Front matter (continued 3)

Paraiten pappiki saarnaa.

Paremmin juoksee woideltu ratas. 4590

Parempi aamulla warain suurustaa, kun kaiken päiwän ilman olla.

Parempi aita sortoinenki, kun on aiwan aidatonna.

Parempi ajaa, kun wetää.

Parempi anoa, kun itse ottaa.

Parempi antaa, kun anoa.

Parempi antaa, kun ottaa.

Parempi armo, kun hirmu.

Parempi armo, kun kowa tuomio.

Parempi armo, kun uhkaus.

Parempi emoisen witsa, 4600 kun wieraan wehnäleipä.

Parempi hewoinen hyyrtehessä, kun tyttären helma jauhossa.

Parempi hewon puohon katsoa, kun kehnon weistäjän käsiin.

Parempi hywä ero, kun paha yhteys.

Parempi hywä ruoka heittää, kun waiwaisen watsa haljeta.

Parempi hywä tyhjä, kun häpiällinen lahja.

Parempi hywän miehen kirweswarsi, kun pahan miehen talous.

Parempi hywä neuo, kun paha työ.

Parempi jalkaki jänistä, kun kaikki koiran hännän alla.

Parempi jotain, kun ei mitään.

Parempi jäämään, kun puuttumaan. 4610

Parempi katsoa eteensä, kun takaansa.

Parempi katsoa, kun katua.

Parempi kerran, kun ei koskaan.

Parempi kerran kyllältä, kun aina niukalta.

Parempi kerran liika, kun aina niukka.

Parempi kerrassaan kuolla, kun iän kaiken kitua.

Parempi kerta kyllin syödä, kun on aina ruikutella.

Parempi kiiski, kun tyhjä tiiski.

Parempi koti koiwuinenki, kun on kylä kyynäppäinen.

Parempi kuningas kuuluwissa, 4620 kun näkywissä.

Parempi kunniata kourallinen, kun häpiätä helmallinen.

Parempi kuolla, kun kerjätä.

Parempi kuolla, kun kitua.

Parempi kuorma kirrillä, kun kaksi maalla.

Parempi kuorma ladossa, kun kaksi ulkona.

Parempi kuppa kengässä, kun näppy warpahassa.

Parempi kurppu kengässä, kuin ryppy warpaassa.

Parempi kyntäjän kypäri rannan kiertäjän rahoja.

Parempi kyntäjän kypärä, wakoajan warwasriepu, kun on tengat tienkäwiän, markat maiden mitteliän.

Parempi köyhän kunnia, 4630 kun rikkaan kulta.

Parempi köyhän suolainen, kun rikkaan raswainen.

Parempi laiha sopu, kun lihawa riita.

Parempi laiha sowinto, kun lihawaki woitto.

Parempi lapo ladossa, kun kaksi karheella.

Parempi lehmä lypsää, kun tappaa.

Parempi leipä, kun kulta.

Parempi leipä lepäämässä, kun watsa repeämässä.

Parempi lykky, kun ryppy.

Parempi löytty, kun warastettu.

Parempi löytty, kun öyhkätty. 4640

Parempi mieli, kun liukas kieli.

Parempi myödä, kun ostaa.

Parempi naurawa, kun itkewä.

Parempi naurawan suuhun katsoa, kun itkewän.

Parempi nuorta neuoa, kun wanhaa kiukaalle nostella.

Parempi näkymä, kun kuulema.

Parempi oja tukkia, kun joki.

Parempi olema, kun uupunna.

Parempi oma olkileipä, kun on wieras wehnäleipä.

Parempi oma olkiwuodet, 4650 kun on wieras höyhenwuodet.

Parempi oma paha, kun toisen hywä.

Parempi omalla maalla juoda wettä tuohisesta, kun on maalla wierahalla, juoda tuopista olutta.

Parempi omalla maalla juoda wettä wirsun alta, kun on maalla wierahalla kultakupista olutta.

Parempi paha walehena, kun totena.

Parempi pahaki leikki hyweäki tappeloa.

Parempi paikka kengässä, kun ryppy warpahassa.

Parempi paikka waattehessa, kun tamppu taikinassa.

Parempi pajuilla maata, lehtowieressä lewätä, kun on huoran hurstin päällä, pahan waimon waipan alla.

Parempi pajuilla maata, lepän oksilla lewätä, kun on lesken wuotehella, ennen pidetyn pieluksilla.

Parempi pajuilla maata, 4660 lewätä lepän wesoilla, olla koiwun oksaisilla, kun on hurjan hurstiloilla, wiina-willin wuotehella.

Parempi pajuinen keppi, kun on miekka markkahinen.

Parempi pajuinen linna, kun on wahwa waskilinna.

Parempi pajuinen saua, kun on miekka kultawästi: kuluu kulta miekan päästä, wäsyy wästistä hopia.

Parempi pajussa maata, leppiämpi lehtoisessa, kun on paimenen siwussa, orpolapsen kainalossa.

Parempi pala leipää, kun keko kultaa katowuonna.

Parempi pala suussa, kun haawa päässä.

Parempi palaki suussa, kun on aiwan annitonna.

Parempi palainen suussa, kun on kymmenen kylällä.

Parempi papin wihoissa, kun sepän wihoissa: pakanatki tulee aikaan papitta, waan ei sepättä.

Parempi pieni anti, kun suuri lupaus. 4670

Parempi pieni kala, kun tyhjä pala.

Parempi pieniki kala, kun tyhjä kuppi.

Parempi piian sukka, kun lesken wakka.

Parempi pitkää lyhetä, kun lyhyttä jatkaa.

Parempi puistaa, kun warastaa.

Parempi puoliki piwossa, kun on kaikki katehessa.

Parempi pyy kädessä, kun kaksi oksasella.

Parempi pyy piwossa, kun metsäs metsässä.

Parempi pyy piwossa, kun teiri taiwas-alla.

Parempi päiwä elettynä, 4680 kun kaksi kuoltuna.

Parempi päälle, kun waille.

Parempi päätä palwella, kun häntää.

Parempi rakko warpahassa, kun kurppu kengässä.

Parempi reppu re'essä, kun ystäwä tiessä.

Parempi rikkaan ruoka jäämään, kun köyhän watsa repeämään.

Parempi rohki wieras, kun kaukainen sukulainen.

Parempi rukiinen waimo, kun ohrainen armo.

Parempi rukiinen waimo, kun sekainen roua.

Parempi ruoka syömättä, kun watsa asettumatta.

Parempi ryppy kengässä, 4690 kun rakko warpahassa.

Parempi saattaa, kun syöttää.

Parempi sian tuhrima syksyllä, kun miehen kyntämä kewäällä.

Parempi syönti syönnin päällä, kun lyönti lyönnin päällä.

Parempi syönyttää syättää, kun kuollutta kostuttaa.

Parempi tyhjä kukkaro, kun lainattu raha.

Parempi tähdet jäämään, kun kesken loppumaan.

Parempi tähteen päälle tulla, kun haaskan.

Parempi nikka, kun tuikka.

Parempi waatia, kun warastaa.

Parempi wampa warpahassa, 4700 kun kurttu kengässä.

Parempi warain suurustaa, kun kaiken päiwän syömättä olla.

Parempi weden warassa, kun on weljensä warassa.

Parempi wieras, kun wähä sukua.

Parempi wiisaus, kun wäkewyys.

Parempi wirsta wäärää, kun waaksa waaraa.

Parempi wuosi korire'ellä, kun ikä kaikki puure'ellä.

Parempi wähä annettu, kun paljo luwattu.

Parempi wähä hian suussa, kun kaikki suolessa.

Parempi wähä hywää, kun paljo pahaa.

Parempi wähä istua, kun paljo seisoa. 4710

Parempi wähä istuttua, kun paljo seisattua.

Parempi wähä, kun ei mitään.

Parempi wähä waattehessa, kun kaikki watsassa.

Parempi yksi hyppäämässä, kun kaksi kaatumassa.

Parempi yksi kipu, kun yhdeksän.

Parempi yksi näkiä, kun kuusi kuuliata.

Parempi yksi pyy piwossa, kun kymmenen oksalla.

Parempi yksin öitä olla, kun kahden pahan keralla, wiiden kuuden kunnottoman.

Parin linnutki pesiwät.

Parta miehen kunnia. 4720

Parta wanhan kaunistaa.

Partamies papin näköinen, parraton pahan näköinen.

Partamies pukin näköinen, parraton papin näköinen.

Partaweitsi pahan miehen weren wie, karwan jättää.

Pata kattilaa panepi, musta kylki kummallaki.

Pata kattilaa soimaa, mustat molemmat owat.

Pelko hywä talossa.

Pelkokoira paljo haukkuu.

Pelottaa pimiä pilwi, sawen karwainen satapi.

Penikasta koira kaswaa. 4730

Peret pellon kuokkii, pelto perehen ruokkii.

Periltä paras palata.

Perso lihan kypsenä paistaa.

Perso wieras warain nousee.

Perä pilwiä satapi.

Perästä pahan torujan sanat suuhun tulewat.

Pese silmäsi, karsi korwasi.

Pese silmät, pää silitä, harja'a hatun alukset.

Pestaisin minäki piian, orjan ottaisin minäki, kun oisi rauniot rahana, kiwet pienet penninkinä.

Pettää paha puheensa, 4740 katkaa peto kahleensa.

Petä ensin peltosi: pelto maksapi petoksen.

Petäjäinen peiko leipä lapsen laihana pitäpi, kaitana miniän kaswon, pojan kaswon joukiana, wanhemman wähäwäkisnä.

Peukalo miestä, waaksi waimoa.

Pian heikko hengästyy, wälehen wähä wäsypi.

Pian hullu hullumpansa sywän salmen sauottapi: itse soutapi matalan.

Pian hurskas hullummalla seljän suuren soudattapi.

Pian kuluu perikalu, ilman toimetta tawara.

Pian kypsi kerkiäpi emännän hywän kädessä.

Pian lyhyt wirsi weisattu on.

Pian on houkka houkuteltu, 4750 pää wetelä wiepoiteltu.

Pian on huima houkuteltu, mieletön käsin pidelty.

Pian on hullu houkuteltu, mieletön miehelle wiety.

Pian on juostu pitkä matka, wälehen wäli lyhempi.

Pian on souttu soukka salmi, matala meri mitattu, lyhyt mieli liikutettu.

Pian on souttu soukka salmi, melottu meri matala lyhyt mieli mittaeltu.

Pian on syöty saatu riista, ajettu hywä hewoinen.

Pian pitkä katkeaa, lyhyt kauan kaswaa.

Pian pitkä lyhetään, lyhyttä kauan jatketaan.

Pian syö warsa päällisensä, paha waimo tuomisensa.

Pian tyhjä täytyköhön, 4760 kauan täysi kestäköhön.

Pian uupuu pikkarainen, wäsypi wähäwäkinen.

Pidä maalla maan tapa, taikka mene maalta pois.

Pidä puolesi Jumalan wilja, syntinen on kimpussasi.

Pidä silloin pussi auki, kun porsasta taritaan.

Pidä suusi, tahi korjaa luusi.

Pidä tallella talossa warawihko Walpurille: wielä Erkkiki inupi, Urpanuski uikuttapi.

Pidä tapasi, kunnes elät.

Pidä tapasi, nuole napasi.

Pieni pala watsan täyttää, suuri pala suun rewäisee.

Pieni piiasta parempi, 4770 waimo watsa-römppöisestä.

Pieni Pietari perältä, Matti arkusta awara.

Pieni pitkälle ulottuu.

Pieni pitkälle wenypi, walkoinen näkypi kauas.

Pieni pyy kahden jakaa, kolmen otta'a orawa.

Piennä heinnä, nuorra ruoho.

Piha on askelta pitempi, kynnys hirttä korkiampi, kun on wieras weikon waimo emon entisen siassa.

Pihlaja ylös pitäpi, haapa hangelle wetäpi, petäjä peräti wiepi.

Piiat pirttiin, nauriit kuoppaan.

Piika ei ole ihminen, wuohi ei ole eläin, tamma ei ole hewoinen, kiiski ei ole kala, rowet ei ole astia, pata ei ole kattila.

Piika ei tiedä wiejeänsä, 4780 neiti nuori saajoansa, jos on kanssa kaswakahan, yksissä ylentykähän.

Piioista pidot tulewat, hywät neuot neitoisista.

Piioista pidot tulewat, häät hywät talon tytöistä.

Piioista saadaan ämmiä, imelistä mämmiä.

Pikarista piiat juowat, waimot kannusta kawalat, miehet juowat mieltä myöten.

Pikarista piiat juowat, wanhat ämmät ämpäristä, lapset lakkiwat kapasta, ukot uudesta pytystä.

Pikemmin lyhyt rikan maasta, kun pitkä tähden päänsä päältä.

Pikemmin wiljawa wesi lakastuu.

Pilkka sydämen särkee.

Pilkka tulen toisinaan omaan nilkkaan.

Pilkka waiwaisen pidosta, 4790 nauru köyhän kuolemasta.

Pilkkaa miestä, ele miehen lakkia!

Pilkkaa toista, pilkkaa: sattuu omaan nilkkaan.

Pilli pieni pirisepi pyyn pettäjän piwossa.

Pillin pienoisen pirinä pyyt oksilla pettelepi.

Pimiä isoton pirtti, ehkä päiwä paistakaan; sokia emoton soppi, ehkä kuu kumottakaan.

Pirtti suojan nimi on: sanoi akka, kun neulansa jäähän pisti.

Pisin sormi suuhun ennättää.

Pistä pitkään, wedä löyhään, joudu toisehen talohon.

Pitkä aika odottawalla, päiwä saalihittomalla.

Pitkä häntä lämpymällä on. 4800

Pitkä mailman siwu on.

Pitkä mies seisoalta on.

Pitkä on piru metsässä.

Pitkä on päiwä syömättömän, wuosi wieläki pitempi

Pitkä on wirsi tuhman wirsi: kaksi kaunista sanaa.

Pitkä on yö kylässä, pitempi kylän takana.

Pitkä parta, lyhyt mieli.

Pitkä yön siwu on.

Pitkän pinon rinnalla on hywä lastuja noukkia.

Pitkänlaiset on herrain hankkeet. 4810

Pitkät esiwallan kädet on.

Pitkät hiukset, lyhyt mieli.

Pitkät kädet kuninkahalla, käsiwarret wahwanlaiset

Pitkät on herrain kiireet.

Pitkät päiwät työttöminä, yöt pitkät unettomina.

Pito hywä jättäminen, koto paha muistaminen.

Pitäisi pojan poloisen pitää pitempi mieli, eikä eukolle torua, wanhemmalle wastaella.

Pitäisin minäki piian, orjan ottaisin minäki, kun oisi tuohi waatteena, sawi ruokana parasna.

Pitäisipä piikaisien kahden puolensa katsella, ennen kihlan ottamista, kauppahan rupeamista.

Pitäjällä talo on, 4820 eikä paikalla hywällä.

Pitäminen päätynyttä, saatua syleileminen.

Pitää antaa wieraanki suunsa sulata.

Pitää juoda joulupäiwä, tanssia Tapaninpäiwä.

Pitää saukko saadut karwat, kuikka kuulut höyhenensä.

Pohja poudat ponnettomat, itä ilkiät satehet.

Pohjaisella on tyyni waimo, suwella wihainen akka.

Pohjan poudat ponnettomat, idän ilkiät satehet.

Pohjaton kun papin säkki, pitkä kun nälkäwuosi.

Pohjatuuli ja akkain torat: ne ei märkitse mitään.

Poies aina, poies aina, 4830 waikk' ei mielikään tekisi.

Poies muuttaa pitäpi tawan-tietysta talosta tawan-tietämättömähän.

Poies sai minun osani, katehesen kohtaloni.

Poies tieltä poika Jussi: anna tulla aika Jussin.

Poies tieltä pojaton akka.

Poies tieltä talonpoika: päästä herra helwettiin.

Poies tieltä, ulos jaloista, tie auki: herraswäki tulee. Poies tunkiot tuwasta, poies tyttäret talosta.

Poika on pohatan lapsi, tytär lapsi tyhjän eukon.

Poika syntyi, polte syntyi, polte syntyi, kaski kaswoi; tytär syntyi, tyhjä syntyi, tyhjä syntyi, kaiho kaswoi.

Poika syntyi, polwi muuttui, 4840 lapsi sai, laji paheni.

Poikaa isän polulle, lasta wanhemman ladulle.

Poikaa isän polulle, tytärtä emon jäljelle.

Poikalapsi pillomusna, raiwona orit parempi.

Poikia tuntuman pitää.

Pois — Poies.

Pojalla isän asehet, äitin eljet tyttärellä.

Pojassa talon tawara, pojan työssä, taidossansa.

Pojasta johin tulepi, tyhjän toiwo tyttärestä.

Pojasta polwen muutet: joko hywään eli pahaan.

