin nuolihin ajoihen, Käsivarsin keihäisin, Ne syyti meren selälle, Alle aaltojen syvien; Ei niitä merestä löytty.

Toisin:

4. K. m. napoa. 8. Terästävän k.

Piru piiliä takovi, Äkähiä ärryttävi, Tuolla Hiitolan pajassa, Lapin laahtotanterilla. Satuinpa minäki sinne Äsken päänä eillisenä Pirun piiliä tehessä, Äkähiä ärryttäissä, Teetin pihet pikkaraiset, 10 Atulat alinomaiset, Joilla nouan noian nuolet Sekä ampujan asehet, Ihosta inehmo raukan, Emon tuoman ruumihista.

Toisin:

2. Ä. Äijön poika, Lehtikorva-keihaitä, 11. J. nostan (nopon) n. n.

Voi sua, noita, nuoliasi, Velho, veitsirautojasi, Piru pitkä, piiliäsi, Lempo, lehtikeihojasi! Ota pois omat pahasi, Asehesi ampujainen, Piru piilisi tavota, Keitolainen keihääsi, Ihosta imehno raukan, 10 Emon tuoman ruumihista! Ammu tuonne nuoliasi Pahoihin pajurosoihin, Soihin mättähättömihin, Peltoihin alaperihin, Vuorihin teräksisihin, Rautaisihin kallioihin; Ammu kyitä käärmehiä Vuoren rautaisen raossa; Tahi nouse taivahalle, 20 Ylös ilmahan pakene, Pilviä pitelemähän, Tähtilöitä tuikkimahan!

Toisin:

6. Ammuksesi amputauti, 8. Keito lehtikeihä'äsi, 11. Tunge tuonne turmiosi

Miten nyt nostan noian nuolen, Keion keihä'än ylennän, Tempoan terävän rauan, Veän pois pahan vekaran, Ihosta imehno raukan, Kavon tuoman ruumihista? Olipa iho imehnon, Tahikka kahimon karva, Se sieltä perittänehen, 10 Nuoli nouateltanehen, Sanan voimalla Jumalan, Herran hengen säätämällä. Kun ei minussa miestä liene, Ukon pojassa urosta, Tämän nuolen nostajoa, Vasaman varottajoa, Mustakylki Vennon härkä, Jok' on sitkeä sivulta, Varsin vahva vartalolta, 20 Suonilta kovin sorea, Se nyt tänne täytyköhön, Nuolia näpistämähän, Keihä'itä kiskomahan, Piikkiä tavottamahan; Se ennen ison ajalla Oli nuolten noutajana, Okahien ottajana, Ampurauan raastajana, Ihosta imehno raukan, 30 Emon tuoman ruumihista. Kun ei siitä kyllin liene, Ompa härkä Hiitolassa, Satasarvi saatanassa, Jonk' on suu satoa syltä, Kita kolmen kosken verta, Se nyt tänne täytyköhön; Sehän nuolia vetäisi, Jukkoselkä junkuttaisi, Syämestä särisemästä, 40 Alta nahkan naukumasta, Syämeltä kivuttomaksi, Vatsalta viattomaksi. Kun ei siitä kyllin liene, On susi Manalan mailla, Karhu Kalman kankahalla, Ylen ääretön äkämä, Sepä tänne täytyköhön Noian nuolen nostajaksi! Kun ei siitä kyllin liene, 50 Omp' on poika Pohjolassa, Mies pitkä Pimentolassa, Sepä tänne täytyköhön Tämän nuolen nostajaksi, Väkärauan vääntäjäksi! Kun ei siitä kyllin liene, Ei totelle tuostakana, Pirulass' on pitkät miehet, Hirmut Hiiessä urohot, Pirujen pesäsijoilla, 60 Hiien hinkalon e'essä, Kaikki nuolet nostamahan, Keihä'ät kerittämähän.

Toisin:

1, 2. M. n. nuoli nouttanehen, Vekara ve'ettänehen, 12. H. h. huovunnalla, Pyhän Synnyn voiman kanssa. 27. Äkähien o. Nuolten nystyjen nenässä, 32, 33. Hiitolass' on Hiien koira, O. hirvi H. Jukkoselkä Juuttahassa, 48. Nostamahan noian nuolet! 60. Lummekoirien koissa,

Piru piikkijä takovi, Kärestävi keihäitä, Vasten ihmisen ihoa, Karvoja kavon tekemän; Minun on piikkini parempi, Teräkseni tehtosampi, Se on rauasta rakettu, Teräksestä tienaeltu, Pirun on piikki pihlajasta, 10 Tahi koivusta koettu. Piru kun pisti yksin pistoin, Minä pistän kaksin pistoin; Piru pisti kaksin pistoin, Minä pistän kolmin pistoin; Piru pisti kolmin pistoin, Minä pistän neljin pistoin; Piru pisti neljin pistoin, Minä pistän viisin pistoin; Piru pisti viisin pistoin, 20 Minä pistän kuusin pistoin; Piru pisti kuusin pistoin, Minä pistän seitsemillä; Piru pisti seitsemillä, Minä pistän kaheksilla; Piru pisti kaheksilla, Minä pistän yheksillä; Piru pisti yheksillä, Minä pistän kymmenillä; Piru pisti kymmenillä, 30 Mie saoilla saikkaelen, Tuhansilla tuikkaelen, Pistän alta terveheksi, Keskeä kivuttomaksi, Päältä nuurumattomaksi.

Toisin:

11, 12. Jos sä pusket yksin puskin, M. pusken k. puskin; j.n.e. 22. M. p. seitsen pistoin; 30, 31. Minä pistän saoin pistoin, Tuhansilla tuiviloitsen,

20. Puun loukkaamissa.

Kuin silloin sanottanehen, Miten tutkaeltanehen, Kun on koski koivun poski, Potkaisi petäjän poski, Emäpuu pahan tekevi, Tahi varpa vamman lyöpi? Noin silloin sanottanehen, Noin on tutkaeltanehen: Puu puhas Jumalan luoma, 10 Kanto Herran kasvattama! Et sä silloin suuri ollut, Kun sa kummusta ylenit, Nousit maasta mansikkana, Mesimarjana metsästä, Kasvoit tuulen tuuvittaissa, Vilun ilman viihyttäissä, Liehuit lehtenä lehossa, Häilyit korvessa havuna. Miksi teit tihua työtä, 20 Katkoit kalman karvallista, Rikoit ihmisen ihoa, Karvoa kavon tekemän? Vie nyt viitahan vihasi, Korpehen kovat panosi, Kankahalle katkomasi, Taikka toisin toimittelen: Tyven kaivan kankahasen, Latvan alho'on asetan.

Toisin:

5. Kun on puu p. t. 10. Vesa Jesuksen vetämä, 15, 16. Kun sua tuuli tuuvitteli, Vilu ilma viihytteli, 17, 18. L. maassa lehtisenä, H. haonna kankahalla. 25. K. karkeasi,

Pitäköhön puu pahansa, Varpa vammansa, vihansa; Minkä puu pusertanevi, Varpa vamman tuottanevi, Mesi puusta pursukohon, Sima jääköhön sijahan. Jos tyvi pahan tekevi, Latva mettä keittäköhön, Simoa sulaelkohon, 10 Kipe'ille voiteluksi, Pahoille parantehiksi; Latvapuu pahan tekevi, Tyvi mettä työntäköhön, Simoa sirettäköhön. Min keskus pahentelevi, Sen ääret parannelkohon; Min ääret pahentelevi, Sen keskus parannelkohon; Min juuret pahan tekevi, 20 Sen oksat parantakohon; Min oksat satuttanevi, Sen juuret parantakohon; Min syän pahentanevi, Sen pinta parantakohon; Min pinta pahentelevi, Sen syän parannelkohon; Omp' on syämessä simoa, Mesilammit laitasilla, Kipe'ille voiteluksi, 30 Pahoille parantehiksi. Metiset on varsilatvat, Metisemmät latvan latvat; Metiset on varsityvet, Metisemmät tyven tyvet; Metiset on varsihavut, Metisemmät havun havut; Metiset on varsilehet, Metisemmät lehen lehet; Metiset on varsioksat, 40 Metisemmät oksan oksat; Metiset on varsijuuret, Metisemmät juuren juuret.

