KYLVÄ KUKKIA.
Reading edition
Uusi vuosi 1869.
Jo kellot ne kaikuu Nyt tornissa yllä, Ja torvikin raikuu Yövartian kyllä; Jo on sydän yö, Kaksioista jo lyö, Jäi vuosi ja uus tuli aika ja työ.
Hyv' yötä, sä meille Toit leivästä vajaan, Veit tuskien teille, Veit manalan majaan; Mut kyynelihin Toit lohtuakin, Ja Jumalan armoa hädässäkin.
Sä vitsana Luojan Löit rankaisemalla, Sä taas avun, suojan Toit armahtamalla, Ett' ilossa me Ja tuskissamme Tok' ain' Jumalaa yhä kiittäisimme.
Uus vuosi, mi aamun Kointähtenä loistat. Ja varjojen haamun Yön usmaset poistat, Sä toivoa tuo, Ja onnea suo, Ja Luojalta siunaus kaikille luo!
Oi, lapseni, kiitä Nyt taivahan Luojaa, Ain' armosta siitä, Mi meit' yhä suojaa! Uus vuosi on taas, Sä siis Jumalaas Rukoile, ett' suojaisi hän isänmaasi
Sä kukkia kylvä, Vie haudoille, missä Nyt hanki on kylmä, Maa jääkitehissä! Ja haavoihin sä Vie lääkkehiä, Ne hoitele nuoruuden lempeyllä!
Nyt siis ilon rusko Sun poskillas olkoon, Ja toivo ja usko Ne vahvaksi tulkoon! Kun vuosi on uus, Niin myös iloisuus Meill' olkohon uus sekä Jumalisuus!
Sä ruusuja riistä Ja kukkia kanna, Tee seppele niistä, Se maallesi anna, Mi kuihtumaton Ja lauhtumaton Sun sydämes juurelta poimittu on!
Nyt alamme vuotta. Sen tahdomme päättää, Ja Luojahan luottaa, Jok' onnemme säätää. Hän johdattakoon Hän lohduttakoon Hän Henkensä voimalla virvoittakoon!