SISÄLLYS: (continued 3)

f.

Tyy'y tyyris tippumasta, Punainen putoamasta, Ele riuska rinnoilleni, Elekä parsku parralleni, Ele päälleni päräjä, Valu vaaterievuilleni! Kun et tyy'y, niin tukehu, Tukehtuipa tuimemmatki, Väkevämmätki väsähtyi: 10 Joet juuttui, purot puuttui, Asettui Anian virta; Tyyntyi silloin Tyrjän koski, Joki Tuonelan tyrehtyi, Meri kuivi, taivas kuivi, Sinä suurna poutavuonna, Tulivuonna voimatonna. Niin miks' et sinäki tyy'y Luojan luomilla sanoilla, Jumalan aukeamilla, 20 Pyhän hengen säätämillä!

Toisin:

3-5. E. ripsa r. Parska paarmahuisilleni, Elekä kuohu koprilleni, 7. K. e. t. n. tyrehy, 10, 11. J. suista, järvet päistä, Karikset nenistä nienten; 11. A. Aloen järvi; 13. J. Juortanin pysähtyi (kunehtui, väsähti),

g.

Mitä tuohon tuotanehen Ja kuta ve'ettänehen Tukkeheksi tuiman reiän, Rauan raappoman jälille, Suu-sinervän silpomille, Terän hienon hilpomille, Veri kun juoksevi jokena, Koskena kohaelevi? Tuotuna on hopeatuopit, 10 Kultakannut kannettuna; Ei veä vähäistäkänä, Pikkuistakana piätä. Tuotu on tuohiset vesiltä, Leppälastut lainehilta; Ne jo pikkuisen pitävät, Vetävät ani vähäisen. Mistä nyt salpa saatanehen, Tosi tukko tuotanehen, Veren maahan vuotamatta, 20 Kaatumatta kullan karvan? Kun ei muusta muutaune, Maan murilla muutaele, Heitä hietoa etehen, Saata santoa sekahan! Kun ei siitä kyllin liene, Hämähäkki hyttöläinen, Pistä verkkosi etehen Veren tielle terheneksi, Se kalvoksi kasvakohon, 30 Kiveksi kovettukohon, Tulevalle tukkeheksi, Salvaksi samoajalle! Kun ei siitä kyllin liene, Ei totelle tuostakana, Salvaksi sana Jumalan, Luojan turva tukkeheksi! Jos veri tipahtanevi, Pisara jos pirskahtavi, Luoja kiinni ottakohon, 40 Jumala tavottakohon, Ennen maita maistamatta, Rikoille ripahtamatta; Lempi Jesuksen lihoa, Pala Herran palleata, Tukkeheksi tuiman reiän, Paikaksi pahan veräjän!

Toisin:

21. K. e. muilla multasilla, 23. H. h. vetehen, 29, 30. Se kiveksi kiinnittele, 36. Tuke Herran t. 39, 40. Jesus k. ottamahan, Maaria tavottamahan, 42. Tannerta tavottamatta; 43. Limppi (tilkku) J. I.

h.

Ei nyt maito maahan joua, Nurmehen veri viaton, Minun silmin nähtyäni Tahi korvin kuultuani; Korpikuusi kasvakohon, Korpikuusi, rautaoksa, Rauan syömähän rakohon, Ruostehen repäisemähän! Jos ei tuosta kyllin liene, 10 Tuon minä tukin verisen, Yheksän sylen pituisen, Sylen kolmen paksu'isen, Tukkeheksi tuiman reiän, Paikaksi pahan veräjän. Kun ei tuostana totelle, Västäräkki, Hiien lintu, Hae Hiiestä patoa, Helvetistä kattiloa, Jolla verta keitetähän, 20 Hurmetta huristetahan, Ilman tilkan tippumatta, Rikoille ripajamatta. Hiien hilkku, Lemmon lieri, Saatanan savinen lakki, Pahan hengen paikkatakki, Hiien hursti hurmehinen, Helvetin verinen vaippa, Neki tuohon tuotakohon Tämän tulvan tukkeheksi, 30 Salvaksi verisatehen!

Toisin:

8. Pahan rauan ratkomahan! 17. Huua (tuovos) H. p. 20. H. hurotetahan (varistetahan), 23, 24. H. h. L. tuura, S. samettilakki,

i.

Kun ei lie minussa miestä, Urosta ukon pojassa, Tämän tulvan tukkijaksi, Suonikosken sortajaksi, Omp' on taatto taivahinen, Pilven päällinen Jumala, Joka miehistä pätevi, Urohista kelpoavi. Sulettun' on suuremmatki, 10 Jalommatki jaksettuna, Luojan luomilla sanoilla, Syvän synnyn säätämällä, Joet suista, järvet päistä, Virrat niskalta vihaiset, Lahet niemien nenistä, Kannakset kapeimmista.

Toisin:

11. L. kolmella s.

k.

Vaka vanha Väinämöinen Veisti vuorella venettä, Kalkutteli kalliolla, Kirves liuskahti liha'an, Polvehen pojan pätöisen, Jalkahan jalon urohon. Vaka vanha Väinämöinen Pani varsan valjahisin, Ruskean re'en etehen, 10 Ajoi toisehen talohon; "Onkohan talossa tässä Veritulvan tukkijata?" Ukko uunilta urahti: "Kyll' on noita noiksi nähty Veren tulvana tulevan, Hurmehen huraelevan; Annas akka aivinoita, Tuoppas tänne tappuroita, Veritulvan tukkeheksi, 20 Salvaksi verisatehen!" Antoi akka aivinoita, Toi on liinan tappuroita; Ei siitä apua ollut, Veri juosta juonitteli Jalasta jalon urohon, Polvesta pätöisen poian. Silloin vanha Väinämöinen Sai itse sanelemahan: "Salvaksi sana Jumalan, 30 Luojan turve tukkeheksi, Salvaksi samoajalle, Veren tielle telkimeksi; Avun Luoja antakohon, Avun tuokohon Jumala, Ett' ei mua syyttä syöä, Eikä tau'itta tapeta!" Sai siitä avun totisen, Veri tyytyi vuotamasta, Hurme huppelehtamasta, 40 Maito maahan juoksemasta.

Toisin:

1, 7, 27. Ukko vanha, röhmöparta, 6. J. j. isännän.

l.

Kun on maita nostettihin, Mannerta kohotettihin, Meren alta, aallon alta, Alta kaikkien kalojen, Silloin meiän suuri Luoja Lihoansa leikkelevi Vertansa vuoattelevi, Alta jalkansa vasemman. Sanoi silloin suuri Luoja, 10 Noin lausui jalo Jumala: "Terva maahan tippukohon, Hongan rasva rapsukohon, Ennenkun veri viaton; Syämessä sija verellä, Liha lämmin liikkuella, Luukut lämmin luistaella."

38. Vesitaudissa.

Veen isäntä, veen emäntä, Veen kultainen kuningas, Vetten herra voimallinen, Miks' oot syyttä suuttununna, Viatta vihastununna, Miksi laitit lapsiasi, Panit palkkalaisiasi, Sata miestä miekka vyöllä, Tuhat piippelo pivossa, 10 Puremahan, nietämähän, Syömähän, kaluamahan, Syäntä sykertämähän, Keuhkoloita kiertämähän, Maksoja matelemahan, Säärilöitä särkemähän, Polviloita polkemahan? Ei tässä sijoa täy'y Sijan tarpehellakana; Nouse kukko rautaharja, 20 Kannusjalkainen kavaha, Nämät konnat koprimahan, Nämät Hiiet hieromahan, Jott' ei kuulla kuuna päänä, Sinä ilmoisna ikänä!

39. Yskässä.

Mist' oot yskä yhtynynnä, Räkätauti tarttununna? Kun liet, yskä, tuulen tuoma, Vihmahisen viskoama, Ahavaisen antelema, Mene tuulen tietä myöten, Ahavaisen askelia; Mene hongissa hohisten, Petäjissä piehtaroien! 10 Lienet vanhoista akoista, Mene yskä akkalahan, Akkalasta Ukkolahan, Siellä sua kaivatahan, Tulevasi toivotahan. Anna akkojen rykiä, Koukkuleukojen kokea, Ukkolojen uikutella, Partasuien paukutella, Rykiä rykissä niskoin, 20 Panna selkä paahtehessa!

Toisin:

2. Rykiminen ryyhtynynnä? 14. Tuloasi outetahan.

40. Ähkyssä.

Ähky, poika ähverikkö, Purupoika tohverikko, Mitäs konna kuohaelet, Veen vaahti vaivaelet; Miksikäs paha panihet, Miksi lempo liittelihet, Ristittyä rikkomahan, Tehtyä teloamahan? Miks' et mennyt matkojasi 10 Sivutse sinisen sillan, Päitse portahan punaisen, Pohjan tähteä tähäten; Mennyt ilveksen iho'on, Suuhun ulvovan sutosen, Metsän karhun kainalohon, Kontion kovihin luihin? Millä nyt puskuja puserran, Ähkypoian äimerrytän, Jotta saisi sairas maata, 20 Tuskahinen tunnin olla, Heikko henkensä veteä, Huonopäivä huokaella? Tuolla puskuja puserran, Ähkypoian äimerrytän: Karhun hampahat hakenen, Joilla ma pahan puretan, Otan koprat kontiolta, Verenjuojalta vekarat, Niillä puskuja puserran, 30 Ähkypoian pään äserrän, Isketän pahan itikan, Pahan sääsken säännyttelen. Kun ei siitä kyllin liene Ähkyä asettamahan, Tulkohon tulinen oinas, Keritköhön kierävilla, Ähkyn puskut puskemahan, Äkähät äkittämähän! Ele nyt ähky ällertele, 40 Ele puhku pullertele, Lähe pois kohusta konna, Mato maksoista pakene; Kotihisi konna mennös, Maahasi paha paetkos, Koira siellä kaksi kantoi, Koirakset pojat molemmat, Syö noien syänkäpyjä, Noien maksoissa matele! Jos sa et totelle tuosta, 50 Tuonne ma sinun manoan, Ajan hanhen siiven alle, Joutsenen sulan sisähän, Siian kylkiluun sivuhun, Maksahan merimatehen. Jos et tuostana totelle, Vielä muistan muunki paikan: Mene kuulle kumppaliksi, Päivälle käviämeksi, Jost' et nouta polvenansa, 60 Peritä sinä ikänä!

Toisin:

1, 2. Ä. p. äppyräinen, P. puppurainen, 5, 6. M. (mitästäs) p. panetit, M. l. leikkaelit, 26. J. m. puren pahoa, 29. N. ähkyä ahistan (asetan), 39, 40. E. n. ä. ällistele, E. p. pullistele, 45-47. Akan vanhan vartalohon, Maho ämmän (lehmän) makkaroihin, S. n. syänveriä,

Taikasanoja.

41. Arpaussanoja.

a.

Kysyn Luojalta lupoa, Anon Herralta apua, Tahon taivon haltialta, Maakamaran katkojalta; Sano arvalle Jumala, Arpa ilmota minulle, Mist' on pulma puuttununna! Lähe nyt arpa liikkehelle: Jos on kalma kalmistosta, 10 Lähe arpa myötä päivän; Jos ompi kylän kiroista, Lähe silloin vasta päivän; Jos ompi vika ve'estä, Käännäite merehen kohti; Jos on manni maasta nousnut, Käänny kohti pohjosehen; Kun tuonet toet sanomat, Valehettomat vakaiset, Silloin seiso niinkuin seinä, 20 Asu arpa niinkuin aita!

Toisin:

4. Manuelta veljeltäni;

b.

Nyt on aika arvan käyä, Miehen merkkiä kysyä; Sano totta Luojan merkki, Juttele Jumalan arpa, Tuo tänne toet sanomat, Varmat liitot liikahuta, Tämän tunnin tutkaimella, Tämän päivän päätöksellä! Sano arpa syytä myöten, 10 Ele miehen mieltä myöten, Urohon tapoa myöten; Sano totta, ele valetta! Jos arpa valehtelevi, Niin arvo alennetahan, Arpa luoahan tulehen, Palamahan paiskatahan; Jos arpa toen sanovi, Niin arvo ylennetähän, Ylös arpa nostetahan 20 Polville pyhän Jumalan.

Toisin:

2. M. merkillä k. 9, 10. S. a. syitä m., E. miesten m. m. 11. Myöten tahtoa urosten; 16. Merkki miesten poltetahan; 18. N. auvo y.

c.

Mie kun arvoille ajainnen, Miesten merkille ruvennen, Vaain varsin vastinetta, Vaain totta, en valetta, Saatan santille sanoa, Asialle arvotella, Mist' on pulma puuttununna, Kykkärä kyhäytynnä. Tuo nyt Hiisi hilkkuasi, 10 Lempo lierilakkiasi, Johon arpani asetan, Lepän lastun langettelen; Kave eukko, luonnon tyttö, Kave kultainen, korea, Tule tänne tarvittaissa Arpoa asettamahan, Käsin arvat kääntämähän, Sormin arvat suortamahan!

Toisin:

13, 14. Neitsy Maaria emonen…

42. Hevosen pureman sanat.

Putkehen penin purema, Naisen lyömä petkelehen, Hietahan hevon purema, Luukavion kankahasen!

Toisin:

2. N. l. penkerehen,

43. Hevosen seisotussanat.

Hevonen, jok' olet tuotu, Asetettu teilin alle, Sinulla pitävi olla Varsin kaksi vartiata, Näkymätön ja näkyvä, Joka pääsi painelevi, Voimasi väsyttelevi. Seisoa sinun pitävi, Et saa liikkua enämpi, 10 Seisoa kuin linnan seinä, Kuin kivinen kirkontorni, Kuin on muuri Jerusalmin.

44. Hiiren sanat.

Hiukka hiiren hampahasen, Korsi kaunajan kitahan; Pure karva, niele toinen, Vaan varoite kolmannesta! Jospa kosket kolmantehen, Kohta kuolet kuin torakka. Kun sulle halu tulevi, Syöä mielesi tekevi, Paasi on pellon pientaressa 10 Suurukseksi sulle suotu, Mukamaksi murkinaksi. Pure tuota pannahainen, Kalva tuota kinnahainen, Tässä pitkässä iässä, Minun päiväkunnissani; Ele koske aumahani!

Toisin:

6. Kolmannella kohta kuolet 9. Täss' on paasi, pitkähäntä, 14, 15. Sinä pitkänä ikänä, M. päiväkuntinani;

45. Hämähäkin sanat

Hämähäkki hyyhyläinen, Hyyhyläinen, pyyhyläinen, Jesuksen punakeränen, Luojan kultakukkarainen, Jos olet pahoa tehnyt, Tule työsi tuntemahan, Tahi sun nylen nyrkilläni, Piirrän peukaloisellani, Vien nahkasi Viipurihin, 10 Saatan Saksan kaupunkihin. Sieltä saan sataiset markat, Tuhantiset tukkoelen, Viisin Viipurin rahoja, Kuusin kultapenninkiä.

Toisin:

1. H. hyttöläinen, 1, 2. Hämähikkö höyretyinen, Keräpenttu köyretyinen,

46. Jousimiehen sanat.

Iske nyt koivunen sakara, Petäjäinen selkä lyövös, Jänne liina lippaellos, Laske kohti ja kovasti; Min käsi alentanevi, Sen nuoli ylentäköhön, Min käsi ylentänevi, Sen nuoli alentakohon!

47. Juohtomiehen sanat.

Silloin tarkka tarvitahan, Mies vakainen vaaitahan, Kun on neittä naitetahan, Miestä vieähän vihille, Häissä kun hätä tulevi, Verenjuoksu juomingissa. Itse seppä Ilmarinen Kesän kengitti hevosta, Talven tallikonkaria, 10 Mun kosihin mennäkseni Hiien linnan neitosia, Bakkovuoren orpanoita. Jos ei siitä kyllin liene, Otan Hiiestä hevosen, Vuoresta valitun varsan, Hiien ruunan ruskeimman, Jonk' ei kynnet kilpistele, Eikä kalpistu kapiot, Ilmankana iljenellä, 20 Kalmankana kaljamalla. Päivänäpä eillisenä Keritsin kiveltä villat, Katkoin karvat kalliolta, Tein tuosta varahamosen, Jolla peitän pienet neiot, Katan kasvavat urohot. Päivänäpä eillisenä Ukkoni tulinen miekka Tyvin tippui taivosesta, 30 Päin pilvestä putosi, Käteheni oikeahan, Jolla hurttia hutelen, Kalmalaiset karkottelen, Etiseltä ilmaltani, Takaiselta puoleltani, Kupehelta kummaltaki. Kun ei siitä kyllin liene, Ei liene minussa miestä Tämän neion naittajoa, 40 Miehen viejeä vihille, Käyn mä kallion avuksi, Louhen vuoren voimakseni; Onhan vuoressa varoa, Hiien linnassa liseä, Tätä neittä naittamahan, Urosta avittamahan, Miestä viemähän vihille.

Toisin:

25. J. p. p. piiat, 33. Kalmat poies k.

48. Juurimadon sanoja.

a.

Tuonen toukka, maan matonen, Sinä julma juuriainen, Suolat sinun surmatkohon, Hauta sinun raiskatkohon, Orastani ottamasta, Kasvuani koittamasta, Einettäni etsimästä, Viljoa vihoamasta! Jos ei suolat surmoaisi, 10 Eikä rauta raiskoaisi, Lähe liika liikkumahan, Paha pois pakenemahan, Lähe tuonne, kunne kasken, Nurmille nuriseville, Pelloille perättömille, Soihin sammalettomihin; Siell' on suota syöaksesi, Juuria jyviäksesi, Päin maahan mennäksesi, 20 Hampahin hapuillaksesi, Ilkeän etanan syöä Ilman ihmisen elotta. Ihminen imento raukka Työtä tyhjähän tekevi, Väärin vääntävi väkeä, Kun on kyy oluen juopi, Mato viertehen vetävi, Einehen etana syöpi.

b.

Hylleröinen, pylleröinen, Tuonen toppa, maan etana, Kulaten tulit kulosta, Helähellen heinikosta, Minun ruokaruohoihini, Minun henkiheinihini, Orastani ottamahan, Kaaliani kaatamahan. En nyt tuota tieäkkänä, 10 Mistä lienet sakset saanut, Kusta hampahat hakenut, Kusta luiset leukapielet, Syömähän tätä hyveä, Kannista kaluamahan. Heitä jo herja järsintäsi, Mato pääsi maahan paina, Pistä pääsi piilemähän, Kätke kielesi käpeä; Mene metsähän etana, 20 Mato viere viiakkohon, Lepän juuren leikku'usen, Haavan juuren hakku'usen; Hiero hietahan nenäsi, Kaiva pääsi kankahasen! Siell' ompi sija sinulle, Ojan pohjat ollaksesi, Pientaret asuaksesi, Hiekkamaassa hampahasi Kivihin kirahtakohon, 30 Karstahan karahtakohon! Kun siell' ei hyvä olisi, Mene sie mato merehen, Meren ruohoihin rupea, Alle aaltojen asetu, Siell' on hyvä ollaksesi, Meren hiekka syöäksesi, Meren vesi juoaksesi, Suuhusi meren somerot, Hiekka hampahan rakohon. 40 Kun et tuostana totelle, Tempoan tulisen miekan Tulisen tupen sisästä, Jolla kiinnitän kitasi, Ja hajotan hampahasi. Kun ei siitä kyllin liene, Omp' on Ukko taivahassa; Ukko pääsi särkeköhön, Muhjuksi musertakohon, Vaskisella vaunullansa, 50 Rautaisilla rattahilla!

c.

Peitä pelto permojasi, Kätke maa matosiasi, Syömästä orahiani, Minun vaivani näköä, Aivan atran kääntämiä! Pois nyt toukka touvostani, Viheljäinen viljastani, Etana eloni päältä, Pois mun ruokaruohoistani, 10 Näistä henkiheinistäni, Pois, pois, sota tulevi, Lähestyvi hengen lähtö! Mie tuotan tulisen poian, Rautasuisen, rautapäisen, Leukasi levittämähän, Hampahat hajottamahan, Saatan surman pääsi päälle, Pään murennan petkelellä, Huulet survon huhmarilla, Hampahat kivellä jauhan.

Toisin:

6. Ulos toppa t. 7, 8. Vihollinen v., E. elatuksesta, 11. Soi, soi, s. t.

49. Jäniksen sanoja.

a.

Minä laitan lankojani, Liitän näitä liinojani, Liitän liinani lumelle, Lasken langat hangen päälle, Jänön poika kyykelöinen, Ristisuu, räkäleleuka, Juokse noron notkokkeita, Painakkeita painattele, Juoskos kullaisna käkenä, 10 Hopeaisna myöhkyränä, Vasten minun pyytöäni, Kohen kultalankojani; Tullos ilman tuusimatta, Varomatta vaapottele, Lyöte kynsin kynnykselle, Käpälöin kahan etehen; Ellös varpoja valitko, Pure varpa ensimäinen, Se on voittu metsän meellä, 20 Sivuttu salon simalla! Ellös vainen mengökkänä Toisten varpojen tyköhön, Siellä surma suin pitäisi, Kova kuolo kohtoaisi! Kaikk' on muut vihaiset varvat, Joita sie kovin varaja, Vaan täm' on metinen varpa, Jok' on latvoin laskettuna, Latvoin laskettu lumehen, 30 Tyvin työtty taivosehen, Latva pihtiä pitävi, Tyvi jousta jännittävi.