Toisin:

1, 2. P. p. vihansa, V. vaivansa, kipunsa; 4. Tahi varpu vammannevi, 7, 8. Kun tyvi p. t, L. m. kantakohon, 12. L. teki pahoja, 28. M. latvasella, 39. M. o. emän oksat,

Moni puu pahan tekevi, Moni varpa vamman luopi. Kun paju pahan tekevi, Koivupuulle mainitahan, Koivupuu imehtelevi, Työn pahan kohentelevi. Hakopuu pahan tekevi, Lehtipuulle mainitahan, Lehtipuu imehtelevi, 10 Työn pahan lepyttelevi. Lehtipuu pahan tekevi, Hakopuulle mainitahan, Hakopuu imehtelevi, Työn on pahan hautelevi. Emäpuu pahan tekevi, Oksapuulle mainitahan, Oksapuu imehtelevi, Työn pahan ojentelevi. Oksapuu pahan tekevi, 20 Emäpuulle mainitahan, Emäpuu imehtelevi, Työn pahan kehittelevi. Emäpuul' on mettä kyllin, Sekä oksilla simoa, Tekemillensä pahoille, Luomillensa kykkäröille: Päivänä jo eillisenä Satoi mettä latvoillensa, Latvoiltansa oksillensa, 30 Oksiltansa juurillensa. Juuret kasvoi hienot heinät, Hienot heinät, pienet putket, Täynnä mettä ja simoa, Joista voie keitetähän, Puun pahan pusertamille, Luomillensa kykkäröille.

Toisin:

6. Koivupuu kohentakohon. 7. Havupuu p. t. 10. Lehtipuu lepytelköhön. 14. Havupuu hautokohon. 18. Oksapuu ojentakohon. 22. Emäpuu parantakohon.

21. Raanin vaivoissa.

Koiska juoksi koiskotellen, Pitkin tietä roiskotellen, Seisoi Ukko tien ohessa, Kysyi Ukko koiskaselta: "Minne koiskanen menevi, Kunne konna kulkemassa?" "Tuonne kulkenen kylähän, Kylän luita luhtomahan, Lihoa hapattamahan, 10 Jäseniä jäytämähän." Sanoi Ukko koiskaselle: "Ei sinua sinne täy'y Ristittyä rikkomahan, Kastettua kaatamahan, Mene helvetin tulehen, Pahan vallan valkeahan, Riko ristimättömiä, Kaa'a kastamattomia!"

Toisin:

1, 2. Koiska juoksi tietä myöten, 6. K. koiska k. 8, 9. Menen luuta luistamahan, L. liottamahan (likistämähän),

Jesus kävi tietä myöten Kanssa kielikumppalinsa, Pienen Pietarin keralla, Koi vastahan tulevi. Sai Jesus sanelemahan, Kysyvi kovasti koilta: "Mihinkäs menet matonen, Kunnes toukka toukkelehat?" Koiska vastaten sanovi: 10 "Tuonne mä menen kylähän, Nuoren luuta luusimahan, Lihoa märättämähän, Jäseniä järsimähän, Kynsiä kolottamahan." Niin Jesus kovasti koille: "Ei koiska kylähän joua Kylän luita rikkomahan, Lihoja litistämähän; Mene tuonne kiven alle, 20 Painu alle paaen paksun, Kiru siellä kinnahainen, Paru siellä pannahainen, Kuss' ei konsa kuu kumota, Eikä aurinko valosta!"

Toisin:

7. Minnes menet koiska konna, 9. Kosta v. s. 11. Menen luita ruhtomahan, 16. E. kosta k. j.

Hos sinua, koito koihka, Ilkeä mato manalan, Raani poika raaollinen, Tuulen vilkka, ve'en vilkka, Meren luotojen lukia, Aaltoloien arvelia, Miksi tulit tälle maalle Kylän luita rikkomahan, Lihoja hapattamahan, 10 Kalvoja kaluamahan? Pois minä sinun manoan Puremasta, nielemästä, Luumuruja lohkomasta, Lihoja lipaisemasta, Niveliä nilkomasta, Kalvoja kaluamasta. Tieän sykkä synnyntäsi, 20 Maan kavala kasvantosi: Tuoll' oot sykkö syntynynnä, Maan kavala kasvanunna, Suurella meren selällä, Ulapalla aukealla. Sinne mä sinun manoan, Sinne tungen turmioita, Meren mustihin mutihin, Pimeihin pyörtehisin, Hiekkoihin helisevihin, Kaisloihin kahisevihin; Siellä etsiös sijasi 30 Syvimmän meren sisästä! Jos siell' et sijoa saisi, Tuonne ma sinun manoan Juortanin jokiperille, Pyhän virran pyörtehisin. Kun ei siitä kyllin liene, Mene puuhun, mene maahan, Koita vuorelle kovalle, Kirjavalle kalliolle; Siellä kiusoa kiviä 40 Sekä paasia pakota, Lohko louhia kovia, Kavertele kallioita, Elekä elävän luita, Kavon kantaman lihoja, Ei luita luvatta syöä, Ei liioin lihoakana! Ja kun et sitä totelle, Tuonne ma sinun manoan Rautaisehen puolikkohon, 50 Rautavannetten sisähän, Jost' et pääse kuuna päänä, Ilmesty sinä ikänä. Ele toivo torstakia, Pyhäiltoja ikävöi, Torstakit toruttelevi, Pyhäillat itkettävi; Siellä koikka keitetäkän Ristittyä rikkomasta, Kylän luita louhtamasta, 60 Lihoa hapattamasta.

Toisin:

1-10. Voi sinua raani raiska, Raani raiska, raatokoira, Joko nyt syömähän rupesit Ihoa imehno raukan? 3. R. p., raukka poika, 6. Aaltojen ajattelia, 12. Syömästä, kaluamasta, 33. J. jokien suihin, 51. J. e. kuulu k. p. 55. T. torottelevi,

Hyi koi, kupari-koi, Hyi koi, kasari-koi, Hyi koi, malvi-koi, Hyi koi, hopea-koi, Hyi koi, tina-koi, Hyi koi kaikki koi! Tuonne ma sinun manoan Ylitse meren yheksän; Vetehen vesinen koi, 10 Mainen koi maahan, Viiteen viitaan, kuuteen kuuseen, Seitsemähan petäjähän.

Toisin:

11, 12. V. v., kuivaan k., Lakkapäähän p.

22. Raudan loukkaamissa.

Voi sinua, rauta raukka, Hauta raukka, koito kuona, Miksi teit tihua työtä, Työtä tuhmoa tuhersit, Tulit päästäsi pahaksi, Tukastasi turmiolle, Kun sa loukoit luontoasi, Sukuasi suin pitelit? Kyllä sun sukusi tieän: 10 Suo isosi, suo emosi, Ruskomulta muu sukusi, Tuli sun suureksi sukesi, Vesi kastoi karkeaksi, Akka vanha, raivo pyörä, Se sun raivohon rapaisi, Laitti rauan ratkomahan, Terän hietra hilpomahan, Suun sinervän silpomahan.

Toisin:

4. T. turhoa tekaisit,

Voi sinua, rauta raukka, Teräs tenhon päivällinen, Miksi veikkosi vikosit, Suin pi'it oman sukusi; Miksi liikutit lihoa, Sekä verta vuoattelit? Luulitko puuta purrehesi, Koivua kokenehesi, Haapoa hakannehesi, 10 Närettä näpännehesi, Haukannehesi hakoja, Kiven syäntä syönehesi? Etpä puuta purrutkana, Koivua kokenutkana, Haapoa hakannutkana, Närettä näpännytkänä, Etkä haukannut hakoa, Et syönyt kiven syäntä, Kun rikoit ihon imehnon, 20 Katkaisit kahimon karvan, Siitä suonihin panihet, Ja lihoille liittelihet, Veren päästit vuotamahan, Punaisen putoamahan, Ihosta imehno raukan, Vaivaisesta vartalosta.

Toisin:

2. T. terhon (terhun) päivällinen, 3. M. veistit veikkoasi, 4. Leikkasit (laihutit) emosi lapsen; Vahingoitit vanhempasi; 7. Et käennyt (sanonut) koskevasi Iho'on imento raukan, Kun on puuta purraksesi, Koivua kokeaksesi… Tiesitkö (toivoitko) puuta purrehesi Eikö ollut p. purraksesi… 14-16. Et kokenut koivun juurta, Etkä haapoa hakannut, Et näpistänyt närettä, 19. Leikkasit i. i. 19, 20. Turmelit emosen tuoman, Vaimon kantaman kaotit,

Oh sinua, rauta raiska, Rauta raiska, ruoste rukka, Joko nyt suureksi sukesit, Ylenit ylen ehoksi, Syrjimähän syntyäsi, Luontoasi loukkomahan? Et sä silloin suuri ollut, Etkä suuri etkä pieni, Kun sa maitona makasit, 10 Rieskasena riuvottelit, Nuoren neitosen nisissä, Kasvoit immen kainalossa, Pitkän pilven rannan päällä, Alla taivahan tasaisen. Etkä silloin suuri ollut, Et ollut suuri etkä pieni, Kun sa liejuna lepäsit, Seisoit selvänä vetenä, Suurimmalla suon selällä, 20 Tuiman tunturin laella; Susi sotki sorkillansa, Karhu kämmenyisillänsä. Etkä silloin suuri ollut, Et ollut suuri etkä pieni, Kun sa suosta sotkettihin, Maan muasta muokattihin, Saatihin saven seasta, Kassikassa kannettihin, Tuotihin sepon pajahan, 30 Alle ahjon Ilmarisen. Etkä silloin suuri ollut, Et ollut suuri etkä pieni, Kun sa ahjossa ajelit, Kesävoina votkottelit, Venyit vehnäisnä tahasna, Rukihisna ruikalenna, Tuimissa tulisijoissa, Sepon Ilmarin pajassa. Etkä silloin suuri ollut, 40 Et ollut suuri etkä pieni, Kun tulit läpi tulista Alta ahjon Ilmarisen, Kukuit kullaisna käkenä Suussa suurien paletten, Vannoit vaikean valasi, Ett' et veistä veljeäsi, Herjaele heimoasi, Sukuasi suin pitele. Petit jo vaivainen valasi, 50 Söit kuin koira kunniasi, Kun sa veistit veljeäsi, Lastusit emosi lasta.