Porotuuli pohjatuuli 4850 wäärin wääntäpi wenehen, sylen purtta syytelepi, sai araksi airollisen, perämiehen pelkuriksi.

Porsas kiusoa tekepi: kaataa kaukalon kumohon.

Porsas Puolahan menepi: sikana takasin saapi.

Porstuasta talo tutaan, owiloista arwatahan.

Potra on poikana elää, naasti olla naimatonna: akka ei arttia wetele, lapsi ei leipää anele.

Potra on poikana eleä, onni olla naimatonna: ei ole naista naukumassa, eikä lasta itkemässä.

Poudaksi kuun kehä, sateheksi päiwän sappi.

Poudaksi pilwet pohjaisessa, sateeksi sappi päiwän alla.

Poudan pohjainen tekepi, selkiän seljän takainen.

Pouta miehiä jaloin 4860 armahalla heinäajalla.

Pouta paras häinämies on.

Pouta pilwien perästä, ilo wiimein itkustaki.

Poutasäiksi kuu kehipi, sateheksi päiwä sappii.

Powi kaikki pohtaa.

Pu, pu, pu, pu, poikaiseni! ele mene wiisahan wipuhun, ele köyhän kynnökselle. Pu, pu, pu, pu, poikaiseni! ele mene köyhän halmeesen, siellä on wipu, kun wiitta.

Puhdas on pesty kekälet.

Puheista puheet tulewat, kipunasta maat kytewät.

Puheista puheet tulewat, sanoista sanat sakoowat.

Puheista puheisiin tullaan.

Puhtaassa wedessä hywä uida on. 4870

Puhtaus on puoli leipä waiwaisellaki warana.

Puhu miestä kaiken päiwän, ele mainitse nimeä.

Puhuen asia hywäksi tulee.

Puhuttu puhet, ammuttu nuoli.

Puhuwan suuhun kaikki tulee.

Puiden pojasta mies tulepi, pahasta ei puidenkaan.

Puilla portit suljetahan, puilla suuretki weräjät

Puilla puut parannetahan, waimot waimon tyttärillä, waskella hewoisen warsat.

Puilla suljen suuren portin, suljen suurenki weräjän, en sulje pahoa suuta.

Purnollisen puoli suora, 4880 tilallisen tie siliä, warallisen waimo kaunis, woillisen kukot makiat.

Pukki isäni, wuohi emoni, minä miesi täydellinen.

Pukki ja oinaan pää on werissä.

Puoli tuleen, toinen tuhkaan.

Puoli wuotta puikkarista, kuutta kolmia korasta.

Puolihullu puheissansa, äsken wiisas wuotehella.

Puolikypsi puolimarja, ohra täydellä jywällä.

Puoli noita wieras talossa.

Puoliorpo isätön lapsi, koko-orpo emoton.

Puolukkainen puolikypsi, 4890 ruistähkä täysi kypsi.

Purewata peljätään, ei liehakoitsewata.

Purtilo sikoa myöten.

Puulla puu paikataan, waskella hewoisen warsa.

Puulla puusti kostetaan, halolla kadikan haawa.

Puulla puusti — Puulla puu.

Puulla toinen mies toisen asian ajaa.

Puulusikka syö hopialusikan.

Puupaljin sepän emäntä.

Puuro hywä ruoka, kunnia hywä tapa.

Puuro ruoan puuttehessa, tanokenkä köyhetessä, werkawaatet wanhetessa, sametti saristuessa.

Puusniekka puoli miestä: 4900 korjaa wanhoja akkoja, polttaa pellon aitoja, syöpi talon lehmiä.

Puussa toisen kipu on.

Puustilla puusti kostetaan, halolla hywäki haawa.

Puuta myöten siirto juoksee.

Pyhä ei kiellä pyytämästä, sapatti samoamasta.

Pyhä papin arkioin on.

Pyhänä pahatki piiat palttinaisihin panewat, tinawöihin wyötteleiwät, kautokenkihin kaniwat.

Pyhänä pahatki piiat päänsä silkillä sitowat ja panewat palmikolle.

Pyhänä sika'i silkkipäässä.

Pyry pakkaisen perästä, paha ilma pakkaisesta.

Pystykuu weden wetäpi, 4910 laukko maahan laskettapi.

Pystypää pidetty piika, alapää hepo ajettu.

Pyy pieni lintu panee taikinapytyn kumoon.

Pyyt syödään pyydettäissä, kalat kuiwaeltaessa.

Pyytäwä kaloja saapi, nukkuwa unen näkepi.

Pyöriä saa hiiri terwassa.

Päin härkä pahaan säähän, perin tuulehen hewoinen.

Päin isännät, päin emännät, selin kissat, selin koirat, riehtilät remuamahan, kattilat kamuamahan.

Päin ottaman pitäpi, joko hywää, taikka pahaa.

Päiwä jatketaan päreillä, weisuilla wähät oluet.

Päiwä kuoltessa kulupi, 4920 toinen maahan saattaessa.

Päiwä pitenee, lankasäiet lyhenee.

Päiwä päättyy kuoltessaki, toinen maahan multaessa.

Päiwä yksi miehen päätä, tunti tukkoa urohon.

Päiwällistä pää syhypi, otsa orjan murkinata.

Päiwällä silmät, yöllä korwat.

Päiwän ruoka aamiaisissa.

Päiwä soudin Päiännettä, kelkyttelin Keitelettä.

Päiwän tyttö nauraa yön tytön töille.

Päiwät pyörin petkelessä, kiwen puussa keikuttelen.

Pärehessä päiwän jatko, 4930 weisussa wähän oluen.

Pärehestä päiwän miekka.

Päret jousi, puikot nuolet, ei ne kauas kannattane.

Pää miehen miessä pitää.

Pää puhuu, koppa kolisee, ei mieli haittaa.

Pää päiwälle tulee.

Pää saajan, pyrstö pitäjän, keskipalkka keittäjän.

Päähän neittä katsotaan, jalkoihin jaloa miestä.

Päällä keuhko kattilassa, huora kirkossa ylinnä.

Päällä keuhkot kattilassa, huorat waimoin seassa.

Päällä syönehen karwa on. 4940

Päältä nuori neitsykäinen, alta ammon naitu waimo.

Päältä tunnen päiwäkauden, silmistä hywän sikiön.

Pääsee pyrkiwä puuhunki.

Pääsen kolmesta pahasta: wenehestä wuotawasta, hewosta pakenewasta, akasta äkisewästä: wenehen tulella poltan, hewoisen hukille syötän, akan taudilla tapatan.

Pääsikö piika pintehistä, waimo watsan wääntehistä?

Päässyt kuollut wuorostansa, mätänewä määrästänsä.

Päässä ruumiin toimi on.

Päästä konna korrelle: itse hyppää orrelle.

Päästä laulu laajenepi, wirsi weisaten wenypi.

Päästä matoki kuolee. 4950

Päästä paksu köyhän lapsi, peräpuolelta putikka.

Päästä pinoki aljetaan.

Päästään matoki ensiksi kuolee.

Päätä juttu waatii, ei pitkää partaa.

Päätänsä käärmetki karttaa.

Pöytä tähdetten siä on.

Raatapi pahaki piika nuoren sulhon toiweella.

Raha ei ratko kormanoa, paina ei mieli miehen päätä.

Raha ei saamatta sikiä, nouse ei touko kylwämättä.

Raha kaikki rakentaa. 4960

Raha kaikki tekee.

Raha kaupan tekee.

Raha mielen muuttaa, halut älyn pettää.

Raha on Kurstin kukkarossa, olut Kirstin kellarissa.

Raha on saaneen kynnessä, ei tarwitsewan taskussa.

Raha rikkaan Jumala, uni köyhän kestapito.

Raha rikkahan kulupi, pää menepi köyhän miehen.

Raha rintaa lisääpi, raha mielen rohkaisepi.

Rahana naimaton kaikki.

Rahatuutta mieli raskas, 4970 ei kaupan kalleutta.

Rahtu lähtee lujastaki, kun lujaa kalwetaan.

Rahwas ruoan syöpi, rauta heinän katkaisepi.

Rajakengät suutarilla, paikkapöksyt räätälillä, kalsokirweet sepällä.

Rajakenkä suutarilla, lainawakka wakkurilla, puulukko sepän owella, warpasolki walajan wyöllä.

Rakastaa piruki poikaansa.

Rakkaus lain täyttää, kaikki hywäksi käyttää.

Rakko laiskan kämmenessä, känsä työttömän kädessä.

Rakko työttömän kädessä, rupi laiskan lantehessa.

Raskas on rahaton renki, paha palkaton kasakka.

Raswa rauhan kattilassa, 4980 waikka wettä kiehukahan.

Rata maansa myönehellä, tien wieri wäsynehellä.

Ratto rauhassa elää, soria sotahan kuolla.

Rauha eläwille, lepo kuolleille.

Rauha paljo rahaa maksaa.

Rauha rahan woittaa.

Rauha ruoka-aikana herroissaki on.

Rauhan posket on aina siliät.

Rauhassa hywä eleä, suwannossa soudeskella.

Raukeaa rahaton orja, pysy ei palkaton kasakka.

Rauta kultaa kalliimpi. 4990

Rautainenki raukenepi kesäheinän lyötyänsä.

Re'essä tuolla heinä, karheella kahden isännän.

Rehellisyys maan perii.

Reikä on tehty rengin suuhun, johon palkkansa panepi, ansionsa ammentapi.

Reista'a rekiwetoa, koita kolmitalwiaista, jaksaako mäessä mennä, woiko wuorelle kohota.

Reki ei pääse edelle hewoista.

Reki on rengillä matala, kasakalla kaidat laidat.

Reki warsan tielle opettaa.

Reki warsan waatii maata myöten marsimaan.

Reki warsan waatii, 5000 talo miehen tarwitsee.

Reki warsan waatii, talo miehen tastii.

Retkellä repo metsässä, retkemmällä kurja raukka.

Riemu on rauhan tytär.

Rieska leipä, huora emäntä.

Riewuilla köyhät koreilewat.

Riidalla toinen puoli mailmaa elää.

Riidasta torat tulewat, torasta weriset murhat.

Riidoiksi waimon warat.

Riista rikkahan pihalla, kaali köyhän kamarissa.

Riita riistalla tulepi, 5010 kapelu kalan wähällä.

Riita rikkaat häwittää.

Riita, tora kahden kesken, suuta, kättä muiden nähden.

Riita waimojen waroista miehelähän mentyänsä. 214 Riiteli kälystä kaksi kahden puolin kaalimaljan: satuin noita kuulemahan, lemmon kuultawat molemmat.

Rikas kätkee rikkautensa, köyhä ei kätke köyhyyttänsä.

Rikas maita riitelee, köyhä unta kiittelee.

Rikas poika naidessaan, riski piika mennessään.

Rikas pääsee rahallaan, köyhä selkänahallaan.

Rikas riemuten edellä, köyhä kiljuen perässä.

Rikka raha hengen suhten. 5020

Rikkaan hywä hewoinen, rahallisen waimo kaunis.

Rikkaan raha — Raha rikkaan.

Rikkaan tauti ja köyhän taari, ne kauas kuuluwat.

Rikkaasta hewoista, köyhästä akkaa.

Rikkaat hywin eläwät, köyhät kiljuen perästä.

Rikkahilla on maiden riita, köyhillä unen keräjä.

Rikkaus sopii peittoonki, köyhyys nousee pöydälle.

Rikki pieletön weräjä, halpa lapsi haltiaton.

Rikkilakki liinawaimo, puulukko sepän emäntä.

Riko ei mieli miehen päätä, 5030 lohi ei koskea sokaise.

Rinnan rikkaat ajawat, käsityksin köyhät käywät.

Rinnan rikkaat ajawat, köyhät yksin köykyttäwät.

Rinnassa särjellä sappi, wäki warsan sieramissa.

Riski waimo riitelewä, tekewä toruwa akka.

Risti rikkaan pihalla, kanto köyhän kartanolla.

Röhkiä rokan särpää, kainu päälle katselepi.

Röhkiä rokanki syöpi, kainu ei saa kaaliaka.

Röhkiä ruoan hakepi, ujo nälkää näkepi.

Rohkiampi ruoan syöpi, mies kehno ohitse käypi.

Routa porsaan kotia tuo. 5040

Routawuonna roudan selkään, sulawuonna lehteen.

Ruho rammalla saadaan, silmäpuolella sokia.

Ruja rammalle menepi, sokialle silmäpuoli.

Rukawaara ruskia, kompakko korkia, wesi alla walkia.

Ruma työlle rohkiampi, kaunis kaupoille parempi.

Ruma työllä runsahampi, kaunis katsoa parempi.

Ruma työtä kiirehtii, kaunis warttansa kalipi.

Ruoaksi welliki rupiaa.

Ruoassa henki on.

Ruoassa työn alku, 5050 juomassa puheen alku.

Ruoassa työn alku, työssä talon alku.

Ruoka ensimäinen, työ jälkimäinen.

Ruoka muodon muodostaa, waatet warren kaunistaa.

Ruoka muotoa, waatet wartta.

Ruoka niin, kuin wieras.

Ruoka orjan ensimäistä, palkka ansion perästä.

Ruoka ruumiin tekepi, waatet warren walmistapi.

Ruokarauha linnassaki.

Ruoki minua Sihwerin päiwään, heitä sitte hännästä hankeen: sanoi kana.

Rupi rikkahassa, paiset pajarissaki. 5060

Ruskia repo kuoltuansaki.

Ruumensäkki ruunan wyöllä, kakkara orihin wyöllä, rahatasku tamman wyöllä.

Ruumis terwet, ruoka makia.

Ruunaa rupeamaksi, miestä päiwäksi.

Ruunun rotta, woudin kissa.

Ruwessa porsas kaswaa, läskinä liha syödään.

Ruwet työttömän käsissä, rakot laiskan kämmenpäissä.

Ryhmys rähmys työn tekepi, kaunis katsoo karwoansa.

Rypee pestyki sika rapakossa.

Ryppylakki liinawaimon, 5070 puulukko sepän emännän.

Ryyppy ryypylle wetäpi.

Rähmi kirjawa kesällä, ihmisen ikä kirjawampi.

Räkänenästä mies tulepi, waan ei tyhjän itkiästä.

Saa — Saapi.

Saadakseen kissa naukuu, ottaakseen koira haukkuu.

Saalis miehen yllyttää paljoaki pyytämähän, liikoa himoamahan.

Saalis miehen yllyttää pyhänäki pyytämähän.

Saalis säkkiin pannaan, ei waiwa.

Saamisessa saukon ruoka.

Saamiset luodut lapset, 5080 syömiset hywät ewähät.

Saaneella osa on, ei ansainneella.

Saaneen hywä, säästäneen parempi.

Saaneen sia, ei ansainneen.

Saanunna sika jänistä, jänis puuhun päästyähän.

Saanut saappaat pitäpi, saamaton rajaiset kengät; köyhä käypi kengättäki, wirsussaki wiipottapi.

Saapas jalassa — Saappaassa jalan.

Saapi hiihtäjä hikensä, jauhaja jalon wäkensä, riihen puija lämpimänsä.

Saapi hiihtäwä hikensä, willan lyöjä lämpimänsä.

Saapi nähdä kumpika meistä toinen on.

Saapi olla lähtemättä, 5090 ei saa olla wiipymättä.

Saapi panna patoa monta yhdelle tulisialle, waan ei monta morsianta yhden yljän wuotehelle.

Saapi pyytäwä pyyn poikiaki.

Saapi saatua siiwollaki syödä.

Saapi se syitä, joka lasta piestä tahtoo.

Saapi sihwilä siansa alla muiden astioitten.

Saapi siiwilä siansa päällä muiden läntymysten.

Saapi surma saunastaki, ottapi owen takaa.

Saapi tyhjän tekemättä, kowan onnen ostamatta.

Saapi tyhjän tekemättä, walehen watomattaki.

Saapi työ tekiänsä, leipä syöjänsä. 5100

Saapi weljen wehnäisillä, sisaren sianlihalla.

Saapi woilla wierahia, oluella ystäwiä.

Saappahassa jalan jatko piian pienen pintelissä.

Saappahassa menee, wirsussa palajaa.

Saas tästä suuni parka, waikka itse ilman jäisin.

Saattapi hywä Jumala hywänki talon emännän säätä säkki kainalohon, kontti selkähän kohata.

Saattapi hywä Jumala panna rengin re'en perähän, kannoille kasakkamiehen.

Saattapi hywä Jumala tehdä orjasta emännän, piiasta elon pitäjän.

Saattapi hywä Jumala tehdä orjasta isännän kasakasta kaupan miehen.

Saattapi hywä Jumala 5110 yletä aletun mielen, aleta yletyn mielen.

Saatu on saalis suurempiki wähemmälläki wäellä.

Saatu säkkiin pannaan, ei wasta toiwotettu.

Sadetta sykysyrusko, talwen jatkoa kewäinen.

Saita aina säkkinsä pohjan löytää.

Saita leipiä lukepi, arinalla arwelepi.

