ENSIMÄINEN KIRJA (continued 2)

Kävi katti tietä myöten, Löysi tieltä mättähäisen, Mättähäiseltä kotasen; Ketä tuon koan sisässä?— Hiiri laiha lapsinensa, Pienonen perehinensä.

Kolkkasi koan ovea, Räyähytti räystäspuuta: "Anna hiiri tyttöäsi!"— "Miksi sulle tyttöäni!"

"Rinnallani istujaksi, Kanssani kasuajaksi, Elolaarin laukojaksi, Jyväpurnon purkajaksi."

"Mustat mulla tyttäreni, Mustapa minä itseki."

"Muihen musta, miun hyvänen, Minun metonen mielestäni, Sima, maito, silmästäni."

Antoi hiiri tyttärensä; Katti se kosio kaunis Pian hirtti hiiren lapsen, Surmasi hyväsukuisen.

195. Hiiri ja hämähikkö.

Hämähikkö teitä kulkki, Hiiri maita matkaeli, Tulit tiellä vastatusten; Niin hiiri sanoiksi saattoi: "Hämähikkö höyretyinen, Keräpenttu köyretyinen! Mitä sie kävelet kurja, Tulet tielläni etehen?"

"Minä laitoin luojan langan, Keräsin kerän Jumalan."

"Vaiko loihit luojan langan, Kirosit kerän Jumalan! Mie sun nylen nyrkilläni, Piirrän peukaloisellani; Vien nahkasi Wiipurihin Saatan Saksan kaupunkikin. Saan sieltä sataiset markat, Tuhantiset tukkoelen, Viisi Wiipurin rahoja, Kuusi kultapenninkiä. Ostan olkisen orihin, Hernevartisen hevosen, Liinaharjan, liinahännän, Karjalan pystykapion. Ajan Kultalan kujihin, Rikki kultihin rekeni; Kulta kurski kulmilleni, Päälleni hopiat pärski."

196. Hiiri ja katti.

Hiiri metsähän menevi, Lyhytjalka lynsyttävi, Pikku kelkkanen perässä, Pikku kirves kelkkasessa.

Päätyi katti kannon päähän, Kannon päähän katsomahan: "Minne menet hiiri rukka, Lyhytjaika lynsyttelet?"

"Metsähän menen poloinen, Korpehen kovaosainen."

"Mitä siellä tekemähän, Kuta raukka raatamahan?"

"Lehtikoivun leikkomahan, Puun sorian sortamahan."

"Entä kuolet koivun alle, Puun sorian sortumille?"—

"Pistäyn mä puun rakohon, Koen mennä maan rakohon." "Entä nälkäki tulevi; Mitä siellä syöäksesi?"

"Syön mä koivun kuoruisia, Puren haavan kettusia."

"Entä turpuvi mahasi, Vatsa paisuvi pahaksi?"

"Puhkasen ma puikkosella, Tärähytän tähkäsellä.

"Entäkun veri tulevi?"— "Veren tulla'ki pitävi."

"Entäkun kivistelevi?"— "Voitelen ma voikkosella."

"Mistä saat sa voikkosia?"— "Akan vanhan vakkasesta."

"Mistä vanha akka saapi?"— "Nuoren neien lippahasta."

"Mistä nuori neiti saapi?"— "Nuoren lehmäsen nisästä."

"Mistä sitä nuori lehmä?"— "Korehista korttehista, Tuorehista turpehista, Vihannista mättähistä, Helyheinän hepsusista, Luojan pitkiltä pihoilta, Kaikkivallan vainiolta."

"Sen vainen valehtelitki; Vaan ma nyt sinun opetan, Ettet totta toisen kerran Mua syöttele sanoilla." Siinä kohta kourihinsa, Kääppäsi käpälihinsä, Tappoi hiiren hirviästi, Ja kaotti kauhiasti.

Sihen loppui hiiren virsi, Katkesi katin tarina.

197. Hiiren tapaaja.

Maaria matala muori, Taaria talon emäntä, Lypsi lehmän lyyrytteli, Kantoi maion kaarutteli, Pani patsahan nenähän, Kuppisehen kultaisehen, Vaskisehen maljasehen. Tuli hiiri, joi vähäsen, Tuli toinen, puolen lappoi, Tuli kolmas, kaiken kaatoi.

Läksi hiiri hiihtamahan, Lyhytjalka lyntsimähän; Katti vastahan tulevi: "Mistä hiihat hiiri raukka?"

"Pakohon pahoista töistä, Pilloistani piilemähän."

"Mitä sie pahoa laait, Kuta teit pillojasi?"

"Olipa Maaria matala, Taaria talon emäntä; Lypsi lehmän lyyrytteli, Kantoi maion kaarutteli, Pani patsahan nenähän, Kuppisessa kultaisessa, Vaskisessa maljasessa. Meni veikko, joi vähäsen, Meni sikko, puolen lappoi, Menin mie, ta kaiken kaaoin; Sitä mie pahoa laain, Senpä tein pillojani."

Tuon katti käsin tavotti, Hiiren hirtehen ripusti, Siinä veti veitsellänsä, Piirsi peukaloisellansa, Vei nahan Wenäehelle, Kantoi kaupungin oville; Sieltä sai sataiset markat, Toi sieltä tuhannet tengat. Niill' osti ison orosen, Hiirenkarvaisen hevosen, Meren jäätä juoksemahan, Somerta sirottamahan. Meri parskui parmahille, Somer silmille sirahti, Juostessa hyvän hevosen, Hyvän riskun riskuttaissa.

198. Joutsen ja hanhi.

"Mistä, kusta hanhoseni, Hanhoseni valkia?" "Rantaselta, rantaselta, Joutseneni ylpiä!" "Mitä sieltä tekemästä, Hanhoseni valkia?" "Poikiani pesemästä, Joutseneni ylpiä!" "Pesitkö minunki poiat, Hanhoseni valkia?" "Olit sie itseki siellä, Joutseneni ylpiä!" "Niin et pessyt poikiani, Hanhoseni valkia?" "Enmä pessyt poikiasi, Joutseneni ylpiä!" "Mie sinun merehen upotan, Hanhoseni valkia!" "Kyllä siipeni kannattavat, Joutseneni ylpiä!" "Mie sinun tulessa poltan, Hanhoseni valkia!" "Kyllä mä sammutan tulesi, Joutseneni ylpiä!" "Mie sinun hirtän hirsipuuhun, Hanhoseni valkia!" "Kyllä mun kynteni katkasevi, Joutseneni ylpiä!" "Mie sinun portista pujotan, Hanhoseni valkia!" "Jo olen siitä ennen käynyt, Joutseneni ylpiä!"

199. Mitä itket pieni lintu.

"Mitä itket pieni lintu, Lintu tuima tuikuttelet, Pahalla pajupurolla, Tiheällä tuomikolla?"

"Sitä itken pieni lintu, Lintu tuima tuikuttelen; Palelevi jalkojani, Kivistävi kynsiäni. En tohi tupahan mennä, Saaha sammalhuonehesen: Huorat luualla hosuvi, Pahat vaimot vastallansa.

Sitä itken pieni lintu, Lintu tuima tuikuttelen, Pahalla pajupurolla, Tiheällä tuomikolla, Kun en tuota tunnekana, Tunnekana, tieäkänä, Minne lyön mä lyykyäni, Kunne kaivottu ajame, Näillä raukoilla rajoilla, Poloisilla Pohjanmailla; Tulehenko teen tapani, Vetehenkö saunan salvan.

Jos teen tulehen tupani, Tuli polttavi tupani, Pahana palokesänä; Jos vetehen saunan salvan, Vesi viepi salvokseni, Vesivuonna voimatonna."

"Elä itke pieni lintu, Lintu tuima tuikuttele! Lennä tänne lintuseni, Tule tänne tuttuseni; Tääll' on kaunis ruokoranta, Ruokoranta, heinälehto, Leikki lyöähän lehossa, Maitovelli keitetähän, Voita päälle heitetähän, Talkkuna taputetahan."

200. Pääskyläinen.

Pääskyläinen, päivän lintu, Päivän lintu, yön lipakko, Lenteli kesäisen päivän, Kevätpäivän keikutteli; Etsi maata maataksensa, Lehtoa levätäksensä, Peltoa pesiäksensä, Murtoa muniaksensa.

Löynnyt ei maata maataksensa, Lehtoa levätäksensä, Peltoa pesiäksensä, Murtoa muniaksensa.

Lenti vuoren kukkulalle, Laski kuusen latvasehen; Näki laivan lainehilla, Punamastoisen merellä.

Laski laivan mastosehen, Puottelihen purjepuuhun; Valo vaskesta pesäsen, Muni kullasta munasen. Tuli tuulonen mereltä, Kaatoi laivan kallellehen; Muna vierähti vetehen, Muksahti meren mutahan.

Tuohon kasvoi kaunis saari, Saarelle koria nurmi, Nurmelle koria neiti. Neiti poikia tekevi Tuohon suurehen sotahan, Tasapäähän tappelohon, Joss' on päätä, kun mätästä, Joss' on hiusta, kun kuloa, Joss' on verta säärivarsi, Polven korkeus punaista.

201. Avullinen kurki.

Etpä tieä, minkä löysin— Löysinpä omenamarjan; Etpä tieä, kunne kätkin— Riihen päälle rikkasihin, Saunan päälle sammalihin. Tuli kukko kuopimahan, Kanan lapsi kaapimahan; Tästä kukko tapettihin, Kanan lapsi kaltattihin, Mulle villat annettihin. Mie vanutin vaipakseni, Kuoin villat kuotokseni, Huperoitsin huovakseni, Huovat revin rievuikseni. Läksin suolle sotkuilleni, Leveille letkuilleni; Sormus kultainen kulahti Vasemesta sormestani. Laitoin piiat etsimähän, Piiat etsi värttinätä; Laitoin rengit etsimähän, Rengit etsi kirvesvartta, Läksin itse etsimähän, Löysin kuren kyntämästä, Vaivaisen vakoamasta. Kurki kielelle paneksen: "Annas aikoa vähäsen, Siksikun munani muutan, Laajat lapseni latelen." Otin kuren olalleni, Seivässäären selkähäni, Tuota kannoin ja hikosin, Kannoin saunan karsinahan; Talvet piimällä pitelin, Kesät voilla kestittelin. Panin tynnärin olutta, Puolentoista puolikkoa, Kutsuin pipit, kutsuin papit, Valitsin parahat vallat, Suuren lintuni lihoille, Kuren kuntopeiahille. Kurki kielelle paneksen: "Elä sie tapa minua; Apuna minä olisin, Jalkapuolla jauhajana, Käsipuolla käskyläisnä, Siivin sillat pyyhkimässä, Lattiat lakasemassa, Kynsin pellot kyntämässä, Varpahin vakoamassa, Nokan vettä noutamassa, Purston puut vetelemässä."

202. Hävinnyt hanhi.

Läksin vettä rantaselta, Kultavarrella kupilla; Löysin hanhen rantaselta, Istui hanhonen havulla, Sormiluitansa lukevi, Varpahiansa valitti. Minä hanheni olalle, Kannoin saunan karsinahan, Kannoin kauroja etehen Tammisella tairikilla. Kävin sitte katsomahan Kohta kolmen yön perästä, Viikon päästä viimeistäki; Näin hanhen menneheksi, Saunasta kaonneheksi, Läksin tuota etsimähän, Astuin soita, astuin maita, Astuin syötyjä ahoja, Kalutuita kankahia. Näin mä kyntäjän aholla, Kysyttelin kyntäjältä: "Kyntömiesi veikkoseni! Ootko nähnyt hanhoistani?"