Toisin:

10. Sekä virtasit vetenä, Helhetit kesäherana, 18. S. vennä selkeänä, 21, 22. Kun sun susi suosta nosti, Karhu kaivoi kankahasta. 25, 26. K. s. s. sullottihin, Kankahasta kaivettihin, M. murasta m. Käsin m. m. 27. Koprin mustasta murasta, 34. K. kellottelit, 36. Raikuit rasvan karvallisna, 44. Tuskissa tulen punaisen, 49. Rikoit v. v. 51. Koskas v. v.

Hos sinua, rauta raukka, Mura mustan päivällinen, Kun nyt kasvoit kauheaksi, Väkeväksi vääntelihet! Kun ma muistan muinaistasi, Ajattelen alkuasi: Et sä silloin suuri ollut, Et kovin koreakana, Kun sa rensuit rieskasena, 10 Alla rinnan riuvottelit, Nuoren neitosen nisuissa, Pitkän pilven partahalla. Etkä silloin suuri ollut, Et ollut suuri etkä varma, Kun sa heiluit hettehenä Ja läikyit lähevetenä, Tahi kun jokena juoksit Kylän peltojen perätse, Huuhtoi huorat hurstiansa, 20 Ripakot rapakkojansa, Muutuit tuosta maamuraksi, Ruostemullaksi rupesit, Hirvet hieroi suon selällä, Peurat pieksi kankahalla. Etkä silloin suuri ollut, Etkä äijältä äkäinen, Kun sun sormin suosta nostin, Käsin kuohusta kohotin, Koprin kaivoin kankahasta, 30 Kynsin mustasta murasta, Siitä kannoin kassissani, Asetin sun alle ahjon. Etkä silloin suuri ollut, Et kovin kipusaskana, Kun kävit sepon pajassa Tereäsi teettämässä, Kun sa kuonana kohisit, Voisulana sukkelehit, Ahjossa, alaisimella, 40 Vasarilla, valkkamilla, Kun vannoit valat ikuiset Tulen tuomarin e'essä, Sepon seisonta-sijalla, Takehinta-tanterella, Ett' et herjo heimoasi, Sukuasi suin pitele.

Toisin:

4. Äreäksi ärtelihet! 14. Etkä varsin varmakana, 15, 16. K. s. h. hettehessä, J. l. läheveessä, 16. Läikyit lämminnä lähennä (vetenä) 18. K. aitojen alatse, 19, 20. H. h. huntujansa, Räiskytit räpähiänsä, 27, 28. K. s. s. s. sulloin, K. maasta käännyttelin, 37, 38. Kun sä hyyhmänä hyrähit, Sekä liemenä lirahit, 38. Sekä heiluit voiherana,

Rauta raiska, kuona koito, Teräs hieno, tenhollinen! Suotta suureksi rupesit, Kiusan kasvoit karkeaksi. Kyllä sun sukusi tie'än Sekä kaiken kasvantosi: Suosta on sinun sukusi, Veestä on sinun väkesi; Siellä kasvoit rauta raiska 10 Alahaisessa asussa, Venyit kylmässä ve'essä, Hettehessä herpottelit, Karskuit karjan kynnen alla, Parskuit paimenen jaloissa, Suolla sorkissa sutosen, Revon liivamättähässä. Tulinpa minäki tuonne Rauan syntymäsijoille, Kaivoin sun kamaran alta, 20 Ruopostelin ruostehesta, Kuurasin hevon kusesta, Saattelin sepon pajahan, Sepän panna paljallansa, Vasaralla valkkaella. Siinä vannoit rauta raiska Tehtöäissä teräkaluiksi, Vannoit vaikean valasi Vanhemmalle veljellesi, Eessä julkisen Jumalan, 30 Kengän kau'oilla Kalevan, Ett' et louko luontoasi, Tee vihoa veljellesi.

Toisin:

2. Terä hietra t. 4. Kasvoit aivan k. Kovin k. korkeaksi (karsahaksi). 7. Sumust' o. s. s. 11, 12. V. kylmänä vetenä, Hettehenä helhettelit, 26. Raukalla rajakivellä,

Voi sinua, rauta raukka, Rauta raukka, koito kuona, Kenpä sun vihalle käski, Ku pani pahalle työlle, Kenpä kehnolle kehotti, Isosiko vai emosi, Vaiko vanhin veljiäsi, Vai nuorin sisariasi, Vaiko muu sukusi suuri, 10 Heimokuntasi heleä? Kun sa lienet nostorauta, Mene päälle nostajasi, Syrjin muista syyttömistä, Vieritse viattomista! Rauta rekki, kultakilpi, Tee mulle iki sovinto, Vanno varsin veljeksyyttä, Ijäksemme, ilmaksemme, Polveksemme, päiviksemme! 20 Suuksutustenp' on sukumme, Sekatusten siemenemme, Maa sinäki, maa minäki, Musta multa kumpanenki, Maata yhteistä elämme, Siinä yhtehen yhymme, Saamme toinen toisihimme. Jos sulle halu tulevi, Syöä mielesi tekevi, Ele riko ristittyä, 30 Riko ristimättömiä, Syrjitellen syyttömiä, Syyllistä sylin pitele!

Toisin:

17. V. varsin (vankka) veljeksesi, 20, 21. Onhan suuksutta s. Sekaluutta s. 23, 24. Maa on meistä k., M. y. asumme,

Ei rauta paha olisi, Teräs ei tuhmin turmeloisi, Emän käärmehen kävyttä, Maon mustan muimehitta. Karilainen kaita poika, Kaita poika, mies kavala, Pyöri maassa polvillahan, Kaivoi maata kannallahan, Varpahallahan vatusti; 10 Hörhiläinen maasta nousi, Karilaisen kannan tiestä, Varpahan vatustamasta, Lensi seppojen pajalle; Lentävi pajan katolle, Katsovi katon rajasta, Ruotehesta roijottavi, Teräksiä tehtäessä, Kantoja rakettaessa, Sanoi tuovansa teräintä, 20 Karaisinta kantavansa. Eip' on tuonunna teräintä, Karaisinta kantanunna, Toip' on Hiien hirmuloita, Kantoi käärmehen kähyjä, Maon mustan muimehia, Sisiliskon silmänteitä, Rauan ristintävetehen, Teräksihin tehtävihin. Siitäpä vilkuna sikesi, 30 Kasvoi rauta kalpistuva, Sai se rauan ratkomahan, Suu sinervän silpomahan, Kauan raivoksi rakenti, Terän kielen kekkeäksi. Olipa aikoa vähäinen, Kun jo suuttui rauta raiska, Leikkasi ihon imehnon, Katkaisi kahimon karvan; Pääsi veri vuotamahan, 40 Hurme hupperehtamahan, Maito maahan juoksemahan, Punainen putoamahan.

Toisin:

1. E. r. kova o. 3. I. k. kävettä, 4. M. m. muikkehitta (k. v. 25). 8, 9. Hieroi m. kantapäällä, V. vanutti; 10. Hörhöläinen (herhiläinen) m. n. 13. L. s. pajahan; 19. S. t. terästä (tereä), 25. M. m. muikkehia (muielmia, muojehia, muojuhia, muhkuroita, maanuvia), 26. S. siemeniä, 27. R. ristintävesihin (-vesille), R. synnyntäsijoille, Rautoihin rakettavihin, 34. T. k. keikkumahan.