Saiwar saalas, täi tekiä.

Sakia on kansan kattila.

Sakiampi on kansan, kun yksinäisen kattila.

Sakiampi weri, kun wesi.

Sakoisampi sawi, kun santa hiekkapellolla. 5120

Samasta koirasta karwoja, josta haawaki.

Sametti saristuessa, musta kenkä köyhtyessä.

Sammuu syöjäin tuli, wiriäpi tappeliain.

Sampo wanhani sanoilla, lahoi Louhi luottehilla, wirsillä Wipuinen kuoli, leikin lyöden Lemminkäinen.

Sana pääsee suusta, kun kärppä, siitä tulee isoksi, kun härkä.

Sana sanasta, kaksi paraasta.

Sanasta miestä, sarwesta härkää.

Sanasta sana itää, kypenestä maa kytee.

Sanoi wanha Wäinämöinen: ei sitä pitäisi syödä siian suolta, hauin wuolta, ahwenen alaista puolta, kuujaisen kutumätiä.

Sanoista sodat tulewat, 5130 kipenistä maat kytewät.

Sanoo antan't antaneensa, waan ei syönyt saaneensa.

Sappi särjen — Rinnassa särjellä.

Sarka werka köyhän miehen, waski waiwaisen hopia.

Sata luuta hauin päässä: ne kaikki nimellisiä; puoli porsaan kyljessä: ei ole niillään nimeä.

Sata on surmoa urohon, tuhat miehen kuolemata.

Sata päätä lappeessa, tuhat ämmän seikeessä.

Sata sauoa sataa, tuhat keppiä tulepi myöhäselle murkinalle.

Sataa sawinen pilwi, muiten musta hirwittää.

Sataa sawinen pilwi, musta pilwi peljättäpi.

Sataen suwet tulewat, 5140 kesäpäiwät kerkiäwät.

Sataen suwi tulepi, wuoten wesi lankiapi.

Sateheksi päiwän sappi, poudaksi kuun kehä.

Sateheksi syksyruskot, talwen jatkoksi kewäiset.

Satehella sika wiisas, ehtoolla laiska wiriä.

Satehet suwen saattawat, satehet lopettawatki.

Sattumoissa saukon ruoka.

Saua paljo maita käypi, sana paljoa enemmän.

Sawolainen pulloposki syöpi puuron leiwän kanssa, meriläinen mekkotakki syöpi liemen leiwättäki.

Sawu seppäin pajassa: sen sepät suwatsewatki.

Se ei syynä, mikä wikana. 5150

Se elähti, kehen kolahti.

Se ensin jauhattaa, joka ensin myllyyn tulee.

Se eteen: keppi käteen, miesi matkaan, säkki selkään.

Se huoli, sanoi sepän muori, kun wasikka kuoli.

Se huolta häwinnehellä: syöminen, makoaminen, kylän penkki istuminen.

Se hywin syö, joka harwoin saa.

Se hywä talon emäntä, ilo kaikelle kylälle, osa'a oluen panna, wirutella wiinakullan.

Se ikänsä elää, joka aikansa wälttää.

Se kanaan koskee, kun kukko kurahtaa.

Se kissa naukuu, kellä on hiiri suussa. 5160

Se kissaa kiittää, jolla ei muuta eläintä ole.

Se koira wingahtaa, johon kapula koskee.

Se koira winkasi, johon kalikka käwi.

Se kosken tawat tietää, joka korwalla asupi.

Se kun on Maariana malon päässä, se on Wappuna waon pohjassa.

Se kypsen maistaa, joka keitetyn paistaa.

Se kysyy, joka ei tiedä, se siwelee, joka ei näe.

Se köyttä, mikä kaulaaki.

Se liiket liikunnossa ei warahin nousennossa.

Se lintu, joka kowin warain aamulla visertää, 5170 on usein ennen ehtoota hukassa.

Se matkaan pannaan, joka aikaan tulee.

Se mies, joka kalunsa katsoo.

Se mies, joka paikkansa pitää.

Se neuonsa pitää, joka maansa myöpi.

Se nimen sanoo, kenen lapsi on.

Se nyt seisoo, joka ennen juoksi.

Se on huono lintu, joka ei woi höyheniänsä kantaa.

Se on härkä hännätön, sarwiraawas sarwiton.

Se on sileä, joka ei ole saanut.

Se on tapa Tammelassa: 5180 paras piika pappilassa.

Se on tehty, ku on tehty: lapsi tyttären mahaan tyrät tekiän nahkaan.

Se on tietämätön pojasta, saako partaa, eli jääpi ilman.

Se on työllä katkaistu, ruparuoalla rewäisty.

Se pahalla sanalla muistetaan, joka hywällä saadaan.

Se pilkka, joka korwan leikkaa.

Se saa walitun waimon, joka nai hyljätyn piian.

Se siinä on wäkeä, kun näköäki.

Se suussa, ku sydämessä, se kielessä, ku mielessä.

Se suussa, mikä nenässä.

Se tarkka talon emäntä 5190 itse rihmat kehrääpi, itse kankahat kutopi; kysy ei kynsiä kylästä, tointa toisesta talosta, pirran piitä naapurista.

Se tarkka talon emäntä wie ei willoja kylään, kuljettele kuontaloita, tappuroita tarjottele.

Se toista uunista etsii, joka itse uunissa asuu.

Se tulee weitseksi wetää, mikä wyölle aikahupi.

Se tuskan tunsi, joka tupen käänsi.

Se työn työksi tietää, joka tupen nurin kääntää.

Se unissa, kun mielissäki.

Se werkaa pitää, joka ei sarkaa saa.

Se ystäwä on, joka hädässä auttaa.

Se älähti, kuhun kolahti.

Sekalainen köyhän säkki. 5200

Sekalainen seurakunta.

Sekö toista taluttapi, joka on itseki ojassa.

Selkä suora, sääret wäärät, kohdalleen kontin kannan.

Semmoiset siat, kun pahnatki.

Sen hepo kotihin tuopi, taluttapi tamma parka, mi rekehen reuotahan, korjahan kohotetahan.

Sen härkä kewäisellä päiwällä niitystä syöpi, minkä heinäajalla wetäisi.

Sen jälkeen lintu kutsutaan, kun poraa.

Sen koira — Sitä koira.

Sen koira kylässä saapi: kolauksen korwallensa, sinimarjan silmällensä.

Sen käsi alinna, jonka hewoinen suossa. 5210

Sen käsi oma alinna, jonka hepo hettehessä.

Sen lintu tietää, kun kuwussa on, ei sitä, kun noukassa.

Sen on lakki oikiampi, kunka kunnia parempi.

Sen orit kotihin tuopi, liinaharja liuwuttapi, mi on pannahan pajuille, liitetähän liistehille.

Sen saapi, min hiiri kowaisimesta.

Sen saapi sanottuansa, jonka ilman oltuansa.

Sen se kieletön wetäpi, minkä mieletön panepi.

Sen suu nipsaa, jonka jalka kipsaa.

Sen tekepi teiren poika: marjat appapi aholta, suolle soimahan menepi.

Sen teki teiren poika: 5220 appoi marjaiset aholta.

Sen tietää — Sen lintu tietää.

Sen werta rukouksia, min hywiäki sanoja.

Sentähden kettuki yli tien juoksee, ettei pääse alaitse.

Sentähden sepon wenoinen rinta rautahan rakettu: juosta halki hietaharjut, somerikot soitatella.

Sentähden sepottaretki kituroiwat kihlomatta: syli on syttä hartioilla, waaksi warrella nokea.

Sentähden sepällä pihdet, ettei polta sormiansa.

Sen tähden sepät tekepi rautoja rakoperiä, kiskotulta kirwehiä: palkan uuden saadaksensa.

Seppä ja pappi ja willan lyöjä: ne kolme kowaa miestä.

Seppä ja sika saapi wanhasta uuden, pappi ja koira haukkumalla ruoan.

Seppä syöpi sammakonki, 5230 kun ei saa sian lihoa.

Seppä syöpi selwän leiwän, auran painaja paremman.

Seppä syöpi selwän leiwän, selwemmän sepän emäntä.

Seppä syöpi selwän leiwän, sepän akka selwän silkan.

Seppä syöpi selwän leiwän, takoja palan patahan.

Seppä tarpehen takopi, tahko karwan kaunistapi.

Seuhtowatpa sepätki, waskirinnat riitelewät.

Seuraa lempoki lautamiestä.

Sia musta maannehella, tiiski laiskalla matala.

Sian pää, matehen maksa, woille wertoa wetäpi.

Sian tiedän, kussa synnyin, 5240 kanssa kaiken, kussa kaswoin, en tiedä sitä sioa, kussa kuolema tulepi, tuonen hetki heiahtapi.

Sian tiedät, kussa synnyit, paikan tiedät, kussa paisuit, se on paikka tietämätön, kussa kuoli kohtaapi, hengen loppu loukahtapi.

Siellä hywä, missä ei meitä: woipuurotki keitetään.

Siellä kylä — Kylä siellä.

Siellä tuli, kussa sawu.

Siihen karwa karisee, kussa hepo piehtaroipi.

Siihen karwa karwahtaa, missä peura pehtelepi.

Siihen korsi kurahtuu, kussa kuorma kaatuu.

Siihen kurki kuolee, kun suo sulaa.

Siihen käypi käypä härkä, kuhun juoksepi hewoinen.

Siihen köyhä kirwehensä, 5250 kuhun miekkansa kuningas.

Siihen miestä — Äsken miestä.

Siihen puuhun lintu lentää, kussa urpia näkepi.

Siihen saapi käypä härkä, mihen juoksewa hewoinen.

Siika ei tiedä syöjeänsä eikä piika wiejeänsä.

Siinä härkä yön lepääpi rinnalla hywän hewoisen.

Siinä leipä syödään, jossa leikki lyödään, jossa olutta juodaan, toista aina tuodaan.

Siinä leipä syödään, jossa työ tehdään.

Siinä mies, kussa toinenki.

Siinä miestä — Silloin miestä.

Siinä naula, kussa tähti. 5260

Siinä näkiä, kussa tekiä.

Siinä on totuus, kussa puntari.

Siinä paha, jossa pannaan, siinä peto, jossa mainitaan.

Siinä paha, kussa pahaa puhutaan.

Siinä pieni pisteleksen, kussa suuri käänteleksen.

Siinä rikkautta, kussa rakkautta.

Siinä susi, kussa mainitaan.

Siinä tarkka tarwitaan, kussa wiisas wastataan.

Siinä waris, kussa muutki linnut.

Siinä wasta kyllä on, josta tähteitä jää. 5270

Siinä wirsta, kussa tolppa.

Siinä wuohi kalwaa, kuhun on kerran kytkettynä.

Siinä yön, kussa yötyy, siinä päiwän, kussa pääty.

Siista kalun kokoo, ei suuri saamuus.

Siitä härkä syö, kusta wetääki.

Siitä jatko, kussa katko.

Siitä siasta kiinni pidetään, joka aidan raosta löytään.

Siitä toinen ruoan syöpi, kun toinen siwutse käypi.

Siitä tunnen — Tuosta tunnen.

Siitä watsa täynnä, josta suu makia. 5280

Siitä wiisas wirren saapi, josta ei tuhma tunne'kaan, äkkioutoinen älyä.

Siitä ylitse mennään, mistä aita matalin on.

Siiwo työtä kaunihimpi, mieli muistoa parempi.

Siiwo töitä kaunihimpi, muisto mieliä parempi.

Siiwolla sika re'essä, alakärsä ahkiossa, terwatynnyri teloilla.

Sika kaiken kesää kyntää, ei juo jouluna olutta.

Sika koiraa pilkkaa, takareki kelkkaa.

Sika lihawasta hywä on.

Sika muistaa syömisen, unehuttaa lyömisen.

Sika neuoo poikoansa 5290 aidan wiertä astuessa: ele mene poikaiseni köyhän miehen kynnökselle, ele waiwaisen waolle.

Sika paistaa kylkeänsä, paha koira kuonoansa.

Sika syöpi aidattoman, halla myöhäisen panepi.

Sikiäwät työn tekiät, laiskat kaatuwat lakoon.

Sikäli wesa wedäksen, kukali kanto kaswaa.

Silitä kissaa: nostaa häntäänsä.

Silitä, pese sikoa: sika winkupi sikana.

Siliä sowinnon jälki, kaunis taitawan takoma.

Siliämpi siiwen jälki, kun on wastan lehtewänki.

Siliänä lähtee luu koiran kontista.

Siliät sowinnon posket, 5300 kaunis mahtawan tekemä.

Silkit ja sametit on haureuden merkit.

Sille leipä leiwotaan, kulta toista toiwotaan.

Silloin akka autusna, kun on ukko humalassa.

Silloin haaksi haltiaton, kun on kippari kipiä.

Silloin itkin ilman syyttä, ilman waiwatta walitin, kun itkin isän sylissä, paruin äitin paarmohilla.

Silloin kala kiiskistä, mies mielettömästä.

Silloin köyhä keittää, kun kattilan saa.

Silloin köyhä köyhtyy, kun rikas rikastuu.

Silloin köyhä rikas, kun watsa täynnä.

Silloin laki lainehtii, 5310 kun on juomari tuomarina.

Silloin lapsi, kun lattialla, silloin poika, kun polwillaan.

Silloin laulan, konsa joudan, konsa joudan ja kykenen; kun en konsa jouda'kaan, niin en silloin laula'kaan.

Silloin lintu laihimmallaan, kulloin pojat pienimmällään.

Silloin lähtö — Lähtömieli.

Silloin maammo markan maksoi, kun se nännillä imetti.

Silloin mies humalassa, kun ei tuumaa tuleen näe.

Silloin mies miessä, kun kaksi lakkia päässä.

Silloin miestä merkitään, pukarista punnitaan, kun on tarwes tappeluhun, eli mieli miekkaisille.

Silloin on aika joutawassa, kun on pappi soutamassa, lukkari perän pidossa.

Silloin on huuletki hukaissa, 5320 koska kieli maata kyntää.

Silloin on mieli melkiässä, kun on toisen miehen päässä, wäki wäljässä tilassa, kun on toisen hartioissa.

Silloin on nälkä nähtäwässä, kun on muona muulla maalla, taikina rajan takana.

Silloin on silmä katsomassa, kulloin pyydys pyytämässä.

Silloin on toimi toisahalla, kun on toisessa talossa.

Silloin on tuuma tuonnempana, kun on toisessa talossa.

Silloin paras lakata, koska leikki korkeimmallaan.

Silloin poika — Silloin lapsi.

Silloin rauha lampahilla, sudet kun keskenään sotiwat.

Silloin seppä takoo, kun rauta kuuma on.

Silloin sika säkkiin, kun päin on. 5330

Silloin taitawa työn tekepi, kun taitamaton hankitsee.

Silloin takoa tulepi, kulloin rauta kuumettuna.

Silloin tali — Äsken tali.

Silloin waimo waiwan tiesi, koska kantoi kolmikohdun.

Silloin wika myllyssä, koska lyhty lattialla.

Silloin witsa wäännettäwä, kulloin pehmeimmällään.

Silloin ämmä — Asken ämmä.

Sillä akka woittaa, kun puolen puuta taittaa.

Sillä ei kyllä, kulla ei tähdettä.

Sillä ei paksua paria, 5340 kellä ei paksut aitan parwet, sillä ei laajoa lajia, kellä ei laajat pöytälaudat.

Sillä juttu julkisempi, jolla kantaja parempi.

Sillä kiiret, kellä kihlat.

Sillä pitää oleman paksut sääret, joka woi hywät päiwät kantaa.

Sillä woitto, kellä kunnia.

Sillänsä sianki kärsät, kuin on kerran kesken jäänyt.

Silmä herra, mieli kuningas.

Silmä siistiä kysypi, watsa wadin kantimia, peret pellon antimia.

Siltä armo, keltä hirmu.

Siltään sikoisen kärsä, kuin on kerran kesken jäänyt.

Simo siltoja tekepi, 5350 Martti maata wahwistapi, Antti aisoja panepi, Nikolaus niwopi kiinni.

Sinijuttu kääntyy, kuni kantajat paremmat.

Sini korpi wastaa, kuni korwessa huhutaan.

Sini palkkansa pahalla, kuni palkan ansiotki.

Sini saari suojoapi, kuni saaren puut näkywät

Sini saari suojoapi, kuni siintäwän näkypi, sini äiti armastapi, kuni kuulupi eläwän.

Sini selwempi asia, kuni selwempi ajaja.

Sini seppäki sokia, kuni wiinoa wähäisen.

Sini suuret silmät päässä, kuni otsaki lewiä.

Sini syön kaloja kalki, sini koito kuorehia, kuni notkun nuottapuussa, keikun keskellä wenettä.

Sini weikko werhelepi, 5360 kuni tarwitaan talossa.

Sinne kaakku kannetaan, josta toista toiwotaan.

Sinne laulaja menepi, kunne wirsi wiittoapi.