Toisin:

16. Polvin porstuan etehen; 17, 18. E. varpuja v. P. varpu keskimäinen, 23, 24. S. surmasi tulisi, Kuolemasi kohtoaisi! 25. Muut täss' on vihavat varvut, 29, 30. L. l. vitihin, T. käätty t. 31, 32. Taivas p. p. (Pihti taivasta p.), Hammaspuuta hallitsevi.

b.

Jänis jäppä, juppaniska, Juokse nyt kohti lankojani, Jou'u vinttura vipuhun, Hiien kanttura kaha'an, Riiviö tähän ritahan, Paulahan pakurasilmä, Pyöräsilmä pyy'yksehen; Tule kuin tuli punainen, Viery kuin vesi kesäinen, 10 Alta puun, alta petäjän, Alta kuusen kukkalatvan, Alta kaunihin katajan, Muien siimojen sivutse, Muien ansojen alatse, Muien pyytöjen perätse, Minun päin on pyytöäni, Kultaisehen renkahasen, Avohon apajaisehen, Ennen päivän paistamista, 20 Ennen kuun kehittämistä, Auringon ylenemistä, Koin Jumalan koittamista!

Toisin:

3, 4. J. vimpura (vimpuri, villitty) v. Häijyn k. k. 7. Pyyrösilmä (Tule pyyrä) p. 13, 14. M. siklojen s. M. pauloja paeten,

50. Kalastussanoja.

Ahven ainoinen kalanen, Sekä hauki harvahammas, Tule onki ottamahan, Väkärauta vääntämähän, Kiverä kovettamahan, Siimoa sivaltamahan, Vapoa vetäisemähän, Jo nyt on ongen ottoaika, Kiverän koverrus-aika, 10 Väkärauan vääntö-aika Ja siiman sivallus-aika! Tule suulla suuremmalla, Leuvoilla leveimmillä, Hampahilla harvemmilla; Tule ja tule välemmin Muien ongista ohitse, Muien siimoista sivutse, Kohti minun onkeani! Ota onki, niele niekla, 20 Koppoa kovera rauta, Siima suoraksi sivalla, Vapa vääräksi vetäise! Minun on siimani simaiset, Minun onkeni metiset, Minun maimani makeat, Muill' on siimansa sitasta, Muilla onkensa okaiset, Muien maimat tervoin tehty.

Toisin:

1. A. arka, märkähäntä (häntä märkä), 16, 17. M. onkien o., M. siimojen s. M. maimojen alatse, 23, 24. M. o. s. sileät, M. o. osavat,

b.

Joko nyt marta merrassani, Tai tuoni tokehissani, Kun ovat kaloista paitsi, Tyhjät veen sikiämistä!

Toisin:

3, 4. Kaikk' o. k. p., T. v. sikiöistä!

51. Karhun sanoja.

a.

Otsoseni, ainoiseni, Mesikämmen kaunoiseni, Ellös piiloja pitäkö, Häpeihin hämmentykö, Syökö karvoja kapehen, Viatonta verta juoko, Tänä suurena suvena, Luojan lämminnä kesänä! Anna käyä käyräsarven, 10 Sorkkasäären solkotella, Maion antajan mat'ata, Sienen syöjän siipotella, Ett' et koske konsakana, Rupea rumanakana! Muista muinainen valasi Tuolla Tuonelan joella, Kynsikoskella kovalla, Luojan polvien e'essä: Lupa sulle annettihin 20 Kolme kertoa kesässä Käyä kellon kuuluvilla, Tiukujen tirinämaalla, Vaan sit' ei suvaittu sulle, Eikä annettu lupoa Ruveta rumille töille, Häpeähän hämmentyä.

Toisin:

10. Vääräsäären väännätellä,

b.

Metsän kulta, metsän kaunis, Metsän ehkeä eläjä, Käyvös kaarten karjanmaita, Piilten piimäkankahia, Kierten kellojen remua, Ääntä paimenen paeten; Kun kuulet kuparin äänen Tahi kalkkalon kalinan, Helkkävän hevosen kellon, 10 Rauan ruoste roikkahuvan, Tahi vankuvan vasikan, Tahikka paimenen pakinan, Kun sen kuulet päällä vaaran, Mene silloin alle vaaran, Kun on karja kankahalla, Sinä suolle soiverraite, Kun karja solahti suolle, Silloin korpehen kokeos, Karjan käyessä mäkeä 20 Astu sä mäen alatse, Karjan kulkeissa alatse Mene sä mäkeä myöten, Sen ahoa astuessa Sinä viere viiakkoa, Viiakkoa vierressänsä Sinä astuos ahoa; Kule pellavaskupona, Viere villakuontalona, Villainen sinun isäsi, 30 Villainen sinun emosi, Villainen otus itseki, Villa suusi, villa pääsi, Villa päässäsi kypäri, Villakintahat käessä, Villasukkaset jalassa, Villa viisi kynnyttäsi, Villaiset on hampahasi, Villaiset sinun vihasi! Kätke kynnet karvoihisi 40 Kuin on villakuontalohon, Hampahat ikenihisi Kuin on talkkunamykyhyn, Väännä vaskinen nenäsi Alle kultaisen kupusi, Ele katso karjan päälle, Katso karvajalkojasi, Jott' ei karja kammastuisi, Vääräsääret säikähtyisi, Pieni vilja pillastuisi, 50 Vikoisi emännän vilja!

Toisin:

10. R. r. roikkavaksi, Ruotsin rauan roikaisevan, 23. Astuessansa ahoa 26. Mene sammalmättähille; 40. K. o. kuontalon sisähän, 47. J. e. k. kaipastuisi, 49. P. sorkka peljästyisi,

c.

Otsonen metsän omena, Mesikämmen kääryläinen, Kule kierten korpiani, Kaarten karjan laitumia, Sivutse sikojen teistä, Laitehitse lampahista, Kauvas karjan käytäviltä, Hevon kellon kuuluvilta; Kule kullaisna käkenä, 10 Hopiaisna kyyhkyläisnä, Siirry siikana sivutse, Veteleite veen kalana, Karjakullan kuulematta, Viljakullan tietämättä; Ele päätä päälle nosta, Huulta harjalle hajota! Ennen hammas hajotkohon, Lohetkohon leukaluusi, Kun on karva katketkohon, 20 Puolikana pois tulisi. Jospa karva katkeavi, Puolikana pois tulevi, Minä kahta kaipaelen, Kolmea kovin kyselen. Kun tulevi ruuan tarves, Syöä mielesi tekevi, Syövös sieniä metsästä, Murra muuriaiskekoja, Juuria punaisen putken, 30 Metsolan mesipaloja! Metsolan metinen amme Hapata hihittelevi Kultaisella kunnahalla, Hopiaisella mäellä, Vaahti päälitse valuvi, Hiiva korville kohovi, Siin' on syöä syölähänki, Juoa miehen juolahanki, Eikä syöen syömät puutu, 40 Juoen juomiset vähene.

Toisin:

2. M. kääröläinen, 5. Varaten vasikan ääntä, 6. S. sikoveräjän, Sivuten sikojen tietä, 8. H. k. kuulumasta; 11, 12. Mene s. s., Vieritse v. k. 21, 22. J. k. katkeaisi, P. p. tulisi, 23, 24. M. k. kaipoaisin, Kohta kolmea kysyisin. 28. M. muuriaispesiä, 32. H. kuhaelevi 37, 38. Siellä syöte syölähäksi, Siellä juote juolahaksi, 39. Ei ne s. s. p.

d.

Hiili ukko halliparta, Metsankäyjä käyretyinen, Anna rauha raavahille, Sorkkasäärille sovinto, Käyä karjan kaunihisti, Soreasti sorkutella, Poikki soista, poikki maista, Halki korven kankahista! Kun sa kuulet karjan kellon, 10 Tahikka helyt hevosen, Tahi lampahan lapakon, Eli muun elukan äänen, Pane kaksi kämmentäsi, Koion korvasi etehen, Mene toisille mäjille, Muille kummuille kuvahu, Tahi korpehen kokeos, Syänmaalle syylättele, Poikki notkon notkuttele, 20 Kauas näiltä karjan mailta, Johon ei kuulu karjan kello, Eikä paimenten parina.

Toisin:

9. K. s. k. kellon äänen, 12. Elikkä e. kellon, 18. Saaos sammalhuonehesen, 21. Jott' e. k. k. k.

e.

Otsoseni, lintuseni, Mesikynsi metsoseni, Tehkämme sulat sovinnot, Rajarauhat rapsakamme, Minun itseni ijäksi, Sekä poian polvueksi, Ett' et sorra sorkkasäärtä, Kaa'a maion kantajata. En sua kiellä kiertämästä, 10 Enkä käymästä epeä, Kiellän kielen koskemasta, Suun ruton rupeamasta, Hampahin hajottamasta, Kämmenin käpyämästä. Kun on saanet karjan maille, Sattunet saloille näille, Kuullet torven toitotoksen, Tahi paimenen pärinän, Kiinni kyntesi kiverrä, 20 Sijaltasi siirtymättä, Kulkematta kunnekkana! Lyöte maahan mättähälle, Nurmelle nukahtamahan, Kuin on jänis karvoihinsa, Kesälammas liemihinsä; Paina pääsi turpehesen, Tunge turpasi kulohon, Hio hietahan nenäsi, Ett' ei karja kammahtele, 30 Sorkkasääret sommahtele, Vikoa emännän vilja, Pienet sorkat pengahtele!

Toisin:

5, 6. Ijäksemme, ilmaksemme, Polveksemme, päiviksemme, 7. E. e. s. sontareittä, 12. S. ruman r. 22. Käänny maata m. 26, 27. Tunge p. t. Mätä marjamättähäsen, 30. S. songahtele,

f.

Metsän musta mulleroinen, Kauniskarva palleroinen, Tehkämme ikisovinnot, Ikirauhat ratkokamme, Eleäksemme ehosti, Kesän kaiken kaunihisti, Jos talven sotia käymme, Kovat aiat kolkehimme. Maat on meillä yhtehiset, 10 Evähät erinomaiset: Lehti on puussa, ruoho maassa, Viholainen mättähässä, Siin' on syömistä sinulle Suviyöstä talviyöhön, Kussas lienet kuusistoissa, Kivistöissä kankahilla, Maita karjan käyessäsi. Kun ei siitä kyllin liene, Syö ennen syänkäpyjä, 20 Ennen keitä keuhkojasi, Ennen maista maksojasi, Kun kosket minun omoa! Jos sulle viha tulisi, Hampahat halutteleisi, Sulakohon sun vihasi, Haihtukohon haikeasi, Villoihisi viertyköhön, Kaotkohon karvoihisi! Kun ei siitä kyllin liene, 30 Visko viitahan vihasi, Kanarvoille katkerasi, Honkihin pahat halusi, Havupuille haikeasi; Mene mähkäise mätästä, Puistele lahoa puuta, Kaa'a koivun pökkelöitä, Kisko vuoresta kiviä, Vääntele vesihakoja, Siitä kynnet kypsenevi, 40 Käsivarret vahvenevi.

Toisin:

2. Mesikämmen källeröinen, 3, 4. Tehköme (te'emme) i. Kesärauhat ratko'omme (ratkoamme), 13, 14. Lepän lehet ruuaksesi Suviöistä talviöihin, 30. V. kuusihin v. 31. Saata sammalmättähisin, Lepän oksille lemusi, Maille muille muikeasi, 34. Mähki marjamättähiä, 35. Haukkoa l. p. (havulta selkä), Hakoloita haukkaele, 38. Kieri kiviläätiköissä, 40. K. kasvenevi.

g.

Otsoseni, kultaseni, Mesikämmen kääröseni, Kuulestappas, kuin sanelen, Kielen kullan kiukuttelen: Kun ma otsona olisin, Mesikämmennä kävisin, En mä noissa noin asuisi Aina akkojen jaloissa; Täällä turkki turmeuvi, 10 Karva hieno hierouvi, Näillä pellon pientarilla, Näillä kaioilla kujilla. Onhan maata muuallaki, Tannerta taempanaki, Jaosta miehen joutilahan, Virattoman viiletellä, Käyä halki kämmenpäänsä, Poikki pohkealihansa, Sinisen salon sisässä, 20 Korven kuulon kainalossa, Jossa miehet mettä juovat, Simoa sivaltelevat; Siell' on aina sänky säätty, Vuoe ammoin valmistettu, Sisällä salon simaisen, Maksankarvaisen malossa.

Toisia:

2. M. metsolainen, 3. Kuuleppas, ma k. s. 6. Mesikärsänä k. Metsän muuna mullukkana, 8 1/2. Kusikinnerten keralla; Kusikinttujen kiroissa; 10. K. h. hierauvi, 14. Tarhoa t. Ilmoa etempänäki, 17, 18. K. h. kämmenpääsi, P. pohkealihasi, 23. S. o. sulle s. s.

h.

Metsoseni halliparta, Metsän korpien kuningas, Mene poies näiltä mailta, Näiltä karjan käytäviltä! Tie on tehty mennäksesi, Joen ranta juostaksesi, Pohjan pientaren perähän, Lapin maahan autiohon. Siell' on kangas käyäksesi, 10 Suohut sorkutellaksesi, Kanarvikko kaalaella, Käyä kengässä kesällä, Sukassa sulalla maalla, Sykysyllä syylingissä, Suurimmilla suon selillä, Leveillä liettehillä, Jott' ei kyntesi kuluisi, Hajoaisi kämmenpääsi. Kun siell' et sijoa saane, 20 Käännä kaiat kantapääsi, Viisi kynttäsi viritä, Mennä viiletelläksesi Tuonne Tuonelan salolle, Tahi Kalman kankahalle! Siell' on Kirjos, siellä Karjos, Siellä muita mullikoita, Rautaisissa rahkehissa, Kymmenissä kytkyissä, Liha lämmin syöäksesi, 30 Veri lämmin juoaksesi; Siellä laihatki lihovat, Lihaviksi luutki saavat.

Toisin:

6. Meren (joki-) r. j. 9, 10. S. o. keot k., Somer s. 12-14. K. kengättä — sukitta — syylingittä, 26. S. m. mullukoita,

i.

Metsän musta mummukoinen, Karvarössi röyhetyinen, Jos sa tahtonet tapella, Eleä soan tavalla, Tapelkamme talven aika, Lumen aika luskailkamme; Suven tullen, suon sulaen, Lätäkköjen lämmitessä, Ellös tulko näille maille, 10 Saapuko saloille näille! Josp' on tullet näille maille, Karjan kullan kuuluville, Täällä aina ammutahan; Kun ei ampujat kotona, Luokin täällä lyötänehen, Rahkehin rapattanehen. On meillä osaavat vaimot, Emännät alinomaiset, Jotka tiesi turmelevat, 20 Matkasi pahoin panevat, Saavat suohon suolivyöstä, Kankahasen kainaloista; Niitä sä kovin varaja, Ett' et koske karjoani! Jospa konna koskenetki, Näpinnet pahan näköinen, Laulan suitset suuta myöten, Käännän päitset päätä myöten, Jott' ei hampahat hajoa, 30 Eikä leuat lonkuele. Jos et sie sitä totelle, Panen pangan pihlajaisen, Pangan rautaisen rakennan, Ympäri nenän nykerän. Jos et tuostana totelle, Vaan vielä vioille mennet, Käsin yhtehen yhymme, Toran lailla tappelemme: Otan vaskisen vasaran, 40 Tahi kultaisen kurikan, Jolla pääsi rikki lyönen, Kaiken kallosi murennan; Veän veitseni verisen, Tempoan terävän rauan, Jolla halon hartiasi, Jolla leukasi levitän, Ett' et koske konsakana, Rupea rumanakana, Ylitse tahon Jumalan, 50 Päitse auvon autuahan; Vet väki Viron vikovi, Kamaloipi ristikansa.

Toisio:

5, 6. T. talvikauet, Lumi-aiat luskatkamme; 9, 10. Ellös tänne tulkokkana, Sattuko s. n. 21, 22. Vajot s. suolivöistä, Niittyhyn (alho'on) nisistä saakka; 44, 45. Puukon hirveän hijasta, J. h. hampahasi, 51. Jo siitä Viro v.

k.

Nouse karhu kankahalta, Korvesta koverakoura, Haon alta harvahammas, Viiasta vihainen kissa; Tule suolta suurijalka, Lehosta leveäkämmen, Karvahassu halmehesta, Hiekasta hevosen surma, Mullikoita murtamahan, 10 Vasikoita vainomahan, Lehmiä levittämähän, Härkiä hävittämähän, Hevosia haaskamahan, Karja kaikki kaatamahan; Ei tuo vasten itseäni, Eikä vasten joukkoani, Vasten on vastuksen väkeä, Vasten muita vastuksia!

Toisin:

1, 2. Nouse maasta mauriainen, Viholainen (vihaisena) vitsikosta, 6. Aholta leveäjalka, 8. H. h. syöjä, 14. Karjalauma k.

l.

Otan piikkini pinosta, Otimeni orren päästä, Lähen miehistä metsälle, Urohista ulkotöille, Kolmen koirani keralla, Viien villahäntäiseni, Otsosen tuvan oville, Miehen kainun kartanolle, Pikkusilmäisen pihalle, 10 Tasakärsän tanterelle, Joss' on kuuta kyllältänsä, Talven maannutta talia, Juurella nyrynärien, Alla kuusen kukkalatvan. Kulkia metsän kuningas, Tasakärsä talleroinen, Kun kuulet minun tulevan, Miehen aimo astuvaksi, Nouse pois nokisijoilta, 20 Havuiselta vuotehelta, Kätke kynnet karvoihisi, Hampahat ikenihisi, Pane pääsi palttinalla, Silkki silmille sitaise, Lyöte maata mättähälle, Kaunihille kalliolle, Hongat päällä huojumassa, Kuuset päällä kuulumassa; Siinä otso pyörteleite, 30 Mesikämmen käänteleite, Kuni pyy pesänsä päällä, Hanhi hautomaisillansa!

Toisin:

10. T. tanhuville, 23, 24. P. p. palmikolle, Sio silkillä nenäsi,

m.

Luulin käen kukkuvaksi, Lempilinnun laulavaksi; Ei käkönen ollutkana, Oli koirani komea Otsosen tuvan ovella, Kainun poian kartanolla. Otsoseni, ainoseni, Mesikämmen, kaunoiseni, Ellös sie pahaksi panko, 10 Jos meille jokin tulisi, Luien luske, päien pauke, Hammasten hajotusvuoro; Päästä nyt tänne pääripasi, Pujeta puraisimesi, Heitä harvat hampahasi, Liitä leukasi lipeät!

n.

Ole kiitetty Jumala, Ylistetty Luoja yksin, Kun annoit otson osaksi, Salon kullan saalihiksi! Hyvin meihin metsä mieltyi, Taipui ainoinen Tapio, Ei ollut keihoin keksimistä, Ampuen ajelemista, Itse vieri vempeleltä, 10 Horjahti havun selältä, Risut rikkoi rintapäänsä, Havut marjaisen mahansa: Yöt on syksyiset pimeät, Syksyiset havut liveät. Anna vastaki Jumala, Toistekki totinen Luoja, Soivaksi Tapion torven, Metsän pillin piukovaksi, Näillä pienillä pihoilla, 20 Kapeilla kartanoilla!

Toisin:

10. Kaatui koivun koppelolta, Lepän lengolta lipesi,

52. Karjan lukuja.

a.

Kun Jesus kesän tekevi, Jumala suven sukevi, Suot sulavi, maat sulavi, Lätäkötki lämpiävi, Joko lelunani levitän, Laitan karjan laitumelle, Työnnän lehmäni leholle, Vasikkani varvikolle, Lasken laitto lampahani, 10 Lupi luppakorvaiseni, Lampahat lataikolle, Hevoseni heinikolle, Korven kuuluhun kotihin, Havulinnan liepehille, Lasken sikani erille, Alakärsäni aholle, Rannalle meryttä vasten, Vasten merta hiykiäistä.

Toisin:

3, 4. Suo sulana (sulassa), maa sulana (sulassa), L. lämminnynnä, 6. Hatasarveni hajotan, 12. H. heinän päälle,

b.

Keskellä kesäsyäntä, Jumalan suvea suurta, Lasken lehmäni leholle, Maion antajat aholle, Hatasarvet haavikolle, Kourusarvet koivikolle, Työnnän kuuta ottamahan, Talia tavottamahan, Ahomailta aukeilta, 10 Leveiltä lehtomailta, Korkeilta koivikoilta, Mataloilta haavikoilta, Kultaisilta kunnahilta, Hopeaisilta saloilta. Lepy lehto, kostu korpi, Lempeä salo sininen, Leppyös lepyttäissäni, Kostu kostutellessani, Anna rauha raavahille, 20 Sorkkasäärille sovinto, Tänä Jesuksen kesänä, Maarian suvena suurna!

Toisin:

6. Kolosarvet k.

c.