23. Riisivioissa.

Riisi poika riutukainen, Ruitukaisen pojan poika, Verikalvon katkaisia, Vatsavuolten vuoleksia, Napanuoran noutelia, Ohimien ottelia, Suonien soluttelia, Nastasen navertelia, Kulmien kuluttelia, 10 Luun loman lokertelia, Mikä toi sinun tupahan, Saattoi sammalhuonehesen, Pienoiseni pieluksihin, Vakaiseni vaipan alle, Lakanoille lapsueni, Hukkuseni hurstiloille, Pääkuorutta koskemahan, Selkäpiitä seipomahan, Napoa naristamahan, 20 Runkoa rutistamahan? Kun oot, riisi riettahinen, Suuton, silmitön sikiö, Kuinkas taisit suuton syöä, Näkemätön närvistellä, Kieletön nisän imeä, Hampahiton haukkaella?

Toisin:

1, 2. R. p. riuveroinen, Riuveroisen p. p. R. p. Riientehen, Riientehen, Räiäntehen, R. p. Riuvantehen, Riuvantehen, Räyväntehen, R. p. Rihvantehen, Rihvanteben, Rähväntehen, R. p. ruiventoinen, Ruiventoinen, räiväntöinen, Oi sie riisi riutukainen, Isätön, emoton lapsi, 10. Koko rungon runtelia, 14, 15. Vakahaisen vaattehisin, Lapsueni kätkyehen, 17. Pääkalua k. 20. Raajoa r.

Voi sinä paha pakana, Riisi poika riivatuinen, Mistä sä tulit tupahan, Sait sammalhuonehesen, Kun sinä tähän rupesit Tämän ihmisen iho'on, Lapsehen viattomahan, Syömähän kaluamahan, Pääkalua kaivamahan, 10 Rintapäitä riipomahan, Selkäluita luhtomahan, Napoa navertamahan, Navan juurta näärtämähän, Silmiä sivertämähän, Kulmia kolottamahan, Näkimiä näppimähän? Mitäs riisi riiteletki, Hullu tauti taisteletki, Tungihet tähän tupahan 20 Ristittyä rikkomahan; Noita riisi rikkokohon Kissoja kinoneniä, Koiria kononeniä, Sarvipäitä raavahia, Oriloita kyönöpäitä, Elköhön imehnon lasta!

Toisin:

1, 2. R. rietta Reivan poika, Sinisukka, keltakenkä, 2. R. riettainen itikka, R. poikanen rimana, 9. P. kaatamahan, 11, 12. S. sirkomaban, N. napertamahan, 14. S. siristämähän,

Riisi poika riettahinen, Sie olet yheksän-lainen: Vihariisi, synnyinriisi, Miesten riisi, naisten riisi, Kissan riisi, koiran riisi, Hevon riisi, lehmän riisi, Lampaan riisi, sian riisi, Napariisi, naarariisi, Mulkkuriisi muu pakana, 10 Lihan syöjä, luun puria, Jäsenien jäyteliä, Veren uuelta vetäjä, Mulkkujen mulistelia, Kalkkujen kalistella. Riien poika, Hiien hylky, Mistäs tulit tälle maalle? Kyllä mä sukusi tieän, Tieän sykkä synnyntäsi: 20 Et ole hyvistä tehty, Et hyvistä, vaan pahoista, Saatu saunan sammalista, Kerätty koan noesta. Minne nyt sinun manoan, Kunne konnan potkittelen? Tuonne ma sinun manoan, Tuonne konnan potkittelen, Kivikoille kiljumahan, Raunioille raukumahan; Kun siell' et sijoa saane, 30 Tuonne ma sinun manoan, Vihollisen viiksen päähän, Paitulaisen parran alle, Kokon kynsihin kovihin, Kukon mustan kannuksihin, Kaiken ilman lintusille, Kaikille meren kaloille, Vieä viiletelläksensä Ylitse meren yheksän Paikoille papittomille, 40 Maille ristimättömille.

Toisio:

11. J. järskyttäjä, 28. Rannikoille r.

Millä nyt riittä riu'uttelen, Millä konnan kopristelen, Runtelen rumoa miestä, Pelottelen perkelettä, Syämestä syyttömästä, Verestä viattomasta? Noilla riittä riu'uttelen, Pelottelen perkelettä, Rautaisilla hampahilla, 10 Leuvoilla teräksisillä. Ulos riisi riuhtomasta, Poika konna koskemasta; Minä kiellän ja epeän Verivuolin vääntämästä, Luun loman lokertelusta, Verikalvon katkaisusta, Syömästä verivalolle, Luuvalolle luhtomasta, Suonia sokertamasta, 20 Sivuja siveltämästä, Ohimoita ottamasta, Näärviä on näykkimästä, Pernoa pehustamasta, Maksoa on maistamasta, Kylkiluita kynsimästä, Kettämästä keträluuta, Repimästä reisiluuta, Sääriluuta särkemästä, Syömästä syänkereä, 30 Syänaloa appamasta; Syö Hiien syänlihoa, Kisko käärmehen kitoa, Ele ihmisen ihoa, Karvoa kavon tekemän!

Toisin:

14. Verivuolta v. 17, 18. S. verivaloja, Veriluita louhtamasta, 19, 20. Sivusuonta sortamasta, S. sivelemästä,

24. Rikkeissä.

Joko nyt syyttä syötänehen, Tau'itta tapettanehen, Ilman armotta Jumalan, Luvatta totisen Luojan? Luoja ennen kuut kehitti, Luoja ennen päivät päästi, Luoja saatanan kirosi Vuorihin teräksisihin, Rautaisihin kallioihin, 10 Päästi miehet miekkoinensa, Urohot asehinensa, Satuloinensa hevoset, Varsat valjastuksinensa, Papit kirkkokuntinensa, Saarilta sotakeoilta, Miesten tappotanterilta. Päästäköhön täänki päästön, Täänki jakson jaksakohon, Kykkärän kehittäköhön, 20 Rikonnaisen riisukohon!

Toisin:

4. Suomatta Jumalan luonnon? 17-20. Tule, päästä tääki päästö, Tääki kykkärä kehitä!

Kuume ennen kuun kehitti, Kuun kehitti, päivän peitti, Kapo kuun kehästä päästi, Riihen rautaisen sisästä, Päivän päästi kalliosta, Vuoresta teräksisestä. Niin minäki tään nyt päästän Kyläkunnan kykkäristä, Partasuien pannehista, 10 Pitkähiusten pinnehistä, Naisten naarojen sanoista, Kusikinttujen kiroista, Päästän Luojani luvalla, Aina Herran armon kautta. Niinkuin pääsi Päivän poika Päivättären päästäessä, Niinp' on pääsköhön tämäki Minun päästätellessäni!

Toisin:

3. Kave k. k. p.

Mies on musta, vaimo vankka, Tuo kiroili kiinteästi, Kivet kieri, järvet järtti Tuon kiroissa kiinteissä. Tuli poika Pohjan maalta, Tuopa kirvotti kiroista, Päästi päivistä pahoista, Pani kirot kiitämähän Tuonne Tuonelan perille, Tuonen akka rautahammas Istui Tuonen sillan päässä Kolmen koiransa keralla, Yksi Rikki, toinen Rakki, Kolmas on nimetön koira, Kirovihkoa purevat, Kirolientä lippilöivät.

Toisin:

3, 4. K. juoksi, j. j. T. k. kiinteästi. 5. Laskihe Lapista akka,

25. Rutossa.

Oi rutto, punainen kukko, Ellös tulko näille maille, Tieän mä sinun sukusi, Tieän syntymäsijasi: Sie synnyit sotakeoilla, Miesten tappotanterilla, Tuoll' isosi, tuoll' emosi, Tuolla valta vanhempasi. Asu ulkosaariloissa, 10 Luotoloissa longottele, Meren Rutjan partahalla, Äärettömän äprähällä! Et siellä sijoa saane, Mene tuonne, kunne käsken, Vuoksen koskehen kovahan, Kinahmehen kauheahan! Et siellä sijoa saane, Tuonne ma sinun manoan, Manalan iki majoille, 20 Yheksän sylen syvähän.

Toisin:

7, 8. Tuul' i., tuul' e., Tuuli v. v. 9. A. meren s.

26. Sampaissa.

Osa kuulle annetahan, Osa toinen auringolle, Otavallenki osansa, Sampahille ei mitänä.

27. Siikasen vammassa.

Siikanen sinun nimesi, Siikanen sinä itseki, Pihan rikka, pellon pehku, Maan rikka, manuen rikka, Ahinlaualla asuja, Päällä parren käänteleijä, Talvet aumassa asuva, Kesät pellon penkeressä, Syksyt haastat haasioilla, 10 Tahi riihessä rimuat, Mikä vei sinun vihoihin, Häpeihin hämmennytti? Jos olet rukihin ruumen, Tahi kauran kasvattama, Vai vehnän venyttelemä, Ohranpään ojentelema, Käänny pois, palaite muunne Ihosta imento raukan; Meren muikkuna mujaha, 20 Selän siikana sivaha! Vuori siell' on vastassasi, Mäki suuri, vaara vahva, Ellös mäelle menkökkänä, Ele vaivu vaaran päälle: Vuori päällesi vajuvi, Mäki multa muljahtavi, Kivillä kivittämähän, Somerilla sortamahan. Tänne verkahan veäite, 30 Punaisehen puetteleite, Tääll' on voiset vuotehesi, Sijasi sianlihaiset.