Sinne mieletön menepi, kunne järjetön panepi.

Sinne naula menee, kunne kurikka ajaa.

Sinne on welka wiimeisenki, osa pojan ainoanki: maan alle mätänemähän, kalmahan katoamahan.

Sinne silmäni palapi, kussa kultani eläpi.

Sinne, tänne, siilon karwa, tuonne, tänne, torwihäntä.

Sinne waaja waipuu, kunne nuia waatii.

Sinne wuoti wuohen silmät, kunne wuoti wuohen wuonat.

Sinnes huoli paimenella, 5370 kunnes kaakku kainalossa.

Sinnes laajat lattiani, kunnes laajat lammin rannat, sinnes oikiat oweni, kunnes oikiat otawat

Sinnes oikia asia, kunnes kantaja parempi.

Sinnes oppia, kunnes ikää.

Sinnes weikko werhoapi, kunnes kuulepi eläwän.

Sinnes äiti armahtapi, kunnes kuulepi eläwän.

Sinulla woitto, minulla kunnia.

Sinä wie minä wikajan, menen puolin mielellänki.

Sinään ruoka syödään, kuin syntyy.

Sisarekset me kälykset, meidän miehet weljeksiä; ken meillä torat torupi, kuka riidat riitelepi?

Sitkaista rykiän tauti. 5380

Sitkiä kesäinen kuolo.

Sitta mieli neidon mieli: muunna mieli miehelähän, muunna mieheltä kotihin.

Sitte kaupat tietään, kun markkinoilta palataan.

Sitte tali nähdään, kun watsa awataan.

Sitä ei silmä itke, kuta ei korwa kuule.

Sitä hiittä hirmuminen, jonka hiiden hirmun alla.

Sitä hepo syö, mitä wetääki.

Sitä Jumala ruokkii, joka maata kuokkii.

Sitä jänö jänölleen, mitä itsellä jänöllä.

Sitä kieletön tekee, 5390 mitä mieletön käskee.

Sitä koira kodoksensa kutsuu, missä yön makaa.

Sitä koiraki kodoksi, kussa on ollu yötä kolme.

Sitä kuningasta kiittää, joka maata siittää.

Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

Sitä köyhä kiittää, joka äiän antaa.

Sitä lintu pojalleen, kuta linnulla itsellä.

Sitä maha täynnä, jota suuki makialle.

Sitä minä, kun muutki.

Sitä minä, mitä muutki: syötän suuta eleäkseni, elän kerran kuollakseni.

Sitä myöten kuokitahan, 5400 kuta myöten ruokitahan.

Sitä myöten mylläriä, kun on mylly mieltä myöten.

Sitä myöten silmät suuret, kun on otsaki lewiä.

Sitä porsas, kuta emä.

Sitä puuta puskeminen, johon on kiinni kytkettynä.

Sitä puuta puskeminen, jossa enin einehiä.

Sitä saadaan, kuta onkitaanki.

Sitä sikaa wingutetaan, joka aidan raossa tawataan.

Sitä soutelee wenettä, jonka juoksewan näkepi: sitä neittä naurattapi, jonka naurawan näkepi.

Sitä suu julistelepi, mitä mieli tietelepi.

Sitä suu pakaelepi, 5410 mitä sydän sairastapi.

Sitä syödä mustan miehen, mitä walkian urohon.

Sitä tehdä mustan miehen, mitä walkian urohon.

Sitä waimot ryskääwät, kun piiat pilalle saawat, tytöt nuoret turmiolle.

Sitä watsa täynnä, mitä suu makia.

Sitä wieras kehuu, mitä lähteissänsä saa.

Sitä wirttä laulaminen, mikä mielehen tulepi, sitä wettä soutaminen, jolla juoksepi wenoinen.

Siuna'a jalo Jumala: sinun siunata tulepi.

Siweys armon saa.

Siweys maan perii.

Siwiä sika säkin naapuri. 5420

Siwiä silmän edessä, taikia takaisin puolin.

Siwiä sowinnon jälki, karhia keräjän käynnin.

Siwiä sowinnon posti, kaunis mahtawan tekemä.

Siwu on tehty tie sioille, pellon poikki porsahille.

Siwu tuulet tuulekohon, siwu saakohot satehet, kohda päiwä paistakohon, susi matkan surmatkohon, karhu kuorman kantakohon.

Siwuitse sioilla tiensä, pihan poikki porsahilla.

Sodat sonnasta tulewat, tappelot tadetläjästä.

Sodat uskon suorittapi, tappelot tasottelepi.

Soipa torwi kauas kuuluu.

Soipi wieras, waan ei helise. 5430

Soisi eukko tyttärensä paremmaksi itseänsä, soisi tuomansa hywäksi, kantamansa kaunihiksi.

Soisi jauhoja kiwoisen jauhamatta pyöriwäksi.

Soisi kyntäjä oroisen, jotta ei päiwässä wäsyisi.

Soisi orja yön tulewan, wanki päiwän walkeawan, kyytimies kylän näkywän, matkamies kotinsa saawan.

Soisi soutaja wenehen soutamatta'i juoksewaksi, soisi kyntäjä orihin ajamatta'i astuwaksi.

Soisin miehen werrakseni, en paljo paremmakseni.

Soisin päiwät soitettawan, illat tehtäwän iloa.

Soisin Suomeni hywäksi, kaupunkini kaunihiksi, maani marjan kaswawaksi, itseni imanteheksi.

Soisin Suomessa omassa, soisin Suomenki takana, hywin aina elettäwäksi, kunnialla kuoltawaksi.

Soisit mun wiholliseni, 5440 soisit suohon sortuwani; nämät Herra eksyttäpi, minun päästäpi pahasta.

Sokia emoton soppi, ehkä kuu kumottakahan.

Sokiaki soutelepi, kampuki perän pitäpi.

Sontaa wähä sakko talossa on.

Sopii kaksiki patoa yynnä yksille tulille, mutta ei sowi neittä kahta yhden yljän wuotehelle.

Sopisipa suuta antaa, kun olisi kahden walta.

Soria sotahan kuolla, hemme miekan helskeesen: äkin poika pois tulepi, potematta pois menepi, laihtumatta lankeapi.

Sormet soittajan kuluwat, wäki laulajan wäsypi.

Sormet soutaissa kuluwat, kädet wettä wellotessa.

Sormet soutaissa kuluwat, wäki jauhaissa wäsypi.

Sota kuokkii, rauha ruokkii. 5450

Sota sortaa, rauha rakentaa.

Sotamiehen akka ja kalamiehen koira: jääwät rannalle itkemähän.

Souten on saatu suuret hauit, weden koirat kolkutellen.

Sowinnolla on sia suuri, ahdas riidalla asunto.

Sowitettu on, synnytetty, pakatsin rekipajuksi, tuomi tuopin wanteheksi, kannun laudaksi kataja.

Sowitettu on, synnytetty, pieni suuren wastimeksi, lyhyt pitkän puolisoksi, musta walkian waraksi.

Suatseeko suuret tuota: kolahusta korwallensa?

Suden koira kuoltuaki, miehen waimo wanhanaki.

Suden koira kuoltuaki, pojan piika kelwotonki.

Suden koira wanhanaki, 5460 miehen neiti kempinäki.

Suden koira wanhanaki, weden werkko räämänäki, pojan piika pidettynäki.

Sui koira, pese koira, koira on koira arwollaan.

Sui wierasta hewoista: saat karwat palkastasi.

Suitsee piika pakkaisellaki.

Suitset on suruista tehty, päitset päiwistä pahoista.

Sukkela wikkelän jättää, wiekas kawalan pettää.

Suksi on jalkoa sukua, jousi kättä joukkioa.

Suku heitti, synty heitti, ele heitä Herra Kiesus.

Suku on muuttunut sudeksi, heimo hengen ottajaksi.

Sukuhunsa suopetäjä, tekiäänsä terwaskanto.

Sukuhunsa suopetäjä, 5470 wesahansa wehmaskoiwu.

Sukujansa suuret naiwat.

Sula suu, ehkä pakkainen.

Suloinen syli isoisen, äitin helma hempiämpi.

Suloinen suwella kuolla, lämmin lähteä kesällä.

Suo Herra, lepy Jumala, päästä päiwistä pahoista, poikoa isän perille, lasta wanhemman ladulle.

Suo kaswaa korian koiwun, kangas kaunihin katajan.

Suo muille hywää, suo itsellesi parasta.

Suo siellä, wetelä täällä, mätäs märkä kaikin paikoin, ei kuiwaa kussaan.

Suo siellä, wetelä täällä, 5480 wastaranta kaikkialla.

Suo wilja wihattawalle, raha raukoteltawalle.

Suojaa puna meressä, wettä pilwi luotehessa.

Suojaa sykysyrusko, takatalwea kewäinen.

Suojaksi syksyiset tuulet, talwen jatkoksi kewäiset.

Suojan sumu iltaisella.

Suojat on sorsalla siansa, allilla asunnot tyynet; minun on tuulessa tupani, asuntoni alla tuulen.

Suo-kettu kawala kettu, mäki-kettu wiekas kettu.

Suokohon sula Jumala, antakohon armo luojan aina sontaista pihoa, kakaraista kaiwotietä.

Suokohon sula Jumala, antakohon armo luojan oluessa tuopit olla, maljat maidossa märätä.

Suola, leipä miehen ruoka, 5490 woi, welli wasikan ruoka.

Suola ruoan kunnia.

Suolainen ja sakea, se on köyhän makia.

Suoni sulhaista wetäpi, nuiska nuorta morsianta.

Suopi köyhä hyötywänsä, potewa paranewansa.

Suopi miehen werraksehen, poikansa paremmaksehen.

Suorin soutoa pitäpi, mielin miestä wastaella.

Suosio leiwän lisää.

Suotta toistansa sanoa, paha panna itseänsä.

Suotu suodun surwoapi, luotu luoksensa wetäpi.

Suotuhunsa, luotuhunsa, 5500 ei kauan katseltuhunsa, eikä mielentehtyhynsä.

Surkia surma silmin nähden, kuolema käsin pidellen.

Surma hepo suitsitta, karhu akka kahleitta.

Surma suuri — Suuri surma.

Surma syömättä eläpi, maan kumma makoamatta, kowa onni kuolematta.

Surmaksi sudella walta, wahingoksi on waimollaki.

Surman suu korianaki, jalan kenkä kaunisnaki.

Suru köyhän suuruksesta, muret murkinallisesta, itku iltaruoistansa.

Suru on juoda surman wiina, katkera manalan kannu.

Suru sian siirtäjällä, muret majan muuttajalla.

Suru sillä, jolla sulho, 5510 kiiret sillä, jolla kihlat.

Suru suurustasta, muret murkinasta, poru puolisesta, itku iltaisesta.

Suru särkepi sydämen, huoli watsan halkaisepi.

Surulla on susi metsässä, surummalla mie sitäki.

Surut meillä suitsinamme, pahat päiwät päitsinämme.

Susi isäni, karhu emoni; kun minusta mies tulisi!

Susi suitseton hewoinen, karhu nainen haltiaton.

Susi suitseton hewoinen, karhu waimo wallallinen.

Susi suorassa, lammas wäärässä.

Susi suutta julkiampi, pukki parralta parempi.

Susi syöpi köyhän lapsen, 5520 koira kulkewan purepi, ulos tultuaan tuwasta, owesta osattuansa.

Susi syöpi köyhän lapsen, repo juoksewan repipi.

Sutta pakoon läksin: karhu wastaan tuli.

Suu ei kulu suudellessa, käsi kättä annellessa.

Suu ei laula suuruksetta, rinta ei raswatta rimaja.

Suu eroa haastelepi, sydän yhtehen sytepi.

Suu hywän pakaelepi, kieli maistapi makian.

Suu linnulla, kun linnun pojallaki.

Suu makian maistaa, kieli mielen eksyttää.

Suu makian maistelepi, kieli kypsen koittelepi.

Suu mettä lupaelepi, 5530 sydän myrkkyä sytäpi.

Suu on sydämen tulkki.

Suu piian eroa laati, mieli toista toimittapi.

Suu pitää pantaman säkin mukaan, koska leipä loppuu.

Suu puhua pullottapi, pää käskeä pällöttäpi.

Suu puhuu pullottelee, mitä mieli ajattelee.

Suu ruoan tuntee, kieli kypsen koittelepi.

Suu saattaa suden ritahan, kieli kärpän lautaisehen.

Suu sanan erehdyttäpi, kieli mielen eksyttäpi.

Suu sanan ereyttäpi, mieli kohta korjoapi.

Suu sorwalla, kun salakallaki. 5540

Suu säkkiä myöden.

Suu särjellä, kun sorwallaki.

Suu wetäisi, ei wedä watsa.

Suu wiepi rewon ritahan, marja teiren ansaisehen.

Suu yksin kaksin puhupi, pätsi wiisin kypsentäpi.

Suuhun lapsi korehensa, päähän piika kaunihinsa.

Suuhun lapsi kukkaisensa, wanha ämmä wakkaiseensa.

Suuhun sai suwinen palkka, talwen palkka parran taaksi.

Suuhun sutta, päähän neittä, jalkoihin jaloa miestä.

Suuhunsa suruton lintu, 5550 powehensa pojillinen.

Suuksi hullu luotunaki, mieletön sanan siaksi.

Suuni itki, sydämeni nauroi, koska kuoli kumpalini, waipui waippani alainen.

Suuni itki, sydämeni nauroi, kun tuo kuoli kuppelohäntä, kaatui wanha kampelmanni.

Suuret on sudella silmät, suuremmat on sulhoisella.

Suuri kiitos soutajitten, kaksi ilman istujitten, perämiehen ei mitänä.

Suuri on hauki, laaja lahna wenehessä wierahassa.

Suuri on sata saataessa, pienoinen pidettäessä.

Suuri on suwi kateeksi.

Suuri on watsa waiwaisella: äiän welliä wetäpi, kalalientä kaipa'api.

Suuri pala suun lewittää, 5560 pieni kylläisnä pitäpi.

Suuri sata saataessa, pieni ulos annettaissa.

Suuri surma silmin nähden, kuolema käsin pidellen.

Suuri suu, wähä willoja.

Suuri suuren, pieni pienen, kökkälä tasaisen paikan.

Suuri wihko suwipäänä, warawihko Walpurina, wielä Erkkiki anopi, Urpanuski uupottapi.

Suurus murkinan petti, pieni suuren jätti.

Suurus suuhun, mieli päähän, Jumala sydämihimme.

Suurus suuhun, mieli päähän, talon työhön taitawasti.

Suurus suuhun, mieltä päähän, kaikki päiwät mieltä myöten.

Suurus suussa, mieli päässä, 5570 Kiesus keskellä sydäntä.

Suuruspala murkinan hiiaa.

Suussa henki sirkkuisella, watsan alla warpuisella.

Suussa juojan siemenmäärä.

Suussa juomarin mitta.

Suussa juopuneen sydän.

Suussa ompi orjan mieli, waan ei pitkässä pinossa, eikä pellon siemenessä.

Suussa on siemyen määrä.

Suussa siemeyden määrä.

Suussa sydän särköisellä, noukassa kananpojalla.

Suussa wierahan koto. 5580

Suussansa sydän särjellä, wäki warsan sieramissa.

Suusta Jumalan korwaan, armon kanssa ulos tulkoon.

Suusta Jumalan korwaan, Jumalan korwasta kukkarohon.

Suusta orja ladon täyttää, perästä pereen isäntä.

Suusta röyhkä köyhä miesi, ruumihilta ruikamoinen.

Suusta syömärin näkepi, silmästä pahan tekiän.

Suusta syönehen näkepi, parrasta palan purian.

Suusta täynnä köyhän aitta, perästä ei ole puolinkaan.

Suustansa lehmä lypsää, ei suurista sarwistansa, eikä warresta isosta.

Suuta on sanan siaksi, 5590 päätä mielen kukkaroksi.

Suutari on suden sukua, räätäli karhun weljen poika.

Suutari on suden sukua, susi warkahan sukua, waras lemmon weljen poika.

Suutari on suden sukua: syöpi lihat, sekä nahat.

Suutto tulee, ennenkun puutto.

Suweksi syksyinen rusko, takatalweksi kewäinen.

Suwen suitsu iltaisella, talwen talma aamuisella.

Suwen tullen suot sulapi, suot sulapi, maat walupi; ei sula sydän suruinen, ei walu wajainen rinta.

Suwi suuresta lumesta, pakkainen pahasta säästä.

Suwituuli talwen tuopi, koillinen kesän tekepi.

Sydämen kyllyydestä suu puhuu. 5600

Sydän kylmä kyyhkyläisen syödessä kylän kekoa.

Sydän tiesi syytä paljon, watsa wiljalta wikaa.

Sykysyinen hywä sää pahoa ajattelepi.

Sykysyinen suuri kaakku kewääksi keiattapi.

Sykysyinen yö ajapi yhdeksällä hewoisella.

