JÄTTILÄINEN JA KOULUPOIKA.
Reading edition
Yks jättiläinen on Pohjolassa. Se herraks mielisi maailmassa; Vaan kesin nukkuvi niin se, että Voi häntä pahasti silloin pettää: Kas, päivä vaan Kelkkansa suistaa Sen niskaluista, Käy istuimelle sen istumaan.
Syksyllä valvoa taas se jaksaa, Päivälle kepposen mielii maksaa, Lähettää jäitänsä kirkkaina, Pimeän, kylmän ja nietoksia. Se näyttää näin Kuin joku suuri Maan herra juuri; Vaan jättiläinen on renkinäin.
Mä hevoseksi sen valjastanki, Kun jää on järvellä, maalla hanki Jalkaani sen sidon ilman haittaa; Se vetää kuormia, sillat laittaa. Se muureja Ja tornit, vallit Ja parhaat pallit Rakentaa sokurijauhoista.
Sä karski kuningas Pohjolamme, Punaiseks nipistät poskiamme, Mua usein tupahan ajeletkin, Kärvennät kärpäsen siipysetkin; Mut sievään vain Käyn suksilleni, Näin kaataakseni Sun, talvijättiläs, palvelijain!