Toisin:

3. P. r., p. toppa (toukka), 7. T. aitassa asunna, 9, 10. S. haastit h. T. r. rimusit, 13, 14. Olletko r. r. Vaiko k. k. 17. K. p., p. tänne 22. Suuri vuori, vastus vaara, 24. Vaivaituko v. p. 27, 28. K. murennetahan, S. sorretahan. Siellä vuohi voitettihin, Somerolla sorrettihin.

Kyllä mä sukusi tieän, Kanssa kaunihin nimesi: Siikanen sinun nimesi, Riihen rikka, kummun kukka, Ahon ainainen akana, Haasialla hoiloaja, Tuulen tuoma, vuon ajama, Hakohuuhan haahottama, Hyv' oli tänne tullaksesi, 10 Parempi on palataksesi, Siikana menit sisähän, Meren muikkuna mujahuit, Käy nyt pois, peräy muunne, Sileämpi siikastaki, Muileampi muikustaki! Paha tääll' on ollaksesi: Eessäsi on salo synkkä, Salo synkkä, yö pimeä, Takanasi meri lieto, 20 Meri lieto, selvä taivas. Kääte lietohon merehen, Selin synkkähän salohon, Siikana ulos sivaha, Meren muikkuna mujaha, Lähe lietohon merehen, Suvituulen tuuvitella; Sielläpä sinun sukusi, Heimokuntasi heleä, Siellä sun sisariasi, 30 Siellä viisi veikkoasi, Kuusi kummisi tytärtä, Seitsemän setäsi lasta, Selvällä meren selällä, Ulapalla aukealla.

Toisin:

5, 6. A. ainoa a., H. heiloaja, 8. H. haahittama (haarottama), 15. Myöheämpi m. 17. Vastassasi s. s. 21, 22. Lyöte (luote) l. m., Ele s. s.

Kastikkainen, karhikkainen, Kummun kukka kuppeloinen, Ohran päällinen otukka, Kakran päällinen kakara, Rahka raunion takainen, Seikka seinän vierimäinen, Siikanen sinun nimesi, Akana alinomainen, Mannun maasta kasvattama, 10 Pellermoisen pensyttämä. Sievänä kulit kujassa, Kaunihina kartanolla, Sileämpi siikastaki, Kaunihimpi veen kaloa, Kunnes sait pahalle tielle, Tuonne synkkähän salohon. Hyvä oli sinne mennäksesi, Paha siell' on ollaksesi, Teet paremmin, kun palajat 20 Tieltä tietämättömältä, Siellä turmio tulevi, Kova loppu loukahtavi: Märäten menet manalle, Torkutellen tuonelahan. Kara olit tänne tullessasi, Kullan muikku mennessäsi, Käänny pois nyt käskettäissä Tuosta synkästä salosta Tänne mietohon merehen: 30 Siell' on yö alinomainen, Tääll' on kirkas päivänpaiste. Käänny jo, palaja poies, Vie vihasi mennessäsi, Siikana sivalteleite, Veteleite veen kalana, Meren muikkuna mulaja, Vasten rasvoa rakasta; Miesty mietohon merehen, Meri lieto lippumahan, 40 Salo synkkä heittämähän, Ett' et märkinä menisi, Maahan visvoina viruisi!

Toisin:

2. K. kultainen omena, 5. Raiska (raukka) r. t. 8. A. kiven alainen, 12. Kaunisna raossa aian, 15. Jo jou'uit p. t 22, 23. Paha l. l.: Märkänä m. m. 23, 24. Menet kanssani m., Kerallani t. Itkien iki kotihin. 30, 31. Eessäs' y. a., Takanasi p. 31. Takana meri punainen. Takana salo sininen. Jälelläsi meri mieto. 37. Ajaite ajosta vasten; 39, 40. M. l. tappamahan, S. s. työntämähän,

28. Silmäkipeissä.

Voi sinua, Hiien herja, Voi sinä paha pakana, Miesten herja, naisten herja, Kissan herja, koiran herja, Kukon herja, kanan herja, Vesiherja, tuuliherja, Savuherja, saunaherja, Minne sie paha panihet, Otit silmihin sijasi, 10 Kulmia kuristamahan, Näkimiä näykkimähän, Alla kulman kuohumahan! Kun sa lienet miesten herja, Luovu poies miesten luoksi, Urosten unisijoille; Kun sa lienet naisten herja, Naisten helmoihin pakene, Kalsuihin kalisevihin; Kun sa lienet ve'en herja, 20 Mene vienoinen vetehen, Putoa punakeränä; Kun sa lienet tuulen herja, Mene tuulen tuppurihin, Ahavan ajorekehen; Kun sa lienet savuherja, Ylös ilmahan kohoa, Saa savuna pilvilöihin; Kun sa lienet saunaherja, Mene saunan sammalihin, 30 Kivisehen kiukoahan!

Voi riisi, mihin rupesit, Silmiä siristämähän, Kulmia kuristamahan; Pois minä sinun manoan Silmistä imehno raukan. Vuoren silmät vuotamahan, Vuoren kulmat kuohumahan, Katot vettä vuotamahan, Räystähät rävättämähäm, 10 Nämät silmät selkeäksi, Kuin on tähet taivahalla, Kuin on kuuhut päivän alla, Kuin on auringon teränen, Selkeämmäksi sitäki!

29. Sisiliskon puremissa.

Sisilisko Hiien silmä, Kihonen Kähösen poika, Ikitetty Äijön poika, Kyllä mä sukusi tieän: Sie olet vaskesta valettu, Kasarista kasvatettu, Maon vimmel, maon vemmel, Pääpuikko Panulan neion, Jouhiparran jou'uttama, 10 Halliparran hautelema. Tule työsi tuntemahan, Pahasi parantamahan, Juovos viinana vihasi, Olunna omat pahasi, Läpi luisen leukaluusi, Läpi siimasi sinisen, Läpi haikuhammastesi, Alle laihan päälakesi, Alle kylmän kylkiluusi, 20 Alle ainoan napasi!

Toisin:

3. Iki tiitty ä. p. 6. K. kannettuna, 18, 19. Läpi l. p., A. kolmen k.

30. Suden repimissä.

Nukuhutar neiti nuori Rannalle rakenteleikse Pienten paitojen pesuhun, Vaattehien valkaisuhun; Susi suuri nälkähinen Puri tuota tullessansa. Joko sai manalle neito, Toki tyttö tuonelahan, Suen suurista jälistä, 10 Tuulihännän turmioista, Tuonen tyttären kysellä, Manan lapsen lausuella: "Susiko sun manalle saattoi, Tuulihäntä tuonelahan?" Ei neiti manalle mennyt, Emon tuoma tuonelahan: Suu sima tytär Tapion, Metsän piika pikkarainen, Päivät mettä keittelevi 20 Metsolan mäen nenällä, Yöt tuota ripottelevi Lepän lehville hyville, Suen suurille jälille, Tuulihännän turmioille, Sillä neitosen paransi Ehollensa entiselle.

Toisin:

7, 8. Se neiti meni manalle, Joutui tyttö tuonelahan, 17. Simasuu t. T. 21. Y. t. riputtelevi

Hiien hitto, Pohjan koira, Lappalaisen lempilammas, Kyllä sun sukusi tieän, Sekä syntymäkotosi: Hiisi isosi, Hiisi emosi, Hiisi valta vanhempasi, Korvessa sinun kotosi, Pohjan pitkässä perässä. Tule nyt työsi tuntemahan, 10 Pahasi parantamahan, Juokse täältä, kunne käsken, Juokse soita, juokse maita, Juokse korpia kovia, Pohjan pitkähän perähän, Lapin maahan laakeahan, Vie vihasi mennessäsi!

31. Synnytystuskissa,

Miten silloin lausutahan, Kun on akkain asiat, Kun tulevi immin tuska, Pakko neitosen panevi, Kohtu kääntyvi kovaksi, Vatsan täysi vaikeaksi? Onkohan suvussa tässä, Nykyisessä nuorisossa, Tämän puuton purkajata, 10 Tämän jakson jaksajata, Tämän haitan halkojata, Reisien revittäjätä, Joka joutuisi avuksi Tässä työssä työlähässä, Saisi maalle matkalaisen, Ilmoille imehnon lapsen?

