TITAANIEN LAULU.
Reading edition
Suuret jumalat, ilmojen asujat! Kauas kannelle taivaan kaaren maasta pakenitte, luodut hylkäsitte, heititte keskelle aution saaren.
Tuska ja hätä maata ei jätä, raskas on ihmisten taakka. Tyynnä katselette, apuun tule ette, luomanne kärsii kuolohon saakka!
Tulen me toimme, valkeuden loimme. Kauas karkkosi öiden valta. Aukesi aamu, kuoleman haamu sijalta syöstiin korkeimmalta.
Helvetin ota, hiisien sota nyt ei hirvitä, turhaan se pauhaa. Ihmisen henki taivaisienki vihaa ei säiky, nauttii rauhaa.
Tulen me toimme, valkeuden loimme, syntyi ihmisen sielun kaipuu. Edistys herää, aatteita kerää ihmisen henki. Usvat haipuu.
Pimeyden veimme. Sillä me teimme syntiä vastaan mieltänne pyhää. Vihotimme teidät, Kirositte meidät, kostoa meille haudotte yhä.
Pelkää me emme! Taistelujemme liekkiin juoksemme rohkein mielin. Palvelijanne ja profeettanne turhaan loihtivat leimuvin kielin.
Suuret jumalat, ilmojen asujat! Olkaa levossa niinkuin ennen! Ihmisen henki jumalienki vallasta pyrkii valohon mennen.