Sykysyinen yö pimiä, talwinen on päiwä musta.

Sykysyllä suuri syönti: se kewääksi kelpaapi.

Sykysyllä yltäkyllä, kewäillä kellä kulla.

Synnit pannaan pyttyyn, pytty painetaan kyttyyn.

Synti puuron purennasta, 5610 kaksi ilman nielennästä.

Syrjin seiwäs aitaan, päin piika poikaan.

Syrjin syntyi Lappalainen, poikkipuolin Pohjalainen, witahan Wiron eläjä, suorin uros Suomalainen.

Sywälle kala kokee, parastaan mies hakee.

Syy juomassa, syy wasikassa.

Syy kurjan kerjäämään käskee.

Syy pahaa peljätä.

Syy sydäntä särkee, muret muodon muuttaa.

Syy sysissä, syy sepissä.

Syyllinen sakon wetäpi, hätäläinen huoran naipi.

Syyllinen sakon wetäpi, 5620 orit aidan karka'api.

Syypää sakon wetäpi, rangaistaan pahan tekiä.

Syysrusko lämpimiksi, kelin jatkoksi kewäinen.

Syystäpä sydän surepi, watsa ei waiwatta walita.

Syytä ensin tutkitaan, sitte miestä mutkitaan.

Syö elääksesi, ele elä syödäksesi.

Syö hywästi, juo hywästi: kyllä tonttu toista tuopi, yksisilmä yypöttäpi.

Syö koira oksehesi, ota konna antehesi.

Syö susi hewoisen warsa, ku ei kanna kahta miestä, miestä kolmea kohota, wiittä, kuutta wiilettele.

Syö, syö, syöttöporsas: sykysyllä tapetaan, kewäällä keitetään.

Syö säästäen sawea: 5630 sanoi sammakko pojallensa.

Syö wähemmin, juo wähemmin, osta weitsi wyöllesi.

Syöden kaunoinen tulepi, hywä muoto munnostellen.

Syödessä laiskan nälkä tulee.

Syödä syksyllä pitäpi, eleä elon ajalla.

Syödä syksyllä tulepi, kewäillä kellistellä.

Syödä syntisen pitäpi, mennä maata untunehen.

Syödään kaali syljettyki.

Syödään matkassa, mitä saadaan, pannaan woita juuston päälle.

Syödään näljässä jäniksenki pää.

Syököön susi hewoinen — Syö susi. 5640

Syöminen eleäksensä, eläminen kuollaksensa.

Syöminen on päätynyttä, jyystäminen jäätynyttä.

Syömisessä orjan huoli, ei ole kuussa, ei kukossa, eikä wierahan warassa.

Syödä sinunki pitäpi, kewätkuilla kuunteleman.

Syön mitä saan, mutta hywät mä kalut pidän.

Syönehen hywä, säästänehen parempi.

Syönnissä hewoisen mieli, wangin mieli pääsennässä.

Syönyt on syöttää parempi, kun on kuollut kostutella.

Syöpi hauki sammakonki, 5650 seljän suuren uituansa, appapi repo rawatki, salon suuren juostuansa.

Syöpi hauki sammakonki, seljän suuren uituansa; naipi mies pahanki naisen, wiikon ilman oltuansa.

Syöpi kissaki kalaa: ei kasta käpälätänsä.

Syöpi koira kaatunutta, haukkupi häwinnyttäki.

Syöpi koira kahleensa, pettäpi paha sanansa.

Syöpi koira oksennuksensa, pettäpi paha walansa.

Syöpi koira paljonki, elää wähemmälläki.

Syöpi kissa saalihinsa.

Syöpi kolkko kowaisimetki, näkee nälkä kirwehetki.

Syöpi köyhä kaaliaki, saatikka sianlihaa.

Syöpi leiwän surwoisenki, kun on miestä mielen määrin, omin ottamin urosta.

Syöpi leiwän surwoisenki, 5660 leikka'a lemettisenki, saati saikan wehnäisen.

Syöpi miesi woimatonki woimallisen woipytystä.

Syöpi nälkäinen jäniksenki päätä.

Syöpi nälkäinen jänistäki.

Syöpi rauta rieskaisenki, wiepi wesi ylenki mielen.

Syöpi ruma rukiisenki.

Syöpi ruostet rautoaki, wesi wiepi ylenki mielen.

Syöpi susi hewoisen warsan korwen kolkan juostuansa.

Syöpi susi luetunki, wiepi waras lukitunki.

Syöpi susi merkitynki lampaan, wiepi waras mitatunki kankaan.

Syöpi susi nepaansaki, 5670 tappaa tauti lankonsaki.

Syöpi suu leipää, saatikka sanoja puhuu.

Syöpi suu leipääki, jos sanojaki lausuu.

Syöpi suu satai'i kekoa, kekoisellaki eläpi.

Syöpi syöpä paljonki, eläpi wähemmälläki.

Syöpi toukat senki kielen, joka ei puhu polwenaan, selwitä sinä ikänä, kuulu kullan walkiana.

Syöpi waiwainen jäneksiäki.

Syöttele sanoilla miestä, niin ei kulu laarin kulma.

Syöttäpi meri sikansa, hywä järwi hylkehensä.

Syöty leikattu leipä, saatu luwattu lahja.

Syöty leikattu palainen, 5680 annettu luwattu lahja.

Syötä koiraa, juota koiraa: koira koirana pysypi.

Syötä mies, juota mies: äsken miehen tawat tiedät.

Syötä miestä syrjälläki, istuallaki elätä.

Syötä wierasta sanoilla, kunnes keitto kerkiäpi.

Syötäwä kulupi, pidettäwä pienenepi.

Säkkiinsä päin pappiki saarnaa.

Säkkinä köyhä kaikki.

Sänki pellon palkastansa, ruoka tyttären kotoa.

Sänki pellon palkkio.

Sääli huttua, sääli watsaa: 5690 wähä elättää, tyhjä kuolettaa.

Säät sodatki estää.

Säätä myöden suksen juoksu, wenehen wesiä myöden.

Söisi kattila kaloa, ei kastaisi kynsiänsä.

Söisi suu, wetäisi watsa, waan ei kestä waateriewut.

Söisi suu, wetäisi watsa, waan ei kanna hoikat sääret.

Söisin kyllä, joisin kyllä, täytyy olla tällänsäki.

Taaja laajan woittaa.

Taattonsa tawat pojalla, emon eljet tyttärellä.

Tahi — Taikka.

Taidossa talon pidäntö, 5700 ei warahin walwonnassa, eikä paljossa wäessä.

Taidoton taloton waimo, kunniaton kellariton.

Taikia talona olla, waikia warahin nosta.

Taikina hywä talossa, emäntä hywä kotona.

Taikka jousi murtuu, taikka jänne katkeapi.

Taikka kulta kukkarossa, eli sappi sieramessa.

Taikka rauha, taikka rauta.

Taikka santa sieramihin, eli kulta kukkarohon.

Taikka sirkan syötyänsä, taikka ilman olluansa.

Taikka sirkka syötyä, taikka ilman oltua.

Taikka suo sulaa, taikka kurki kuolee, 5710 yön yhdeksännen perästä.

Taikka syteen, taikka saween.

Taikka sywään, taikka saween.

Taikka tenka kukkarossa, eli parta lietehellä.

Taitaa lukkari laulaa.

Taitaa mies soutaa, taitaa huowata'ki.

Taitaa soutaa ja sauoa'ki.

Taitamaton kauas käkee, ei tiedä, jos ehtoon näkee.

Taiwas köyhän kattona, maantie permantona.

Taiwas talwia tekepi, rekisäätä reutuapi.

Taka tekee taitawaksi, 5720 taka taitamattomaksi.

Takaa ajawalla matka on.

Takaa tuulee, edestä sataa.

Takana ikä eletty, elämätön edessä päin.

Takana joulun talwi kaikki.

Takaperin kana työn tekepi, herroille weron wetäpi.

Takoja taloa myöten, miestä myöten meikuttaja.

Tallella ikä eletty, elämätön etsinnössä.

Tallella kalu — Tallella ukko.

Tallella tyttö mättähässä: ei kiitetä, ei laiteta.

Tallella ukko uunin päällä. 5730

Tallelle wanha panee, waikka ei muista.

Talli on seisoa hewoisten, sauna akkain asua.

Tallissa hewoisen kauppa, kanan kauppa karsinassa, neidon nelisnurkkaisessa.

Talo elää tawallaan, wieras kulkee ajallaan.

Talo elää tawallaan: wieras syöpi rahallaan.

Talo siinä, kussa kukko, ammo lehmä lehdollaki.

Talo tietää tauksensa, wieras tietää eduksensa.

Talo työlle, wieras tielle, hywistäki juomingista.

Talo töitänsä tekepi, wieras käypi matkojansa.

Taloa myöten kaakku, 5740 miestä myöten ripeys.

Talon kautta talwitietä, naurishalmehen kesäistä.

Talon merkkiin wasikkaki pannaan.

Talon tähden tytöt naidaan, pellon tähden peipoisetki.

Talonpoika on wuoden poika, kauppamies wenehen poika.

Talonpoika on wuoden poika, wuosi poika kaikkiwallan.

Talonpoika töiden seppä, Saksan mies sanojen seppä.

Talonpojan lakki, herran hattu, kuninkaan kypäri.

Talossa taloa myöten, miestä myöten miehelässä.

Talwella talojen kautta, naurishalmetten kesällä.

Talwi joutsenen takissa, 5750 halla hanhen siiwen alla.

Tamman kauppa tanhualla, neidon nelisnurkkaisessa.

Tanterella tamman kauppa, tyttären ison tuwassa.

Taonta taloa myöten, miestä myöten meikutanta.

Tapa entinen talupi, wirka muinainen wetäpi.

Tapa hywä talossa: jos woisi warahin nosta.

Tapa oiwa tappelossa: lyö, ken ensin kerkiäpi.

Tapa kanssani talupi, wirka muunne wierähtäpi.

Tapa kunki tahdossansa, terweys Jumalan kädessä.

Tapa nainen nainehelta, tee tila tilattomalle.

Tapa warren kaunistapi, 5760 waan ei karwa kauniskaan.

Tapaa karhuki jäniksen, jos ei muolla, niin kattilassa.

Tapaturma miehen surma.

Tapaturmainen wieras saa tapaturmaiset räätit.

Tapoja talo kysypi, miesi mieltä koittelepi.

Tappurat talon kaluna, ilman aiwinat apuna.

Taputusta tamman potku.

Tarttuu koira waiwaisenki sanaan.

Tarwes on härjällä häntä, jos ei ennen, niin kesällä.

Tarwes on talossa waimo, waikka wettä keittäkähän, koukkua kopistelkahan, kekälettä käännelkähän.

Tarwet kauppoa tekepi, 5770 mies päältä katselepi.

Tarwet kunnian pettää.

Tarwet neuon muistaa.

Tarwet tarkan tarkoittaa, nälkä usein syötättää.

Tarwet työn tekee.

Tasajako näljän tappaa.

Tasan matkoissa ewähät, tasan naiset nuotiolla.

Tasan naiset talkoossa, tasan matkoissa ewähät.

Tasan päiwä paistaa.

Tasan, tasan, taatto kulta: sulle kaali, mulle kattila.

Tasaisempi on neiden tanssi, 5780 kun pojan poloisen tanssi.

Tasawalta tappelussa: koskee, ken kerkiäpi.

Tasuutta mieli karmas, ei ole osan wähyyttä.

Tattari taloksi saapi, tattari talottomaksi.

Tauditta wanha kuolee, tuuletta pölhö kaatuu.

Tautina hywä pala takana.

Tawallaan maa eläpi, wirallaan wiimeinenki.

Tawallaan talo eläpi, puilla pirtti lämpiäpi.

Tawat kunki kaunistapi, ei parta pitempikään.

Tawaton — Taidoton.

Tawoiltansa tautiaki sanotaan. 5790

Tawoistansa mies tutahan, lintu höyhenistänsä.

Tee hywin taikka pahoin: edestäsi kaikki löydät.

Tee hywää, naita poika, työnnä tyttäret kylähän, käy itse kiwen etehen.

Tee kiusaa: hakkaa päätäsi nurkkaan.

Tee, minkä teet: edestäsi löydät.

Tee niinkuin käsketään, waan ei niin, kuin hywin on.

Tee puiden pojasta miestä, pahasta ele puidenkaan.

Tee säkki saadessasi, kylläs aina sauan saat.

Tee työtä käskettyä, syö ruokaa keitettyä.

Tee työtä sata ajastaikaa elääksesi, 5800 rukoile Jumalaa huomenna kuollaksesi.

Tee työtä uskollisesti: Jumala auttaa ihmeellisesti.

Tehden jotain tulepi, tekemättä ei mitänä.

Tehden työstänsä pääsee, syöden leipänsä palasta.

Tehden työt lewiäwät, tekemättä soukistuwat.

Tehdyt kaupat kiittämiset, hywät päiwät pitämiset.

Tehty kauppa kiittäminen, tekemätön tietäminen.

Tehty on aljettu työ, aiwotellessa aika menee.

Tehty seiso tehtyänsä: poika tyttären powessa, lapsi waimon lantehissa.

Tehty tie alotetusta, käyty matka neuotusta.

Tehty työ alotetusta, 5810 hankkehissa aika menee.

Tehty työ alotetusta, walmis waimo kosjotusta.

Tekee joutilas jotaki: kaitsepi kylän kanoja.

Tekee työtä hullumpiki, hakkaa puuta pöllömpiki.

Tekee työtä tyhmempiki, juodessa miestä tarwitaan.

Tekeminen luodut lapset, jos on tielle tehtäkähät.

Tekeminen luodut lapset, syöminen säätyt ewäät.

Tekemättä on äiä työtä, äiä saamatta rahoa.

Tekemätön touko ei kaswa, saamaton raha ei sikiä.

Tekewä torainen waimo, talon waimo tappelia.

Tekiä toruwa akka, 5820 waimo riski riiteliä: torissahan työt tekepi, riidoissahan riihet puipi.

Tekiä työnsä tietää, taitawa oman tapansa.

Tekiän käteen kaikki tulee.

Teko pellon Jumala on.

Tekomieli ei tee miestä, kannantawesi ei tee kaiwoa.

Telkkä poikia tekepi, tawi luopi lapsiansa: ne hauki hajottelepi, weden koira wiettelepi.

Tengoin raha kaswaa, tengoin raha katoaa.

Terwas tuohelle torupi: sinä konna käpristelet, minä miehen lämmittelen — yren tulta tuohessaki, tekoajan terwaksessa.

Terwe löyly, terwe lämmin, terwe kanssa löylyn lyöjä, lämpimän lähetteliä, terwe terweytteliä!

Terwe maa, terwe mantu, terweheksi terwehtäjä!

Terwe maalle, manterelle, 5830 terwe terweyttäjälle!

Terwe miehelle, kaksi koiralle.

Terwe nuori syötyänsä, wanha yön lewättyänsä.

Terweys on kultaa kalliimpi.

Teräwä sanoma sauan nenässä.

Teräwä tekewän weitsi, tylsä weitsi tyhmän miehen.

Tie käydä, hako lewätä, hawun wierus haukotella.

Tie köyhän eteen, keppi kurjan käteen.

Tie wiertä, hako lewätä, seinän wieri seisotella.

Tiedot tietäjän, taidot taitajan, epätiedon ei mitänä.

Tiedä ei tie käwiätänsä, 5840 hewoinen ajajatansa, eikä siika syöjeänsä, neiti nuori saajoansa.

Tiedä tiesi, muista murusi, katso kalusi, ajattele asiasi!

Tiedän paikan — Sian tiedän.

Tiedän silloin muiden synnyn, kun tiedän tiaisen synnyn.

Tiellä kissat, tiellä koirat pahan waimon leipoessa.

Tiellä köyhä rikkailla, haittana hako wesillä.

Tiellä morsian riihessä.

Tiellä tyhjä tyttärissä, haittana hako wesissä.

Tien wieri häwinnehellä, rata maansa myönehellä.

Tiet käywät kyliä myöten, ihmiset tietä myöten.

Tietyn päälle hywä mennä, ei haaskatun. 5850

Tietä edellinen tekepi, jälki jäänehen wetäpi.

Tietää koira uineensa, kun häntä kastuu.

Tihku werkko lehmän werta, surma kaikkien kalojen.

Tikka kirjawa metsässä, ihmisen ikä kirjawampi.

Tikka paljo puita puipi, ei tee pitkiä pinoja; sika paljo maita tonkii, ei juo jouluna olutta.

Tina kulta köyhän miehen, waski waiwaisen hopia.

Tina köyhällä hopia, waski kulta waiwaisella.

Toimella talo eläpi, ei wäen paljoudella.

Toimi työn tekee, ei wäen paljous.

Toinen karhulla ajatus, 5860 toinen karhun tappajalla.

Toinen kieli, toinen mieli.

Toinen mieli karhulla, toinen karhun ampujalla.