Toisin:

4. Piika piinoa pitävi, Vaimo vaivoa näkevi, 5. Kun kohtu kovaksi käypi,

Neitsy Maaria emonen, Pyhä piika pikkarainen, Tuop' on tietänsä käveli, Matkoansa mittelevi, Löysi tielt' omena-marjan, Mesimarjan manteresta. Otti marjan huulillensa, Marja vatsahan valahti. Neitsy Maaria emonen, 10 Pyhä piika pikkarainen, Sai siitä kohulliseksi, Jo kuulla kymmenennellä Poika potkivi povessa, Alla teltan teutaroipi. Ukkonen ylinen Herra, Mies on vanha taivahinen, Päästi piian pintehistä, Vaimon vatsan vääntehistä, Autti maalle matkamiehen, 20 Pienisormisen pihalle, Näkemähän näitä maita, Ilmoja ihoamahan.

32. Syyhelmässä.

Syyhelmäinen, ryyhelmäinen, Lähe pois paha pakana Tämän ihmisen ihosta, Emon tuoman ruumihista, Kun ma annan aika kylvyn, Neuvon sulle neljä tietä Syänmaille synkiöille, Korven kolkon kainalohon, Jost' ei miestä milloinkana, 10 Ihmistä sinä ikänä, Matkustele näille maille! Ele huoli, jos tapoat Karhun korvessa vihaisen; Mene kontion kotohon, Metsän karhun kammiohon, Kutkuttele sen kuvetta, Martista sen masmaloa; Ellös sieltä tänne tulko Sinä pitkänä ikänä, 20 Kuuna kullan valkeana!

33. Tartunnaisissa.

Minä katson kaiken ruupan, Maan ruupan, manuen ruupan, Tulen ruupan, tuulen ruupan, Katson kaiken ilman ruupan. Jos oot ruuppa maasta tullut, Niin maahan sinun manoan, Jos olet tulesta riesa, Niin riesa tulehen mennös; Kotihisi konna riennä, 10 Maahasi paha pakene, Ajaite kivien alle, Pahan hengen pusikkoihin, Jos oot riihen rikkasista Tahi pellon penkeristä Tahi löylyn lämpösistä Tahi kiukoan kivistä, Saunasta savun seasta, Heltehestä heittynynnä!

34. Tulen viottamissa.

Noin silloin sanottanehen, Tosin tutkaeltanehen, Kun panu pahan tekevi, Tuli tuhmin turmelevi, Ylitse Jumalan luonnon, Yli armon autuahan: Tulonen Jumalan luoma, Luoma Luojan valkiainen, Syyttäpä menit syville, 10 Asiatta aivan kauvas, Teet paremmin, kun palajat Pois ihosta ihmisraukan. Tuulna tuullos, vennä vierrös, Ilman auerna ajaos, Ihosta alastomasta, Vaivaisesta vartalosta! Nouse tuli taivahalle, Panu pilvihin pakene, Kun kukin emonsa luoksi, 20 Luoksi valta vanhempansa, Elollesi entiselle, Kehän kultaisen kes'elle, Ett' et polta poikiani, Turmele tekemiäni!

Toisin:

4. T. miehen t. 23, 24. E. e. p. poikiasi, T. tekemiäsi!

Tuli poika aurinkoisen, Auringottaren tekemä, Mikä sun pani pahaksi, Kuka tuhmaksi kuvasi, Jotta poltit poskiani, Kuumotit kupehiani, Kärvennit kätösiäni, Ääriäni ärjyttelit? En sua sinä ikänä 10 Kuukautta käsin piellyt, Vuotta koprin kollotellut, Yks' oli yrki aikoani, Vähä värkyteltäväni, Pikkuinen pieltäväni.

Toisin:

3, 4. M. s. p. panuksi, K. sun tuleksi kiehtoi, 7. E. käperiäni, 11. V. k. kollaellut,

Millä nyt tulta tummentelen, Valkeaista varventelen, Teen tulen tehottomaksi, Valkean varattomaksi, Jott' ei polta poskillensa, Laioillensa lau'uttele, Tee vikoa vierillensä, Äärillensä ärjyttele? Tuolla tulta tummentelen, 10 Valkeaista varventelen: Sumuttaren suosta nostan, Liasta lihavan vaimon, Tulen töitä tuntemahan, Pahoja parantamahan. Kun ei siitä kyllin liene, Otan kolme kokkoani, Kolm' on kokkoa minulla, Yks' on kokko rautakopra, Toinen kokko vaskikopra, 20 Kolmas on hopeakopra, Syömähän tulen kipua, Tulen lientä lakkimahan. Kun ei tuostana totelle, Otan koirani kotoisen; Onhan mulla musta koira, Rakki rauan karvallinen, Sillä syötän syöttäjäisen, Puretan purettajaisen.

Toisin:

5-8. J. e. p. poskilleni (poskiani), Eikä paaha parralleni (partoani), Kuumota kuvetlihoille, (Kuumenna kupehiani), Äärilleni äyöttele (äimöttele)? 6. L. laihattele (lausuttele), Lähellensä lämmittele, 21. S. t. tiloja,

Härkä kasvoi Kainuhussa, Sonni Suomessa yleni, Hämehessä häntä häilyi, Pää keikkui Kemijoella. Mies pieni merestä nousi, Uros aallosta yleni, Iski härän häilähytti, Kylin maahan kyykähytti. Siit' on voitehet otettu, 10 Siitä katsehet katsottu, Joilla vihat viskotahan, Tulen voimat voitetahan, Tulen poltot poistetahan, Ja pahat parannetahan.

Paloi ennen paljon maita, Paljon maita, paljon soita, Pahana palokesänä, Tulivuonna voimatonna; Paloi Palvosen mäkeä, Paloi Palvonen itseki. Itse huusi huolissansa, Tulen tuskissa valitti: "Voi pantu pahainen päivä, 10 Kun paloi pahainen paita, Pahaiselta paakiolta, Pahaisen panun väessä; Lähe poika Pohjolahan, Tuonne kylmähän kylähän, Tuoppa hyytä Pohjolasta, Jäätä kylmästä kylästä!" Läksi poika Pohjolahan, Riensi kylmähän kylähän, Kenki toisen kenkiänsä 20 Oven suussa orren alla, Pani toisen paulojansa Pihalla pinoa vasten. Sitten sinne tultuansa, Matkan päähän päästyänsä, Siellä hyyksi hyytelihe, Kaikki jääksi jäätelihe. Tuli poika Pohjolasta, Lapsi laihasta Lapista, Parta kaikki kalkkaleissa, 30 Hiukset jäitten hilkaleissa, Tuopi hyytä Pohjolasta, Jäätä kylmästä kylästä. Hyvä oli hyyllä hyyvytellä, Jäävilulla jäähytellä: Joen hyisen hyyseävi, Jäisen virran vierettävi, Läpi lämminten lihojen, Paikkojen palanehien.

Toisin:

8. T. vaivoissa v. 13-16. Pani poikansa pajahan, Tytön voitehen tekohon, Tuonne kylmähän kylähän, Pimeähän Pohjolahan. 15, 16. Tuo hyytä tulen kipuhun, Vilua panun vihoihin! 18. Tyttö k. k. 25, 26. Poika h. h., Tyttö j. j. 28. Tyttö voitehen teosta,

Poropirkko, Pohjan eukko, Tinatuppi, vyö hopea, Käsin tungeikse tulehen, Kourin kuumihin poroihin, Käet tulessa turmenivat, Kourat kuumassa porossa; Tuosta tuskaksi tulevi, Painuvi pakolliseksi, Juoksi polvesta vetehen, 10 Vyölapasta lainehesen, Tuskissa tulen punaisen, Vaikioissa valkeaisen. Poropirkko, Pohjan eukko Siinä seisovi meressä Sekä tulta tummenteli, Valkeaista varventeli, Lukevi tulen tuhoja, Tulen töitä arvelevi, Sai tulen tehottomaksi, 20 Panun miehuettomaksi.

Toisin:

3, 4. Tuop' on t. t. Painaikse panun väkehen, 17, 18. L. t. vihoja, T. t. tunnusteli,

Porotyttö Pohjan neito, Hiiletär Tapion vaimo, Polvin pyörivi porossa, Kypenissä kyynäsvarsin, Koprin kuumassa tulessa, Käsivarsin valkeassa, Poltti polvensa porossa, Kypenissä kyynäspäänsä. Ori juoksi Pohjolasta 10 Hyhmälampi lautasilla, Otti hyytä, otti jäätä Suusta Pohjolan orihin. Tuolla hyyllä hyy'ytteli, Tuolla jäällä jäähytteli, Paikkoja palaneina, Vian tuiki tullehia; Kultakuppinen käessä, Vaskivarpoja keralla, Ripsui vettä riittehille, 20 Paikoille palanehille, Sai tuli tehottomaksi, Humu huimelettomaksi.

Toisin:

1. P. P. eukko, Palotytti P. n. Turun tyttö, lännen n. 1, 2. Sinisirkku P. n. Yön tyttö, hämärän neiti, 4. Tuhkassa tuperteleikse, 10. Hyinen lampi l. 16. Lihan t. t. Tulen t. polttamia; 22. Panu auerettomaksi.

