TYTTÖKOULU MUMMUN AIKANA.
Reading edition
Olinpa miekin pieni tyttö — Kyll' on jo siitä aikoja — Punottu tukka nauhoissa, Taskussa sokerryynimyttö. Sun laillas tulin välistä Ma kotiin liepeet märkänä.
Ei Hanna tantti ollut hellä, Kun kysyi huoneentaulua: Kuin kynttilöinä suorina Me luimme, käsi sydämmellä. Ken salavihkaa naurahti, Sen tukkaa tantti pörrötti.
Me kirjoitus ja yhteenlasku Opittiin, että Pariisi On Ranskan uljain kaupunki, Niin Pietarista joku kasku, Ja muut'; ei pitkä läksy, sen Osata täytyi täsmällen.
Myös korko-ompeluun pit' olla Ja neulomuksiin näppärä. Se joll' ei oma tekemä Hameensa ollut, hänpä nolla. Ol' merkkuuliina kullakin Kirjaimin A:sta alkavin.
Mun oli sini-punervainen, Kirjattu silkkiin — seinällään Se riippuu vielä kehissään. Kyll' teill' on koulu toisenlainen; Vaan meiltä neula liukkaammin Sujui ja Vapun-juoksukin.