Tultua suven suloisen, Lätäköien lämmittyä, Muut panevat paimenia, Kahvoavat kaitsioita; Kenenpä minä poloinen, Emäntä epäpätöinen, Kenen panen paimeneksi, Laain karjan kaitsiaksi, Kunka kummiksi kuvoan, 10 Kierrän kellon kiehtarihin? Pajuko panna paimeneksi, Leppä lehmän kaitsiaksi, Pihlaja piteliäksi, Tuomi tuojaksi kotihin, Emännäisen etsimättä, Muorisen murehtimatta, Kaitsematta karjapiian, Paimenen ajelematta? Paju ollos paimenena, 20 Leppä lehmän katsojana, Pihlaja piteliänä, Tuomi tuojana kotihin! Jos et paju paimentane, Leppä lehmiä ko'onne, Pihlaja hyvin pielle, Tuomi et kotihin tuone, Pajun viskoan vetehen, Leikkoan lepän kaheksi, Pistän pihlajan tulehen, 30 Tuomen tungen valkeahan. Paha on paju paimenena, Leppä karjan katsojana, Pihlaja piteliänä, Tuomi tuojana kotihin; Kosken tyttö, kuohuneiti, Sie olet sievin piioistani, Paras palkkalaisistani, Sinun panen paimeneksi, Sinun kummiksi kuvoan, 40 Kierrän kellon kiehtarihin. Vaan jos et hyvin pielle, Viel' on muitaki minulla: Suvetar valio vaimo, Mielikki metsän miniä, Hongatar hyvä emäntä, Piika pieni Pihlajatar, Katajatar, neiti kaunis, Tuometar tytär Tapion, Nuot ma panen paimeniksi 50 Nuot on kummiksi kuvoan. Kun ei siitä kyllin liene Karjoani kaitsemahan, Panen Luojan paimeneksi, Kaikkivallan kaitsiaksi; Paras on Luoja paimenista, Kaikkivalta kaitsioista, Se tuopi joka tulelle, Saattavi joka savulle, Vielä päivän paistaessa 60 Herran kesrän hellittäissä, Junossa Jumalan karjan, Herran karjan helkytellen.

Toisin:

3, 4. M. p. paimeniksi, Kierti kellon kiehtarihin; Maut on velhoja vetävät; 11-14. Pajunko pannen p. Lepän karjan k. (lehmien ajohon), Pihlajan piättimeksi, Tuomen t k. 20. L. lehmien keralla, 23. J. ei p. p. 25, 26. Tahi ei pihlaja pitäne, T. ei k. t. 27. Pajun vierrytän v. Mie pajun vetehen vierrän (painan), 30. Tuomen mie tulessa poltan. 57, 58. Se saapi savulle lehmät, Tuopi karjani kotihin,

53. Keihään sanat.

Susi juoksi suota myöten, Karhu kangasta samosi, Susi huusi huijahutti: "Minä keihon suosta löysin." Karhu lausui kankahalta: "Onko keihäs suuremmainen?" Susi suolta vastoavi: "Ei ole keihäs suurimpia, Eikä keihäs pienimpiä, 10 Keihäs keskenkertahinen." Päätyi Hiisi kuulemassa, Mies paha tähyämässä, Tempasi terävän keihon, Veti vaskisen vekaran, Tekemähän törkytöitä, Raskahasti raatamahan: Ponnellehen pyörähytti, Varrellehen vaapahutti, Laski ihmisen ihoon, 20 Emon tuoman ruumihisen.

54. Koiran sanoja.

a.

Hiien hiili, Hiien halli, Hiien harmoa havukka, Hiien koira koukkuleuka, Verinäkki, Tuonen häkki, Sule suusi, peitä pääsi, Miehen mennessä sivutse! Jos on halu haukkuasi, Mene hakki haukkumahan Sorkkihin sotahevosten, 10 Konkarien kankahille, Ele sie minua hauku! Tieän mä sinun sukusi, Sukusi ja syntysiki: Silmittä isosi syntyi, Silmittä sinun emosi, Silmittä sinä itseki. Sima suusi sulkekohon, Mesi pääsi painakohon, Ett' et ennen ääntä päästä 20 Miehen mentyä sivutse; Niin on kiinni leukaluusi, Kuin on kiinni loukun kansi, Niin on hienot hampahasi, Kuin on hienot koprassani! Kun ei siitä kyllin liene, Hiisi suusi sulkekohon, Lempo leukasi leveät, Ett' et saa sanasi päähän, Suusta suureksi rupea; 30 Hiitolan verinen vaippa, Lemmon hursti hurmehinen, Päälle laihan päälakesi, Päälle korvan kumpaisenki, Silkki silmien etehen, Ett' et kuule kulkevia, Et näe vaeltavia!

Toisin:

7. J. o. haukkua halusi, 13. Muistan ma sun synnyntäsi: 24. K. o. päistäret pivossa! 27. Salvatkohon sun sanasi, 31. L. karsta korvillesi, 34. Luppa s. e.

b.

Penu pieni koiraseni, Aina harras haukkujani, Tule minun turvikseni, Metsolahan mennessäni; Vieri koirani keränä, Kylän kukka kuulusana, Kule pellavaskupona, Itse mie kulen kuvana, Itse lennän kyyhkyläisnä, 10 Sukset mustina matoina Sinä koirani komein, Juoksuttele, jou'uttele, Viilettele viitamaita, Ahomaita aukeita; Juokse sunna suuret korvet, Karhuna lehot leveät, Vaan ele havuja hauku, Ele lehviä lekuta, Hauku lehvän lekkujia, 20 Havukuusen kukkujia, Ett' ei naiset naurahtaisi, Piiat pilkan pisteleisi, Urohot urahteleisi, Partasuut pahoin puhuisi.

Toisin:

7. Vieri villakuontalona, 13. V. viitarannat, 22, 23. P. pilkkana pitäisi, Ukotkin u.

c.

Mi on kumma koirallani, Haire haukkujaisellani, Kun ei koira kohti hauku, Penu oikein osoa; Ku on koirani kokenut, Mikä hallin haittaellut, Oisiko katsottu katehin, Silmin kieroin keksittynä, Kun tuo haukkuvi havuja, 10 Lehviä lekuttelevi? En mä kuusia kumarra, Havulatvoja halaja, Kuusen kukkia kumarran, Hyväelen hyötöpuita.

d.

Mi on kumma koirillani, Mikä haitta haukuillani, Kun ei koirat ääntä anna, Penut julki juttaele; Ku on tukki koiran turvan, Vainukullan salpaeli, Kovako ilma koskenevi, Rakkihini rapsunevi? Toisin muina päivinäni, 10 Entisinä aikoinani, Ei niinkuin tätä nykyä: Kun ennen kävin metsässä, Kuuna keikkui keihon kärki, Päivänä petäjän latvat, Koreasti koirat haukkui Mielusassa metsolassa, Leveästi lehmät ammoi Korven kuulussa koissa, Koira juoksi korpiloita, 20 Mie astuin mäkiä myöten.

55. Kärpän sanat

Puhas putki valkolainen, Kaunis talven karvallinen, Ainoa ahokananen, Kukka kuusen juurellinen, Juokse tänne joutusasti, Vikevästi viilettele; Heti yönä ensimäisnä Vitinä sinä vikellä Muien peltojen peritse, 10 Muien aitojen alatse, Kohti näihin pyyöksihin, Kohti näihin lautasihin, Mesiäni maistamahan Takroa tavottamahan, Syömähän metinen syöttö Metiseltä mättähältä, Kultaisesta kuppisesta, Vaskisesta vakkasesta! Se on pantu taitavasti, 20 Pantu suusta suolaiseksi, Sekä silmästä simaksi, Jotta mielestä me'eksi.

Toisin:

2. Kauniskarva nilkonainen, 4. K. k. juorehinen,

56. Käytteen sanat.

Nouse nostin nostaessa, Käy käyte käyttäessä, Nouse nostajan e'essä, Käy käyttäjän käessä, Nouse nuorin nostamatta, Tervaköysin tempomatta, Kuu on noussut, päivä noussut, Sin' oot vielä nousematta!

57. Kärmeen lumoomasanat

Siinä tarkka tarvitahan Ja vakainen vaaitahan, Kun käärme käsille käypi, Kyyhyt sormille soluvi, Koprille mato matavi, Tuonen toukka touvoavi. Noin silloin sanottanehen, Noin on lausueltanehen: Nunnoseni, lintuseni, 10 Kanaseni, kaunoiseni, Kule kultana kulossa, Hopeana heinikossa, Ele hairaha havulle, Ele kiirehi kivelle, Elekä vetehen viere! Jos sa hairahat havulle, Siinä poikki pouskahtelet Kuin on leppäinen palikka; Jos sa kiirehit kivelle, 20 Siinä katkeat kaheksi; Jos sa vierähät vetehen, Siinä pohjahan purahat. Sule suusi, peitä pääsi, Pure poikki hampahasi, Kätke kielesi käpeä, Pistä kultainen nenäsi Alle vaskisen napasi; Mennä suusi, mennä pääsi, Mennä haikuhampahasi, 30 Mennä mielesi omasi, Käänny näille kämmenille, Näille sormille sovite; Konsa käsky annetahan, Silloin suoraksi sukeu, Ojennaite oikeaksi, Käänny kämmenyisiltäni, Maan päällä matelemahan, Kursikossa kulkemahan!

Toisin:

9, 10. Hyöperöinen, pyöperöinen, Maan siika, sileä siika, Matoseni, maammoseni, Mullan muikku, maan silakka, 11, 12. K. kultainen k. Hopeainen h. K. kullaista kuloa, Hopeaista heinikkoa, 7, 20, 22. Sinä p. p., Sinä k. k., Sinä p. p. 29, 30. M. viisi hammastasi, Metinen sinä itseki, 31, 32. K. käppyräisihisi, Sovi näille sormiloille; Käyppäs tälle kämmenelle, Tälle sormelle s.

58. Lain lumoussanat.

Juttumiehet juuttukohon, Lautakunta lauhtukohon, Tuomari tukehtukohon, Laki maahan langetkohon, Kirjat maahan kirvotkohon, Oikeus oven etehen, Minun tullessa tupahan, Seisoessa seinuksella, Ollessa oven takana, 10 Kartanolla käyessäni; Lapseksi lain pitäjä, Lautamiehet lampahiksi, Minä syöjäksi sueksi, Kaatajaksi kontioksi! Karkea on karhun sappi, Minun kahta karkeampi; Min minä sanan sanonen, Se sa'alle sattukohon, Jott' ei saaha sakkoloille, 20 Ei panna pakon perälle!

Toisin:

2. L. lautukohon, 7, 8. M. tultua t, Ja salihin saatuani, 8. S. seinän luona, 11. Lapsiksi l. pitäjät, 13, 14. M. suureksi s., K. kaprihiksi!

59. Lampaan sanat

Suomehen sukeumahan, Karjalahan kasvamahan, Vironmaahan villomahan, Kotihin keritsemähän! Ota villoa valilla Tuorehesta turpehesta, Metisestä mättähästä, Pilvikeykän piikasesta!

60. Lapsen kylvetyssanat.

Pesen pientä lapsuttani, Vakallistani valelen, Lähe nyt liika liikkehelle, Paha vaiva vaappehelle, Lähe vastan vaappaessa, Lehen liian liikkuessa, Ennen kuun on nousemista, Auringon ylenemistä, Kivisihin kallioihin, 10 Vuorihin teräksisihin! Kivet huutavat kipuja, Paaet päiviä pahoja, Kalliot valittelevat, Vuoret voikerrehtelevat. Ei ole löylyn löytämistä, Ei vetosen velkomista: Löyly kiukoan kivihin, Savu saunan sammalihin, Vesi maahan vierimähän, 20 Kaunoiseni kasvamahan!

Toisin:

1. P. p. poiuttani (piikastani),

61. Lapsen viihdytyssanat.

Nukuta Jumala lasta, Makauta Maariainen; Uni jo ulkona kysyvi, Unen poika porstuassa, Outtavi oven takana: Onko lasta kätkyessä, Lasta pientä peittehessä, Vakahista vaattehissa? Tule tuutuhun unonen, 10 Käy unonen kätkyehen, Lapsen pienen peittehesen, Vakahisen vaattehisin; Anna maata lapsen pienen, Levätä vähäväkisen, Saisin itsekin levätä, Lapsen orja olla jouten!

Toisin:

5. Koukkavi o. t 15. Saisi likkaki l.

62. Lemmen nostosanoja.

a.

Ken teki tämän tekosen, Kuka kummasen kuvasi, Jott' ei meiän piikalasta, Tätä kaunista kanoa, Ole naitu naintavuonna, Otettu otantavuonna, Kirkivuonna kihlattuna, Viety viimeisnä kesänä; Kuka täss' on Hiien kutta, 10 Ken se Lemmon riivoama, Joka painoi neien lemmen, Neien kunnian kukisti, Maan alle makoamahan, Lehtohon lepeämähän; Oisko porton potkinnoissa, Naisten naarojen sanoissa, Miehen nuoren, vaiko vanhan, Vaiko kerran kesk'ikäisen, Kun ei mielly nuoret miehet, 20 Eikä sulhaset suvaitse? Minä nostan neien lemmen, Neien kunnian kohotan, Maan alta makoamasta, Lehosta lepeämästä, Nostan lemmen liehumahan, Kunnian kukostamahan, Päälle muien kunniasta, Muien lempien ylitse, Kujoilla kupahumahan, 30 Veräjillä vierymähän; Panen kihlat kiitämähän, Hopeat heläjämähän, Annan tien, avajan portin, Lasken sulhaset sisähän. Ei sitten sinä ikänä, Jospa ei tänä kesänä, Yljät yltyne sinuhun, Miehet nuoret mielistyne. Puhas on pulmonen lumella, 40 Puhtahampi puolehesi; Kirkas tähti taivahalla, Kirkkahampi kihloihisi; Valkea merellä vaahti, Valkeampi varrellesi!

Toisin:

18. V. keskikertahisen, 21. M. etsin (nouan) n. l. 31, 32. Laitan kullat kuultamahan, H. helottamahan, 44. V. valtoihisi!

b.

Mikä pystyi piikahani, Nenäytyi neitohoni, Kun ei noua nuoret miehet, Kosjot ei käy kuulemassa? Naiahan nasanenätki, Juohetahan juormunaamat, Niin miks' ei tätä tytärtä, Suon kukasta, maan kukasta, Kaiken kaupungin kukasta, 10 Mesiheinän hempeyttä, Kastekorren kauneutta; Miks' ei naitu naintavuonna, Kilovuonna kihlaeltu, Otettu olutkesänä? Jos lie viety neien lempi, Neien kunnia kolohon, Tikan tielle, tien ohesen, Tikan pienehen pesähän, Sieltä lempi löyetähän, 20 Kunnia kohotetahan, Miesten mieltä kääntämähän, Syäntä sytyttämähän. Jotta juontajat tulevat, Neion airuet ajavat, Tulevi Turusta viejät, Pojat toiset Torniosta.

Toisin:

1. Mikä puuttui (piruko pisti) p. 6. J. jopponaamat, 8. Puun k. m. k. 11. Makeutta mesimarjan; 13, 14. K. kihlattuna (Kihlattu kilokesänä), O. oritkesänä?

c.

Pala tuli, pala taula, Pala rätsinä räpäle, Pala vatsa valkeaisen, Pala mieli nuorten miesten, Syän tulehen syttyköhön, Vatsa ilmi valkeahan, Ett' ei saisi öissä unta, Päivissä päten lepoa! Kuin varahin kukko lauloi 10 Niin varahin neien lempi Urosta valitsemahan, Pohattoa pyytämähän, Rikasta rakastamahan, Rahallista saattamahan, Yhtehen yhistymähän, Kielet keikkaloitamahan, Yhytysten öissä olla, Päiten päivissä elellä, Sokuriksi suusta tulla, 20 Mielestä me'en ma'uksi!

Toisin:

8. Päivissä iki levätä! 19. Tulla s. suolaiseksi (suurukseksi),

d.

Oli piika pikkarainen, Kolmen sormen korkunainen, Pikkuisen pituinen vaaksan, Tuollen ei tullut sulhasia, Sitä miestä meiän maalta, Jok' oisi vihille vienyt. Lämmitin metoisen saunan Haluisilla halkosilla, Noilla puilla puhtahilla, 10 Risuilla rikottomilla, Jotk' oli tuuli tuuvittanut, Vesi rannalle vetänyt. Taitoin siitä taikavastan Kolmen kannon varvikoista Niityltä nimettömältä, Maalta kyntämättömältä, Otin puhkan puun kylestä, Pahkan päivän nousennasta, Siihen vettä lähtehestä, 20 Heiluvasta hettehestä, Jolla pesin pienoiseni, Puhistin mun pulmoseni, Silmistänsä sirkeäksi, Korvistansa korkeaksi, Kasvoiltansa kaunihiksi, Poskilta punottavaksi: Ruskea merinen ruoko, Ruskeampi neitoseni, Kaunis on kesäinen päivä, 30 Kaunihimpi neitoseni, Kirkas tähti taivahinen, Kirkkahampi hän sitäki. Niinp' on nousi neien lempi, Neien kunnia kohosi, Yli kuuen kirkkokunnan, Yli kappelin kaheksan; Jopa juontajat tulevat, Neion airuet ajavat, Neion kihlat kiitelevät, 40 Koko kolmelta kohalta. Vastassa mi lehtilöitä, Se on miestä katsomahan, Vastassa mi urpuloita, Se sulhasta kuulemahan: Tuli sulhot Suomen maalta, Toiset kaahloi Karjalasta, Samosi Savon kylistä, Vieri Viipurin rajoilta.

Toisin:

3. Vaaksoa vähän pitempi, 9. Puilla muurehettomilla, 12. Aalto r. ajanut. 37, 38. J. on j. tulossa, N. a. ajossa, 47, 48. Ajelevi Aunuksesta, Vierivi Viron r.

e.

Emoseni, eukko vanha, Eukko vanha, vaimo viisas, Jok' oot Ruotsia rotuisin, Venäläistä vieron kautta, Sanoppas sanasi yksi, Miksi ei minua naia? Kaksin kaikki kaunihimpi, Kaksin puut, kaksin petäjät, Kaksin on kalat meressä, 10 Kaksin ilman lintusetki, Kaksin kengät penkin alla, Kaksin aian seipähätki, Miks' en mie katala kaksin; Ihvellenkö mun ihoni, Tervallenko tienohoni, Vai on lempeni lehossa, Haon alle hauattuna, Penkin alle peitettynä, Kun ei noua nuoret miehet, 20 Eikä sulhaset suvaitse? Neitoseni nuorempani, Siksi ei sinua naia, Miksipä Mikottaretki, Sekä muut Sepottaretki, Viikon naimatta viruvat, Kauvan viemättä vihille, Kun on silmänsä rikoissa, Päänsä pellan päistärissä, Sian siivo silmillänsä, 30 Koiran siivo korvillansa, Syli on syttä hartioilla, Vaaksa muulla vartalolla, Kyynärä kyventä päässä, Kortteli kova nokea. Riisu pois likaripakot, Heitä poies herjapaiat, Päältäsi pahat pakinat, Sukistasi suutelukset; Pue päällesi parasta, 40 Lempipaitoihin paneite! Menet kirkkohon kukaksi, Kulet kultapatsahaksi, Herroille heliseviksi, Kuninkaille kuuluviksi; Kirkkokunta kiittämähän, Maakunta ylistämähän, Mikä miestä naimatonta, Kaikki neittä katsomahan, Mikä nainutta urosta, 50 Impeä imehtimähän. Olin miekin musta muinen Varsin vaimojen seassa, Viikon vuotin, eikä tullut, Jok' oisi vihille vienyt. Taitin vastan varvikosta, Lempivastan liehautin, Otin puit' ojavesistä, Poimin puita puhtahia, Lämmitin kylyn utuisen 60 Noilla puilla pehmeillä, Riisuin poies riihirievut, Kaskivaattehet karistin, Pesin pääni illoin aamuin, Syänöillä kuivaelin, Justihin juhannusyönä, Päivän Pietarin välillä. Sillä Lempeni lepytin, Eipä aikoa kulunut, Tuli sulhaset Savosta, 70 Pojat toiset Pohjolasta, Kasvojani katsomahan, Muotoa muhoilemahan.

Toisin:

1-4. Näveskani, nuorempani, 18. Pankon a. paiskattuna, 21-24. Natoseni n. Sentähen sinua ei n. Sentähen S., Mintähen M. 30. K. (karhun) nahka k. 36. H. herjat helmoiltasi, 57. Alas astuin rantaselle, 60. Utuisilla halkosilla, 61. R. riihirempalehet, 64. Yösyännä k. 66, 67. P. P. e'ellä, 8. Lempeä l. 68. E. ollut aikoana,

f.

Ei sitten sinä ikänä, Jos ei nyt tänä kesänä, Lempi nousne liehumahan, Kunnia kuhajamahan, Neien auvo astumahan, Kihlat tänne kiitämähän. Minä keitän miesten mielen Suolan, suuruksen seassa Pienoisessa kattilassa, 10 Peukalon mainittavassa; Panen mielet mielimähän, Kielet keikkelehtämähän, Syämet sykkelehtämähän, Varpahat vapajamahan, Ett' ei saisi öissä unta Ennen neien nähtyänsä. Suostu nyt minun suoloihini, Rakastu rake'ihini, Lepy näihin leipihini; 20 Syövös näitä suolojani Suustasi sulana voina, Mielestä mesipalana! Ken yksin yrittänevi, Yheksän yrittäköhön; Ken kaksin kavahtanevi, Kaheksan kavahtakohon Tätä neittä kosjomahan, Impeä ihailemahan!