Piika pilvissä ajavi, Hattaroissa haihattavi, Hyyhmäkattila käessä, Hyyhmäkauha kattilassa, Viskovi vilua vettä, Hyyhmeä hyrähyttävi, Paikoille palanehille, Vian tuiki tullehille. Oisiko poltettu porolla, 10 Vaiko ilmi valkealla, Vai ompi varilla veellä Rautapannussa palanut Suolan, suuruksen seassa Tahi muun mujun väessä. Mik' oli poroin palanut, Sitä hyyllä hyy'ytteli, Mikä ilmi valkealla, Sitä jäällä jäähytteli; Mik' oli varilla veellä, 20 Siihen viskasi vitiä. Kun oli paksulta palanut, Sitä hyyhmällä hyteli, Kun oli korppunut kovaksi, Hauteli metisin vastoin, Mesilatvoin lauhutteli, Päällä kiukahan kivisen.

Toisin:

1. Neitsy Maaria emonen, Pyhä piika pikkarainen, Tuop' on p. a. 13, 14. Kuparissa kuumentunut, (Vaskessa varistununna) Suolan suuruksen seassa. 14. Vainko muun savun seassa. 17. M. oli tulin palanut, 19. M. o. vesin palanut, M. o. paistettu pa'alla, 21. K. o. paljolta p. K. o. palanut pahaksi, 23. K. o. k. kovasti,

Itävi iästä pilvi, Kaari kaukoa näkyvi, Pyhä piika pilven päällä, Kapo kaaren kannikalla, Kultavakka kainalossa, Kultasiipinen käessä, Jolla pyyhkivi kipuja Paikoilta palanehilta, Voiteli tulen vikoja, 10 Viikon visvan tehneinä.

Toisin:

2. Meren ranta railottavi, Pitkä pilvi luotehelta, 4. Neiti pilven partahalla,

Pilvi pikkuinen näkyvi, Täkäläinen tammoavi, Pilvessä vesipisara, Pisarassa pikku lampi, Neiti lammin laitehella, Hyytä hyskerä sylissä, Jäätä pankko parmahilla, Jolla tulta tummenteli, Palanutta jäähytteli, 10 Paineli panun neneä.

Toisin:

2. Etähältä (etähinen) ennättävi, Eteläinen (etäällinen) ennättävi, 7. J. jänkäle (kämpäle) käessä, J. jänkä kainalossa,

Tuli on raukka turmellunna, Valkea vahingot tehnyt, Rikkonut ihon imeisen, Turmellut emosen tuoman, Mies mennyt mehettömäksi, Uros uimenettomaksi. Pajulintu palkattihin, Pajulintu palkulainen: "Käyppä akka noutamahan 10 Pimeästä Pohjolasta!" Eipä akka tullutkana. Mehiläinen palkattihin, Tuo toi akan Pohjolasta. Akka vanha, ryttyselkä Jo tulla tuhaelevi, Saaha sohkaroittelevi, Hyyssä helmat, jäässä paiat, Hyytä hynkkynen sylissä, Jäätä jänkky kainalossa, 20 Jäinen kuppinen käessä, Kolme sulkoa kupissa. Kysyvi tulen tuhoja, Tulen töitä tieustavi, Jos ompi pahoin palanut, Tahi kuortunut kovaksi. Mik' oli pahoin palanut, Sitä voiti voitehella, Mikä kuortunut kovaksi, Sitä siivellä sipeli, 30 Voisulalla lauhutteli.

Toisin:

17. H. h. j. polvet, 20, 21. Vati vaskinen k. Kaksi siipeä vaissa. 23. T. t. arvelevi, 30. Sekä voiti voin keralla.

Impi Turjasta tulevi, Neito laskeikse Lapista, Purrella punaperällä, Punaisessa purjehessa. Purahass' on purren kokka, Purje kaikki kalkkaleissa, Hyinen kattila kokassa, Jäinen kauha kattilassa. Tuo jäätä jakelemassa, 10 Mie tuota anelemassa: "Annas miekkonen minulle, Anna hyytä, anna jäätä, Sull' on viljalta vilua, Mull' on vaivalta varia!"

Toisin:

5, 6. P. o. p. keula, Hangat k. k. 9, 10. T. noita j., M. noita a. 14. Tääll' o. v. v.

Iän tytti, lännen neiti, Impi toisen ilman alta, Tuop' on kaukoa tulevi, Etähältä ennättävi; Tuli Pohjolan tuville, Kylän kylmän suojuksille. Kävi hyisehen kotahan, Kivisehen kellarihin, Täynnä hyytä, täynnä jäätä, 10 Täynnä voietta hyveä. Tuli tyttö Pohjolasta, Impi kylmästä kylästä, Hyyssä sukka, jäässä kenkä, Hallassa hamehen helma, Iholiivi iljamessa, Vaattehet vilun varassa; Paita on täynnä paltehia, Paltehet kyniä täynnä, Kynät täynnä voitehia, 20 Missä hyytä, missä jäätä, Missä tyhkeä metoa, Tuimille tulen jälille, Paikoille palanehille, Viikon visvan tehnehille.

Toisin:

1, 2. Hyinen t., jäinen n. (poika), 2. Etelän emantovaimo, 11, 12. T. poika P., Neiti k. k. 15. I. iljanessa (iljanteessa), 17-22. Sata oli sarvea otsassa, Tuhat rinnassa niseä, Povi täynnä voitehia,

Hyinen tytti, jäinen neito, Kahotar eläjä kaunis, Hyistä kelkkoa vetävi, Jäistä talloa taluvi, Hyinen renki kelkkasessa, Hyinen kauha renkisessä, Jolla hyytä ammentavi, Sekä hyytä, jotta jäätä, Paikoille palanehille, 10 Lihan tuiki tullehille, Viskovi vilua vettä, Vettä rauan karvallista, Tulen suuta sulkiessa, Panun päätä painaessa.

Toisin:

2. K. hyvä eläjä, Tuo tulla tuhuttelevi, 4. Jäärekeä rennutsevi, 5, 6. H. kattila re'essä, H. k. kattilassa,

Meni neiti Pohjolahan, Impi kylmähän kylähän, Oli tuolla yötä kolme Hyisen pojan vuotehella, Jäisen lapsen lappealla. Tuli neiti Pohjolasta, Tuopi hyytä tullessansa, Tuopi hyytä, tuopi jäätä, Tuiman tunturin laelta, 10 Vaaran vankan liepeheltä. Hyytä on kelkkanen jälessä, Jäinen kattila käessä, Jäiset hernehet sisässä, Jäinen kansi kattilassa, Jäinen kauha kannen päällä, Jolla vettä viskoavi Tulen vieruille vioille, Panun nihti paistamille. Mist' oli polttanut vähemmin, 20 Siihen hyytä hyysähytti, Mist' oli polttanut enemmin, Siihen jäätä järkähytti.

Tuli ukko Pohjolasta, Mies on laskihe Lapista, Venehellä vaskisella, Kuutilla kuparisella, Hyyssä kokka, jäässä rinta, Perä kaikki kalkkaleissa, Hyinen kaukalo kokassa, Jäinen kauha kaukalossa. Laskea lykyttelevi, 10 Soutaa hyyhämöittelevi, Silmät jäässä, polvet hyyssä, Iho kaikki iljenessä, Hyytä huohti housun nauhat, Jäätä paian palkimetki. Mie tuolta anelemahan: "Viskoa vilua vettä, Vettä jäistä järkähytä, Kypenien polttamille, Viikon visvan tehnehille, 20 Aina auki ollehille!"

Toisin:

6. Hangat k. k. 13, 14. H. hyysi h. suusta (suista), J. p. palkimista (paltehesta).

Ukko Turjasta tulevi, Mies pitkä Pimentolasta, Korpikuusien kokoinen, Suopetäjän suuru'inen, Jonk' on hapset hartioilla, Parta polvien tasalla, Syltä housut lahkehesta, Kahta kaation rajasta; Sill' on suussa suuri tieto, 10 Mahti ponneton povessa, Se tunsi tulen lumoa, Kekälehen kielotella, Ett' ei viikkoa vihoa, Eikä kauan karvastele; Tulen nosti taivahalle, Panun pilvihin pakotti.

Toisin:

1, 2. Tuli poika Pohjolasta, Lapsi täyestä Lapista, 2. Poika Pohjolan takoa, 8. Puoltatoista polven päästä, Syltä kahta kaatiolta; 15, 16. Tuli nousi L, Pakko p. pakeni.

