PIKKUPÄTKIÄ

Ken tietää sen, ken tietää tuon, mut kaikki tietää että juon. Se olkoon heille suotu! Jos lienee joskus juotu, ei piiloteltu lasia. Siin' on se koko asia. * * * Kun teki rahvas kieltolain, lain oivan teki siitä: monijuomaisuudesta vapahtain toi tilalle selvää spriitä. Se on tyranni demokraattisin, se tuntee laitakaupungin ja sen pretoriaanit on trokarikaravaanit. * * * Moni sitä pientä mainettansa vaalii työllä ja tuskalla, eikä sen heikkojen jalkain tähden vaaksaa erehtyä uskalla. Moni, joka kuullut on sydän-äänet aikojen syntymättömäin, erehtyväisten aavistusten viemänä eksyi — mainetta päin. * * * Joku rakastaa koko maailmaa kuin riepumattoa kirjavaa; taas toisen rakkaus on valinnan tulos: yks sisään, ja muu kaikki ulos! Joku rakastaa silmää, kätöstä somaa; joku himoansa omaa. Joku rakastaa kaikkensa uhraten; joku kaiken säkkiinsä sulloen. Ja useinpa lienee rakkaus kai näistäkin vielä sekoitus. * * * Almanakka on sittenkin kirjojen joukosta viisahin, vaikkei harput ja kanteleet sitä lie koskaan ylistäneet. Kunnian sille filosoofi antaa. Vekselimies sitä povella kantaa. Rakkauden riivaama tyttönen vavisten mittaa kuukautta sen. * * * Ei mitään niin rakastaa, vihata saata kuin omaa kansaa ja maata. Se peilinä julistaa voimas ja vikas. Ja se molemmista on miljoonarikas. * * * On hyvin terveellinen tapaus kun kaikilla on sama vapaus. Nyt nähdään kuinka harkittu ja fiini on joskus voinut olla disipliini. * * * Ne sanovat: sairas on aika tää. Ja sitäpä en pane vastaan. Mut sanoisin: Vaimo synnyttää nyt kaikkein vaikeinta lastaan. * * * Kuka ei ole ristiriitainen ei tunne riemua myrskyjen. Kuka ei sano vastaan itseään ei omista päätään ei sydäntään.