VII.
Reading edition
Wenäläinen wainolainen Tappo Isän. tappo Emän, Tappo wiisi weikojaini Kuusi kummini tytärtä, Seisemän setäni lasta Tahtopa tappoa minua; Minä piääsin päistärihin Päistäret tulehen sytty, Minä piääsin aijan piäälle. Aita kuaatui kahen puolen Minä kuusehen kawaisin. Kuusi kuuexi muruixi Seisemäxi seipähäxi, Minä länsi lehtohoni Lehto mulle sauwan anto, Sauwa minun tielle suaatto Tie minun talooni wei; löysin Emännän leipomasta Tyttären taputtamasta.
"Emäntäini, muoriseini, Tie minulle kakkarainen, Kiwen silmän suuruinen Kanan munan muotoinen, Lepän lehen luaajuinen Koiwun lehen korkuinen! Minä kakkara kalamiehelle Kalamies kaloja anto. Minä kalat Riihmiehelle Riihmies minulla jywiä, Minä jywät Posson suuhun Possi mulla kylkiänsä, Minä kylki koiralle Koira mulle Orawan haukku, Minä Orawan Kokoille Kokko mulle siipiensa, Siipiensa sulkinensa (Kaiki kannuns-jalkonensa) Jolla lensin löyhyttelin Yheren meren ylite Meren puolta kymmenetta, Kahen kaupunin lewiten, Jos ol' puut punaisit, muaat siniset, Lehet lemmon karwalliset, Kukot kulta-kannoxissa Kanat waski-warpaissa, Tyttäret tina-siloissa Waimot waski-waljahissa, Nuoret miehet miekka wyöllä Wanhat ukot uunin piäälle. Siel' on seinät senkin luista, Siwuseinät Sirkun luista, Peräseinät Petran luista Owen seinät Osman luista, Kiukkuwa meren kiwistä Laki Lahnan suomuxesta. Silta silkillä silottu Pöytä kullasta kuwattu, Rahi rauwasta rakettu. Onnen Kukko pöywän piässä Joka lattia lakasi Sinisexi siiwillensa Punaisixi purstollansa. Rikat kantoi Rijan tyttö Perille isäsän pellon. Josta kuulu Kukon laulu Herran huuto huonehesen Jossa Muaaria makaisi Puhas Poika putsutteli."