KUOLEMANLAULAJA
Reading edition
Yhä sieluni kuolemanlaulajan näen tekewän lujaa työtä. Mitä teit, sen allekirjoitan. Mitä aiot, siin' olen myötä. Sinä ylistit ikuista kuolemaa ja turhuutta maailmoitten ja taistoa wielä turhempaa ihmiskohtaloinen. Sun silmilläs näyn nähdä sain jota en möis tuhansin hinnoin: maapallo tähtenä tuikuttain kuin juweeli, lumisin pinnoin; se kiersihe kylkensä werkalleen yön warjosta waloa kohti. Ja edessä katseeni huienneen sen maisemat tuttuina hohti, niin tuttuina, ikimykkinä niin etten sen lumosta pääse, waan kaikkiin, kaikkiin aatoksiin yhä pohjimmalle jää se. Olet, kuolemanlaulaja, päiwien ja öitteni pahahenki. Sinä tahtia lyöt, jos leikitsen tai muita kuuntelenki. Mut en wois kuulua elämään sua wailla, piinaajani. Jos waikenet, silloin yksin jään ja sekoan tahdistani.