Toisin:

10. Kulakan m. 23, 25. Kun yksi y. — Kun kaksi k.

63. Lemmen vierotussanat.

Lähe Lempi liikkehelle, Lähe tyttären tyköä, Maan alle makoamahan, Lehtohon lepeämähän! Ihvelle hänen ihonsa, Tervakselle tienohonsa, Sian nahka silmillensä, Lemmon kuotta korvillensa, Päällensä pahat pakinat, Päältänsä hyvät pakinat, Ett' ei sulhaset suvaitse, Eikä noua nuoret miehet!

Toisin:

5. I. sinun ihosi, 6-10. tienohosi — silmillesi — korvillesi — päällesi, päältäsi.

64. Leppälinnun sanat.

Lennä, lennä leppälintu, Että siivet suipottavi, Kuss' omani kuikuttavi; Lennä läntehen, itähän, Pujahtele pohjosehen, Etelähän ennättele!

65. Linnun sanoja.

a.

Lennä, lennä, lintu parka, Lennä tänne näille maille, Pienoisille puuhuisille, Mataloille maahuisille; Ojennaite oksaselle, Levitäite lehväselle! Vuota siinä lintuseni, Vuota oksan juuruella, Ele liiku ilman lintu, 10 Ele lentohon leviä, Kun ei liina liikahtane, Palopatvi paukahtane! Josp' on liikut lintu parka, Levitäitet lentämähän, Havukoit' on haavat täynnä, Korvet kirjokokkoloita, Lihat syövät liikkuessa, Luut purevat puitellessa.

Toisin:

7. V., vuota, l. p. 9-12. Kusta nuoli noppajaisi, Tinapalli paiskoaisi! 15, 16. H. o. havut t., Koivut k.

b.

Lennä metso melkiästä, Koppelo kovilta mailta, Lennä tetri teppojalka, Lennä pyy pypälöniska, Kuvalleni kultaiselle, Raaolleni rautaiselle; Lennä aamusta varahin, Puolen päivän puuttehissa, Miehen etsijän etehen, 10 Ampujaisen askelille, Kuvalle kukertamahan, Latvapuuhun laulamahan! Mie kun sinua sihistän, Sie oot maassa siivilläsi.

c.

Anna kumpu kultiasi, Metsä mulle lintujasi, Siipiäsi, sulkiasi, Päästäppä parahiasi! Sinijalka siiperöinen, Punajalka puiperoinen, Kule kohti rihmojani, Kohti kultalankojani, Tie on tehty tullaksesi, Tie tehty, rata rakettu, Tulla kullaisna keränä, Hopeaisna sykkyränä.

66. Linnunkuvan rakennussanat.

Minä kiiän kirkkomaalle, Kalman hiekkoja kokoan, Hankin ma pesän harakan, Tempoan ma tieltä virsut, Ne liitän kuvaksi linnun. Laitan valkean vakaisen, Kuletan kuvani siihen, Hankin vastan varpasista, Leppäisistä leikkaelen, Jolla kylvetän kuvani, Pesen veellä puhtahalla. Vien sitten kuvan kotihin Ilman noian nokkimatta, Kierosilmän keksimättä.

Toisin:

1, 2. M. k. kirkkomaahan, K. h. kuletan, 4. Virsut tieltä tempaelen,

67. Luteen sanat

Lutikka latikan poika, Punahousu, pyöräpenttu, Kuusen kukka kulleroinen, Mene seinähän minusta, Päin sinne, selin minuhun: Selkä tervainen minulla, Seinänrako rasva'inen. Jos sie et totelle tuosta, Poltan mie purian linnun, 10 Huulet survon huhmarella, Pään petkelen terällä, Hampahat kivellä jauhan.

68. Läävämadon sanoja.

a.

Läävämato lälleröinen, Lumen karva lulleroinen, Suikulainen, puikulainen, Koskipaikka pallukkainen, Joko nyt suureksi sukesit? Et sä silloin suuri ollut, Kun olit vyöllä vyöllisinä, Naisten reiellä remuilit, Solki olit vanhan Väinämöisen, 10 Vyölappa Kalevan poian. Etkä silloin suuri ollut, Päät' et pystössä pitänyt, Kun sa sontahan solahit, Kujan kulmujen sekahan, Lääväsessä lääkäröihit, Sonnassa sokeltelihet, Viikon virtsassa makasit, Kuukauen hevon kusessa.

Toisin:

2. L. k. luikeroinen, L. k. luikon (luikas) karva,

b.

Kanaseni, kaunoseni, Nunnoseni, lintuseni, Talven valkea vasikka, Lumiselkä luppanainen, Kauniskarva röyhötyinen, Nulli nurkan juurehinen, Seipo seinän vierehinen, Kaari kartanon alainen, Orren päällinen omena, 10 Parren päällinen pipara, Läpi lukkojen meniä, Läpi loiran longottaja, Aina tallissa asuja, Läävässä läkerteliä, Matelia maitomaljan, Voikiulun keijahtelia, Viskoos vihasi maahan, Maahan painuos itseki!

Toisin:

1, 2. Jouhikyy, kanelin poika, Viikelo vilun näköinen, 2. Munaseni l. 3. T. v. karitsa, Valkea hyvännäköinen, 6. N. nurkkien takainen, Nuutti nurkan juurehinen, 10. P. p. papena (pakana, parahin), 12. Lukon l. l. 14. L. läperteliä, Sonnassa sopertelia, 16. V. kierteliä,

c.

Uppo valkea valimo, Taika talven karvallinen, Nielokainen, kielokainen, Sillan rikka, seinän kirja, Alla salvoksen asuja, Alla nurkan nutkottaja, Emännän esikäkönen, Naisten kultakukkaroinen, Vyölliskoukkujen lukia, 10 Avaimien arvelia, Tatehessa talven maannut, Viikon vierinyt vilussa! Miksi maistoit maitojani, Koskit kuorepankojani, Tulit honkahuonehesen, Kutiskohon kuusisehen? Heinissä sinun sijasi, Kujassa kulojen alla, Kuukauet kujarikoissa, 20 Talvet tallin sillan alla, Sinne vieretä vihasi, Sinne viertyös itseki!

Toisin:

4. Kujan kukka, pihan rikka, 7, 8. E. esikätönen (käsikäkönen), Piikojen sinikeränen, 9. Naisten lukkojen (vyöllisten) l. 14. K. kuorepartojani, 16. Petäjäisehen pesähän? 19, 20. K. hevon kusessa, T. tallitanterissa,

69. Löylyn sanoja.

Tuolla saunat lämpiävät, Tuvat uuet tupruavat, Ylisillä jumalilla, Alaisilla maan emoilla; Tänne löylyt lyötäköhön, Ve'et viskaeltakohon, Löyly kiukoan kivistä, Lämmin saunan sammalista, Kipeille voitehiksi, 10 Vammoille valanteheksi!

Toisin:

9, 10. Haavoillen hauteheksi, Vioille paranteheksi!

b.

Terve löyly, terve lämmin, Terve tervehyttäjälle! Löyly on poika Auterisen, Auterettaren tekemä. Tule löylyhyn Jumala, Isä ilman lämpimähän, Tekemähän terveyttä, Rauhoa rakentamahan; Luohuttele liika löyly, 10 Liika lämmin pois lähetä, Läpi vintilän lävestä, Napakairan kaivamasta!

Toisin:

2. Tänne mieki tulla rämmin; 3. L. o. p. Auterinen, 11. Vintilän läven sijasta,

c.

Terve, terve löylyseni, Löylyseni, lämpöseni, Puun löyly, vetosen lämmin, Hiki vanhan Väinämöisen! Puu ompi Jumalan luoma, Vesa Maattaren vetämä, Vuoresi on vetosen synty, Tulen synty taivosesta; Ei ole löylyn löytämistä, 10 Lämpösen läpeämistä, Eikä tuulen tuulemista, Kovan ilman koskemista, Ve'en viljan viertämistä, Ei katehen katsomista, Kierosilmän keksimistä, Pahansuovan sortamista, Minun silmin nähtyäni, Kourin kuomueltuani, Suin pyhin puheltuani, 20 Hengin huokaeltuani.

Toisin:

3, 4. P. l. kivosen l, Vesi v. V. 6. V. manteren v. 10. L. läpäisemistä (lähenemistä, lähettämistä), 12. Pakkasen palelemista, 18. Käsin kämmöteltyäni,

d.

Lepy löyly, luohu lämmin, Lyöte maahan liika löyly, Paha löyly pois pakene Ulos uksen renkahasta, Löyly kiukoan kivihin, Katku saunan sammalihin, Savu piipusta pihalle, Tahi ulos usta myöten!

Toisin:

5, 6. L. k. kivistä, K. s. sammalista,

70. Maitosanoja.

a.

Hikitukka Hiien tyttö, Miksi kätkit lehmän annin, Saatit maitoni manalle, Tuoreheni tuonelahan? Ei maito manalle joua, Lehmän tuoma tuonelahan; Tänne vilja virratkohon, Makeainen matkatkohon, Maitokosket kuohukohon, 10 Maitoreiät retkatkohon, Joka kukkasen kuvusta, Joka heinän helpehestä, Vihannista vierukoista, Metisistä mättähistä, Tuorehista turpehista, Kastekorren kainalosta; Kosken kuohua pitävi, Maitoreiän retkahella, Kultaisehen kuppisehen, 20 Vaskilaitahan vatihin.

b.

En tieä poloinen vaimo Poloisina päivinäni, Minne viipyi lehmän vilja, Kunne maitoni katosi, Utarista uhkuvista, Nännistä näpähyvistä; Onko puihin puuttununna, Metsihin menehtynynnä, Levinnynnä lehtomaille, 10 Kaonnunna kankahille, Vai on viety vierahille, Kytketty kylän pihoille, Mieron porttojen povehen, Katehien kainalohon. Ei maito kylähän joua, Lehmän vilja vierahille, Mieron porttojen povehen, Katehien kainalohon, Eikä puihin puuttumahan, 20 Metsihin menehtymähän, Lehtoihin leviämähän, Kaatumahan kankahille; Maito koissa tarvitahan, Ajan kaiken kaivatahan, Koissa outtavi emäntä, Katajainen rainta käessä.

Toisin:

4. Karjan antini katosi, Maito karjani katosi, 11-14. V. o. kytketty kylähän, Pietty kylän pihoille (Naulattuna naapurihin), M. p. povessa, Kusikinnerten kiroissa. 21. Leppihin levenemähän,

c.

Kuin silloin sanottanehen, Tosin tutkaeltanehen, Kun on lehmä suueltuna, Suueltuna, silmäiltynä, Maito vietynä manalle, Lehmän tuoma tuonelahan? Paljo on niitä ja pahoja, Kut maion manalle vievät, Lehmän tuoman toisialle, 10 Vähä on niitä ja hyviä, Kut maion manalta saavat, Tuorehensa tuonelasta. Ei ennen minun emoni Kysynyt kylästä mieltä, Tointa toisesta talosta, Sai se maitonsa manalta, Piimänsä piteliältä, Lehmän tuoman toisialta, Katehilta maallisilta, 20 Velhoilta veellisiltä, Kylän akkojen kiroista, Mieron mielimurtehista. Niin minäki, kuin emoni, Kyläst' en kysele mieltä, Annan tulla tuonnempata, Ehtiä etempätäki, Tulla maion tuonelasta, Manalasta, maanki alta, Tulla yöllä yksinänsä, 30 Pimeällä piilokkali, Nouatellen notkoloita, Ammuen ahon periltä, Kuulematta kunnottoman, Kelvottoman keksimättä, Katehen kaehtimatta, Vihan suovan sortamatta. Työnnän torven taivahalle, Pillin pilvihin asetan, Tuotan maion tuolta maalta, Piimäni kylän piolta.

Toisin:

22. Miesten m. 39, 40. Tulla m. tuonelasta, Maion matkata manalta.

d.

Heru lehmä, heitä maito, Mulle piimäsi pitele, Mulle voisi vuoattele; Elätä emänteäsi, Piä piimässä perettä, Syötä voilla vierahia, Tuo voita kotiväelle Heraisilta hettehiltä, Läikkyviltä lähtehiltä, 10 Heiluvista heinikoista, Nurmelta mesinukalta, Jalan juuresta Jumalan, Sieltä maito, täältä maito, Maito kaikelta kylältä!

Toisin:

6. Anna voita vierahalle,

71. Metsän sanoja,

a.

Mieleni minun tekevi, Aivoni ajattelevi, Mieli mennä metsolahan, Havulinnan liepehille, Metsän tyttöjen tyköhön, Salon piikojen pihoille, Juomahan salon simoa, Metsän mettä maistamahan, Mielusassa metsolassa, 10 Tarkassa Tapiolassa. Riisun riihiryökälehet, Kaskivirsuni karistan, Panen talvitallukseni, Sykysyiset syylinkini; Sitten raatoni rakennan, Varustelen vartaloni, Nukkavierulla nutulla, Hamehella hallavalla, Pääni harjoan havuilla, 20 Katajilla kampaelen, Jott' ei löyhky löyhähtäisi, Miehen henki höyrähtäisi; Jouvuttelen jousiani, Kehottelen keihästäni, Sukset voian voitimella, Liukoimet sianlihalla, Otan koirani komean, Haukkujani hartahimman, Lykkeän lylyn lumelle, 30 Työnnän kalhun kankahalle, Kannan kaksi sauvoani Kahen puolen kalhustani. Hiihän tuosta hiljallehen, Verkkasillehen vetelen, Hiihän kohti korven rannan, Salon sintävän sisälle, Laulan virren viian päässä, Kaksi korven kainalossa, Mieliksi metsän tytärten, 40 Salon impien iloksi.

Toisin:

3-8. M. käyä metsolassa, H. liepehillä, M. t. tykönä, S. p. pihoilla, Juoani s. s., M. m. maistellani, 18. Karvalaialla lakilla, 23, 24. Pyyhin tuosta pyssyäni Mustan käärmehen mujuilla, 25. Voian voilla suksiani, 30. Kannan k. tanterelle (hangen päälle), 34. Veteleime verkallehen, Lyhysehen lyrkyttelen,

b.

Satoi Ukko uutta lunta, Viskoi Palvonen vitiä, Sykysyisen uuhen verran, Verran talvisen jäniksen; Lähen miehistä metsälle, Urohista ulkotöille, Ukon uuelle lumelle, Palvosen panema-viille, Jäniksen jälettömälle, 10 Hiiren hiihtämättömälle. Ensin jousta jouvuttelen, Kehottelen keihästäni, Suksiani suin puhelen: Suksi on jalkoa sukua, Keihäs kirvestä lajia, Jousi kättä joukkioa, Jalo on jousi janhuksinen, Kylkehinen keihäsvarsi, Jalo suksi suunnallinen, 20 Siivo päällinen sivakka. Sitten mennessä metsälle, Lähtiessäni kotoa, Otan kolme koiroani, Viisi villahänteäni, Ne on koirani komeat, Otukseni oivalliset: Niin on silmät koirillani Kuin on suuri suitsirengas, Niin on korvat koirillani 30 Kuin on lumme lammin päällä, Niin on hammas koirillani Kuin on viikate Virossa, Niin on häntä koirillani Kuin komehin korpikuusi.

Toisin:

2. Herra (hiukan, hieman) hienoista vitiä, Liukkahan lylyn livuksi, 5, 6. L. mielestä m. Arvelusta ampumahan, 10. Revon rikkomattomalle. 22. Kun lähen minä k. 24. Seitsemän sepeliäni,

c.

Viikon joustani varustin, Kesän vuolin keihäsvartta, Sykysyn lylyä laa'in, Talven kalhua kaverrin, Mennäkseni metsolahan Ja salolle saahakseni, Muien miesten metsämaille, Urosten eräsaloille; Kävin eilen seppälässä, 10 Torven vaskesta valatin, Millä metsän miellyttelen, Korven rannat kostuttelen. Minä hiihän hipsuttelen Halla-aamuna varahin, Ett' ei ämmät äkkäjäisi, Koukkuleuat kokkajaisi, Hiihän kohti korven rannan, Kummun kultaisen navalle, Korven kuulun kainalohon, 20 Salon siintävän sisälle; Käyn korvet kolkutellen, Salot synkät sylkytellen, Kankahat kajahutellen; Oksat otsani sukivi, Havut pääni harjoavi. Jäniksiä on metsä täynnä, Korpi kirjokoppeloita, Jäniksiä jännittelen, Ammun korven koppeloita, 30 Ammun tetren, ammun toisen, Puotan lumelle puusta, Rahan hangelle hajotan.

Toisin:

2. Kesän vartin keihästäni, 10. Pillin v. v.

d.

Minä mies metsän käviä, Uros korven kolkuttaja, Kun ennen läksin metsälle, Tahi korvelle kohosin, Koirani keränä vieri, Sukset suihki maan matoina, Itse hiihin hilpeästi, Vikevästi viilettelin, Syrjin synkkiä saloja, 10 Kaltoin vierukankahia, Tuli suitsi suksistani, Savu sauvani nenästä. Hiihin kohti Hiien maita, Lemmon maita lennättelin, Jotta Hiiet hirvesivät, Kammosivat maan kavalat: Hiisi päätänsä piteli, Lemmon poika leukojansa, Suhinasta suksieni, 20 Sauvani sahinahasta. Toisin on tätä nykyä: Ei nyt meiän miehissämme Meniätä metsolahan, Korvelle kohoajata; Mennehet on meiän miehet, Kuollehet oravikoirat, Saa nyt jouset jouten olla, Kaaret kauvan kuivaella. Kun eilen kävin metsässä, 30 Toisin toivoin ja käkesin Metsolahan mennessäni, Metsän merkin antavaksi. Oi jumala, jonka annoit, Minkä toivotit Tapio: Sit' ei syöä laulamalla, Päät' ei puuhun kannettane.

Toisin: 10. Viitoin vierukkamäkiä, 11. T. suihki (kuohui) suksen alta, 15. J. H. himmastuivat,

e.

Mikä mieli, mikä muutos Mielusassa metsolassa? Tuuritteli neito ennen Rahaisiksi rantojani, Viljaisiksi vieriäni, Punaisiksi puoliani, Vaan ei nyt tätä nykyä, Näinä metsipäivinäni; Suotta kultani kuluvi, 10 Hopeani hoikkenevi, Viikon on vihoissa metsä, Kauvan korpi karsahana, Ei huoli hopeistani, Ei kysele kultiani. Mistä suuttui suuri Luoja, Viljan antaja vihastui, Kun ei anna aioinkana, Tee tiliä milloinkana? Suvun syötti, heimon juotti, 20 Esivanhemman elätti, Niin miks' ei minua syötä, Kuks' ei kurjoa elätä, Suvun suurilla paloilla, Heimon herkku-ruokasilla? Jos on minulla muoto musta, Muoto musta, kaiat kasvot, Syöen kaunoinen tulisi, Hyvä muoto nunnostellen.

Toisin:

19. S. s. synnyn syötti,

f.

Kataluutta Kauko itki, Veli toinen verkotuutta, Kolmansi osan vähyyttä, Mie itken syvintä syytä, Mie pahinta paapottelen, Kun itken osattomuutta. Miks' et anna anti-luoja, Lupoa luja Jumala, Kun ma ainoisin anelen, 10 Lepyttelen, luohuttelen? En minä kiviä kiitä, Enkä palvo paasiloita; Enkä pyytele pyhinä, Sapattina saaustele, Aina arkena ajelen, Viikkokauen viivyttelen. Ei ne muutkana paremmat, Eikä pyytäjät pyhemmät; Maut ne vievät viekkauulla, 20 Ottelevat ounauulla, Mie en veisi viekkauulla, En ottaisi ounauulla, Veisin vaivani näöstä. Otsan hiellä otteleisin. Eikä miesten muienkana Ole kullat kuuleammat, Hopeansa huohtavammat, Tinakinkot kirkkahammat, Metsolahan mentäessä; 30 Jos he lyylin lyylittävät, Tahi palvehin panevat, Lyylit lykkeän lujemmat, Panen palvehet parahat, Parahille antajille.

Toisin:

10. Kielen kullan kuikuttelen? 16. Viikkokauet v.

g.

Matala on mulla mahti, Lyhykäinen onnen lykky; Muilla onni työn tekevi, Haltia rahan hakevi, Minun on onneni makuulla, Haltiani hairehella, Kiven alla kinnas käessä, Havun alla hattu päässä. Muill' on murkinat paremmat, 10 Iltaruuat runsahammat, Leveämmät leipälaukut, Raveammat voirasiat, Ei niinkuin minun poloisen: Suru mull' on suuruksena, Mure murkinapaloina, Iltaruokina ikävä. Muut on pyytäjät pyhemmät, Muut on miehet mieluisemmat, Käyvät kullassa kulisten, 20 Hopeassa heilakoien, Ei niinkuin minä poloinen, Nukkavierulla nutulla, Paikkalaialla lakilla, Karvavieru kauhtanalla. Muut sanovat saamiansa, Tuomiansa tunnustavat, Mie sanelen saamatuutta, Tuomatuutta torkuttelen, Tullut tyhjänä tulille, Valehilla valkeille.

