← Table of contents
Hopeaviulu

ARMAHTAVA YÖ

Reading edition

Yön viitan mustiin silkkipoimuihin nyt murheellisen pääni verhoisin, kun meri täynnä tummaa unta päilyy ja lasinhauraat tähtilyhdyt häilyy.

Yön syvä, lainehtiva pimeys ja outo, ihmeellinen kimmellys mun aran haavani voi yksin pestä. Oon sairas murhatusta hellyydestä.

Yö peittää kuolemankin varjoillaan ja hautaa kaikki aaltoin keinuntaan, kun meri täynnä tummaa unta päilyy ja lasinhauraat tähtilyhdyt häilyy.

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings