OLIN ITKENYT ITSENI NUKUKSIIN…
Reading edition
Olin itkenyt itseni nukuksiin ja heräsin keskiyöllä, mua puristi tuska tuima niin kuin rautaisella vyöllä.
Nous parahdus sairaasta syömestäin miks näin kävi, miksei toisin, kaikk' katos hetkenä mielessäin kuin yöhön pois syöksynyt oisin,
kuin pitkä ei ollut ois elämä lain ja täytetty tuskalla, työllä, olis ollut vain hetki, parahdus vain ypöyksin, keskiyöllä.