Toisin:

5, 6. M. onneni makasi, H. hairaeli, 12. Vuoleammat v. 29, 30. Tyhjänä tulen t. V. valkamoille.

h.

Siit' on mieleni apea, Syämeni sangen sairas, Kun ei mielly metsä mulle, Taivu ainoinen Tapio, Ei mielly metsän emäntä, Ihastu salon isäntä. En nyt tuota tunnekkana, En tieä poloinen poika, Liekö pyytäjä typerä, 10 Vaiko antaja itara, Kun ei anna aioinkana, Harvoinkana hoivauta. Ikävä minun tulevi, Ikävä tulettelevi, Tätä tyhjänä oloa, Ajan kaiken annituutta, Ikävä erätön ilta, Päivä pitkä saalihiton, Miehellä metsästäjällä, 20 Uroholla ampujalla. Harvoin on nähty näillä mailla, Harvoin nähty ja havaittu, Osia jaeltavaksi, Arveltavaksi eriä: Imehiks' on saalis saatu, Virsiksi Jumalan vilja, Näillä tuhmilla tulilla, Vaivaisilla valkioilla.

Toisin:

15. T. t. eloa, 16. Ainiaista a. Annitonta aikoani, 17. I. iloton i.

i.

Typeryyttä tyhjä itken, Vajouttani valitan; Viikon hiihän Hiien maita, Maita Lemmon löyhyttelen, Hiien hiilikankahia, Jumalan sysimäkiä, Syrjin synkkiä saloja, Kaltoin kaarnapohjaisia, Hiihän päivän, hiihän toisen, 10 Hiihän kohta kolmannenki, Sukset kultaiset kuluvat, Hopeaiset hoikkenevat, Luohuttaissa Luojoani, Etsiessä eukkoani, Entistä emänteäni, Muinohista muoriani. Toisin entinen emäntä: Entinen metsän emäntä Oli kaunis kasvoiltansa, 20 Ihana imertimiltä, Antoi aina antimia, Viisi viian mättähältä, Kuusi kummun nyppylältä, Seitsemän selänteheltä, Mut tämä nykyinen muori, Nykyinen metsän emäntä, Rungolta ruman näköinen, Ilkeä imertimiltä, Kerran kuussa koukkoavi, 30 Ei sitänä siivollansa.

Toisin:

7, 8. Notkojen noroperiä, Kaiten maita kaltoisia, 13, 14. Luohuttelen, Etsittelen e. 22. V. viljan m. 27. Ruma on varsin rungoltansa,

k.

Jopa jouvuin joutavaksi, Jouvuin joutavan jälille: Yöt on hiihän, päivät hiihän, Hiihän aamulla varahin, Yöllä auringottomalla, Ehtoyönä ensimäisnä; Hiihän iät, hiihän lännet, Hiihän pitkin Pohjan rannan, Pohjan soita, Pohjan maita, 10 Hiihtelen mäkiä myöten Laun pitkin, toisen poikki, Kolmannen vähän vitahan, Hiihän maita kynnetyitä, Hiihän kyntämättömiä, Etsiessäni eriä, Antia anellessani; Enkä tarkoin tieäkkänä, En tieä kuta kumarran, Miss' on entinen emäntä, 20 Entinen elättäjäni. Tuoll' on entinen emäntä, Entinen elättäjäni, Sakaroilla sarvilinnan, Metsän linnan liepehillä; Siellä antaja asuvi, Elävi hyvä emäntä, Puhas muori puuhoavi, Huonehessa honkaisessa, Luisten lukkojen takana, 30 Avaimien vaskisien. Miss' on kaikki metsän piiat, Metsän muut emantovaimot? Tuoll' on kaikki metsän piiat Sekä muut emantovaimot Korvalla tulisen kosken, Pyhän virran pyörtehellä. Mitä nuot tekevät tuolla? Luista linnoa tekevät, Kynsistä kyhäelevät, 40 Ympäri tuhatta syltä, Joka seinältä satoja; Kolm' on linnalla ovea, Kynnys kullakin ovella, Yks' on kynnys puinen kynnys, Kynnys toinen luinen kynnys, Kolmas on kivinen kynnys.

Toisin:

7. Iän hiihän, lännen hiihän, 9, 10. Hiihän s., hiihän m. Hiihän synkkiä saloja, 41. Seinältä satalukuja; Seinänä satoa syltä;

l.

Kun ennen kävin metsässä Minun pyytöpäivinäni, Erän etso-aikoinani, Kolm' oli linnoa metsässä, Yksi puinen, toinen luinen, Kolmansi kivinen linna. Katsahin sisähän noista Seinän alla seistessäni, Siellä antajat asuivat, 10 Elivät emäntävaimot. Mi on linna puinen linna, Siin' asuivat metsän piiat, Luisessa emäntävaimot, Vaan mi on kivinen linna, Siin' itse metsän isäntä. Tapion talon isäntä, Tapion talon emäntä, Tellervo Tapion neiti, Kaikki kullassa kuhisi, 20 Hopeassa horjeksihe; Hattu oli päässä Päivän poian, Kolme haaroa hatussa. Itsensä metsän emännän, Mielikin ehon emännän, Käet oli kullan käärehissä, Sormet kullan sormuksissa, Pää kullan vipalehissa, Hiukset kullan kukkasissa, Tukat kullan suortuvissa, 30 Korvat kullan koltuskoissa, Helmat kullan helpehissä, Kaula helmissä hyvissä; Silloin se hyvä emäntä, Mielusa metsän emäntä, Oli altis annillensa, Armas antamaisillensa. Toisin ennen, toisin eilen, Toisin on tätä nykyä: Kun eilen kävin metsässä, 40 Halli haukkui suota myöten, Mie menin mäkeä myöten, Hiihin kohti korven rannan, Tapion talot näkyivät, Ukset kulta kuumottivat, Poikki suosta pohjosesta, Alta vaaran varvikosta. Minä luoksi luontelime, Lähelle lähentelime, Kuuristime katsomahan, 50 Kuuennesta ikkunasta: Siellä antajat asuivat, Ja viruivat viljan eukot, Aivan arkivaattehissa, Ryysyissä ryvennehissä. Itseki metsän emäntä, Kuurikki kova emäntä, Kovin oli musta muooltansa, Katsannoltansa kamala; Käet oli vitsakäärehissä, 60 Sormet vitsasormuksissa, Pää vitsapätinehissä, Tukat vitsasuortuvissa, Korvat vitsakoltuskoissa, Kaula helmissä pahoissa. Silloin se paha emäntä, Kuurikki kova emäntä, Ei ollut armas antamahan, Armas auttavaisuutehen.

Toisin:

15. Se linna evestin linna. 19, 20. K. k. kupahui, H. horjeksivi; 24. Ehtosan metsän e. 26, 27. Sormet oli täynnä sormuksia, Kalvot käärösen munia, 44. Hiien riihet lämpiävät, 54. Riihiryysyissä rypesi. 68. Ain' on auttamattuuessa.

72. Metsänpalosanat.

Miten silloin lauletahan, Ja kuten kujerretahan, Kun tuli tuhot tekevi, Valkea vahingot saapi: Suot tulessa, maat tulessa, Kaikki kankahat tulessa, Ahovieret auteressa, Vaarat valkean väessä? Noin silloin sanottanehen, 10 Tosin tutkaeltanehen: Tulonen Jumalan luoma, Luoma Luojan valkeainen, Syyttäpä menit syville, Asiatta aivan kauvas, Kun nyt korpehen kohosit, Karkasit katajikolle, Teet paremmin, kun palajat Kivisehen kiukahasen, Kytkeihet kypenihisi, 20 Himmennäihet hiilihisi, Päivällä pieltäväksi Kotapuissa koivuisissa, Yöllä piileteltäväksi Kehän kultaisen kuvussa. Kun sa et totelle tuosta, Käänny pois, palaite muunne, Lampihin kalattomihin, Tänne ellös tulkokkana! Juoksevi jokea kaksi, 30 Vettä kaksi virtoavi, Ympäri minun kotini, Kahen puolen kartanoni; Hyiset sorsat soutelevat Hyisen virran viertehellä, Jäiset joutsenet joluvat Jäisen lammin laitehella, Hyiset hyppivät jänikset, Jäiset karhut karkelevat, Ympäri minun kotini, 40 Kahen puolen kartanoni, Ne sun tuiki turmelevat, Kaiketi kaottanevat.

73. Oluen sanat.

Pilvi pikkuinen näkyvi, Kaari kaukainen tulevi, Pilvessä vesipisara, Pisarassa pikku lampi, Lammissa vene vähäinen, Venosessa miestä kolme: Antti santti airollisna, Pieni Pietari perässä, Jesus keskellä venettä. 10 Mitä nuo tekevät tuolla? Hiien hirviä sukivat, Poropetroja pesevät. Sai hirvet sukineheksi, Poropetrat pesneheksi; Juokse tuonne Hiien hirvi, Poropetra poimettele, Kussa kyyt olutta juovat, Maot vierrettä vetävät! Sentähen emäntä rukka 20 Vähemmin olutta saapi, Kun kyyt oluen juopi, Maot viertehen vetävi.

74. Oravan sanoja.

a.

Oravainen, väästäjäni, Kaunis kasvin kumppalini, Veäite viisin viitasista, Kuusin korpinotkosista, Seitsemin havun seliltä, Kaheksin katajikoilta, Minun kohti koirihini, Kohti villahäntihini! Missäpä olet orava, 10 Kussa käyt kävyn puria? Saa nyt tälle saarekselle, Kule tälle kunnarelle, Miehen etsivän etehen, Outtelevan ympärille! Ellös koiria kamotko, Vasamoitani varatko: Pentukoirat haukkujamme, Lapsimiehet ampujamme, Pärejouset, puikkonuolet, 20 Ei ne kauvas kannattane.

Toisin:

1. O. väärtäjäinen (värtähäinen), 15, 16. E. kaartani k., Varatko urohiamme: 17, 18. Lapset miehet ampumassa, Lapset miehet, pentukoirat, Ampujat alakätiset (ujot urohot),

b.

Oravainen onnervoinen, Varovainen vaiveroinen, Kävyn syöjä käiväräinen, Puun puria puhtahainen, Kuusen kultakukkarainen, Korven lempilähtemäinen, Koivun lengolla lepeä, Kuusen oksalla ojennu, Istuos tyvellä puuta, 10 Asu alla lehvän päätä, Katso siinä kasvumaita, Viljamaita viiristele, Kunnes jouvun jousissani, Vasamoissani varaun! Pentu on koira haukkumassa, Lapsimiesi ampumassa.

Toisin:

1, 2. O. ongervoinen (ortajainen), Varavainen v. 3. E. s. kängervöinen (käppäräinen), 4. P. p. puhtukainen, 6. K. kirjolähtemäinen, 7, 8. Lepän lengolle levite, Pajun oksalle paneite, 13, 14. K. jousta jouvuttelen, Vasamaista valmistelen!

c.

Oravainen kummun kukka, Kummun kukka, maan ihana, Kuusen kultainen omena, Metsän kissa kirmiäinen, Jok' olet oksilla olia, Havupuissa haahailia, Pure puuta, syö käpyä, Kuku kuusen lehväsellä, Niinkuin pyy pesänsä päällä, 10 Teiri urpakoivussahan; Oksalla ojenteleite, Lehvällä levätteleite, Minun jousta jouvuttaissa, Vasamaista valmistaissa, Tahi sauvan saatavaksi, Koprin koppaeltavaksi!

Toisin:

1. O. oikiainen (ottopoika), 5, 6. J. o. o. oleva, H. haahaileva, 11, 12. Ojenteleis oksasilla, Levitteleis lehväsillä,

75. Pakkasen sanoja,

a.

Pakkanen Puhurin poika, Talvipoika hyyhämöinen, Kun ensin emästä syntyi, Kesät keikkui hettehissä, Suurimmilla suon selillä, Talvet aioilla ajeli, Kylmi soita, kylmi maita, Kylmi alhoja ahoja, Paleli vesipajuja, 10 Poltti haavan pahkuloita, Koivun juuria kolotti, Närehiä näykkäeli; Kylmi jäähän järven rannat, Meren rannat rapsutteli, Lahet kylmi, lammit kylmi, Siitä suureksi sukeutui, Kylmi rautaisen korennon, Sepon Ilmarin pajassa, Aivan alle ahjoksensa, 20 Lietaimensa liepehelle. Aikoi kylmeä seponki, Ilmarisen itsensäki, Niin seppo sanoiksi virkki; "Pakkanen Puhurin poika, Talven poika hyyhelmöinen, Ellös tänne tulkokkana, Täällä kyntesi palavi, Käpenesi kärventyvi!" Tonki pakkasen tulehen, 30 Kivisehen kiukahasen; Pakkanen Puhurin poika Jo tunsi tuhon tulevan, Vannoi vaikean valansa: "Jätä vielä heikko henki; Jos mun kuulet kylmäväksi, Toiste tuhmin tulleheksi, Niin tunge tulisijahan, Vaivuttele valkeahan!" Sillä päästi pääramunsa, 40 Heikon henkensä pelasti: Läksi kuljus kulkemahan, Emon valjus vaappumahan, Pimeähän Pohjolahan, Sankkahan Sarentolahan, Jäällä tuon jälet näkyvi, Jalan iskut jauvahuvi. Kulki kuljus pohjosehen, Lapin maahan laakeahan, Asui petran peittehessä, 50 Kävi karhun kattehessa.

Toisin:

4. K. heilui (hempui) h. K. läikkyi lähtehessä, 5. Sykysyt sulilla soilla, Tuiman tunturin laella, 6. T. a. kupahui, T. taivahan navoilla, 8, 9. K. kylmiä kiviä, Palelevi paasiloita, 11. K. j. kolosi, 25. Vilu ilma hyyhetyinen, 30. Rantaisehen k. 37, 38. N. mä vaivun valkeahan, Tunkeun tulisijahan! 42. E. v. vaappomahan, 45, 46. Jälet järvellä n. J. isku iljanella. 49. Tuli p. p.

b.

Pakkanen pahasukuinen, Ja poika pahantapainen, Ensin tungeikse tupihin, Pirtin pihtipuolisihin; Tukala tuvassa olla, Läyli olla lämpimässä, Alkoi aioilla asua, Veräjillä viehkuroia, Talvet mäiski männiköissä, 10 Risukoissa lipsutteli, Pelmusi petäjiköissä, Kolkkaeli koivikoissa; Yli puien pää näkyvi, Läpi lehvän henki soipi. Kylmi puita ja pehuja, Tasotteli tanteria, Puut puri lehettömiksi, Kanervat kukittomiksi, Pilvat hongista piristi, 20 Laski lastut mäntylöistä. Oli aikoa vähäisen, Kului yötä kaksi, kolme, Läksi merta kylmämähän, Aaltoja asettamahan, Meren Pohjan partahalle, Äärettömän äprähälle. Heti yönä ensimäisnä Rannat jäähän rapsahutti, Viel' ei merta kylmänynnä, 30 Aavoa asettanunna; Pieni on peiponen selällä, Västäräkki lainehilla, Senki kynnet kylmämättä, Pää pieni palelematta. Äsken tuosta toisna yönä Jopa suureksi sukeusi, Heittihe hävyttömäksi, Kovin kasvoi kauheaksi; Kylmi silloin täyen kylmän, 40 Väki pakkasen paleli, Kylmi jäätä kyynäsvarren, Satoi lunta sauvan varren. Jäi vähä palelematta Selvällä meren selällä, Vesille Ahin venonen, Sotalaiva lainehille. Uhki senki kylmämähän, Jumala kovasti kielti; Uhki kylmeä jumalan, 50 Vaan jumala jonki tiesi: Keritsi kiveltä villat, Takut talven maannehelta, Ne sukiksi suoritteli, Kiiretteli kintahiksi, Käsin pakkasen piteli, Kovan ilman kopristeli, Öin yrittämättömäksi, Päivin pääsemättömäksi.

Toisin:

8. V. viereksiä, 10. Risuissa vähäripainen, 12. Lepiköissä leyhkäeli; 18. Heinät helpehettömäksi, 30. Aaltoja a. 40. Jalon p. p. 45, 46. Jäip' on veitikan v. Ahin laiva l. 50. V. j. keinon keksi: 51. K. k. kiitsit, Poimi kiitsimet kiveltä, 53, 54. Suoritteli sukkasiksi, Valmisteli vanttuhiksi, 54. Huolitteli k. 56. K. i. koprissahan,

c.

Pakkanen Puhurin poika, Kovan ilman höyhelöinen, Ele sie minua kylmä, Kyllä sun sukusi tieän: Sinun on maiosta malosi, Kesi uuhen untuvasta; Mene soita kylmämähän, Sinne sie mene minusta, Siellä sinua tarvitahan, 10 Apuasi huuetahan! Sokka ennen soita kylmi, Sokka soita, pakko maita, Jäi paikka palelematta, Suon sulilla, maan perillä, Siin' on sulla kylmämistä, Paljonki palelemista. Vaan kun siit' ei kyllin liene, Mene merta kylmämähän, Sinne sie mene minusta, 20 Siell' on peiponen selällä, Senki on kynnet kylmämättä, Pää pieni palelematta!

Toisin:

6. Limmasta hyvän limingon; 14. Suurimmalla suon selällä,

d.

Pakkanen Näräpän poika, Talvipoika hyypelöinen, Ele kylmä kynsiäni, Elekä kohmo kopriani! Ennenkun minua kylmät, Kylmä muita kummempia, Pajun juuria palele, Koivun juuria kolota, Lepän juuria lekuta, 10 Haavan juuria hajota; Kylmä soita, kylmä maita, Kylmä Kalman kallioita, Kylmä ventoja vesiä, Kylmä koskia kovia, Ruotsissa Homarin koski, Hämehessä Hälläpyörre! Jos sa et sitä totelle, Vaan vielä vioille mennet, Nostan suosta suuren vaimon, 20 Liasta lihavan muorin, Joka tiesi turmelevi, Matkasi pahoin panevi.

Toisin:

8. K. j. kohota, 18. H. Häränpyörre (-pyörä)!

e.

Pakkanen pahansukuinen Ja poika pahantapainen! Aiot kylmeä minua, Kohotella korviani, Alt' anella jalkojani, Päältä kynsiä kysellä; Vaan et kylmäne minua, Et pahoin palellekana, Ei minua halla hauo, 10 Eikä pakkanen palele, Kova ilma kuolettele. Ei meiän suvussakana, Meiän laajassa lajissa, Naist' ei hallan hautomaista, Pakkasen palelemaista, Kovan ilman koskemaista. Mie olen pakkasen pania, Kovan ilman kuolettaja, Saan ma paian pakkaselta, 20 Kostolin kovalta säältä, Hankin hallalta hamosen, Otan turkin tuulisäältä, Millä tuima turveleime, Ett' ei pakkanen palele, Kova ilma koskettele. Kun ei siitä kyllin liene, Otan hiilet hiiloksesta, Vaskisissa vanttuhissa, Hiilet hienot helmoihini, 30 Panun alle paklojeni, Tulen tungen sukkihini, Kekälehet kenkihini, Jott' ei kylmä kyttöpoika Eikä pakkanen palele. Panen pakkasen rekehen, Kovan ilman korjahani, Pakkasen etupajuille, Talven kantakaplahille, Kesän keskelle rekeä, 40 Istun keskelle keseä Pakkasen palelematta, Kovan ilman koskematta.

Toisin:

1. P. pahasukuinen 1-7. Jokos meiät halla hautoi, Jokos pakkanen palenti, Kova ilma kuoletteli; Etpä k. m. 4. Kieltä suustani vihellä, 25. Vilu ilma tee vikoa. 31, 32. Tulta t. s., Kekälettä k. 37, 38. P. pajulle keulan, Pakkasen peräpajulle, P. panen pajuille, T. kannan kapluskoille, 37-40. Sie istu etupajuille, Tahi kannoille kapahu, Minä keskelle rekeä,

76. Rihmasanat.

Ele sinä korppi konna, Korppi konna, Lemmon lintu, Ele riivi rihmojani, Ele lauvo lankojani, Heliältä heinän päältä, Kulon kultaisen selältä! Lennä tuonne Lemmon lintu, Lennä poies leyhyttele Pimeähän Pohjolahan, 10 Lapin synkkähän salohon, Siell' on hirvi hirtettynä, Jalo peura jaksettuna, Siellä luutonta lihoa, Suonetonta pohkeata, Syöä miehen syölähänki, Hilpota himostunehen.

77. Ruosteen sanoja.

a.

Ruoste, poika ruikamoinen, Ruikamoinen, raikamoinen, Isoton, emoton lapsi, Suuton, silmitön sikiö, Miksi konna maasta nousit, Sait on suosta sammalista, Minun ruokaruohoihini, Peltohon peri pakana? Lähe nyt ruoste ruuastani, 10 Vihollinen viljastani, Lähe kehno, kunne käsken, Min pikemmin, sen parempi: Jos oot konna maasta nousnut, Mene ruoste ruohikkohon; Jos oot suosta sammalista, Mene suohon sammalihin; Kun liet tullut tuulen tietä, Alas pilvistä saettu, Mene turkka tuulen teitä, 20 Ylös pilvihin yritä!