Nousi hyinen mies merestä, Tuli Tursas lainehista, Luultavasti luottavainen, Jäisin suin, jää-ikenin; Hyistä kelkkoa vetävi, Jäärekeä reutoavi, Lävitse lumisen linnan, Läpi jäisen linnan portin, Hyiset kintahat käessä, 10 Hyinen hattu hartioilla; Sepä tänne täytynevi Tuimille tulen jälille, Tulen suuta sulkemahan, Panun päätä painamahan.

Toisin:

1, 2. Tulevi merestä Tursas, Uros umpilainehista, 8. L. hyisen tallin seinän,

Tuikahti tuli punainen, Poltti rinnat neitoselta. Mies pieni merestä nousi, Uros aallosta yleni, Pystyn peukalon pituinen, Kolmen sormen korkunainen, Jäinen hattu hartioilla, Jäiset kintahat käessä; Tuo taisi tulen lumota, 10 Istuvi koan sopessa, Lukevi tulen tuhoja, Niin paranti neien rinnat Entistä etusammaksi, Paremmaksi muinaistansa.

Poika pilvessä ajavi, Hataroitsi hattarassa, Vesikappanen käessä, Vesikauha kappasessa, Hyytä hynkäle povessa, Jäätä helmassa helisi. Tuopa hyyllä hyy'ytteli Sekä jäällä jäähytteli Ja ve'ellä kostutteli 10 Tuimia tulen vikoja.

Toisin:

4. Rautakauha k.

Hiien tytti, Hiien neiti, Hiien entinen eläjä, Neiti musta, pää keritty, Tyttö vilkunan näköinen, Hyyti hyyllä hyppysensä, Jäällä jäähytti kätensä, Pyörti pyöreä tulista, Väänti ilman väkkärätä, Tulen tuiki koskematta, 10 Hiuskarvan kähertymättä; Sepä tänne täytyköhön Tulen suuta tukkimahan!

Toisin:

1, 2. Nousi neitonen norosta, Punapakla painimesta, 2. H. e. emäntä, 5. Pisti hyyhyn h.

Juoksevi joki tulinen, Säkehinen säyhyävi, Pimeässä Pohjolassa, Sankassa Sarentolassa. Kuivakulkku Pohjolainen, Juomari joentakainen, Tuopa joi joen tulisen, Säkehisen järven särpi, Se nyt tänne täytynevi 10 Tulen tuhmille teoille, Syömähän tulen vihoja, Tulen lientä lippimähän.

Toisin:

3, 4. Pimeästä Pohjolasta, Sankasta Sarentolasta.

Panu parka, Tuonen poika, Kirnusi tulisen kirnun, Säkehisen säihytteli, Pukemissa puhtahissa, Valkeissa vaattehissa; Vaka vanha Väinämöinen Otti hyystä ottosia, Veisti jäästä veistoksia, Joilla tulta tummenteli, 10 Valkeata varventeli; Tulen kääri kertoihinsa, Valkean ripasihinsa, Tulen turmelettomaksi, Valkean väettömäksi.

35. Varin veden polttamissa.

Jo teki panu pahoa, Tuli raukka on turmellunna, Selvän on veen sisältä, Suolan, suuruksen seasta: Tuli poltti tuttuansa, Vesi vannoteltuansa, Rautapohjasta pa'asta, Vaskisesta kattilasta. Pitäös vesi varasi, 10 Ellös sie vioille menkö, Tahi vammoille vajuko! Tieän mä sinun sukusi, Sie olet vuoressa sijennyt, Kalliossa kasvanunna.

Jo teki vesi vikoa, Tuli poltti tuttuansa, Saunassa savun seassa, Läpi kiukoan kivisen; Pitäös vesi varasi j.n.e.

36. Vasken loukkaamissa.

Ellös vaski vaapahelko, Ellös olko vaarallisna, Kyllä mä sukusi tieän: Sin' olet vuoresta otettu, Olet Vattalan valama. Kenen raa'oit käskennästä, Isosiko vai emosi, Näitä töitä törkeitä? Kuivakohon sun vihasi, 10 Jälet vasken vaipukohon, Kuin kusi kivellä kuivi, Vesi vaipui kalliolla!

Toisin:

4, 5. S. o. Vattalan tekemä, Vuoresta olet valettu, Kuvattu hevon kusesta, Kapioista vanhan tamman. 12. Veri v. k.

37. Verenjuoksussa.

Tääll' on tullutta tuhoa, Verta viljoin vuotanutta, Mennyttä mäen neniä, Yli vuoren voipunutta, Revot reikihin menisi, Pöyhkähännät pyörähtäisi. Niin miks' ei tätä tekoa, Miks' ei verta kiinni panna, Suonikoskea suleta, 10 Tulisilla turpehilla, Mäkisillä mättähillä, Rautaisilla rakkineilla? Poika Lemmon leikattihin, Paha pantihin kaheksi, Polvella oman emonsa, Oman vanhemman varassa, Senki suonet solmettihin, Yhtehen yhytettihin, Veren maahan vuotamatta, 20 Hurmehen hupahtamatta.

Toisin:

13. Liha L. l. 15, 16. Polvilla o. e. Vanhempansa varpahilla,

Isä Lempo leikattihin, Pää vetehen viskattihin; Emä Lempo leikattihin, Pää tulehen tuiskattihin; Poika Lempo leikattihin, Pää on suohon sotkettihin; Kaikki Lemmot leikattihin Omalla on veitsellänsä, Tekemällänsä terällä, 10 Saamallansa sykkärällä, Katajaisen kannon päässä, Pölkyn pyörivän nenässä. Niien suonet solmettihin, Niin miks' ei tätäki suonta, Miks' ei verta seisateta, Tuonen koskea tukita!

Toisin:

10. Raualla rakentamalla, 11, 12. Petäjäisen penkin p. Rahin rautaisen n. 12. Yheksän kiven navalla.

Kuinkas silloin lausitahan, Ja kuten kujerretahan, Kun rauta raon tekevi, Terä hietra hilpaisevi, Miekka miehen leikkoavi, Silpoavi suu sinervä, Saapi veren vuotamahan, Punaisen putoamahan: Ei se maito maahan joua, 10 Nurmehen veri viaton, Parempi veren sisällä, Alla kalvon kaunihimpi, Suonissa sorottamasa, Sekä luissa luistamassa, Kuin on maahan vuotamassa, Rikoille ripajamassa. Veri puhas ja punainen, Herkeä heruttamasta, Tyyris maahan tippumasta, 20 Maass' on mehtä entistäki! Et ole joki juoksemahan, Etkä lampi laskemahan, Suohete helottamahan, Venelotti vuotamahan; Syämessä sinun sijasi, Alla keuhkon kellarisi, Siell' on kaunis kammarisi, Niin on kaunis kuin on kallis, Miehen hinnasta menevä, 30 Urohosta kelpoava.

Toisin:

3, 4. K. r. pahan t., T. h. tempoavi, 7, 8. Kun saa veri v., Punainen p. 12. A. kannen k. A. kuoren kuohakampi,

Piäty veri vuotamasta, Herkeä heruttamasta, Hurme huppelehtamasta; Herkesi hepo kuselta, Hiitten lehmä lypsämästä, Lemmon koski kuohumasta, Tuomikko torajamasta, Niin jo herkeä sinäki, Tyrehy tirajamasta, 10 Rinnoilleni riiskumasta, Kourilleni kuohumasta, Päälleni pärisemästä! Et ole joki juostaksesi, Virta viiletelläksesi, Etkä koski kuohuaksi, Vaaran lampi laskeaksi; Syämessä sinun sijasi, Keuhkoloissa kellarisi, Pernoissa sinun pesäsi, 20 Alla maksojen majasi, Liha lämmin liikkuasi, Luuhut lämmin luistoasi.

Toisin:

10. R. riuskamasta, 16. E. o. j. juoksevaksi (juoksiaksi, juoksemassa j.n.e.)

Pois puna putoamasta, Marjankarva kaatumasta, Maito maahan juoksemasta, Veren tilkka tippumasta; Veri seiso niinkuin seinä, Asu hurme niinkuin aita, Kuin miekka meressä seisoi, Saraheinä sammalessa; Seiso niinkuin seiväs suossa, 10 Rautakanki kalliossa, Ravi koskessa kovassa, Paasi pellon pientaressa! Seisoa sinun tulevi Minun seisotellessani, Vaan jos mieli laatinevi Liikkua lipeämmästi, Niin sä liikkuos lihassa Sekä luissa luistaellos, Sievempi sinun sisässä, 20 Kuin on maahan vuotamassa!

Toisin:

5, 6. Y. s. n. heinä, A. h. n. puinen, 8. S. hettehessä, Sapeli saraikossa, 9. Salpain veräjän suussa, 11. Seiso, kuin kivi kos'essa, Vitsa virran vääntehessa, Vesi kaivossa syvässä, Sotka suojassa sijassa, Tavi tyynessä lahessa, Kivi mustassa mäessä,