MAALISKUU 1888.
Reading edition
(Talvisatu Norrköpingin koululapsille.)
Kylmä talvi pohjolan Lumen heittää valkean, Tähdet taivon kimaltaa, Meret jäähän jäykkään saa. Näinpä vaan Suomen maan Ruotsiin saapi kasvamaan. Poika, ota luistimet! Pian tänne kiitelet.
Jospa Ukko Pakkanen Mi nyt paukkaa halliten Tietäis aikans lyhyyden Sulais varmaan kruunu sen. Kevähän Lämpimän Haltijatar elpyvän Istuu poskin punaisin Ruskopilven helmoihin.
Pian silmäns aukaisee, Lumet poies puistelee, Siistiks itsens siivoaa, Vihannaksi puettaa. Pehmoisin Askelin Rientää sitte metsihin, Järvet, lammet irroittaa, Niityt, nurmet kukkiin saa.
Mutta Ukko Pakkanen Pakenevi peljäten. Vapaa meri kahlehet Uljaast' rikkoo rautaiset. Väkivalta Maailmalta Poistukohon valoisalta! Hyvät maata hallitkoot. Ootkos hyvä?… Varmaan oot!
VlISlVUOTIAAN SANKARILAULU.
Nyt laulan lauluani Niin ylen ihanaa, Sä katso äidin lasta Ja isän nallikkaa! Mä suuri olen, usko se, Kun asetun mä pöydälle Niin olen, hei sen, hei, hei sen, Noin peninkulmainen.
Ei ollut Simson ennen Niin julma voimaltaan, Sen sisko saat sä tietää Jos sormeen tartut vaan. Ja jos saan sarvet mullikan Niin kirkontornin korkeimman Mä nostan ilmaan, hei, sei, saan, Jos raskas ei oo vaan!
Äl' pelkää sisko pieni En sulle pahaa tee, Jollet käy suden turkkiin! Kas, mua vainoilee Nuo sudet julmat; siksipä Mä ammun ne tän'päivänä! Joll'en, niin hei sun, hei, hei sun, Ne syövät vihdoin mun.
Ja mietis mitä teen mä Ja mitä taidankin: Mä kiekun kuperkeikkaa Syön paljo leipääkin. Mä hypin helpost' harakkaa Ja osaan oivast' ratsastaa Laukalla, hei sän, hei sän, sä Isäni seljässä.
Ja kuules kuinka kilkkaa Nyt rahat taskussan, Ne hilisee ja hilkkaa Vaan sulaa rikkauttan! Mä ostan puodin leipurin Ja jollei mulla miljoonin Niin on, niin hei sen, hei sen, sen Niin on viiskymment' pen'.
Ja keisari, kas hällä Ei hyvä ole niin. On mulla mäet uljaat Jos linnat hälläkin. Mut hevosta ei parempaa Oo hällä, eikä somempaa Kuin Polle, hei sen, hei sen, son Vaikk' jalaton se on.
Kas kun mä kerran saanen Vaan viikset huulellen, Niin sotilaaksi pääsen, Kenraaliks' toisillen! Senjälkeen ylioppilas Ja sitte ajur' urhokas Minusta tulee, hei sin, sin, Niin ajan kotihin.
Mut nyt oon äidin poika Ja isän nallikka! Ja apelsiinin tästä Voin laulust' ansaita. On nälkä mulla äitini, Voileipää etkös antaisi Niin suurta, hei sen, hei sen, sen Kuin olen nälkäinen!