Toisin:

2. Nunnervoinen, nannervoinen, 7, 8. M. ruokaruohoilleni, Näille henkiheinilleni? 14. Niinp' on konna maahan mennös;

b.

Ruoste poies ruopukohon, Rauvetkohon rauan karsta, Näistä vaivani näöistä, Aivan atran kääntimistä, Rukihista nousevasta, Touvosta ylenevästä! Ulos ruoste ruohoistani, Punahelmi heinistäni; Luovu poies ruohon rosvo, 10 Karkkua manalan kalma, Minun ruokaruohoistani, Näistä henkiheinistäni! Kotihisi konna riennä, Maahasi paha pakene; Jos sa et totelle tuosta, Suola sinun surmatkohon, Rauta suusi raiskatkohon, Tuli pääsi turmelkohon!

Toisin:

1, 2. R. maahan r., Kaotkohon r. k. 8. Lähe herja h.

c.

Mene ruoste ruohikkohon, Sammakko saven sisähän! Jospa tuolta pääsi nostat, Ukko pääsi halkaisevi Veitsellä hopeisella, Kuraksella kultaisella.

78. Salvusanoja.

Noin ne salvajat sanovat, Sekä puoskarit puhuvat, Kuoharit kohittelevat: Sanottanen salvajaksi, Puhuttanen puoskariksi, Kellättänen kuohariksi, Temmattanen tietäjäksi, Vaan kuitenki, kaikitenki On orit otettavina, 10 Rahan karva kaattavina, Nurmelle mesinukalle, Maalle maksan karvaiselle. Kun ma lämsäni lähetän, Kaulahan kamelivarsan, Kun kaa'an hevoskapehen, Sorajouhen maahan sorran, Tule pilvistä pitäjä, Piästä tämä pirikka, Ett' ei potki polviani, 20 Säre säärivarsiani! Seiso nyt selvällä sijalla, Ole onnen vuotehella, Yrki täss' on oltavasi, Vähä värkyteltäväsi; Ele kipsa, ele kapsa, Ele kaikkia kavaha, Mesiheinän helkähystä, Mesirauan rauskahusta! En minä kovalla koske, 30 Kosken lammin lumpehella, Korahutan korttehella, Vesiheinällä vetelen; Minkä raualla rapoan, Sen mä silkillä sivallan, Sanon tuulen tuulemaksi, Viemäksi vilun vihurin. Juo nyt vettä Juortanista, Maarian pesuvesiä; Ellös visvoille viruko, 40 Ellös vammoille valuko Ulkoa tahi sisältä, Herran hengen huovunnalta!

Toisin:

4, 5. Sanotahan s., Puhutahan p. 6, 7. Kellätähän k., Temmatahan t. 9, 10. Orit ois otettavana, R. kaartavana,

b.

Teen tulosen tervaksista, Valmistelen valkeaisen, Otan tallista orihin, Sorajouhen soimen päästä, Sion suuhun sulkkusuitset, Panen päähän vaskipäitset, Vieä vilkutellakseni, Kaatakseni kaunihisti, Nurmelle mesinukalle, 10 Maalle marjanvartiselle. Maata anon Maarialta, Pientaretta Pietarilta, Kahen karpion aloa, Reen kääntymäsijoa, Johon kaataisin kamelin, Umpisorkan sorteleisin. Anon pilvistä pitäjän, Hattaroista hallitsian, Ett' ei potki polviani, 20 Säre säärivarsiani. Siitä puilleni puhelen: Mesi puista pursukohon, Rasvoa rapahtukohon! Terva on tehty tervaksista, Petäjistä penseistä, Hongista satahavuista; Minkä puillani puserran, Sima jääköhön sijahan! Jos katehet katsonevat, 30 Kierosilmät keksinevät, Leikkoan lihoa Lemmon, Paistan Lemmon palleata, Tuota tungen noian suuhun, Ajan kierohon kitahan.

Toisin:

1. Teen mä tulen t. 4, 5. O. t. hevosen, Umpisorkan soimestansa,

79. Sammakon sanat.

Raakki rannalla elävi, Kuolasuu sulilla soilla, Lehossa leveäleuka, Likasilmä liettehessä, Hyppi hyppysen nenissä, Läikkyi lähtenen sisässä, Puurtavi puran perissä, Rapakoissa raivoavi; Herra ompi hengen luonut, 10 Silmät siunannut Jumala. Muut sanovat sammakoksi, Herasilmäksi hokevat, Mie sun konnaksi kuvoan, Likasilmäksi nimitän. Kuka konnan suosta nosti, Konnan suosta, mannin maasta, Likarinnan liettehestä, Sammakon saven sisästä, Päästi päitä polkemahan, 20 Aumoa alentamahan? Mene pois, pakene täältä, Konna kuusen juurehinen, Kuolasuu, leveäleuka, Mene tuonne, kunne käsken, Konna velhojen vesille, Sammakko saven sisähän, Likaisihin liettehisin, Soihin sammalettomihin! Jospa tuolta pääsi nostat, 30 Sääresi särettänehen, Reitesi revittänehen, Ytimes' otettanehen, Joista voie keitetähän, Ja rasvat rakennetahan.

Toisin:

14. Läkkisilmäksi n. 16. K. s., mannan (mannun, massin) m. 22. Kuvun k. j. 26. S. sinisavehen,

80. Sateen poistosanat.

Mene pilvi Pietolahan, Siellä vettä tarvitahan, Siell' on kaikki kuivillahan, Kaikki kaivot kuivanehet, Lähtehet läkähtynehet, Ojan pohjat onttunehet. Ukot uunilla palavi, Akat saunan lautasilla, Lapset lautojen perällä, Akat vanhat kiukahalla, Löylyn luojat kynnyksellä, Pojat portahan välihin, Piiat pihtipuolisihin; Siellä on käymättä oluet, Siellä lapset ristimättä, Kastamatta kaikki tyyni.

Toisin:

5. L. läpehtynehet, 12. P. puoliportahille, 15. Viel' on l. r.

81. Sotaanlähtösanoja.

a.

Sentähen sepon venosen Rinta rautahan rakettu, Jott' ei koskisi kivonen, Hietaharju halki löisi; Sentähen soankäviä, Mies on tarkka tappelia, Suorikse sotasopihin, Rautapaitoihin paneikse, Jott' ei lyijy miestä löisi, 10 Rautapalli paiskoaisi. Sentähen minäki miesi, Uros tuima tappelia, Isäni tulisen turkin, Äitini panuisen paian, Päälleni puetteleime, Vetäiseime verhokseni, Saahessa sotakeoille, Miesten tappotanterille. Vaan kun siit' ei kyllin liene, 20 Eikä täysin tarpeheksi, Vaippa vanhan Väinämöisen, Kaapu kauko Lappalaisen, Turvikseni tuotakohon, Päälleni puettakohon, Suurille sotakeoille, Veripellon penkerille!

Toisin:

2. Rauat rintoihin r. 10. Tinapalli p. Tinapilppu pilloaisi. 20. E. kyllin, eikä tarvis,

b.

Kun lähen minä sotahan, Tapauhun tappelohon, Suurille sotakeoille, Verisille vainioille, Ukkoni tulinen turkki, Ämmöni palava paita, Tuonelasta tuotakohon, Päälleni puettakohon! Taattoni sotihevonen, 10 Vanhempani vainovarsa, Sehän myöskin tarvitahan, Tuohon työhön vaikeahan, Tuohon tuimahan sotahan, Tulisehen tappelohon. Jos siitä vähä tulisi, Eikä vielä kyllin oisi, Hiietki yhen urohon, Jumalatki toivosessa, Sovissansa suojelkohon, 20 Kaavuissansa kannelkohon, Ett' ei pää pahoin menisi, Tukka turhiin tulisi!

Toisin:

7. Taivahasta t. 14. Tasapäähän t. 19, 20. S. suojelevi, Kantelevi kaavuissansa, 22. Kaulan varsi katkeaisi!

c.

Nouse maa, havaja mantu, Suojaksi sotakeolla; Kivi suuri kasvakohon, Paasi vahva paisukohon, Kivi kirkon korkeuinen, Paasi vuoren paksuinen, Reikä keskelle kiveä, Käärme reiän ympärille, Jonka suojasta sotisin, 10 Ja takoa tappeleisin, Ett' ei pää pahoin menisi, Hivus hieno lankeaisi!

Toisin:

1, 2. N. m. havaitse m. S. sotaurohon (-väkeni); 5, 6. K. k. korkunainen, P. kappelin kokoinen, 9, 10. J. suojatse s., J. ta'atse t. 12. H. hiuki l.

d.

Mistä mä anon apua, Kusta hoivia rukoilen, Kun tulen sotakeoille, Tapauhun tappelohon? Tuolta armoa anelen, Hoivoa huhueleime, Isältäni Jesukselta, Emoltani Maarialta, Tähän työhön työlähäsen, 10 Asiahan ankarahan. Ei minun väki väkevä, Eikä valta voimallinen, Jumalan väki väkevä, Herran valta voimallinen, Väki Ukon, väki Jumalan, Väki vanhan Väinämöisen.

Toisin:

10. Valantiehen vaikeahan.

82. Suden manaussanat.

Susi juoksi suota myöten, Villahäntä maata myöten, Karjakullan kuuluvilla, Pienen viljan vieremillä; Pois minä sinun manoan Näiltä karjan käytäviltä, Juokse tuonne jouhikuono, Viron hurtta viilettele, Pohjan pitkälle perälle, 10 Lapin maahan laakeahan, Kuss' ei käyne karja teitä, Vaella hevosen varsa; Sini juokse jouhikuono, Viron hurtta viilettele, Kuni kynttä varpahissa, Hammasta ikenissäsi! Sinne mä sinun manoan Korpivuorten kukkuloille, Kotihinsa korven koiran, 20 Paikoillensa maan pakanan, Ett' et tieä tietä tänne, Etkä kulkea osoa, Viljaisille viitamaille, Viljavieruille mäille. Muille maille mulkosilmät, Tuonne, taanne toitohännät, Ulvojaiset ulkomaille, Surmapaikoille susien, Tänne jääköhöt jänikset, 30 Tänne linnut lentäköhöt!

Toisin:

19, 20. Korvessa sinun kotisi, Kallioilla kartanosi, 23. V. viitasille, 28. Oivan tappajan talohon,

83. Suolain lukemissanat

Puhun suulla puhtahalla, Herran hengellä hyvällä, Lämpöisellä läyhöttelen: Mehiläinen mettä kantoi, Toi simoa siivossansa, Yheksän meren takoa, Veti kuin mesisulalla Näille suoloille hyville.

84. Terveyssanoja,

a.

Terve maa, terve manner, Terve maan haltialle, Terve Herran temppelille, Terve tervehyttäjälle! Täällä tuo polo potevi, Täällä vaivainen läsivi, Huonehessa honkaisessa, Petäjäisessä pesässä, Tautia nimettömiä, 10 Nimen tietämättömiä, Alta lattiat lahovi, Päältä peite märkänevi. Jumaloista tunti tullos, Apu eineisten emistä, Minun silmin nähtyäni, Sekä suin puheltuani! "Minkä heitän henkeäni, Se on henki Herran henki, Minkä lämmintä lähetän, 20 Se on lämmin Luojan lämmin, Min minä valelen veellä, Valan Jesuksen verellä, Huuhon Herran hurmehella, Hautelen haluvesillä, Tulla yöllä terveheksi, Päivällä paranneheksi. Nouse nyt pois makoamasta, Hereä uneksimasta, Kovan onnen ottelulta, 30 Piolta pahan pakanan, Asu armossa Jumalan, Turvassa totisen Luojan!"

Toisin:

6. Vaimo (mies on) v. l. 13. J. turva t. 26. P. imanteheksi, 29. K. o. vuotehelta,

b.

Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Jok' on vanhin vaimoksista, Varmin vaimojen seassa, Tuo tulla tyhyttelevi, Silkin hienon simsuttavi, Tekemähän terveyttä, Rauhoa rakentamahan, Jott' ei tuska päällä tunnu, 10 Kipu ei keskeä kivistä.

Toisin:

4. Vanhin v. s. 5, 6. T. t. tytyttelevi (tuhottelevi), Käyä käärämöittelevi,

c.

Tullos kultainen matikka Vaskisen matikan suusta, Tekemähän terveyttä, Rauhoa rakentamahan, Kivut kiinni ottamahan, Vaivat vaikahuttamahan, Sisältä lihan sinisen, Maksankarvaisen malosta, Jotta saisi sairas maata, 10 Heikko helposti levätä!

Toisin:

7-10. Ihosta ehon (tämän) elävän, Luojan luontokappalehen! 10. Voisi voihkaja levätä!

85. Torakan sanat.

Musta poika mulleroinen, Kuusijalkainen kupukka, Mistä tiesit tänne tulla, Outo matkata osasit? Ei sinua ennen nähty, Eip' on nähty, eikä kuultu, Näillä raukoilla rajoilla, Poloisilla Pohjan mailla. Yöt on kierrät kiukahia, 10 Päivät saumoja samoat, Taikinoita tallustelet, Maitokannuja kapuat, Jos et sie paha pakene, Lähe kunnoton kotihin, Luoksi entisen emosi, Tykö valta vanhempasi, Kyllä sulle kyyin keksin, Ja annan ajohevosen.

Toisin:

12. Maitokauhoja k.

86. Tuulen sanat.

Terve kuu, terve päivä, Terve ilma, terve tuulet, Pohjois- ja etelätuuli, Itätuuli, länsituuli, Lapintuuli, luoetuuli, Suvituuli, lounaistuuli, Päivän nousu-, laskutuuli Ja kaikki väliset tuulet! Lepy tuuli leppeäksi, 10 Lauhu ilma lauhkeaksi, Kuu kirkas kumottamahan, Päivä lämmin paistamahan; Sivu tuulet tuulekohot, Sivu saakohot satehet, Kohti kuut kumottakohot, Kohti päivät paistakohot!

Toisin:

9, 10. L. tuulet l., L. ilmat l. 11. K. k. valaisemahan,

87. Tuulikon sanat.

Tuulikko sinun nimesi, Ilman lintu lentämäsi, Mene tästä, kunne käsken, Kunne käsken ja manoan, Järven niemien nenähän, Vastarantahan rapahu; Jos siell' ei olosijoa, Mene vieläkin etemmä, Pohjan pitkähän perähän, 10 Lapin tunturin laelle!

88. Veden lukemissanat.

Vesi on vanhin voitehista, Kosken kuohu katsehista, Jumala puhelioista, Itse Luoja loitsijoista. Täm' on tuotuna vetonen Tuolta Juortanin joesta, Jollä on Ristus ristittynä, Kaikkivalta kastettuna. Pitäös vesi varasi, 10 Tehkösi teko parahin, Simana sisälle mennys, Mennä haavalle hajo'os!

Toisin:

10. T. vesi paraasi,

89. Vesillä-matkustajan sanoja.

a.

Miten silloin lauletahan Ja kuten ajatellahan, Kun ei vie vesi venettä, Tuuli ei purtta tuuvittele? Noin silloin isoni lauloi, Oma vanhempi osasi: "Vetele hyvä vetonen Meniätä matkallansa, Tuuvittele tuuli purtta, 10 Aalto laivoa ajele; Puhu tuuli purjehesen, Ahava venoseheni, Anna airoille apua, Huovitusta huoparille, Ilman sormin soutamatta, Ve'en kieron kiskomatta, Väljillä meren vesillä, Ulapoilla aukeilla!"

Toisin:

16, 17. Ve'en kalvon rikkomatta, Suurilla meren selillä,

b.

Miten silloin lauletahan Ja kuten kujerretahan, Kun vesi venettä viepi, Tuuli purtta tutjuttavi, Kovin viskovi venettä, Ompi kaata puisen purren, Saaha sormet soutimiksi, Kämmenet käsimeloiksi? Siten silloin lauletahan 10 Ja ani ajatellahan: Vesi kiellä poikoasi, Laine lastasi epeä, Jott' asuisi alla aallon, Ei kävisi päälle kaarten, Miestä syytöntä sysäisi, Viatonta päätä veisi; Ahti aaltoja aseta, Vellamo ve'en väkeä, Ett' ei parsku parraspuille, 20 Pääse päälle kaarieni! Mene tuuli tuonnemmaksi Ylitse meren yheksän, Sukuhusi, syntyhysi, Heimohon, perehesesi, Puhu puut lehettömäksi, Rauta ruostehettomaksi, Kanervat kuluttomiksi, Heinät helpehettömiksi; Tahi nouse taivahalle 30 Ylös pilvihin ajaite, Ele kaa'a puista purtta, Vierrä hongaista venettä, Kaa'a hongat kankahilla, Kuuset kummuilla kukista! Kyllä mä sukusi tieän, Sukusi ja syntysiki, Kanssa kaiken kasvantosi: Tuoll' oot tuuli syntynynnä Tuiman tunturin laella, 40 Sua on sitten tuuitettu Aavalla meren selällä, Ulapalla aukealla.

Toisin:

13, 14. Alla aaltojen asuos, Ellös käykö p. k. 30. Auer p. a. 33, 34. Ennen kaa'a puut palolla, K. k. kumoa!

c.

Lähtiessäni merelle, Ulapalle aukealle, Tule purtehen Jumala, Aluksehen armollinen, Väeksi vähän urohon, Miehen pienen miehuueksi, Noilla väljillä vesillä, Lakeilla lainehilla! Tule kokko Turjalasta, 10 Tuoppa kolme sulkoasi, Kokko kolme, kaarne kaksi, Varaksi vähän venehen, Purren pienen parraspuuksi, Aallon käymättä ylitse Kuohuja kulottaessa, Mäkipäitä mentäessä!

Toisin:

9. T. k. Turjalainen,

d.

Vierivi vene punainen, Pursi puinen luotehelta, Etähältä ennättävi, Venehessä miestä kolme. Kuka noist' on airollisna? Ilmarinen airollisna. Kukasta peränpiossa? Itse vanha Väinämöinen. Kenpä keskellä venettä? 10 Lieto poika Lemminkäinen. Minnekkä menevät miehet, Kunne kulkevat urohot? Tuonneppa menevät miehet, Kohti pohjoista kovoa, Meren kuohutun kovahan, Lakkipäähän lainehesen.

e.

Kuinkas silloin lauletahan Ja kuten kujerretahan, Kun tulevi kosken korva, Kuohun korva kuumottavi? Noin silloin sanottanehen, Tosin tutkaeltanehen: Nouse kokko korviosta, Teräsleuka liettehestä, Kiven viertä kiskomahan, 10 Paaen äärtä painamahan! Ei koski kova olisi, Eikä kuohuinen kivittä; Pi'äppä kivi varasi, Honka ottaos urasi, Kiven kylki sammaliksi, Kauaksi venehen rinta!

Toisin:

12. Ilman kuohuitta, k. 15, 16. E. päähyt päistäriksi, Hauin vuoluksi venonen!

90. Vipusanat.

Su'in itseni sualla, Mesivarvoilla valoime, Metsolahan mennessäni, Salomaille saaessani, Astuessani ahoille, Lepiköille lehkyttäissä. Löysin puun, tapasin tammen, Hakkasin metisen haavan, Metiseltä mättähältä, 10 Kultaiselta kunnahalta. Tuossa puulleni puhelin, Tutkaelin tammeltani: "Puu metinen metsolassa, Puu sima Tapiolassa, Onko mettä oksillasi, Emäpuullasi simoa, Syöä kultaisen otuksen, Haukata halun-alaisen? Mesi laske latvoiltasi, 20 Sima puultasi puota, Oloville oksilleni, Leheville lehvilleni, Valelle varvuilleni, Saata onni oksilleni, Hyvä lampsu latvoilleni, Tyvilleni työ parahin!"

Toisin:

20. S. puiltasi p. 25. H. l. lehvilleni,

91. Voiteen sanoja.

a.

Mitä tuohon tuotanehen Ja kuta kutsuttanehen Kipeille voiteluksi, Vammoille valantehiksi, Ensimäisiksi esiksi, Takaisiksi tarpehiksi? Jesuksen veri viaton, Maarian makea maito, Läpi läikkyi taivosesta, 10 Puhki pilvistä putosi, Jolla voian voipunutta, Pahoin tullulta parannan, Läpi luun, läpi jäsenen, Läpi lämminten lihojen.

Toisin:

7, 8. J. v. punainen, Pyhän Hengen lämmin löyly,

b.

Mistä voie saatanehen Ja kusta veettänehen Kipeille voitehiksi, Haavoille valuvesiksi, Jott' ei visvoille viruisi, Eikä menisi märille, Ei kuluisi kuppiloille, Eikä ruohtuisi raville? Tuolta voie vuotakohon, 10 Simatilkka tippukohon, Kielen Jesuksen nenästä, Alta parran autuahan, Suusta tuon sulan Jumalan, Parrasta parahan Luojan; Limpsi Luojalta lihoa, Pala Herran palleata, Pohjahan porahtakohon, Jott' ei visvoille viruisi, Eikä ruohtuisi raville, 20 Ei painuisi pakkoloille!

