LUMISADE
Reading edition
Carduccin mukaan
Ääriltä harmajan taivaan pehmeät hiutaleet lentää. Kaupunki ääneti on, tauonnut taisto ja työ. Ulkoa kuulu nyt ei torisaksain kutsuvat huudot, kaiut nyt laulujen ei kiirien katuja käy. Tornista laskevat vain tylyt lyönnit raukeat tunnit kaukaa kuin ääreltä yön, missä ei eloa oo. Linnut ikkunalautaan lyö: tutut rakkahat henget kuolleiden ystäväin nyt luoksensa kutsuvat mun. — Kohta, te ystävät armaat, oi kohta, te lempivät rinnat, luoksenne saapuva oon, rauhaanne varjojen luo.