"Mistä tunnen hanhosesi Mikä merkki hanhessasi?"

"Sinisiipi, vaskivarvas, Kultoa kuvun rajassa, Päässä Saksan palttinoa, Otsassa omenamarja."

"Oonpa nähnyt hanhosesi: Tuonne lenti löyhytteli Yheksän meren ylitse, Meripuolen kymmenettä; Yksi siipi vettä viili, Toinen taivasta tapaili, Nokka luotoja lotasi, Pää piteli pilvilöitä, Eessähän vetelä lieto, Takanansa taivas kirkas."

203. Hevosen hakija.

Tuli veikko vierahaksi, Siskoni käviämeksi; Vein mä veikkoni hevosen Tallihin tasalakehen, Kannon kauroja etehen. Syötin sitte vierahia Kahella kananmunalla, Kaheksalla kakkaralla, Yheksällä voipytyllä, Kymmenellä kyrsäsellä. Katoi veikkoni hevonen Tallista tasalaesta. Laitoin lapset etsimähän, Lapset poimi puolukoita; Panin piiat etsimähän, Piiat etsi pirran piitä; Käskin rengit etsimähän, Rengit re'en kaplaksia; Menin itse etsimähän Kolmen koirani keralla, Viien villahäntäiseni. Koirat sotki suota myöten, Itse telkin tietä myöten, Nousin suurelle kivelle, Kuuntelime, kääntelime. Kuulin kellon kilkahtavan Paakkolan papukeolla, Ollin ohranärttehellä. Kävin kohti kelloani, Löysin veikkoni hevosen, Panin hevon suitsi suuhun, Siitä nousin ratsahille, Ajoin korskaten kotihin, Karskatellen kartanolle.

204. Merkitty orit.

Syötin sykysyn oritta, Talven taaton konkaria, Lesin ohrat, pesin kaurat, Survotin suvirukihit. Läksi orot oikomahan, Kauransyöjä karkomahan; Miepä etsohon orihin, Kujakkisen kuuntelohon, Oron ohjat olkapäällä, Varsan valjahat käessä. Kuuntelin kunervikoissa, Katselin kanarvikoissa. Mikä merkki orissani?— Otsassa otavan tähti, Päässä päivän pyöryläinen, Kaulassa heliä kello, Kultakuppi lautasella, Säkä taivasta tapaavi, Häntä maata halkasevi.

Näin mä hiekalla hevosen, Kellokaulan kankahalla: "Kun lienet ison oronen, Tahi taattoni hevonen, Hirnu kerran kuullakseni, Kaljahtele kauransyöjä; Oio soimelle kotihin, Heinille heliseville, Kauroille kahiseville; Rikkoos risuinen aita, Ratko aita rautainenki, Teräksinen temmo seiväs, Vitsas vaskinen murenna."

205. Tuntematon veli.

Läksin piennä paimenehen, Lassa lammasten keralle; Ajoin lehmät suota myöten, Lampahat palomäkeä, Itse kangasta kaputin, Tulin rannalle ojasen, Täitä rannalla ojasen. Rämähytin raitapuuta, Tuolta poikanen putosi, Solki suussa, vyö käessä. Minä raukka itkemähän, Poikanen kyselemähän "Mitäs itket nuori neito?"

"Itkenpä minä jotai, Itken pientä veikkoani; En ole sitte silmin nähnyt, Kun piennä sotahan lähti, Isän polven korkunaissa, Aitin värttinän pituissa."

"Elä itke veikkoasi, Tuolta veikkosi tulevi, Alta linnan airot souti Päältä linnan pää näkyvi; Tuopi uuet ummiskengät, Sulkkuiset sukan sitehet, Tuopi paian palttinaisen, Tuopi toisen aivinaisen, Jok' ei kutkuta kuvetta, Eikä kaiva kainaloita."

Minä kurja kuulemahan, Mie kavala katsomahan; Veikko seisoi vieressäni, Eessäni emosen lapsi.

206. Pakeneva.

Vihoillinen viurusilmä, Pajupaula, niinikenkä, Läksi maata ryöstämähän, Hämettä hävittämähän, Tappoi taaton, tappoi maammon, Tappoi viisi veikkoani, Kuusi kummini tytärtä, Seitsemän setäni lasta, Tahtoi tappoa minunki.

Minä pääsin tuvan päälle, Tupani tulehen syttyi; Minä aialle ajoime, Aita kaatui kalliolle, Kallio kaheksi lenti; Minä kuusehen kuvahin, Kuusi kuueksi muruksi, Seitsemäksi seipähäksi; Minä lehtohon levahin, Lehto mulle sauan antoi, Saua minun tielle saattoi, Tie minun talohon saattoi. Löysin muorit sotkemassa, Emäntäiset leipomassa, Tyttäret taputtamassa, Pojat ilman istumassa.

"Emäntäinen armahainen! Leivo mulle kakkarainen, Kivensilmän kiekurainen, Koivunlehen korkukkainen, Pajunlehen paksukkainen, Lepänlehen laajukkainen, Kananmunan muovokkainen. Kunp' on leivot kakkaraisen, Kutsun kultakämmeneksi, Sanon Saksan sormukseksi; Kun et leivo kakkaraista, Kutsun kuppeloperäksi, Sanon halkohakkuriksi."

Emäntäinen armahainen Leipoi mulle kakkaraisen; Minne minä kakkarani?— Kakkaran kalastajalle; Mitä kalamies minulle?— Kalamies kalasiansa.

Minne minä ne kalani?— Riihimiehelle kalani; Mitä riihimies minulle?— Riihimies jyväsiänsä.

Minne minä ne jyväni?— Potsolle minä jyväni; Mitäpä minulle potso?— Potso puolen kylkeänsä.

Minne minä potsonkylen?— Minä kylen koiraselle; Mitä koiranen minulle?— Koira minulle oravan haukkui.

Minne'pä minä oravan?— Oravan minä papille; Mitäpä minulle pappi?— Pappi minulle liinapaian. Minne minä liinapaian?— Minä paian paimenelle; Mitä paimonen minulle?— Paimen minulle kostjumalan.

Minne minä kostjumalan? Kostjumalan kokkoselle; Mitä kokkonen minulle? Kokko minulle siipiänsä, Siipiänsä, sulkiansa, Kaksi kannusjalkoansa. Minä lennin löyhyttelin Yheksän meren ylitse, Meren kahen kainalotse, Kahen kaupungin lävitse, Kuuen linnan kuuluvitse, Niemelle nimettömälle, Saarelle sanattomalle.

Siin' oli pikku huonehuinen, Jonk' oli ovi osman luista, Oviseinä orihin luista, Sivuseinä sirkun luista, Peräseinä petran luista, Laki lahnan suomuloista. Uuni oli vaskesta valettu, Kiukoa meren kivistä, Luaslauta lumpehista, Patsas puista pähkinöistä. Rahi oli rauasta rakettu, Silta silkillä katettu, Pöytä kullan kirjoiteltu, Hopialla huoliteltu, Onnen kukko pöyän päässä, Joka lattian lakasi Siniseksi siivillänsä, Punaiseksi purstollansa. Rikat kantoi Riian tyttö Perille isänsä pellon, Josta kuului kurjan ääni, Herjan huuto huonehesen; Jossa Maaria makasi, Puhas piika piiletteli, Tinarinta riuotteli.

IV. Lasten lauluja.

207. Anto ja saanti.

Etpä tieä, minkä löysin— Löysin kultaisen munasen; Etpä tieä, minne peitin— Riihen päälle rikkasihin, Saunan päälle päistärihin. Kävin tuota katsomahan Illalla tulen keralla, Päistäret tulehen syttyi, Minä pääsin aian päälle, Aita kaatui kahen puolen; Minä kupsin kuusosehen, Kuusi kuueksi palaksi; Minä kapsin kankahalle, Kangas allani kajahti; Minä lennin lehtomaalle, Lehto sanasen minulle; Minä sauan niittäjälle, Niittäjä heiniä minulle; Minä heinät lampahalle, Lammas villoja minulle; Minä villani akalle, Akka minulle tahtahaista; Minä tahtahan sialle, Sika antoi sukasiansa; Minä sukaset suutarille, Suutar kenkäset minulle, Minä kengät kelkkaselle, Kelkka halkoja minulle; Minä halot kiukoalle, Kiukoa kiven minulle; Minä kiveni merehen, Meri suoloja minulle; Minä suolat nuottueelle, Nuottue kaloja minulle; Minä kalat kattilahan, Kattila rokkoa minulle; Rokka ruotsiksi ropotti, Kala kiehui karjalaksi.

208. Läkkilään lähtö.

Lähin lassa Läkkilähän, Päätäni panettamahan, Silkillä siottamahan; Läkin koirat haukkumahan, Minä aialle kavahin, Aita allani mureni; Minä lennin lepikköhön, Lepikkö mereksi muuttui; Minä korpehen ko'ime, Korpi hiekaksi helähti; Minä karsin kankahalle, Kangas muuttui kallioksi— Kurki kallion raossa. Minä kuren suitsi suuhun, Itse selkähän kurelle; Ajoin kurella kotihin, Löyhyttelin lämpösehen. Panin kuren karsinahan, Heitin kerran heinäsiä, Toisen kerran hietasia, Kolmannen kotavesiä. Käskin Elliä esinnä Lypsämähän kurkiani, Ei Elli nisiä löynnyt; Itse lypsin lyykyttelin, Kannon maion kapsuttelin, Panin patsahan nenähän, Kultaisehen kipposehen. Tuli hiiri hipsutellen, Katin poika kapsutellen, Kaatoi kiulun kimmin kammin, Kulta kipposen kumohon. Minä lyöä luskuttelin, Katti orsille kavahti, Orret kaikki lattialle, Pitkin siltoa pärehet; Kuului remu Riikolahan, Tomu toisehen talohon, Pömy suuri Pöksölähän.

209. Prokko tiellä propatinna.

Läkkän tästä Läkkölähän, Proitin tästä Prokkolahan!— Prokko tiellä propatinna, Minä Prokon selkähäni, Kannoin Prokon kartanolle; Prokon lehmät ammomahan, Prokon uuhet määkimähän, Prokon hevot hirnumahan, Prokon koirat haukkumahan, Prokon kissat naukumahan, Prokon lapset laulamahan, Prokon naiset nauramahan, Prokon akka itkemähän, Härkä iski hännällänsä, Vasikka vasarallansa, Lammas kinnikonnillansa, Västäräkki säärellänsä, Tianen kannuksellansa. Minä pääsin päistärihin, Päistäret tulehen syttyi; Minä pääsin aian alle, Aita mulle päälle kaatui j. n. e. [41]

210. Tuomittu katti.

Etpä tieä, minkä löysin— Löysinpä mie pienen linnun, Pienen linnun manninkisen, Josta keitin vellinkisen. Tuli katti kaupungista, Viirusilmä Wiipurista; Lakki vellin lapsinensa, Söi vellin perehinensä. Minä kattia ajohon, Ajon katin kaupunkihin, Viirusilmän Wiipurihin; Tuolla katti tuomittihin, Viirusilmä vietettihin, Saarvaan saikkaan, Lynkään leppään, Kuivaan kuuseen, Koveraan koukkuun, Märkään mäntyyn, Laikkapäähän petäjään.

211. Takoi seppä viikatteita.

Menin minä seppälähän, Takoi seppä viikatteita; Mitä niillä viikatteilla?— Heiniä niittää. Mitä niillä heinillä?— Lampahien syöä. Mitä niillä lampahilla?— Villoja keritä. Mitä niillä villoilla?— Lankoja keträtä. Mitä niillä langoilla?— Sarkoja kutoa. Mitä niillä saroilla?— Lapsille takkia. Mitä niillä lapsilla?— Lastuja kantaa. Mitä niillä lastuilla?— Kukkoja paistaa. Mitä niillä kukoilla?— Herrojen syöä. Mitä niillä herroilla?— Keräjiä käyttämähän, Oikeutta ottamahan.

212. Kolkkaa kotaa.

Kolkkaa kotaa, Anna akka pataa; Mitä sillä paalla?— Papille huttua. Mitä sillä papilla?— Lasta ristimään. Mitä sillä lapsella?— Lastuja poimimaan. Mitä niillä lastuilla?— Saunaa lämmitä. Mitä sillä saunalla?— Maltahia tehä. Mitä niillä maltailla?— Olutta panna. Mitä sillä oluella?— Häitä juoa. Mitä niillä häillä?— Miniätä tuoa. Mitä sillä miniällä?— Riihessä rimuamahan, Saunassa samoamahan, Kivenpuussa kiikkumahan, Lapakossa laulamahan.

213. Kenen tämä pelto?

Kenen tämä pelto?— Peiposen pelto. Millä tätä muokatahan?— Kirvehellä muokatahan. Missä kirves?—Kannon päässä. Missä kanto?—Karhu kiskoi. Missä karhu?—Nurmen juoksi. Missä nurmi?—Neiti niitti. Missä neiti?—Lippahassa. Missä lipas?—Kosken alla. Missä koski?—Koira lakki. Missä koira?—Käärme pisti. Missä käärme?—Kokko noukki. Missä kokko?—Taivosessa. Millä sieltä saatanehe?— Saarapäillä saavasilla, Kirjavilla kiirasilla.

214. Ken söi kesävoin?

Ken söi kesävoin?— Kissa söi kesävoin. Missä kissa?—Aitan alla. Missä aitta?—Maahan kaatui. Missä maa?—Vetehen vieri. Missä vesi?—Härkä särpi. Missä härkä?—Niityllä. Missä niitty?—Viikate vilahti. Missä viikate?—Kannon päässä. Missä kanto?—Toukka kaivoi. Missä toukka?—Kukko nokki. Missä kukko?—Kuusosessa. Missä kuusi?—Kirves kaatoi. Missä kirves? Seinän alla. Millä sieltä saatanehe?— Haapaisilla halkosilla, Korennoilla koivuisilla.

215. Kirkon teko.

Mikä tuoalla näkyvi?— Talo tuoalla näkyvi. Mikä tuon talon takana?— Lampi tuon talon takana. Mikä lammin laitasella?— Vene lammin laitasella. Mikä venehen sisässä?— Kätkyt venehen sisässä. Mikä kätkyen sisässä?— Hursti kätkyen sisässä. Mikä hurstin hulpilossa?— Veikko hurstin hulpilossa. Mikä veikon olkapäällä?— Kirves veikon olkapäällä. Mikä kirvehen kasassa?— Lastu kirvehen kasassa. Minne lastu singahtavi, Sinne kirkko tehtänehe, Sinisillä siltasilla, Punaisilla portahilla. Kenpä kirkkosen tekevi?— Vieras kirkkosen tekevi. Kenpä kirkon kirjottavi?— Vieras kirkon kirjottavi. Kenpä patsahat panevi?— Vieras patsahat panevi. Kenpä ikkunat tekevi?— Iso ikkunat tekevi. Kenpä penkit vestelevi?— Veikko penkit vestelevi. Kenpä lattiat lakovi? Emo lattiat lakovi. Kenpä sillat siivoavi? Sisko sillat siivoavi.

216. Neiti verkossa.

Läksin aivan aikaisehen, Aivan aika huomenessa, Astuin tietä tengollista, Maata maksankarvallista, Ostetuille otramaille, Kaupituille kauramaille, Saoin markoin maksetuille. Tuhansin lunastetuille. Katselime, kääntelime, Pitimmällä pientarella, Kaijimmalla kappaleella. Loin silmäni luotehelle, Käännin päätä päivän alle, Keksin mustaisen orosen, Rauankarvaisen hevosen, Suolla soikerrehtamassa, Palolla papertamassa. Kiskoin hännän, raastoin harjan, Veinp' on veiolle kätehen: "Laai veio verkko tästä, Seän poika seitsonenki!"

Laati veio verkon siitä, Seän poika seitsosenki.

"Vie'pä verkkosi vetehen, Satasilmä salmen suuhun!"

Veip' on verkkonsa vetehen, Satasilmän salmen suuhun.

Läksi veio verkoillehen, Seän poika seitsollehen; Mi on veion verkkosessa?— Veion verkoss' ei mitänä. Mi minulla verkossani?— Minulla sininen sotka. Mipä sotkan siiven alla?— Silkki sotkan siiven alla. Mi on silkkisen sisässä?— Hursti silkkisen sisässä. Mi on hurstin hulpikossa?— Hurja hurstin hulpikossa. Mi on hurjan kämmenellä?— Helmi hurjan kämmenellä. Mi on helmen loukkosessa?— Lipas helmen loukkosessa. Mi on lippahan sisässä?— Neiti lippahan sisässä; Viitisekse, vaatisekse, Kultapantoihin kukikse, Seän pojan puolisoksi, Veion vieriskumppaliksi.

217. Kojo ja Anni.

Ken se Kolkkosen kolisti?— Kojo Kolkkosen kolisti: "Annas Kolkko Anniasi!"

"Miksi sinulle Anniani?"— "Kojonpojan puolisoksi."

"Mull' on musta Annikkini."— "Kyllä muila muitsii, Pelonainen pesee, Kesävesi valkasee, Rumentsainen rusottaa, Suuri nyplä somentaa, Pieni nyplä parantaa; Vieres mutso rekeen!"

Vieri mutso rekeen; Reki vieri, tie mureni, Jalas patvi paukoaa, Vemmel tuomi tutajaa, Rengas vaski vavahtaa, Rahis rauta ratsajaa.

Ken kirjakorjassa?— Anni kirjakorjassa. Ken heittohiemoissa?— Anni heittohiemoissa. Ken kumasniekassa?— Anni kumasniekassa. Ken sulkkusorokoissa?— Anni sulkkusorokoissa. Ken kultakoltuskoissa?— Anni kultakoltuskoissa. Ken suurissa paikoissa?— Anni suurissa paikoissa. Ken ruskeissa kengissä?— Anni ruskeissa kengissä. Ken sulkkukostoissa?— Anni sulkkukostoissa.

Ken palttinapaiassa?— Kojo palttinapaiassa' Ken kumatsukainalossa?— Kojo kumatsukainalossa. Ken majavapuuhkassa?— Kojo majavapuuhkassa. Ken sulkkukussakassa?— Kojo sulkkukussakassa? Ken ohjilla ajaa?— Kojo ohjilla ajaa. Kenen mäkeen mennään?— Kojon mäkeen mennään. Kenen törmään nostaan?— Kojan törmään nostaan. Kenen peltojen peritse?— Kojon peltojen peritse. Kenen tanhuan taatse?— Kojon tanhuan taatse. Kenen ikkunan alatse?— Kojon ikkunan alatse. Ken vastaan tulee?— Akka vastaan tulee. Ken korjasta nousee?— Anni korjasta nousee. Ken tupaan lähtee?— Anni tupaan lähtee. Ken oven aukasee?— Kojo oven aukasee. Mitä noille syötäväksi?— Munavoita syötäväksi. Mitä noille juotavaksi?— Rieskamaito juotavaksi. Mihen noita maata?— Ukon uuteen aittaan. Mitä noille vuoteeksi?— Puuhkovia perinöitä, Sulkkuisia potuskoita, Liissovia lakanoita, Kankaisia katuhkoita.

218. Oi ukko uikari!

Oi ukko uikari, Pää paljas paikari! Muistatko muinaisen, Tajuatko taannoisen, Kun kihlan iskimmä, Oukkulan ovilla, Koukkulan konnulla, Suurima-saaressa, Nesterin niemessä, Pesterin pirtissä, Takavaaran taipalessa?

219. Min rastas raataa.

Min rastas raataa, Sen pyyhyt pyytää, Onneton ottaa, Vaivainen varastaa, Lapiolle laittaa, Telikälle työntää, Oven alla peittää, Vastalla kattaa.

Talonpoika takoo, Keihäitä keittää, Poika naittaa, Tyttöjä työntää, Savisissa saappahissa, Kirjavissa kintahissa.

Meren römä rönkyy, Tuulonen tuulee, Kuningas kuulee, Viieltä virstalta, Kuuelta kulmalta, Seitsemältä selkoselta, Kaheksalta kankahalta.

220. Ken Teron tietää?

Ken Teron tietää?— Mie Teron tieän: Tero pikku pirttisessä, Matalaisessa majassa, Petäjäisessä pesässä, Honkaisessa huonehessa; Rokka Tuomahan tuvassa, Kaali Kaian kammarissa, Sakian savun seassa, Olkisen oven takana.

221. Piilehtijä.

Kitkat, katkat, pitkät matkat, Sinä ja minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juortanan Jussi, Kapakka Lassi ja Myllärin Matti, Ympäri tuvan minua etsittiin; Ei minua löyttykänä— Mie vaan pankolla makasin.

222. Oli ennen ukko, akka.

Oli ennen ukko, akka, Oli kirjava kananen, Muni kirjavan munasen, Muna vieri hiiloksehen, Hiilet lenti lattialle, Lattia lakehen nousi, Kiukoa kivinen hyppi, Pankko paasinen pamasi. Ukko, akka itkemähän, Kananen kakahtamahan, Harakat hatsahtamahan, Kynnykset kykertämähän, Veräjäiset vieremähän, Aitaset alenemahan, Seipähät lotajamahan, Musta lehmä ammomahan, Muu karja murehtimahan. Varikselta varvas poikki, Harakalta häntä halki; Juoksi pappilan joelle. Papin piiat sotkuillansa:— "Mitä hatsahat harakka, Kuta kurja juoksentelet?"

"Sitä hatsahan harakka, Sitä kurja juoksentelen, Tulin saamahan sanoa; Kunpa teki tietäisittä, Korentonne katkoisitta, Korvonne murentaisitta, Kartut käästä nakkaisitta, Sotkut jäälle jättäisittä."

Piiat pirttihin tulevat Papin leipä liettehessä, Papin lapset lattialla, Papin akka pöyän alla, Itse pappi parratonna, Takki halki hartioista, Puksut poikki polviloista, Paitaki pahoin revitty.

223. Paimenen hätä.

Turu, turu tulkoon, Kotiväki kuulkoon! Jo on rosvot karjassani. Joros katoi karjastani, Karjakoira hirtettiin, Musta härkä tapettiin, Paimen parka tuomittiin.

224. Ellin velli.

Elli keitti vellii Omalla kapustallansa, Omist' otrajauhoistansa; Velli kaatui karsinahan, Ellin lapset lakkimahan, Elli itse itkemähän, Muu pere murajamahan.

225. Tuomisia.

Iso läksi Tuuterihin, Veikko vieri Wiipurihin; Tule iso Tuuterista, Viere veikko Wiipurista, Tuo pojalle puolahattu, Tyttärelle tyynyverka, Emännälle koppakengät, Isännälle uusi turkki! Mitäpä iso minulle?— Minulle samettimyssy. Mitä minulle veikkoseni?— Veikkoni koriat kengät, Tahi uusi verkatakki.

226. Tule ämmä Tuuterista!

Tule ämmä Tuuterista, Kaala Karjalan hovista; Tuo munanen tullessasi, Keitä keltainen munanen, Keltaisessa kattilassa, Keltaisen tulen kes'ellä.

227. Kääpönen, kääpönen.

Kääpönen, kääpönen Käpälillä kukkuu, Neitonen, neitonen Ihalalla itkee, Toivonen, toivonen Toisessa talossa, Maammonen jyttynäinen, Matuskaksi puuttunainen, Heinillä herskuu, Nurmella nurskuu, Tinapotsalkoissa, Sulkkusorokoissa, Pellavasrätsinöissä.

228. Yksi on akalla poika.

Yksi on akalla poika, Ainoa akalla poika, Yks' on sillä silmä päässä. Ampui peiposet pihalta, Rastahaiset rauniolta; Ampui vuoen, ampui toisen, Jopa kohta kolmannella Kaikki korjasi kokohon, Kaikki tunkevi tulehen. Lietsoi päivän, lietsoi toisen, Lietsoi kohta kolmannenki; Tuli tuhkia läjänen, Paljo kuivia poroja.

229. Vanhan ammunta.

Mies vanha variksen ampui, Tiesi tetren saanehensa, Koppelon kopannehensa, Vesilinnun vienehensä; Tetret puissa tervehenä, Koppelot kovin hyvänä, Vesilinnut liikkumatta, Sorsaset sukeltamatta.

230. Nukka kaunis karkaele!

Hyppää hyvänen nukka, Nukka kaunis karkaele! Miks' et nukka eilen tullut; Eilen oli iloinen ilta— Oli viinat, oli oluet, Oli kalat kaikenlaiset; Viinat virtana vilasi, Oluet ojana juoksi. Kellen nukka heitettihin?— Kerttu kurjan kulkun päälle, Anni hampsun hartehille.

231. Sinun sikoja, minun sikoja.

Sinun sikoja, minun sikoja, Syötetyitä, juotetuita, Syötetyt minun sikani, Lestyn leivän, kauran kanssa. Se sika, jok' on sinulla, Teki paljo porsahia, Enemmän emäsikoja. Kylk' oil kuutta kyynäreä, Selkä seitsentä sasenta, Saparo satoa syitä. Kylki maksoi kymmeniä, Selkä seitsemän satoa, Saparosta sai tuhannen.

232. Hus sika metsään!

Hus sika metsään! Mitä sika metsässä? Tuomahan marjoja Punaisella pussilla, Sinisellä silkillä, Korialla kontilla, Vaskisella va'illa, Kultaisella kuppisella, Maalatulla maljasella.

233. Ruotsin kieltä.

Hyykä perju, juupa taalar Härät tarissaa, miki haakar, Konkommu lilla syötävän! Viska tanssaa suullen hyppijän. Konkommi lilla tokka! Viska tanssaako hoppaa.

234. Olin ennen onnimanni.

Olin ennen onnimanni, Onnimannista matikka, Matikasta maitopyörä, Maitopyörästä pytikkä, Pytikästä pöytäristi, Pöytärististä ripukka, Ripukasta rintasolki, Rintasolesta sopukka, Sopukasta Suomen kirkko, Suomen kirkosta kipinä, Kipinästä kirjanmerkki, Kirjanmerkistä meteli, Metelistä meiän herra, Meiän herrasta hevukka, Hevukasta heinäkelkka, Heinäkelkasta kekäle, Kekäleestä kenkiraaja, Kenkiraajasta rapukka, Rapukasta raianhaara, Raianhaarasta harakka, Harakasta hangonvarsi, Hangonvarresta vatikka, Vatikasta vallismanni, Vallismannista matikka, Matikasta maitopyörä, Maitopyörästä pytikkä, Pytikästä j. n. e. (vaikka loppumattomaan).

235. Hyi, hyi Hymylään.

Hyi, hyi Hymylään! Hymylän koirat haukkumaan. "Käykäi lapset katsomaan, Mitä Halli haukkuu, Luppakorva lupsottaa." "Tuota Halli haukkuu, Luppakorva lupsottaa: Tulee tuolta Tolvasen repukka Räkihinsä rääkistynnä, Likoihinsa liikistynnä, Paho'insa paakistunna; Kapusta korjana, Hiiri hevosena, Kissa kyytijänä, Petkel ruoskana."

Tuli tuo Tolvanen tupahan, Leivät lietehen akalta, Lapionsa lattialle; Akka halko-orsille, Vellivati käessä, Vetelä velli Tolvasen silmille: "Voi, voi, missä minä peseme!"— "Pesete tervakaukalossa!"

Pesihen tervakaukalossa: "Joko pääsin puhtahaksi?"—

"Oh, oh, ei väheäkään; Pesete vielä toinen kerta!"

Pesihen sitte toisen kerran: 'Jokohan nyt välttänee?"— "Jo nyt vähän välttänee."

"Missä saisin pyyhkiäme?"— "Mene ruumenhinkalohon; Siellä saat sa pyyhkiäte."

Meni ruumenhinkalohon, Alkoi siellä pyyhkiähen: "Joko han nyt välttänee?"

"Oh, oh, ei väheäkään; Mene höyhenhinkalohon!"

Meni höyhenhinkalohon, Alkoi siellä pyyhkiähen: "Jokohan nyt välttänee?"

"Jo nyt vähän välttänee; Mitä kuuluu vieraalle?"

"Ei mitänä erittäin; Arvuutuksilla voitetiin. Paljo olen käynynnä, Pitkin kyliä kysellyt, Pitkin teitä tieustellut, Enkö saisi vastausta; Jo on nälkäki vähäsen, Saisinko mitä syöäkseni?"

"Tuoll' on koan orrella Vanha kissan häntä, Hiiret hiukan kalunnehet, Siin' on sinulla syöäksesi; Taetvettä tanhualla, Siin' on juomista sinulle."

236. Meni akka metsään.

Meni akka metsään, Pukki tuli vastaan: "Mene pukki kotiin!"— Ei pukki mennytkään.

Meni akka metsään, Tukki tuli vastaan: "Lyö'pä tukki pukkii!— Pukki ei mene kotiin." Eipä tukki lyönytkään.

Meni akka metsään, Tuli tuli vastaan "Polta tuli tukki!— Tukki ei lyö pukkii, Pukki ei mene kotiin."— Ei tuli polttanutkaan.

Meni akka metsään, Vesi tuli vastaan: "Sammuta vesi tuli!— Tuli ei polta tukkii, Tukki ei lyö pukkii, Pukki ei mene kotiin."— Ei vesi sammuttanutkaan.

Meni akka metsään, Härkä tuli vastaan: "Juo'pa härkä vesi!— Vesi ei sammuta tulta, Tuli ei polta tukkii, Tukki ei lyö pukkii, Pukki ei mene kotiin."— Eipä härkä juonutkaan.

Meni akka metsään, Nuora tuli vastaan: "Lyö'pä nuora härkää!— Härkä ei juo vettä, Vesi ei sammuta tulta, Tuli ei polta tukkii, Tukki ei lyö pukkii, Pukki ei mene kotiin."— Eipä nuora lyönytkään.

Meni akka metsään, Hiiri tuli vastaan: "Pure hiiri nuora!— Nuora ei lyö härkää, Härkä ei juo vettä, Vesi ei sammuta tulta, Tuli ei polta tukkii, Tukki ei lyö pukkii, Pukki ei mene kotiin."— Eipä hiiri purrutkaan.

Meni akka metsään, Kissa tuli vastaan: "Syö'pä kissa hiiri!— Hiiri ei pure nuoraa, Nuora ei lyö härkää, Härkä ei juo vettä j. n. e." Eipä kissa syönytkään.

Meni akka metsään, Repo tuli vastaan: "Syö'pä repo kissa! Kissa ei syö hiirtä, Hiiri ei pure nuoraa, Nuora ei lyö härkää j. n. e." Eipä repo syönytkään.

Meni akka metsään, Koira tuli vastaan "Tapa koira repo!— Repo ei syö kissaa, Kissa ei syö hiirtä, Hiiri ei pure nuoraa j. n. e." Eipä koira tappanutkaan.

Meni akka metsään, Susi tuli vastaan: "Syö'pä susi koira!— Koira ei tapa repoo, Repo ei syö kissaa, Kissa ei syö hiirtä j. n. e." Eipä susi syönytkään.

Meni akka metsään, Karhu tuli vastaan: "Tapa karhu susi!— Susi ei syö koiraa, Koira ei tapa repoo, Repo ei syö kissaa, Kissa ei syö hiirtä, Hiiri ei pure nuoraa, Nuora ei lyö härkää, Härkä ei juo vettä, Vesi ei sammuta tulta, Tuli ei polta tukkii, Tukki ei lyö pukkii, Pukki ei mene kotiin." Siitä: Karhu tappamaan sutta, Susi syömään koiraa, Koira tappamaan repoo, Repo syömään kissaa, Kissa syömään hiirtä, Hiiri puremaan nuoraa, Nuora lyömään härkää, Härkä juomaan vettä, Vesi sammuttamaan tulta, Tuli polttamaan tukkii, Tukki lyömään pukkii, Pukki juoksemaan kotiin. Sillä sai akka pukkinsa kotiin.

237. Palvelin minä rikasta miestä.

Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä kukon palkastani; Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä kanan palkastani; Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.

Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä kissan palkastani; Nau minun kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.

Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä koiran palkastani; Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.

Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä sian palkastani; Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.

Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä uuhen palkastani; Mää minun uuheni, Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanan, Kukko sanoi kulclculuuraa.

Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä vuohen palkastani; Myy minun vuohen, Mää minun uuheni, Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.

Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä lehmän palkastani; Muu minun lehmäni, Myy minun vuohen, Mää minun uuheni, Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanan, Kukko sanoi kukkuluuraa.

Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä härän palkastani; Möö minun härkäni, Muu minun lehmäni, Myy minun vuoheni, Mää minun uuheni, Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minua kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.

Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä oriin palkastani; Ju minun oriini, Möö minun härkäni, Muu minun lehmän, Myy minun vuohen, Nää minun uuheni, Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.

238. Luojan kukku.

Luojan kukku, kultahelkka! Kuku mulle kultiasi, Kuku mulle, kuku muille, Kuku kaikelle kylälle; Kuku kultia kujille, Hopehia tanhuille, Vaskia vajojen päihin, Tien vierihin tinoja. Luojan kukku, kultahelkka! Kuku vielä kerta, toinen; Kuku meiän kuulijoita, Laita meiän laulajoita, Kuulijat kukalle kullan, Laulajat lehelle lemmen, Mie itse remorekehen, Virret väkkärän väkehen.