Toisin:

4. H. parantehiksi, 10. Tuolta lämmin lähteköhön,

c.

Kulki Jesus vettä myöten Ylitse meren punaisen Punaisella purrellansa, Punaisissa purjehissa. Puna tippui purjehista, Rasva raa'asta räpätti, Sepä hyyksi hyytelihe, Sekä jääksi jäähyttihe, Parahiksi voitehiksi Kaikkinaisille vioille.

d.

Neitsy Maaria emonen Laskihe levähtämähän, Uinahti unikivelle, Nukkui nurmimättähälle. Unista herättyänsä Lypsi maahan maitojansa, Vuoatteli rintojansa, Siit' on saatu voitehia, Vian päälle vietäviä, 10 Vammoille valettavia.

Toisin:

6, 7. L. m. mammojansa, Tiputteli r. 7. Niittuhun nitusiansa,

e.

Neitsy Maaria emonen, Pyhä piika pikkarainen, Istuvi meren selällä, Kultakehänen käessä, Kuusi sarvea kehässä, Sulka kunki sarven päässä, Sarvet täynnä katsehia, Vakaisia voitehia, Joilla ennen Luojan voisi, 10 Paransi parahan Herran.

f.

Juhannes Jumalan pappi Vuoen keitti voitehia, Kattilalla pienoisella, Sormen pään sovittavalla; Sillä hiipi Herran haavat Pilatuksen piinatessa, Pahan vallan vaivatessa, Teki alta terveheksi, Keskeltä kivuttomaksi, 10 Vieriltä viattomaksi, Päältä tuntumattomaksi, Kahen puolen kaunihiksi.

g.

Ukko tuoalta tulevi, Haaraparta harppoavi, Kontti kuin salo selässä, Saoin sarvia sisässä, Sarvet täynnä voitehia, Sulka joka sarven suussa. Anna ukkonen minulle Sarviasi, sulkiasi, Joilla voisin voipuneita, 10 Katson maahan kaatuneita, Avulla hyvän Jumalan, Sanan kautta Kaikkivallan!

h.

Tuli poika Pohjanmaalta, Mies pitkä Pimentolasta, Sata sarvea otsassa, Tuhat muuta muskulata; Se oli sarvi sarviahan, Jok' oli sepon olalla, Se oli sulka sulkiahan, Jok' oli sarvelon sisässä. Ota sulka sarvelosta, 10 Voia alta, voia päältä, Kerran keskeä sipaise, Alta aivan terveheksi j.n.e.

i.

Lyhykäinen ilman tytti, Maatajalkainen matala, Astui taivosen napoa, Ilman viertä viiletteli; Tuop' on pilvistä pirahti, Vaahto nännistä valahti Kipeille voitehiksi, Vaivoille valanteheksi.

Toisin:

6-8. V. n. valuvi Vilun suurihin sijoihin, Pakkasen palelemihin. 8. Pahoille paranteheksi.

k.

Maan tyttö, manuen neiti, Pihan tyttö, pellon neiti, Tuo tulla tuputtelevi, Etähältä astelevi, Satapalle paita päällä, Paltehet kyniä täynnä, Kynät täynnä voitehia, Paian kaulus katsehia; Voitehet monen näköiset, 10 Katsehet ani parahat, Josta saapi saamatonki, Ottavi olematonki, Vaan ei ole ottamista, Eikä tarkoin tahtomista, Mahittoman, maltittoman, Tieottoman, tolkuttoman.

Toisin:

3-5. Tuop' on kaukoa tulevi, E. ennättävi, Satapalto p. p. 8. Kaulus täynnä k.

l.

Neitonen noroa astui, Ahoviertä liilettävi, Kuusi kuppia käessä, Seitsemän selän takana, Ne on täyet voitehia, Tuotu maalta tuonnempata, Yheksältä voitajalta, Kaheksalta katsojalta, Vakasta Vipusen poian, 10 Lippahasta Lemminkäisen.

m.

Äijön tyttö pikkarainen Petti voita vuoren päässä, Kirnusi kiven nenässä, Siitä rasvoja rakensi, Kipe'ille voitehiksi, Haavoille parantehiksi.

n.

Kirstinen kivellä istui, Mustakulma kuutilolla, Vaimo valkea aholla, Sinihelma hietikolla, Kultakupponen käessä, Kultasulka kupposessa, Jolla voiti voihkavia, Paransi porisevia.

Toisin:

3. V. v. vaolla,

o.

Satasarvi Hiien härkä Nousevi Kipumäkeä, Kipuvuorta kiipeävi, Sata sarvea otsassa, Tuhat rinnalla niseä, Ne on täynnä voitehia, Täynnä rasvoja hyviä; Ne nyt tänne täytyköhöt, Jolla voian voipunutta, 10 Pahoin tullutta parannan!

Toisin:

3. K. kiipueli,

p.

Kokko Turjasta tulevi, Lintu laskeikse Lapista, Sata sarvea selässä, Tuhat purston tutkamessa, Kymmenen joka kynässä, Täynnä kaikki katsehia, Missä mettä, kussa vettä, Kussa voietta hyveä, Joka suonihin sopivi, 10 Jäsenihin kelpoavi.

q.

Kiiti tähti taivahasta, Puhki pilvien putosi, Lenti selkähän jäniksen; Jänis juoksutti jokehen, Vieritti tähen vetehen, Sorsa sen ve'estä appoi, Valahutti vatsahansa; Siitä se muniksi muuttui, Yheksiksi voitehiksi, 10 Kaheksiksi katsehiksi, Joilla vammat voiellahan, Ja pahat parannetahan.

Toisin:

1. Tähti lenti löyhytteli, 3. Aivan s. j. 6. S. söi tähen joesta,

r.

Karehetar maata kaivoi, Varpahallahan vatusti; Herhiläinen maasta nousi, Lenti tuonne toisialle, Toi on tuolta voitehia; Ne ei voitehet hyviä, Niiss' on käärmehen kähyjä, Kusiaisen kutkelmia, Sammakon sala-pahoja, 10 Maon mustan muojueita. Mehiläinen mettä kantoi, Simasiipi siipotteli, Nurmelta mesinukalta, Mesipellon pientarelta, Vaskireunahan vatihin, Kultaisehen kuppisehen; Tuota koitin kielelläni Sekä maistoin mielelläni, Se oli voietta hyveä, 20 Katsetta erinomaista, Vian päälle vietävätä, Vammoille valettavata.

Toisin:

9. S. sanan pahoja, 17, 18. Kuus' oli kuppia sylissä, Seitsemän on siiven päällä, Kymmenen kynien päässä, Alla muita mykkylöitä,

s.

Mato musta maasta nousi, Kiven alta kyy viherä, Valui kuola konnan suusta, Kino käärmehen kiasta; Kyy lypsi punaisen maion, Mato valkean valutti, Rautaisehen riehtilähän, Tinapohjahan patahan, Jossa voie keitettihin 10 Haavoille paranteheksi.

t.

Lehtipuu Jumalan luoma, Vesa Maattaren vetämä, Laske mettä latvaltasi, Simoa sisältä kuoren, Latvaltasi koskellesi, Keskeltäsi oksillesi, Oksiltasi lehvillesi, Lehviltäsi juurillesi, Noita metsolan mesiä, 10 Tapiolan voitehia, Vioille parannukseksi, Vammoille valuvesiksi!

Toisin:

1, 2. Havupuu J. l. Simakukka mesilatva,

u.

Sima suustasi suloa, Mesi keitä kielestäsi, Kipeille voiteluksi, Haavoille parantehiksi, Panemillesi pahoille, Viskomillesi vihoille, Luojan luontokappalehen, Karvahan ison kapehen!

Toisin:

1, 2. Kulta suustasi kukista, Mesimarja mielestäsi, 5. Tekemillesi p. 7, 8. Iho'on imehno raukan, K. emon k.

Rukouksia,

1. Aamulla.

Terve kasvos näyttämästä, Päivä kulta koittamasta, Aurinko ylenemästä! Pääsit ylös aaltoin alta, Yli männistön ylenit, Nousit kullaisna käkenä, Hopeaisna kyyhkyläisnä, Tasaiselle taivahalle, Elollesi entiselle, 10 Matkoillesi muinaisille. Nouse aina aikoinasi Perästä tämänki päivän, Tuo meille tuliaisiksi, Anna täyttä terveyttä, Siirrä saama saatavihin, Pyytö päähän peukalomme, Onni onkemme nenähän; Käy kaaresi kaunihisti, Päätä päivän matkuesi, 20 Pääse illalla ilohon!

Toisin:

13. Tuovos m. tullessasi, 17. O. onkehen ohaitse; 18. Juokse kaares k. 18, 19. Päätä päivän matkuesi, Päivän kaari k.

2. Aarnihaudan haussa.

Nouse Hiien heimolainen, Vuorten haltia havaja, Miestä tielle neuvomahan, Urosta opastamahan, Mistä saalis saataisihin, Aartehet avettaisihin, Miehen etsivän etehen, Uron käyvän kämmenille!

Toisin:

1, 2. Tule H. h., V. h. hupainen,

3. Ammuksissa.

Manalainen maasta nouse, Hivukseton hirveänä, Pääkakara kauheana, Tule viimas' ottamahan, Omasi omistamahan; Tuonne tunge turmiosi, Tuonne Tuonen turpehesen, Manalan majan perähän, Ele ihmisen iho'on, 10 Tahi karvahan kapehen!

4. Ampiaisia vastaan.

Siilikki, metsän miniä, Siivo siipilintusesi, Kätkeös kynäkanasi; Sio siivet, kytke kynnet, Ilman piikin pistämättä, Teräksen terottamatta; Kuutar kätke poikiasi, Päivätär perehiäsi, Noian mieltä noutamatta, 10 Katehen kaehtimatta!

Toisin:

1. S. m. emäntä Huijutar m. m.

5. Hammastaudissa.

a.

Tule poika Pohjolasta, Pohjan poika rautapolvi, Tätä Hiittä hieromahan, Juutasta rutistamahan! Jännitä tulinen jousi, Veä vaskinen vekara Tulisella jäntehellä Vasten polvea vasenta; Sulita tulinen nuoli 10 Kokon kaikilla sulilla, Varpusen vipusimilla, Tuon tulisen jousen päälle, Jolla ammu Tuonen toukka, Luskahuta luun puria, Ammu halki hampahista Luun syöjä, lihan puria, Syömästä, kaluamasta, Luutamasta, loutamasta, Hiien kissa kiskomasta, 20 Lemmon rakki raastamasta, Leukoja levittämästä, Hampaita hakkomasta!

Toisin:

1-4. Paha akka Pohjolassa, Kierosilmä, vääräleuka, Punahattu Tuonen poika, Kierosilmä, vääräleuka, 9-11. Pane vaskinen vasama 18. Puremasta, läätämästä,

b.

Lyhyt tyttö, Tuonen neiti, Ota hakki hampahista, Lempo leuka-pieleksistä; Tuonne painele pahasi, Tuonne tunge turmiosi, Tuonne riettasi revitä, Rautaisehen riehtilähän Pirun pihtien nenähän, Hiien hiilien sekahan, 10 Pahan vallan valkeahan! Torajat sä Tuonen toukka, Murajat sä maan matonen, Paistunevi pää pahalta, Kiehunevi kieli kehnon, Rautaisessa riehtilässä Pirun pihtien nenässä, Hiien hiilien seassa, Pahan vallan valkeassa.

Toisin:

7. R. kattilahan, 11, 12. Torajatko T. t, Murajatko m. m. 13, 14. Palanetko p. p., Kiehunetko k. k. 15. R. kattilassa

c.

Oi ukko tätini poika, Mies on vanha valkoparta, Lyöppä maata ruoskallasi, Nauhallasi nauskahuta, Utu maasta nousemahan, Mies pieni u'un seassa, Joll' on jousi olkapäällä, Piili pikkuinen pivossa, Teräksestä jousi tehty, 10 Piili vaskesta valettu! Sillä ammun Hiien poian Syömästä, kaluamasta, Puremasta, läätämästä, Lemmon rakin raastamasta Haluisia hampaita, Poloisia poskipäitä.

Toisin:

11. S. ammu H. poika

d.

Tule kokko Turjan maalta, Laskeite Lapista lintu, Viini vaskinen selässä, Viinessä tuliset nuolet, Joilla ammun Tuonen toukan, Luskahutan luunpurian, Syömästä, kaluamasta j.n.e.

6. Hevosen puolesta.

a.

Santta taitava Tapani Tule luota katsomahan, Kun heitän hevon keolle, Työnnän pieneni pihalle, Alta kaunihin katoksen, Kahen alta kattolauan, Kesäisille keyhkämaille, Suvisille suojuksille, Nurmelle mesinukalle, 10 Metisille mättähille; Anna onni ollaksensa Pyhän pellon pientarella, Ihanaksi iltapäivän, Aamupäivän armahaksi!

Toisin:

8. Suloisille s.

b.

Tahvanus hevosten herra, Soimen suomija jumala, Katso minun karjoani, Ruoki miuun ruuniani, Sanatonna, saamatonna, Viatonna, vilmitönnä! Kun katsoit katoksen alla, Varoit alla varjolauan, Niin katso katottomassa, 10 Varo varvikkosalossa, Havuisilla vuotehilla, Risuisilla pääaloilla, Ett' ei karva katkeaisi, Puolikan' ei pois tulisi, Ylitse tahon Jumalan, Päitse auvon autuahan! Jospa karva katkeaisi, Puolikana pois tulisi, Kohta kahta kaipoaisin, 20 Kolmea kovin kysyisin.

Toisin:

1. Timanter (Rukotiivo) h. h. 16. Yli a. a.

c.

Iki Tiera Nieran poika, Lumisorkka, luukavio, Tule luota katsomahan, Tärkysti tähystämähän, Kun heitän hevon keolle, Lasken tamman tanterelle, Heitän maahan marhaminnan, Hietahan helyn hevosen; Yöt seiso suka käessä, 10 Päivät kampa kainalossa, Su'i ilveksen iholle, Karvalle metsän kapehen!

Toisia:

1. Hikitiera Mieran p.

d.

Ukko kultainen kuningas, Mies on vanha taivahinen, Syötä mies metsän erillä, Hevoseni heinän päillä, Ruskeilla ruovon päillä, Kaunihilla kaislan päillä!

7. Härjän puskemissa.

Santta Säitäri isosi, Pullukka puhas emosi, Tule luota katsomahan, Likeltä tähyämähän, Ett' ei poika pois tulisi, Emon lapsi lankeaisi, Luojan luomalta elolta, Jumalan sukeamalta! Neitsy Maaria emonen, 10 Rakas äiti armollinen, Pyhäeleppäs sanoilla, Kielteleppäs lausehilla, Sinun on sanat pyhäiset, Sinun lausehet vakaiset!

Toisin:

2. P. p. emäntä,

8. Juohtomatkoilla.

a.

Mistäpä anon apua Tuekseni, turvakseni Tätä neittä naittaessa, Miestä vie'essä vihille, Katehen kaehtimatta, Pahan suovan sortamatta? Tuoltapa anon apua, Tuolta hoivoa hotaisen: Luusormi sorasta nouse, 10 Teräsleuka liettehestä, Nouse neito lähtehestä, Helma hieno hettehestä, Sinisukka suon sopesta; Jos et itse jouakkana, Työnnä pystyin piioistasi, Paras palkkalaisistasi, Peitoksi tämän perehen, Tämän kansan katteheksi! Kave eukko Luonnotar, 20 Kave kultainen korea, Lähe tietä neuvomahan, Katoa ojentamahan, Minne neittä naitetahan, Morsianta juohetahan! Tiet on auki auvetkohon, Ra'at rikki riutukohon, Hako vastahan tulevi, Sekin syrjähän syseä, Mennä suuren, mennä pienen, 30 Kulkea vähäväkisen! Kun ei tuosta kyllin liene, Tuolta mä anon apua, Taatoltani taivahasta, Maammoltani maaemästä, Jolta aina armot käyvät, Avut tuttavat tulevat. Tule taatto taivosesta, Maammoseni maaemästä, Tätä neittä naittamahan, 40 Miestä viemähän vihille, Katehia kaatamahan, Vastuksia voittamahan!

Toisin:

26. Ilmat rikki r. 28. S. katkaise kaheksi, 34. Emoltani Maarialta,

b.

Äijä on suita suihkavia, Kitoja kähäjäviä, Tietäjiä tien ohilla, Katehia kaikin paikoin, Kaalatessa naimakansan, Miestä vie'essä vihille; Oi Ukko, ylinen herra, Matkanpäällinen jumala, Kiinni pilvien pitäjä, 10 Hattarojen hallitsia, Tullos tulna taivahasta, Kekälennä keikutellos, Korpikuusien kokoinen, Suopetäjän suuruhinen, Ei tuo vasten itseäni, Eikä vasten seuroani, Vaan on vasten vastuksia, Vasten vaaroja kovia! Lähe kanssa, käy keralla, 20 Joukkoani juontamahan, Rikkehiä riitsimähän, Haittoja hajottamahan, Rikkojia rikkomahan, Tietäjiä tempomahan, Pirua pusertamahan, Kainulaista kaatamahan, Säitä Hiien särkemähän, Polanteita polkemahan, Minun maalla matkatessa 30 Tai vesillä soutaessa, Vaaroilla vaeltaessa, Alavoilla astuessa! Mies on tiellä poikkipuolin, Sepä laitahan lähetä, Mato tiellä pitkin puolin, Sepä katkaise kaheksi, Mik' on puita ja hakoja, Neki syrjähän syseä, Mikä tielläni teloja, 40 Telat tieltä poikki taita, Itse puuksi puien luoja, Telaksi telan tekiä!

Toisin:

25, 26. Pirun päätä polkemahan, Pahan päätä painamahan, 37. M. o. p. matkallani, M. o. eessäni hakoja,

c.

Mannun sulho, maan isäntä, Peri penkeren isäntä, Nouse ylös, nostataite, Nouse nostatellessani, En taho sua sotahan, En sotahan, en tulehen, Tahon neittä naittamahan, Joukkoani juohtamahan, Jott' ei noiat nokkoaisi, 10 Katsoisi kylän katehet; Anna maasta miehiäsi, Mannusta urohiasi, Työnnä vanhoa väkeä, Ijän kaiken istunutta, Nurmessa nukahtanutta, Alla hangen hautunutta, Nosta suuret, nosta pienet, Nosta piltit pikkaraiset, Kerallani keikkumahan, 20 Kanssani karehtimahan, Vastuksia voittamahan, Katehia kaatamahan!

Toisin:

1, 2. Nouse maasta maan isäntä, Pellosta peri-isäntä (-vihainen), 2. Alta penkeren äkeä, Kotakokko, lietten vanhin,

9. Jäniksiä pyytäissä.

a.

Elina metsän emäntä, Vaimo puhasvarrellinen, Tuo nyt vilja tuonnempata Metsän linnan liepehiltä, Sivulta simasalojen, Vaskivaarojen takoa; Anna juosta vääräsäären, Kierosilmän keikistellä, Tulla tänne tuusimatta, 10 Varomatta vaapotella, Tulla suuren, tulla pienen, Tulla kerran keskisenki, Kohti minun pyytöäni, Vasten näitä varpujani, Käyä kynsin kytjykselle, Käpälin kanan etehen, Muien siimoista sivutse, Muien ansoista alatse!

Toisin:

15. Tulla k. kynnykselle (kytkyelle),

b.

Lumikki, tytär Tapion, Luikuta lumikkiasi, Päästä kullat kulkemahan, Hopeat vaeltamahan; Väännä tänne vääräsääret, Kesällä keveläkoivet, Tämän ilman kannen alle, Kohti miestä pyytäveä, Kohti konstia urosta, 10 Vasten vaimon kannettua; Jos polulta pois tulisi, Uraltansa ulkoneisi, Saparosta tielle saata, Tahi korvista kohenna, Anna juosta joutusasti, Vikevästi viiletellä, Ilman noian tietämättä, Tulikulkun kuulematta, Puhki pellon penkeristä, 20 Automaat alaisin puolin, Muien siulojen sivutse, Muien ansojen alatse, Minun pyytöpaikoilleni, Käytäville keinoilleni, Miehen etsivän etehen, Anelian askelille!

c.

Varvutar, valio neito, Mikitär metsän miniä, Annikki tytär Tapion, Anna mulle, kun anelen, Kielikullan kuikuttelen; Laita tänne lampahasi, Visko villakuontalosi! Anna heitä aika lailla, Kolmin korpinotkelmilta, 10 Viisin kuusin viiakoilta, Seitsemin ahon seliltä, Kaheksin katajikoilta, Miehen etsivän etehen, Aina käyvän askelille!

Toisin:

10. Visko viisin v. V. k. kuusikoilta,

10. Kaalimatoa vastaan.

a.

Kulotar on kuulu neito, Kanarvatar vaimo kaunis, Korjaele koiriasi, Raivaele rakkiasi, Minun henkiheinistäni, Näistä ruokaruohoistani, Ennenkun tuho tulevi, Ukko pään on särkenevi Pisaroilla pilvisillä, 10 Rakehilla rautaisilla! Maarana, tyrän emonen, Istu sinisillan päässä Rautakoukkunen käessä, Kun näet tyrän tulevan, Rasahuta rautoasi, Kolahuta koukkuasi!

b.

Tuleppas tulinen poika, Tule tänne tarpehesen, Rauta suuna, rauta päänä, Rautaharkki hartioilla, Rautakintahat käessä, Rautamiekka vyölle vyötty; Tempaise tupesta tuima, Päästä pännä kuoren alta, Päästä maksahan matoa, 10 Kyytä kylkiluien alle, Leuat riitsi rikkojalta, Poies hampahat hajota, Suuta korville kohenna, Päätä väännä väärällehen, Siirrä silmiä sivulle, Kotihinsa koira laita, Verisin ikeninensä, Hampahinensa hajonnein!

11. Kalastaissa.

a.

Meren Ahti vaahtivaippa, Meren ukko ruokoparta, Lyöte lykkyvaattehisin, Antipaitoihin paneite, Sinun antiaikoinasi, Minun pyytöpäivinäni, Anna mulle antimesi, Veä viljalta välehen, Vetisen majan väkeä, 10 Asuvia alla aallon; Kokoile kalat karilta, Ahvenetki kyrmyniskat, Soitantoa kuulemahan, Väännäntöä Väinämöisen!

Toisin:

1. M. Ahto v. 10. Majan märjän asuvia, 11. K. k. karuilta, 12. Vei ruovosta esille,

b.

Ahti aaltojen isäntä, Satahauan hallitsia, Anna mulle ahvenia, Pistä piikkiselkiäsi, Tämän nuotan nostimille, Satasilmän laskimille; Ota virpi viittä syltä, Salko seitsentä tapoa, Jolla selät seuruelet, 10 Meren pohjat meuruelet, Nostat ruotaisen romuen, Kaiotat kalaisen karjan, Kalaisista kaartehista, Lohisista lonkeroista, Apajaisille vesille, Taan on nuotan nostimille!

Toisin:

4. P. piikkiselkäisiä, Kyrmyniskoja kuleta, 8. Saikara satoa syltä, 11. N. r. rovion,

c.

Vellamo, ve'en emäntä, Sataharjan hallitsia, Nosta ruotoinen romina, Kaiotas kalainen karja, Kalaisesta kaartehesta, Likaisesta liettehestä, Tämän nuotan nostimille, Satalauan laskimille; Ota kilpesi korea, 10 Kultalumme luikahuta, Jolla karkotat kaloja, Kohen verkkoa kokoat, Alta aavojen syvien, Päältä mustien murien!

Toisin:

1. Vellimo (Vellimys) v. e. 3. N. ruotoiset rominat, 8. Satalangan l. 12. Luoksi koukkuni kokoat,

d.

Vellamo, ve'en emäntä, Ve'en eukko ruokorinta, Tule paian muuttelohon, Vaattehen vajehtelohon! Sinull' on rytinen paita, Merenvaahti-vaippa päällä, Tuulen tyttären tekemä, Aallottaren antelema, Minä annan liinapaian, 10 Panen aito aivinaisen, Kuulun neitosen kutoma, Kaunottaren ketreämä.

Toisin:

6. Meren vaate-v. p. 7, 8. T. t. kutoma, A. ompelema, 10. P. aivan a. 11, 12. Se on Kuuttaren k. Päivättären k.

e.

Ve'en kultainen kuningas, Rättihattu, tuoreparta, Ota viikkoinen vihasi, Kauvan-aikainen karusi, Lähe kanssani kalahan, Toveriksi tuorehesen, Anna aika ahvenia, Kyllin kyrmyniskaisia, Sileitä siikasia, 10 Haleita haukisia! Niin on juoskohon kalaset Pyhinäki pyytöhöni, Kuin ennen orava juoksi, Kummitteli kuusikoissa, Varvuilla vapoavilla, Lehtipuilla leksahteli.

Toisin:

1, 2. V. kuulusa k. Ve'en ukko halliparta,

f.

Ve'en ehtosa emäntä, Ve'en armas antimuori, Jok' olet vaimoista vakainen, Avullinen antajista, Näytä tänne nänniäsi Imeä vesillä näillä, Anna mulle ahvenia, Pistä piikkimikkeliä, Kulettele kuukupuja, 10 Käyttele marutmahoja, Päivän paistamattomia, Hiekan hieromattomia, Avarasta aitastasi, Alta aaltojen syvien!

Toisin:

1. V. ehtova e.

g.

Meren eukko ruohorinta Anna mulle ahvenia Suurilta selän navoilta, Synkiltä syvännehiltä, Päivän paistamattomilta, Hiekan hieromattomilta, Selän mustilta mu'ilta, Aallon paksun parmahilta; Kaiota kalainen parvi, 10 Nosta ruotainen romina, Karkota kamanon alta, Meren luotojen lomasta, Riipomahan rihmojani, Lankojani laukomahan; Anna sinne suuriasi, Kunnes pienet pensunevi, Liittele lihaviasi, Kunnes laihatki lihovat!

h.

Lasken verkkoni vesille, Kivekseni kiinnittelen, Juolehetar, akka kaunis, Ve'en ehtosa emäntä, Nouse tänne liettehestä Antamahan ainoasi Avarasta aitastasi; Lähetä kalainen karja Vanhoille verovesille, 10 Apajille aivotuille; Anna noita, joit' anelen, Noita tuovos, joita pyyän, Nosta luotojen lomista, Kallioien kainalosta!

Toisin:

3. Jesus ja ve'en emonen, 9. V. varavesille, 12. N. t., j. toivon,

i.

Tule ukko kultarinta, Kave kaunoinen kavaha, Tule akka käyräleuka, Tule tyttö Pohjolasta, Korvalle pyhän apajan, Tämän nuotan nostimille, Puutteita purkamahan, Haittoja hajottamahan, Kyläkunnan kykkäristä, 10 Mieron mielistä pahoista, Sylttysukkien sanoista, Lakkipäien lausehista!

12. Karhua pyytäessä.

a.

Louhi Pohjolan emäntä, Pistä villainen pivosi, Käännä karvakämmenesi, Miehen etsivän etehen, Uron käyvän tienohille! Oisi Luojalta luvattu, Sukeukselta suvaittu, Tapiolta toivotettu, Saalis suuri saahakseni, 10 Mesikämmen käätäkseni. Mennessä minun metsälle Otsosen tuvan oville, Sano'os sie saaren vanhin, Puhas Taaria puhuos, Yheksältä yösijalta, Sa'an taipalen takoa: "Lulloseni, lalloseni, Omenani, otsoseni, Ellös olko milläskänä, 20 Ei sua pahoin pietä: Sima sulle syötetähän, Mesi nuori juotetahan, Urohoisessa väessä, Miehisessä joukkiossa." Mielikki metsän emäntä, Annikki tytär Tapion, Tellervo Tapion neiti, Metsän piika pikkarainen, Tule tänne, tarvitahan, 30 Pohjoispuolelle mäkeä, Kytke kiinni koiroasi, Rakentele rakkiasi, Kuusamisehen kujahan, Talahasen tammisehen; Paina panta pihlajainen, Tahi tamminen rakenna, Jolla kytket otson kuonon, Ett' ei leukansa leviä Tullessani tanhu'ille, 40 Jalon otsosen oville, Pikkusilmäisen pihoille, Tasakärsän tanterille!

b.

Oi sie musta Pohjan akka, Ulamolan umpisilmä, Päästä koira haukkumahan, Sapakko sanelemahan, Miehen nuoren mieltä myöten, Urohon tajua myöten, Kohti koira haukkumahan, Penu julki juttamahan, Pesän otsosen ovelle, Havulinnan liepehille!

Toisin:

1. Akka Pohjolan sokea,

13. Karhua vastaan.

a.

Juumin ukko, Juumin akka, Juumin entiset eläjät, Korjatkatte koiroanne, Raivatkatte rakkianne, Näiltä karjan käytäviltä, Leveiltä lehtomailta! Rusko on mullasta ruvennut, Karvahalli kankahalta, Nousnut suolta suurijalka, 10 Lehosta leveäkämmen, Tullut maasta mauriainen, Viholainen viiakosta, Painunut pahoille töille, Saanut töille törke'ille. Mehtonen metinen palli Suuhunsa tukehtukohon Leukojen leviämättä, Hammasten hajoamatta, Lihan keski liikkumatta, 20 Kielen keikkelehtämättä!

b.

Koska korpien kuningas, Metsän halli harvahammas, Kaikoavi kammiosta, Linnastansa lähtenevi, Mielikki metsän emäntä, Tuometar tytär Tapion, Veä kynnet viertehellä, Hampahat me'ellä hauo, Ett' ei koske konnanana, 10 Liikuta lipeänänä, Karjan maita kulkiessa, Soita soikerrehtaessa! Josp' on ei totelle tuosta, Vaan vielä vioille saisi, Metsän ukko, metsän akka, Metsän kultainen kuningas, Korjaele koiriasi, Raivaele rakkiasi, Kultaisihin kytky'ihin, 20 Hihnoihin hope'isihin, Yheksän lukon ta'aksi, Takasalvan kymmenennen, Jott' ei saisi jurri juosta, Otso sormin sorkutella, Vieretellä verkahousu, Sinisukka sipsutella, Minun karjan käytäville, Raavahieni rajoille!

Toisin:

15-17. Kuitua (Kuittola) metsän kuningas, Hongas ehtosa emäntä, 23. J. e. s. juoni j.

c.

Kuippana, metsän kuningas, Metsän hippa halliparta, Kiellä poies poikoasi, Epeä äpärettäsi, Eloani etsimästä, Koskemasta karjoani! Kun ei tuosta kyllin liene, Ei vielä kovin varanne, Kätke kieli kiehumasta, 10 Nenä hietra heilumasta, Pistä sieni sieramehen, Toisehen omenamarja, Jott' ei henki haisahtele, Tuuhahtele karjan tuuhku; Silmät silkillä sitele, Korvat kääri käärehellä, Jott' ei kuule kulkevia, Ei näe käveleviä!

d.

Korven kultainen kuningas, Salokaarron kaunis vaimo, Poies koirasi kokoa, Vieös villamyttysesi, Saattele saloilta näiltä Sa'an taipalen taaksi; Siellä kytke koiriasi, Rautavitjoihin rakenna, Tammisen talahan alle, 10 Kytke kiinni ja lujasti, Jott' ei kahle katkeaisi, Vitjarauta rapsahtaisi!

e.

Ukko kultainen kuningas, Hopeainen hallitsia, Kuule kultaiset sanani, Aneheni armahaiset, Korven kumman kulkiessa, Karvahallin kaahlatessa: Paina panta pihlajainen, Suvikuntainen sujuta, Ympäri nenän nykerän 10 Leuvat liikkumattomiksi, Yläisen alenematta, Alaisen ylenemättä! Kun ei pihlaja pitäne, Niin sä vaskesta valata, Jos ei vaski vahva liene, Panta rautainen rakenna; Vaan jos rauan ratkaisnehe, Vielä mennehe vioille, Syökse kultainen korento 20 Leukaluusta leukaluuhun, Päät on päätä päälakehen, Kotkoa kovasti kiinni, Ett' ei liiku liiat leuvat, Harvat hampahat hajoa, Kun ei rauoin ratkottane, Teräksillä temmottane, Veitsillä vetistettäne, Kirvehillä kiskottane! Jos ei siitänä totelle, Luojan lukko suun etehen, Herran haitta hampahisin, Kaikkivallan kahle päähän!

Toisin:

4. Armahaiset lanseheni, 7. P. p. pihlajasta, Painaos pajusta panta, 8. Katajainen kaarruttele, 14, 15. N. s. pannos vaskipanta, Jospa vaski valskannevi, 16. P. rauasta rakenna; Niin rakenna rautapanta; Teräksinen (teräksestä) teeskentele; 21. P. o. päättele lujasti, 23, 24. Jott' ei l. luiset l., Eikä h. h. 30- 32. Lukitkohon Luojan lukko, Pitäköhon Luojan pihti, Haitta Herran hallitkohon!

f.

Hongatar hyvä emäntä, Tapiotar vaimo tarkka, Tule tänne tarvittaissa, Käy tänne kutsuttaessa, Poikasi pahanteoille, Lapsesi tihuille töille! Tääll' on tullutta tuhoa, Tammoa tapahtunutta: Poikasi teki pahoa, 10 Lapsesi tihua työtä, Petti vaivainen valansa, Söi kuin koira kunniansa, Kun painui pahan tekohon, Rupesi rumille töille.

14. Karjan puolesta.

a.

Läävän akka, lämmin akka, Akka angervon alainen, Lännen läävän pohjimmainen, Salokaarron kaunis vaimo, Jok' olet karjan kaitselia, Viitsijä emännän viljan, Nouse läävä läänimähän, Läävän karja katsomahan, Tuo tänne vasikkalykky, 10 Härkälykky häilähytä! Suka kultainen kuvoa, Hopeainen harja hanki, Kampa vaskinen varusta Oven pihtipuolisehen, Johon karja kaavitseikse, Viitsikse emännän vilja; Yöt käyvös suka käessä, Päivät kampa kainalossa, Kenenkänä keksimättä 20 Kunkana kavehtimatta, Katso karja kaunihiksi, Viitsi vilja virkeäksi, Su'i ilveksen iholle, Metsän uuhen untuvalle, Jott' on karja kaunistuisi, Eistyisi emännän vilja, Ennen käymistä emännän, Katsomista karjan piian, Emännän epäpätöisen, 30 Ylen kainun karjapiian!

Toisin:

1-4. Suvetar valio vaimo, Etelätar luonnon eukko, Neitsy Maaria emonen… 2. A. manteren a. A. vanha koukkuleuka, 4. Salon kaarron (salakaarron) k. v. 5, 6. J. o. k. katsojana, Viitsijänä viljan kaiken, 7, 8. Käyvös l. läänimässä, Karja kaikki katsomassa, 11. S. k. kuleta, 13. K. v. kavehi, Harja v. v. 15. J. k. kaavitaikse, 17, 18. Seiso yöt s. k., P. vihko k. 20. K. on kuulematta,

b.

Nouse neitonen norosta, Hienohelma hettehestä, Neiti lämmin lähtehestä, Puhasmuotoinen mu'asta, Ota vettä lähtehestä, Jolla kastat karjoani; Kun ei vettä lähtehessä, Heiluttele helmojasi Veneheksi vuotavaksi, 10 Lotiksi losajavaksi! Siitä kasta karjaseni, Jott' on karja kaunistuisi, Eistyisi emännän vilja, Ennen käymättä emännän, Kainut meill' on karjapiiat, Emännät epäpätöiset.

c.

Vihi Jesus viljoani, Katso Jesus karjoani, Tänä Jesuksen kesänä, Jumalan suvena suurna, Kun ma läävästä lähetän, Työnnän lehmäni leholle, Ajan karjan kankahalle, Saatan suurehen salohon, Jumalan pihoa myöten, 10 Maariaisen maata myöten, Läävihin lävettömihin, Ilman ikkunattomihin! Itse ilmoinen Jumala, Taatto taivahan takainen, Tule katso karjoani Kesä kaikki kaunihisti; Kuin katsoit katoksen alla, Niin katso kanarvikossa, Kuin sä hoijit huonehessa, Niin sä hoija hongikossa, Hoija honkien seassa, Hallitse havujen luona!

Toisin:

7. A. karjani aholle, 13, 14. Ukko kultainen kuningas, Taivahallinen jumala, 15. Katso minun k.

d.

Varjele vakainen Luoja, Katso kaunoinen Jumala, Kaitse karja kaunihisti, Varjele vahingon teiltä, Tänä suurena sulana, Herran hellennä kesänä, Ett' ei tuskihin tulisi, Häpeihin hämmentyisi! Kuin katsoit katollisessa, 10 Varoit alla varjolauan, Niin katso katottomassa, Varo varjomattomassa, Syöttele metisin syömin, Mesiheinin herkuttele, Jotta karja kaunistuisi, Eistyisi emännän vilja, Hyvän suovan mieltä myöten Pahan suovan paitsi mieltä! Kun lie kurjat paimenemme 20 Kehnot karjan kaitsiamme, Paju pannos paimeneksi, Leppä lehmien keralle, Pihlaja piättimeksi, Tuomi tuojaksi kotihin, Emännäisen etsimättä, Muun väen murehtimatta! Kun ei paju paimentane, Leppä lehmiä ajane, Tahi ei pihlaja pitäne, 30 Tuomi ei kotihin tuone, Niin pane parempiasi, Työnnä luonnon tyttäriä Minun viljan viitsijäksi, Minun karjan kaitsiaksi! Paljo on piikoja sinulla, Saoin käskyn kuulioita, Eläjiä ilman alla, Luonnottaria hyviä.

Toisin:

6. Tänä keitona k. 10. Alla varjon vartioitsit, 12. Vaali vartiattomassa, 22. L. l. ajohon, 34. Katsojaksi kaiken karjan!

e.

Tellervo Tapion neiti, Metsän tyttö tylleröinen, Utupaita hienohelma, Hivus keltainen korea, Jok' olet pantu paimeneksi, Metsän karjan kaitsiaksi, Katso'os tämäki karja, Viitsiös emännän vilja, Mielusassa metsolassa, 10 Tarkassa Tapiolassa, Katso karja kaunihisti, Viitsi vilja virkeästi! Kaitse kaunosin kätösin, Somin sormin suoriellos, Su'in kultaisin sukios, Hopeaisin harjaellos, Su'i ilveksen sulalle, Metsän viljan viertehelle, Kampoa kalan evälle, 20 Karvalle meren kapehen; Illan tullen, yön läheten, Hämärien hämmetessä, Saata karjani kotihin, Etehen hyvän emännän, Tuloksilla tuntuvilla, Utarilla uhkuvilla, Hete heiluva selällä, Maitolampi lautasella!

Toisin:

16. Vaskiharjoin h. 18. Karvalle metsän kapehen, 21. l. t, y. pimeten,

f.

Kuitua metsän kuningas, Hongas ehtosa emäntä, Tellervo Tapion neiti, Metsän piika pikkarainen, Kun ma lehmäni lähetän Mielusahan metsolahan, Pane paimenta pajusta, Pihlajasta pitkät piiat, Lehmän kaitsiat lepästä, 10 Tuomesta kotihin tuojat, Paimenen ajelematta, Kaitsematta karjapiian!

Toisin:

4. Lavekämmen Pohjan enkko,

g.

Anon Luojalta lupoa Jumalalta uskallusta: Katso Luoja karjoani, Säilytä hyvä Jumala Karjoani kaikin paikoin Viatonna, vilpitönnä, Sanan toisen saamatonna, Vihoin tuulen tuulematta, Vihoin saamatta satehen, 10 Kovan ilman koskematta.

h.

Suvetar valio vaimo, Etelätär luonnon eukko, Hongatar hyvä emäntä, Katajatar neiti kaunis, Pihlajatar piika pieni, Tuometar tytär Tapion, Mielikki metsän miniä, Tellervo Tapion neiti, Katso'ote karjoani, 10 Viitsiöte viljoani, Kesä kaikki kaunihisti, Lehen aika leppeästi, Lehen puussa liehuessa, Ruohon maassa roikatessa!

Toisin:

14. Lehen puussa, ruohon maassa.

i.

Suvetar valio vaimo, Etelätär luonnon eukko, Ole karjan katsojana, Minun viljan viitsijänä, Tänä Jesuksen kesänä, Jumalan suvena suurna; Heitä hienot helmuksesi, Esiliinasi levitä, Karjalleni katteheksi, 10 Pienilleni peitteheksi, Vihoin tuulen tuulematta, Vihoin saamatta satehen! Kaitse karja kaunihisti, Varjele vahingon teiltä, Noista soista soiluvista, Lähtehistä läilyvistä, Heiluvista hettehistä, Pyötilöistä pyöreistä, Ett' ei tuskihin tulisi, Häpeihin hämmentyisi, Sorkka suohon sorkahtaisi, Hettehesen herkähtäisi, Ylitse Jumalan tunnin, Päitse aivon autuahan!

Toisin:

13. K. karjani pahoista,

k.

Suvetar valio vaimo, Etelätär luonnon eukko, Tuovos torvi tuonnempata, Tuolta taivahan navalta, Mesitorvi taivosesta, Simatorvi maaemästä; Puhu tuohon torvehesi, Kumahuta kuuluhusi, Lammit maito laskemahan, 10 Purot voita purkamahan; Puhu kummut kukkahaksi, Kangasvieret kaunihiksi, Ahovieret armahaksi, Lehtovieret leppeäksi, Suovieret sulaksi meeksi, Hetevieret vierteheksi, Joilla syötät karjoani, Raavahiani ravitset, Heruttelet Hermikkini, 20 Tuorustelet Tuorikkini, Syöttelet metisin syömin, Mesiheinin herkuttelet, Vihannilta mättähiltä, Tuorehilta turpehilta, Syötät kullaista kuloa, Hopeaista heinän päätä, Kultaisilta kunnahilta, Hopeaisilta ahoilta! Siitä juota karjoani, 30 Juottele metisin juomin Heraisista hettehistä, Läikkyvistä lähtehistä, Koskilta kohisevilta, Jokiloilta juoksevilta, Joist' ei puutu polvenahan, Ei lopu sinä ikänä!