OODI TÄHDILLE
Reading edition
Niin autioksi käynyt on takanain ja äänettömäks, kaikki on loitonnut, mik' oli rakkahinta mulle — tähdet te, tähdet te palatte vielä!
Miss' on nyt kaikki kallihit unelmat? Kuin paleltuneet linnut ne pudonneet on maahan voimattomin siivin. Kauas ei raukeat voimat kanna.
Niin paljon, paljon hukkahan kulunut on tyhjyydessä päivien harmajain ja rytmiin riutuvaisen laulun mennyt on nuoruuteni voima.
On eessä outo taival ja mykkä yö ja tuska tuntematon ja lauluton — ja aamunnousuun viel' on aikaa, tähdet te, tähdet te, kuinka kauan?
VALKEAT KAUPUNGIT
Nään usein unessa ma kaupungin. Mun on kuin ois se jumalille luotu, mun koskaan sinne astua ei suotu, mut unessa sen tunnen kuitenkin.
Yöt suven valkeat on yllä sen ja outo valo välkkyy ikkunoista, niin yksin päivänsätehet ei loista, ei kiilto raukenevain ruskojen.
Siell' elää nuoruuteni unelmat ja elon yksinkertaisuus ja rauha. Vain ulapalta kulkee tuuli lauha ja laineet laiturihin kuolevat.
Sa rauha valkeoiden kaupunkein, oot osa elämäni unelmasta. Miks yksin laulussa saat loistos vasta ja missä, missä on mun nuoruutein?