Toinen naipi noppaneidon, toinen ämmän ähkywäisen.

Toinen puhuu niittua, toinen niitun aitaa.

Toinen päiwä, toinen neuo, toinen tunti, toinen tuuma.

Toinen saamaan, toinen syömään.

Toinen taikka toinen, nahat nurin, karwat wäärin.

Toinen tuomaan, toinen juomaan.

Toinen tupa, toinen tapa.

Toisa kuuro kuulee, 5870 toisa sokia soutaa.

Toisen hepo, oma ruoska: pian wirstan katkaisepi.

Toisen housuilla on hywä tuleen istua;

Toisen huoneessa on ahdas köyhän istua, pitkä seisoaki.

Toisen tonkia — Toisin tonkia.

Toisen waiwaisen wahinko, toisen onni autoahan.

Toisen weneessä on ainaki laajempi lahna.

Toisin aioin touot maalla, toisin aioin haasialla.

Toisin annetaan, toisin toiwotaan.

Toisin ennen toimi käski, toisin ennen työ opetti: toimi käski tonkimaan, maa wäkewä wääntämään.

Toisin ennen, toisin eilen, 5880 toisinpa tätä nykyä.

Toisin ennen touko kaswoi, toisin maa orahan otti, toisin paisto päiwä kulta, toisin kuutamet kumotti.

Toisin kuuro kuulee, toisin merellä tuulee.

Toisin mie palo pakisin, toisinpa käkesin kälkö, toisin on kätehen käynyt, toisin toiwoni osannut.

Toisin on hukalla huoli, toisin ampujan ajatus.

Toisin tanssi wanhat ämmät, toisin nuoret morsiamet.

Toisin tiesin, toisin luulin, toisin toiwotin ikäni; toisin tiesi suuri luoja, toiwotti jalo Jumala.

Toisin toisessa talossa, toisin ukset ulwaisewat, toisin wierewät weräjät, sanowat saranaraudat.

Toisin tonkia pitäpi, toisin maata mullostella.

Toisin tuhma luulee, toisin merellä tuulee.

Toisin täällä tuulee, 5890 toisin ämmät luulee.

Toista karhu ajattelepi, toista karhun tappaja.

Toista mies ajattelepi, toista suu pakaelepi.

Toista naipa naittelee, itsestään ei wirka'kaan.

Toista parta pankuttapi, toista sydän ajattelepi.

Toista toisella saadaan: kolaus kotahalolla.

Toista toisen wehnäleipä, toista toisen wehkainenki.

Toiwo köyhän elättää, pelko rikkaan kuolettaa.

Toiwo tuo — Tuo toiwo.

Toiwoen hywät tulewat, pahat kulkewat peläten.

Toiwoin miestä miekollista, 5900 miekollista, markollista; tuli kohden korsukenkä, raparossu rossutteli.

Toiwoo köyhä hyötywänsä, potewa paranewansa.

Toiwossa aika kuluu.

Toiwotaan meren takaista, waan ei turpehen alaista.

Toiwotaan wetten takaa, ei toiwota tuonelasta.

Toki tunnen tullin panoa, hankkia wenehen hangan, jos ei ole kaartaka wenettä.

Tolkku toimea tekepi, miekka miestä merkitsepi.

Tora wanhalla tapana, sadet säällä syksyisellä.

Torat riidoista tulewat, isot tappelot torista.

Toruttaissa kuuntelee, lyötäessä kääntelee.

Toruwa tekiä — Tekiä toruwa. 5910

Tosi toukoa pitäpi, talonpojan taikinoa.

Tottunut työn tekepi, tottumaton katselepi.

Totuus ei auta, tukka wetää pitää.

Totuus ei pala tulessakaan.

Totuus maassa wesoo.

Totuus tuokoon, wääryys wieköön.

Touosta terän näkepi, alusta hywäikäisen.

Tuhma lauluhun latopi, wierittäpi wirtehensä mitä sylki suuhun tuopi, wesi kielelle wetäpi.

Tuhma on laatu Tuuterissa: kun neidet kosissa käywät, akat juohdessa ajawat.

Tuhma paljo työtä tekee, 5920 elää wiisas wähemmällä'i.

Tuhma työssä tuskautuu, wiisas ilmanki eläpi.

Tuhman wahinko, wiisaan oppi.

Tuikkaen tuli palapi, wilkutellen walkiainen, edessä lapsen armottoman, kohdalla kowaosainen.

Tukala tuletta olla, waiwa suuri walkiatta.

Tukko on hywä suuresta, pakka ei paksusta pahempi.

Tule joulu, koskas joudut: jo on paitani paikattuna.

Tule joulu, koskas joudut, kyllä on kystä aitassani: sirkan reisi, paarman jalka, peipoisen peräpakara.

Tule kekri, joudu joulu, kyllä on kystä aitassani: sisiliskon silmäpuoli, sammakon sakariwarwas.

Tule tänne syy parka: täällä on wiisi ennestänsä.

Tule täältä saamaan, 5930 täältä saat wasten naamaa.

Tulee häiriö hywälle, wiisahallenki wahinko.

Tulee häiriö hywänki, tapaturma taitawanki.

Tulee ilta toiwomattaki.

Tulee kerran raswaa köyhänki lusikkaan.

Tulee kiiret kissallenki, kun kana kannustapi.

Tulee mies Turun takainen, ei tule turpehen alainen.

Tulee sika riihen eteen: kolahtaa kärsä kynnykseen.

Tulee silloin nauriita, kun juopunutki Jaakon päiwänä hewoisen seljästä taimen näkee.

Tulee sudenki wesi silmään, kun kuoppaan joutuu.

Tulee wahinko wiisaallenki, 5940 ajaa hiisi hywälläki.

Tulee wahinko wiisahanki, tuhman on toisessa kädessä.

Tulee wilppi wiisahanki, häiriö hywänki miehen.

Tulee wäli linnaanki.

Tulee yrmy yhdestäki, alapasko ainoasta.

Tulella on lawiat laidat.

Tulennasta mies tutaan, astunnasta arwataan.

Tuli aika: airo taittu; tuli toinen: mies häwisi.

Tuli ei polta tuttuansa, walkia wateriansa.

Tuli kato kahtaalta, wahinko molemmin puolin.

Tuli nippi näppilöistä, 5950 pikku Heikki leikkilöistä.

Tuli opetti salwamahan, kylä käymähän keräjät.

Tuli torat tunkiosta, tappelo tadetläjästä.

Tuli turwa turwakkoihin, wara wanhoin rasuhin.

Tuli tuska lutikoille, torakoille toinen konsti, jos tuli tuwanki poltti.

Tulin narri naineheksi, en tullut eläneheksi: nurin katsoi nurkkamuorit, wäärin wäärti morsiamet, oikein ei oma emäntä.

Tulipa lusti — Tuli tuska.

Tuloinenki tuikahtaa yön pitkän palettuansa, wetoinenki wierähtää joen polwen juostuansa.

Tulta neiden pohkiassa, kekälettä kantapäässä.

Tuluksihin tultakoon, taulohin tawattakoon.

Tuluksista mies tutaan, 5960 aseistansa arwataan.

Tuluksista mies tutaan, paha akka pakinastansa.

Tungetahan tuhrustaki, käsketähän kählästäki.

Tunnen mie tupakan purra, piipun suussani pitää.

Tunnusta työsi: saat puolen anteeksi.

Tuntee miehen mullistansa: hywällä hywätki härjät, huonolla pahat huterot.

Tuntepi hatusta herran, kuninkaan kypäristähän.

Tuntepi hiton hatusta, linnun häjyn höyhenistä.

Tuntepi hywän tulosta, astunnasta arwoapi: tukka on tyyni tuulessaki, hiwus ei wisko wiimassaki.

Tuntepi pahan tulosta, astunnasta arpoapi: ikenet on irwellähän, silmät kiljan kaljallahan.

Tuntepi pahan tulosta, 5970 astunnasta arwoapi: tukka tuiskii tuulettaki, hiwus wiskoo wiimattaki.

Tuntuu tuomi — Tuttu on tuomi.

Tuo hywä, taa parempi.

Tuo hywä toruja — Tekiä toruwa.

Tuo tie, taa weräjä.

Tuo tyttären — Tyyris on tytöllä.

Tuohessa yreksi tulta, tekoajaksi terwaksessa.

Tuohon istuu, tuossa on lämmin, tuohon muori muonan tuopi, waari waattehen wetäpi.

Tuomari olutta juopi, lakikirja lainehtipi, oikeus uiksentelepi.

Tuomi wahwa wanteheksi, waahder warsan wempeleeksi, pihlaja rekipajuksi, kannun laudaksi kataja.

Tuopi toiwo weden takoa, 5980 ei tuo tuonelan tuwilta.

Tuo'pa tuuli terweyttä, pilwi pitkää ikää.

Tuosta tunnen huolellisen, arwa'an alaisen mielen: alahana wyön pitäpi, alempata huokoapi.

Tuosta tunnen laiskan miehen: wiikon istu wirsut kädessä, kauan housut kainalossa, milloin rätti räpsähtää, kiillon paula pauskahtaa.

Tuosta tunnen laiskan miehen: yhä töitähän lukepi, arsinalla arwelepi.

Tuosta tunnen laiskan waimon: kantoi willansa kylähän, kuljetteli kuontalonsa, tappuransa tarjoeli.

Tuosta tunnen laiskan waimon: wiikon istui wyö sylissä, kauan kalsut kainalossa.

Tuosta tunnen nöyrän — Tuosta tunnen wirkun.

Tuosta tunnen tarkan — Tuosta tunnen wirkun.

Tuosta tunnen tuhman miehen: nykä puukko, nyrhi kirwes, tuohi tuppi wyötehellä.

Tuosta tunnen tuhman miehen: 5990 syltä pitkä piipun warsi, koppa kouran täytehinen, kolme rouhetta rotissa.

Tuosta tunnen tuhman miehen: tuhmasti pihalle saapi, awokellossa ajapi.

Tuosta tunnen tuhman miehen: wiikon wirsua tekepi, kauan tuohta katselepi.

Tuosta tunnen tuhman miehen: wuoli kieron kirweswarren, wäärän wärttinän wanusi.

Tuosta tunnen tuhman miehen: wuoron wuoli, wuoron weisti, wuoron kirwestä kirosi.

Tuosta tunnen tuhman waimon: kehnon rihman kehrääpi, pahan palttinan kutopi.

Tuosta tunnen tuhman waimon: kun on nurin nuttu päällä, syltyssä sukat jalassa, lakki päässä kallellahan.

Tuosta tunnen tuhman waimon: kysyi kynsiä kylästä, tointa toisesta talosta, pirran piitä naapurista.

Tuosta tunnen tuhman waimon: lämmitti sawuisen saunan, ahtoi riihen rippupäihin.

Tuosta tunnen tuhman waimon: pahasti pani oluet, keitti ruoat kehnonlaiset.

Tuosta tunnen tuhman waimon: 6000 pahoin paidat ompelepi, päälle päärmehet tekepi.

Tuosta tunnen tuhman waimon: tuhmasti tulen tekepi, pahoin pirtin lämmittäpi.

Tuosta tunnen tuhman waimon: tulen tuhkahan puhupi, litehen lehettelepi — nousepi tuwalle tupsu, paha katsku kartanolle.

Tuosta tunnen wirkun miehen: pian syö, wälehen juopi, rikenehen riihet puipi.

Tuosta tunnen wirkun miehen: pian söi, wälehen kenki, pian pistihen pihalle, teräwähän töille lähti.

Tuosta tunnen wirkun waimon: keitti ruoan herkiästi, syötti wierahan wälehen, nosti leiwät leppiästi.

Tuosta tunnen wirkun waimon: sen on huntu huutehessa, warsi jauhon walkiassa, perä petkelen tomussa.

Tuosta tunnen wirkun waimon: takki on walmis tahtomatta, esiliinat etsimättä, kintahat kyselemättä.

Tuostapa emo torupi, kantajani kalkuttapi: toin tuhman tulen puhujan, pahan paidan ompelian.

Tuota on: waiwaisen wäkeä, onnettoman olkapäätä.

Tupa on suuri tuonelassa, 6010 manalla maja awara: äiän mennyttä wetäpi, langennutta lappa'api.

Tupa on tehty miesten tulla, talli seisoa oritten.

Tupakista tuska saapi, pakko piippuun panosta.

Tupakka on Turusta tuotu, räkäjuoma Rääwelistä, sawuruoka Saksan maalta.

Tupakkia poltan tuskissani, haikua wetelen harmissani.

Tupakkia tullen, mennen, saaden, lähtien sawua.

Tuppi on huowilla tupana, miekan kärki kartanona.

Tuppo on hywä — Tulko on hywä.

Tuppurainen tappuraisen takausmies.

Tupu tuulelta munipi, ahawalta aimolintu.

Turha se on, että koira hyttisiä haukkuu. 6020

Turha se on, joka puuroon puree.

Turhan on tuli puhuttu, walehesen waiwa nähty.

Turkki on hywä tuulellaki, sen parempi pakkaisella.

Turkki on hywä tuulissäällä, paita päiwän heltehessä.

Turkki on tuulella parempi, nahkawaatet wastaisella, paita päiwän paistehella.

Turkki tuulelle sotipi, nahkawaatet wastustapi.

Turku rahan tuntee.

Turku rahan wiepi, rahan toisen tuopi.

Turpopi sika tulessa, kapahauki kattilassa.

Turwa tulee — Tuli turwa. 6030

Tuska keinon keksii, hätä neuon muistaa.

Tuska tuulen soudattaa, pakko alta painattaa.

Tuttu on tuomi muista puista, appi muista ukkoloista, anoppi kylän akoista.

Tuttu on tuomi muista puista, wäwy muista wierahista, nato tyttö neitoloista.

Tuulepi tuwan takana, ei tuwassa tunnu'kaan.

Tuulet kurjalla tupana, suojana wesisatehet.

Tuuli airon tutkaimessa, lämmin ahkion läwessä.

Tuuli heitti tuulemasta, kun sai pilwistä satehen; paha akka torumasta, kun sai weden silmistänsä.

Tuuli on turwan temmaissunna, wastaranta wallan wienyt.

Tuuli pirtin jähdyttää, 6040 pakkainen pahan nawetan.

Tuuli tuohen lähdettää.

Tuuli wiepi turwattoman, ahawainen armottoman, warattoman wastaranta.

Tuulla ja sataa, se on pahan ilman tapa.

Tuuma miestä naista wöyriämpi.

Tuuwitti emo minua, waapotelli wanhempani, orrella osattomalla, kätkyessä waiwaisessa.

Tuwasta on hywä palata.

Tyhjyys käden — Köyhyys käden…

Tyhjä ei pysy tynnyrissä, walet wannetten sisässä.

Tyhjä neuo neulan tiestä, nälkä naskalin nenästä.

Tyhjä tupa tullakseni, 6050 autio asuakseni.

Tyhjä tuppi — Kaksi weistä.

Tyhjän tynnyrit sanowat, wantehet walehtelewat.

Tyhjästä ei toden tekoa, walehesta kunniata.

Tyhmä kauas käkee, ennenkun lopun näkee.

Tyhmä on aina-tyytymätön, sillä on puutos puuttumaton.

Tyhmä paljo työtä tekee, elää wiisas wähemmällä'i.

Tyhmä tyhjää nauraa, hullu paljon pauhaa.

Tyhmä tyhmyyttä puhupi.

Tyhmä töitänsä kehupi, itseänsä kiittelepi.

Tyhmä uros, tylsä kirwes: 6060 kowin koski koiwun kuori, pahoin potkaisi petäjä.

Tyhmän on sydän suussa, suu sydämessä.

Tykönä koiran aset.

Tylsä weitsi tyhmän miehen, teräwä tekewän weitsi.

Typeräksi tyhmä luotu, paha konnan koukkuiseksi.

Tyttöä ei pidä tawata kiwiseltä kirkkotieltä: siellä weltotki werassa, laiskat lainawaattehissa.

Tyttöä pitää tawata kiwen puusta kiikkumasta, käsiwarsin waapumasta.

Tyttöä pitää tawata riihestä rimuamasta, heinästä hämyämästä.

Tytywäinen kiittää wähästäki.

Tytär polwen korkeuinen, wakka waaksan korkeuinen.

Tytär ulos ulwotettu, 6070 pojan pöydän pää luettu.

Tytöt on tyttöinä soriat, neitoina ylen koriat, äsken akkana äkäiset, wihaiset wihittyänsä.

Tyynessä kala kutepi.

Tyyris on tytöllä werka, pojan hattu halwemmasta.

Tyyristä kärwäisen mesi.

Tyyristä syödään, ei tyhjää.

Työ miehen kunnia.

Työ on liika, tuhma tunto, waiwoja, matala mahti.

Työ on niin, kuin tehdään, asia, kuin ajetaan.

Työ surwoissa, työ jauhaissa, työ on ilman istuessa.

Työ tehty, taottu rauta, 6080 seppä palkko wajaa.

Työ tekewän, kisa näkewän.

Työ tekiäänsä kaipaa.

Työ tekiäänsä kiittää, näkiä työnsä näkee.

Työ tekiäänsä neuoo.

Työ tekoonsa wetää.

Työlle pakko, ei ruoalle.

Työlle saattoi Wäinämöinen: lauloa lotaisemahan.

Työläs kynsittömän on puuhun päästä.

Työläs leski lepytellä, ennen naitu nauratella.

Työläs on koiran suusta luuta temmata. 6090

Työläs on paljaspään kanssa hiwusnuottaa wetää.

Työläs on pirunki hangella pinoa pidellä.

Työläs on tyhjää jakaa.

Työläs on wanhasta konkaria tehdä.

Työläs syödä saamatonta, etsiä olematonta.

Työläs syödä saamatonta, näkymätöntä hakea.

Työn loppu, toisen alku.

Työn se uudesti tekepi, joka pahoin tehdyn palkitsee.

Työnsä karwainen ihminen.

Työnsä muotoinen mies. 6100

Työssä woima wahwistuu, ruumis laiska lakastuu.

Työstä työhön — Unesta uneen.

Työstänsä orjan huoli.

Työstänsä talon muret.

Työt täällä, kädet manalla, itse turkka tuonelassa.

Työtä kuolewa tekepi, maalta lähtewä makaapi.

Työtä kuolewa tekepi, waan ei muolle murehtiwa.

Työtä liian tuhma tunsi, waiwoja matala mahti.

Työtä on hangen tullessaki, työtä hangen lähtiessä.

Työtä kankahan alussa, 6110 työtä kankahan lopussa; kaikki keskeä kutopi, tuhmaki tuputtelepi.

Työtä tyttöinen tekepi: wiikon piikuutta pitäpi.

Työtä työn ajalla, juttua jutun ajalla.

Tähässä ruoka rikkahanki, jywässä kuninkahanki.

Tähtehestä ruoan alku.

Tämä mailma on kiperä ja kapera, kun pukin sarwi.

Tämän elämän perästä loppuu, kun lanka kerästä.

Tänne wierahia, tänne wierahien Jumala!

Tänäpänä kulta, huomenna multa.

Tänäpänä on täiden päiwä, huomenna ludetten päiwä.

Tässä tänäpänä, kussa huomenna? 6120

Täysi koira, häntää wailla.

Täysi suusta köyhän aitta, waan on tyhjänä takoa.

Täysi täydelle pitäpi, koko kolmitalwiaalle.

Täysi täydelle pitäpi, puoli puolimieliselle.

Täysi, täysi, kyllä, kyllä, tämän iltaista iloa, päiwän laskun lauluntoa.

Täytensä maa tunkee.

Täytyy köyhän kärsiä, pitää kiittää päälliseksi.

Täytyy tätiä naida, kun ei ole muuta morsianta.

Töistä miestä mainitaan, waan ei suurista sanoista.

Törkiäki työn tekepi, 6130 rupirikko ruoan syöpi.

Uipi hauki harjullenki kyntäjän wakoa myöten.

Unet menee öitä myöten, näöt niiden siwussa.

Unhotettu maksettu welka.

Uni ei tule usein huolellisen huonehesen, kaihollisen kartanohon, murehellisen majahan.

Uni kulta on, ei muu kulta ole.

Uni on miestä uupunutta, nälkä nousnutta warahin.

Uni on miestä uupunutta, nälkä saanutta salolta.

Uni päätä torkuttapi, martaus makauttapi, nälkä näppipi sydäntä.

Uni tuopi tuhman turkin, pahan paidan keträäpi, pahan hankkipi hameen.

Unikeko on ryysyissä, 6140 laiskan pelto ohdakkeissa.

Unisilmä sippurassa, wiinasilmä killin kallin.

Unta täynnä unnon aitta, wiljoa wiriän aitta.

Uro on luotu akan waraksi, waimo pirtin wartiaksi.

Uro yriä murkinaton, niuha syömätön hewoinen.

Urosin siat sikiiwät, härjin karjat häwiäwät.

Urpa linnun wiiwyttää, apilas hywän hewoisen.

Urpa linnun wiiwyttää, urpa linnun, marja lapsen, hywä sulho nuoren neiden.

Urpanus — Urpo.

Urpo rukat riisuu.

Urpo suweksi sääntää, 6150 Perttu talweksi kääntää.

Urpu — Urpa.

Usein humalahurjan koura tukkihin tulepi, hapsihin hahattelepi.

Usein humalahurjan oksennus olille jääpi, waahti waipalle walupi, korjata wihaisen waimon, sekä tyynen työnnytellä.

Usein hywä emäntä kuulepi kukotta nousta, kanan lapsetta karata.

Usein hywä emäntä saapi saunassa asua, maltahia kääntämässä, ituja imeltämässä.

Usein hywä isäntä nousi nuotiotulelta, hawasi hawusialta.

Usein hywä isäntä saapi tuttua tupahan, rakasta rahin nenähän.

Usein hywä pala makia on.

Usein hywän isännän jääpi kinnasta kiwelle, hattua hawun seljälle.

Usein hywästä olosta ei tule mitään. 6160

Usein jalon urohon hawu päätä hatjaapi, warpa wartalon sukipi.

Usein käypi käypä härkä, kun jo hengästyi hewoinen.

Usein köyhä köykähtää. rikkahan kodan etehen, owille olewan miehen.

Usein köyhä tarwitsee.

Usein utuinen äiti riensi rinnan lapsellensa, nännin suuhun surwoeli, ei tainnut tajua panna, eikä miehuutta lisätä.

Usein utuisen lesken keskiöisissä unissa koura tyhjää kokoopi, käsi waalipi waletta kupehelta kummaltaki.

Usein utuisen lesken puolet pään alaisiansa, toinen puoli wuodettansa, kirppujen kisattawana, lutikkojen maattawana.

Usein utuisen waimon maassa mielensä matapi, maassa mustina matoina, kirjawina käärmehinä.

Usein wampa warpaassa sydämelle sylkähtäpi.

Usiampi päiwä, kun piiro. 6170

Uskottawa kuolleen tauti on.

Uudella sika lihoopi, waimo wanha taikinalla.

Uudet luudat puhdasta tekewät.

Uupui ukko, waipui wanha, kuoli waippani alainen.

Uurteessa paras siemyt on.

Uusi juttu wanhanaki.

Uusi kiitetty, wanha moitittu.

Uusi kiittää, kypsi laittaa.

Uusi luuta huiskii, wanha tyyni kewäisee.

Uusi luuta uunin puhdistaa. 6180

Uusi welka wanhanaki.

Uutteruus onnen woittaa, uutteruus unenki poistaa.

Waaksa waimoa, peukalo urosta.

Waara maalla, waara wedellä.

Waatien härkäki hangen kaahlaa.

Waeltaa kerjätessäki tarwitaan.

Wahingosta wiisaaksi tullaan, ei rikkaaksi.

Waikia on wanhaa sutta kirjalle opettaa.

Waikia warahin nosta, haikia talona olla.

Waikka suku sutena juoksisi, 6190 kun itseihminen olen.

Waikka waiwa warpahassa, sydäntäki syytelepi.

Waimo ja sika eläwät aitasta.

Waimo on haaska, waimo hauta, waimo puoli perkelettä.

Waimo waiwan nähtyisensä, muuriainenki munansa.

Waimojen wakat kylässä, minä luulin muiksi häiksi.

Waimot saastaiset sanoissa toruwatki, leppywätki.

Waimowäellä on pitkät hiukset, mutta lyhyt mieli.

Wainiossa on wanhat kullat, pellossa perihopiat.

Waipuu itse nukkuwaki, waipuu nukkuwan rukous.

Waipuwatpa waltamiehet, 6200 kuolewat kuninkahatki, waipui poika kaikkiwallan, kuoli Herra Kiesus Ristus; niin miks' en minä poloinen.

Waiti olewa kaikki woittaa.

Waiwa on olla waljahissa, läyli längissä eleä.

Waiwa on olla walkiatta, waiwa walkian warassa.

Waiwa suuri wanhatessa, waiwa wanhana eleä.

Waiwa suuri wanhetessa, wanhana paha eleä.

Waiwa waaralla eleä, waiwa waaran liepehellä.

Waiwainen hätääntynyt on.

Waiwainen itse kaikki tekee, waiwainen kaikki toisella teettää.

Waiwainen joutuu pahan pakarin tupaan: ei pääse ulos, eikä saa lämpiäisiä.

Waiwainen kauas käkee, 6210 ennenkun ehtoon näkee.

Waiwainen kokki, joka ei hyppisiään nuolaise.

Waiwainen lintu, joka ei jaksa höyheniään kantaa.

Waiwainen pahan pariin joutuu.

Waiwainen sammakko, joka haran piihin joutuu.

Waiwainen sitä warrasta wääntää, josta ei näppiänsä nuole.

Waiwainen talo, jonka hiiret nälkään kuolee.

Waiwainen waiwaisen naipi: siitä waiwaiset sikiiwät, konttiseljät kollahtawat.

Waiwainen waiwaista koski waiwaisella mättähällä; siitä waiwaiset sikisi, tuli turkin ompeliat.

Waiwainen waiwaista koski waiwaisella mättähällä: siitä waiwaiset wenähti, wäskyseljät wällähytti.

Waiwainen walin alaisna, 6220 kälkö nuorilla kälynä.

Waiwainen walittuhunsa, kauan katsahdeltuhunsa; lykyllinen luotuhunsa, luotuhunsa, suotuhunsa.

Waiwainen wanhaksi joutuu: kahdesti karjaan pannaan.

Waiwainen warain nousi: kowa onni kohta edessä.

Waiwainen waris, joka pelkää joka sängen pään pistämistä.

Waiwainen warista naipi, korppia kowaosainen.

Waiwainen warkaan kimppuun joutuu.

Waiwainen warras, joka ei tuleen tiukahda.

Waiwainen wähäwarainen: lyhyt on seisoallansaki, istualla sen lyhempi.

Waiwaisella waimo kaunis: sitä kaikki katselepi; köyhällä hywä hewoinen: sitä kaikki tahtelepi.

Waiwaisella waimowalta. 6230

Waiwaiselle armon tullen, köyhälle Jumalan tähden.

Waiwaiselle armon tullen, rahaltansa rikkahalle.

Waiwaisen erä wedessä, toisen waiwaisen kylässä, autuahan aitassansa.

Waiwaisen hewoisen warsa kaikkien ajettawana; onnettoman eukon lapsi kaikkien saneltawana.

Waiwaisen kaikki lapset elää, waiwaiselta kaikki kuolee.

Waiwaisen kalu toisen miehen kassissa on.

Waiwaisen onni edellä käypi, toisen waiwaisen takana.

Waiwaisen osa — Waiwaisen erä.

Waiwaisen pää kopisee.

Waiwaisen pöytä ei koskaan kastu. 6240

Waiwaisen waimo wallan päällä.

Waiwaisen wara wetehen, toisen waiwaisen kylähän, autuahan aittahansa.

Waiwaisen woitto ensimäinen.

Waiwaista kaikki kiittää, onnetonta kaikki moittii.

Waiwako hywän pinon wieressä on lastuja poimia.

Wakka kantensa walitsee, kerinkanta kumpalinsa.

Wakka kantensa walitsi, wakan kansi kantimensa.

Wala warkaan miekka.

Walehella owat lyhyet jäljet.

Walehen tuopi, toisen wiepi: 6250 se tapa kylän käwiän.

Walehia lasten laulut, tyhjiä tytärten wirret.

Walitaan, mitä walitaan: ei rukiisesta leipää parata.

Walkeus nauraa pimeyden töille, wesi wiinan wiisaudelle.

Walkeus nauraa pimeyden töitä.

Walkia kesäinen päiwä, neitiwalta walkiampi; sykysyinen yö pimiä, pimiämpi miniäwalta.

Walkia kesäinen päiwä, oma walta walkiampi; wilu rauta pakkaisessa, walta wierahan wilumpi.

Walkiata waroo se lapsi, joka kerran kyntensä poltti.

Walloilla wasikan mieli.

Walmis on lukkari sotahan, paljo ei pappikaan hätäy.

Walmis waiwainen sotahan, 6260 kernas köyhä kuolemahan.

Walta miehen waimollensa, papin seurakunnallensa, kuninkaan koko wäelle.

Wampa warpahassa, kipu keskellä sydäntä.

Wanajan wedet sywimmät, Pirkkalan puut pisimmät.

Wanha härkä on kankiampi sarwestaan, kun nuori.

Wanha mies wariksen ampui, tiesi teiren saanehensa, koppelon kopannehensa, wesilinnun wienehensä.

Wanha mies wariksen ruoka, mustan linnun leiwän särwin.

Wanha määrä pappilassa: kuusi sikoa, seitsemän liikkiöä.

Wanha on wiisahin weneessä.

Wanha on wiisas, waikka ei wäkewä.

Wanha saa walitun piian, 6270 ilkiän ikä kulunut.

Wanha sauna, hywä löyly.

Wanha taiten waolla käypi.

Wanha waatteilla koreilee, nuori muutoinki kaunis on.

Wanhassa wasaruus.

Wanhalla wara parempi, kirstun kansi kiintiämpi.

Wanhalla wariksen silmä, kärjen silmä neitoisella.

Wanhalla wäliä kulkku, nuorella teräwä hammas.

Wanhan lumen surma se on: sanoi akka, kun Tuomaan päiwänä lunta satoi.

Wanhan mieli lapsessansa, lapsen kannoissa, kiwissä.

Wanhan waatet kaunistapi, 6280 nuori on kaunis itsestänsä.

Wanhan äiän halaus: tyhjän kannun kalaus.

Wanhassa wara parempi, ehkä nuori nopsahampi.

Wanhassa wara parempi, turwa toisenpäiwäisessä.

Wanhassa wara parempi, waikka nuori hempiämpi.

Wanhemman mieli — Wanhan mieli.

Wanhuus on sairaus.

Wapun on pääskyinen piwossa, käki Erkin kainalossa.

Warahin kirkkoon, hiljan keräjään.

Warahin myllyyn, myöhän kyytiin.

Warahin waris jalalla, 6290 ennen muita musta lintu.

Warahin waris jalalla, musta lintu liikkehellä, ettei kotka kaikki söisi, iso lintu ennättäisi.

Warahinen wanhan nousta, aikainen anoa lapsen.

Waras ilman pyytää.

Waras kaikki weljiksensä, huora kaikki sisariksensa.

Waras minua kiitti, huora minua laitti, hywä minun sillänsä heitti.

Waras minulle waarnan heitti, tuli ei heittännä mitään.

Waras päiwää piilehtii, pakenee pahantekiä.

Waras päiwää waraapi, huora yötä toiwottapi.

Waras toistansa waropi, huora toistansa hokepi.

Waras wannopi warasta, 6300 huora huoraa kokepi.

Waras warkaan — Huora huoran.

Waras warkahan warasti, piru petti perkelehen.

Waras wei warkahalta, koira koiralta tapasi.

Waras wiepi warkahalta, saapi ilman saanehelta.

Waras wierahan silmä.

Waras wiriätä kiittää, huora laiska laittaa.

Warasta, kun kissa; syö, kun koira.

Warastettu ruoka makialle maistuu.

Wara-takki ahkiossaki.

Wara-wihko — Suuri wihko. 6310

Warhain — Warahin.

Waris aamulla warahin raakuttaa suloisella äänellänsä; piian konttimies koko päiwän.

Waris aina kohdalle lentää, konsa murkinan omin takein löytää.

Waris huutaa iltaisella huomeneksi hywää säätä: waris raakkuu aamuisella päiwäksi pahaa säätä.

Waris itki waiwojansa, korppi päiwiä kowia.

Waris käypi aamuisella, kun paras papin emäntä.

Waris lenti waahtokuulla, kewätkuulla keikutteli waimon rontin roiwahille, kunnottoman kuontaloille.

Waris lenti waahtokuulla, kewätkuulla keikutteli wyyhdille wiriän waimon, pankoille ani parahan.

Waris lenti wastatuulta, korppi ilmoa kowoa.

Waris toistansa torupi: 6320 tateessa omaki nokka.

Waris warista panepi: yhtä harmaat molemmat.

Waris woitti waakalinnun, härkä juoksewan hewoisen.

Waris woitti waakalinnun, mies parka paremman linnun.

Warjele wakaa Jumala: sian suusta, sokian kädestä.

Warjele wakainen luoja akasta äkisewästä: en taida tulehen luoda, enkä syöttää susille.

Warjele wakainen luoja kannusta kanan jalasta, kukon suusta hampaita.

Warjele wakainen luoja, kaitse waara karjan mailta, kapina kylän keskeltä.

Waroksi wieras koiraa lyöpi.

Warsa waiwaisen hewoinen, tytär lapsi tyhjän eukon.

Warsana pahat hewoiset, 6330 pahat lehmät lähteminä.

Warsi kun lapio, wirsi kun weisaaja.

Warsin on waiwainen pitäjä, jonka on pappi maankulussa.

Wasen käsi oikian saattaa.

Waski on kulta köyhän miehen, tina waiwaisen hopia.

Wasta aika sataa, kun heinät ladossa.

Wasta akka hawasi, tuli kun puolen päätä poltti.

Wasta alku rajaa.

Wasta alku tanssiin: sanoi sokia tapellessaan.

Wasta koira uineensa tiesi, kun häntä kastui.

Wasta syöpä, wasta saapa, 6340 wasta ulkoa tulewa.

Wasta waiwat alkaa, koska luulot loppuu.

Wasta'a sana sanalla, säästä ruoskasi hewolle.

Wastako ne waimona waseti pahat tawat tarttunewat: jo oli sappi saataissa, sinappi otettaissa.

Wastus waiwaisen jouluaamuna rengistään on.

Watsa lapsen warkaaksi, witsa lapsen wiisaaksi.

Watsa opettaa Lappalaisen ampumaan.

Watsa suuri walwojalla, pää paksu makoajalla.

Watsa wanhin pyydyksistä, pata wanhin astioista, kota wanhin huoneista.

Watsastansa orjan mieli, waan ei pellon siemenessä, eikä wierahan warassa.

Wedeksi itäinen tuuli, 6350 wedeksi akan toratki.

Wedelle wenehen — Wesille wenehen.

Wedellä on notkia selkä.

Wedellä on nöyrät siwut.

Wedettä puhdas peseksen, lipiättä liuka'aksen.

Wedä Kiesus wierahia, wedä wierahan waroa: saisinpa itseki syödä.

Wehnäisiä toisen wehkaisetki.

Weikkoinen otettaessa, murhamies maksettaessa.

Weitsi jakajan käteen jää.

Weitsi wanhan hammas, hammas wanhin weitsi.

Welasta ei pääse maksamatta, 6360 eikä wedestä kastumatta.

Weli welkaa tehdessä, weljen poika maksaessa.

Weljellä weri wetelä, wetelämpi wierahalla.

Weljet wieraista tulewat, tutut tuntemattomista.

Wellinki welan tekepi, kaali talon kaswattapi.

Wellinki weron wetäpi, kaali kartanon pitäpi, mämmi saattapi mäelle, puuro puuta wuolemahan.

Wenehessä hywä olla, maalla matka joutusampi.

Wenäläinen wiekas poika, kaksikielinen kalikka.

Werassa, kun welassa, napissa, kun taiwaan tähdessä.

Werhossa Jumalan käsi on.

Werkka juoksun jättää, 6370 härkä hewoisen pettää.

Werkkaan märkää jauhetaan, hienoa tekee.

Wero wierahan wedetty, että on annettu ateria.

Wertaistaan lintuki lähenee.

Weräjälle yhtä miestä, kynnykselle yhtä naista.

Wesi ei hullua hukuta, ennen wiepi wiisahanki.

Wesi ei pysy wartahassa, waikka tyhjä tynnyrissä.

Wesi ja walkia — Wettä ja walkiata.

Wesi on pitkä piimän jatko, akan itku leiwän jatko, yö lyhyen päiwän jatko, kengän kapla piian jatko.

Wesi tyhjän kielen päässä.

Wesi wierestänsä wiruttaa, walkia wierestänsä polttaa. 6380

Wesi woittaa wiljallansa, maa woittaa nenäluwulla.

Wesille wenehen mieli, mieli laiwan lainehille, neiden mieli miehelähän.

Wesille wenehen mieli terwatuiltaki teloilta; neiden mieli miehelähän korkiastaki kodista.

Westäjäänsä lastu tulee.

Wetelä kiitoksen - hywä kiitetyn.

Wetelä on weljen kiitos, matala isän ylistys.

Wetelä wesi waraksi, turha kiitos kunniaksi.

Wetelä wesi waraksi, wetelämpi weljen malja.

Wetelät on weljen armot, sittaiset sisaren armot, emon armot armaiset; ne on armot kun Jumalan.

Weti tukka eli parta, niin se käy yhteen. 6390

Wettä ja walkiata wieraan waraksi.

Wettä koirain torahan, tulta naisten tappelohon.

Wettä tyhjän — Wesi tyhjän.

Wetäpi hywä hewoinen rekensäki, länkensäki.

Wie Jumala, minne wienet, kun et waan kotihin weisi.

Wie porsas Puolaan: saat sikana takaisin.

Wie sika Saksaan, tuo sika Saksasta: sika on sika arwollansa.

Wie sinä, minä wikisen, ole wiepänä wäkisen: minä tulen mielelläni.

Wie susi — Syö susi.

Wie tuhka, jo hiilet meni. 6400

Wiekas kieli on pahempi, kun sodan miekka.

Wielä ehtii eläwä kuolla, marras mennä maan rakohon, tauti katsoa takansa.

Wielä on aikoa iässä katsoa hywänki kaupan, walitunki waimon saada.

Wielä on huolta huomenaki, wielä wastaki wajaa.

Wielä ruis Pietarin päiwästä siemenensä wersoo.

Wielä sen tulewan toiwoo, joka ottapi ewästä, syöpi lähtöruokiansa.

Wielä syödään syljettyki kaali.

Wielä tiedän tilkun maata syömätöntä, lyömätöntä, miekan miehen käymätöntä, tapparan takomatonta.

Wiepi wesi rikkojaki, hywä suurus surwojaki.

Wiepi wesi wietrianki, 6410 syöpi susi ylenki luonnon.

Wiepi wesi ylenki luonnon, ottaa rauta rieskaltaki.

Wiepi wiita werkaaki, tyytypi hapaasenki.

Wierahat minulla weikot, siwukulkiat sisaret.

Wieras on wieraan hewoisen häntäki.

Wieras tulee ajallansa, talo elää tawallansa.

Wieras waiwainen kylässä, autuas omassa kodissa.

Wieras weikkoa parempi, emän lasta laupiaampi.

Wierellä on wiholliseni, pöydän päässä pyöwelini.

Wiereskelee munaki pesässä.

Wierestänsä walkiaki polttaa. 6420

Wierin maalle wierahalle, tulin tuntemattomalle.

Wieriwät munatki kanan pesässä.

Wiha wiepi wiljan maasta, kateus kalan merestä.

Wihainen koira paha, kiukkuinen waimo pahempi.

Wihawainen wieras leipä, waikka woilla woidettuna.

Wiidesti wiriä käypi, kerran laiska katkaiseksen.

Wiikatet karwan katkaisee, harawa kaksi kaapaisee.

Wiikon wiinaton sepässä, kauan palkaton pajassa.

Wiikon wiljainen makasi, wilja wierehen wetihen.

Wiikuna wihittäessä, 6430 portto pois ajettaessa.

Wiina herkku herroissaki, paras pappien parissa.

Wiina miehen willitsee, wie woiman wäkewältäki.

Wiina on wiisaan juotawa, ei tuhmalle tuotawa.

Wiina wiepi illan mielen, aamu antapi takasin.

Wiina wiepi miehen mielen, olut oudoksi tekepi.

Wiina willihin tekepi, olut tuopi toisen mielen.

Wiina woittaa wiisahanki, tauti tappaa taitawanki.

Wiinnä, kuunna kesäinen ilma, sää syksyinen yhdeksänä.

Wiinnä, kuunna yö sykysyn, seitsennä kesäinen päiwä.

Wiipyen erät paremmat, 6440 kauan ollen kaunihimmat.

Wiipywän erä parempi, odottawan armahampi.

Wiipyy kylän käwiä, häwiäwät tappeliat.

Wiisahin wanha merellä.

Wiisas kaukaa puhupi, edemmä ajattelepi.

Wiisas kawalan pettää, hullu wiisaan willitsee.

Wiisi nälkää wiruissa, kuusi ilman istuessa.

Wiisi wanhalle tulepi, kuusi muuta kummempata.

Wiisi wirkaa, kuusi nälkää.

Wiisiwirkainen on kuusinälkäinen.

Wiittä on waiwainen wajalla, 6450 ei yhtä sianlihaa, eikä kahta kaalinpäätä.

Wilja wieraita kokoopi.

Wilja woitti wiisahanki, tauti tappoi taitawanki.

Wiljamaalla on hywä elää.

Wiljawa wesi kylässä.

Willainen emoisen witsa, jos rupeeman ruoskikahan; witsa wierahan werinen, jos on kerran koskekahan.

Willainen emoisen witsa, ruokoinen isoisen ruoska.

Willainen emoisen witsa, witsa wierahan werinen.

Willainen isoisen witsa, emon witsa willaisempi.

Wilu on pirtti wirkun waimon, palawa pahan emännän.

Wilu on waippa willainenki 6460 waimon wierahan tekemä.

Wilu on watsa warpuisenki jää-oksalla istuessa.

Wilu on wiipan waipan alla, ei wilu wenoisen alla, eikä sulhoisen siwussa.

Wilu on wiitta köyhän miehen, kaita kauhtana kasakan perehelle peitteheksi, kahden hengen katteheksi.

Wilu pirtti, raaka sauna, emäntä kylän käwiä.

Wilu warren kaswattaa, poutasää terän tekepi.

Wilu wiiden, kylmä kuuden, kahden kaikkien parahin.

Wilu wiljan kaswattaa, lämpöinen terän tekepi.

Wilu yhden, kolkka kolmen, lämmin kahden joutilaan.

Wilun liika wanttuissa, lämpimän sukan terässä.

Wiluwuosi wiljawuosi. 6470

Wireys kowanki onnen woittaa.

Wireys wahingon palkitsee.

Wiriä wanhempi kaswattaa laiskat lapset.

Wiriällä on wiisi osaa; laiskalla yksi, seki paha.

Wiriällä wiljaa, laiskalla lantaa.

Wirka entinen wetäpi, tapa wanha tempaapi.

Wirkansa puolesta kuki kopia on.

Wisu wiljansa pitäpi, auli kaikki antelepi.

Witsa lapsen wiisahaksi, watsa lapsen warkahaksi.

Woi meitä melkeitä, 6480 hywän järwen hylkeitä.

Woi on Ruotsin ruoan alku, kala suola Suomalaisen, Hämäläisen hautanauris.

Woi toki toista miestä, jos lienen hywä minäki.

Woi tuota woitonta kylää, kalatonta kartanoa; kuinka woiwat woitta olla, miten piimättä pysyä.

Woi tätä eläntää, kun on monta emäntää.

Woida rataista: paremmin juoksee.

Woilla Ruotsi ruoan alkoi, Suomi silahka-kalalla, Hämet hautanaurihilla.

Woilla woidan woudin rinnan, tuomarin sianlihalla, jottei tuomari toruisi, eikä wouti wormahtaisi.

Woimaansa hyljetki kiwelle nousee.

Woista Ruotsin ruoan alku, Wenäläisen wehnäisestä.

Woittaa hännän, joka koiranki. 6490

Wuo tiesi kalan elämän, tuuli linnun päiwäkunnat.

Wuodelta hewoista kiitä, toissa wuonna morsianta, kolmanna kotiwäwyä, partasuuna poikaasi.

Wuohen woi, waimon tawara: niitä ei tarwita talossa.

Wuohi waiwaisen eläin, huora waimo wanhan miehen.

Wuohi waiwaisen eläin, tyttö lapsi onnettoman.

Wuohi woitti wuonillaan, kauris kaulawilloillaan.

Wuoron meille yöt tulewat, wuoron päiwät walkenewat.

Wuoron pilwistä satapi, kaseista kaiken päiwän.

Wuoron waarina ollaan.

Wuoron waimot moisiolla, 6500 tasan naiset talkoossa.

Wuoron wieraissa käydään, harwoin hywin pidetään.

Wuoron woita, määrin mämmiä, harwoin päiwiä hywiä.

Wuoronsa wanhan tulepi, aikansa kahilahanki.

Wuosi on olla orjan määrä, kaiken polwensa miniän.

Wuosi wanhalla ikää, kuukausi kulunehella.

Wuosi wankan wanhentaa, kaksi lapsen kaswattaa.

Wuosi weronsa wetää.

Wuosi wiepi wuoden wiljan, päiwäkunta päiwän palkan.

Wuotta myöten lintu soipi, kewättä kala kutepi.

Wuowaa waris wastatuuleen, 6510 miesi onnehen kowahan.

Wähin paljo karttuu.

Wähitellen wilja makia.

Wähä elättää, tyhjä kuolettaa.

Wähä huolin pakkaisesta, kun ei päätäni palele.

Wähä hywä, tyhjä paha.

Wähä köyhällä kalua, ei sillenkään siaa.

Wähä lapsen mielen hywittää.

Wäha luku lukkarista, ei paljo papistakaan.

Wähä luku wallattoman wihoista.

Wähä makiata syödään. 6520

Wähä miehen mustuudesta, kun on muutoin mieltä päässä.

Wähä miehen mustuudesta, urohon mataluudesta, kun hän miehestä menepi, urohosta alkenepi.

Wähä mieltä hullun päässä, ei siaa sillenkään.

Wähä mätäs kuorman kaataa.

Wähä on pojista apua, tyhjä toiwo tyttäristä.

Wähä on wuohen woirasia, pikkarainen piimäpytty.

Wähä saadaan wähällä, pikkuruinen pikkuisella.

Wähä waimo kullan wäärti: hatusta hameen saapi, paidan housukankaasta.

Wähä waimoista waraa, ellei oppia enempi.

Wähä wara purjehesta, 6530 jos ei airoista apua.

Wähä warahin nousennosta, kun myöhän työlle saapi.

Wähä warjosta waraa, tyhjä turwa toisestansa.

Wähä warkahan waloista, itkusta pahan imeisen.

Wähä wähästä annetahan, pikkuruinen pikkuisesta.

Wähä wähästä tulepi.

Wähä wäwystä — wäwystä wähä.

Wähäinen lintu munii wähäisen munan.

Wähäisestä waimo kaunis, suuresta sotahewoinen.

Wähällä hullun mieli noutaan.

Wähällä lapsen mielen noutaa. 6540

Wähän waiwoista waraa, kuolemasta kunniata.

Wähästä juopunut laulaa.

Wähässä paljo seisoo.

Wähässä wahinko saapi, pikaisesti piikarikko.

Wähästä on — Wähäisestä.

Wähästä paljo tulepi, kipinästä tuli syttyy.

Wähästä walmis kuulee.

Wähät lapset, wähät huolet; isot lapset, isot huolet.

Wäiwet nautansa tuntee.

Wäkeä ei panna puntarilla, 6550 mieltä ei kauhalla ja'eta.

Wäki wääreä tekepi, wäki wäärän oikaisepi.

Wäkisin koira haukkuu: se sinne'päin onki.

Wäkisin koira metsään wiedään: ei se hunno orawata hauku.

Wäkisin työlle, ei ruoalle.

Wälehen koira pennut teki: sokiana syntyiwätki.

Wälehen wahinko saapi, pikaisesti piian rikko.

Wälehen wian näkepi, talon wieraan tawoissa.

Wälehen wähä wäsypi, pian heikko hengästypi.

Wälehen wähä wäsähti, pian uupui pikkarainen.

Wäli on wäätyllä witsalla, 6560 wäli wääntämättömällä.

Wälinaika linnassaki.

Wälttää pilkka pienemmästä, ei re'ellä wedettäwästä.

Wälttää pilkka pienempiki, ei korennon kannettawa.

Wästäräkki, wähä lintu, kulki kurjen siiwen alla: tuokin taittoi, alenti aisan.

Wäwy wätkähti tupahan, muna mutkahti patahan ehtoisen emännän kädestä.

Wäwystä wähän waraa, tyhjä turwa tyttärestä, miniästä mieli karwas, pojasta iäinen itku.

Wäännä köyttä ruumenista, solmi solmuhun munaa.

Wäärin menee wäärin saatu, pahasti pahoin ko'ottu.

Wäärin saapi wäärin tullut, työttä tullut tuhlatahan.

Wäärä hirsi ei auta huoneentekiälle. 6570

Wäärä niska nostessansa kauan yöllä walwonehen.

Wääräkö piispan pappilaan on?

Yhden hywä tekee: kaksi maksaa.

Yhden jäljet yhtäälle, kahden jäljet kahtaalle.

Yhden jäljet yhtäälle, yhdeksän yhdeksäälle.

Yhden koira elää, kahden koira kuolee.

Yhden sanan sanoo, siitä tora tulee.

Yhden talon koira — Yhden koira.

Yhdessä ollaan: sanoi akka, kun suden kanssa ridassa oli.

Yhdesti nuori, kahdesti wanha. 6580

Yhdestä ylkä — Yksin ylkä.

Yhdet kaikki yhdeksässä, yksi mieli miehen päässä.

Yhteen nenin iltaisella, selin perin aamuisella.

Yhteenpäin sudet ulwowat.

Yhtyy hywä hywään, jalo toisehen jalohon, repo rannan kiertäjähän.

Yhtyy juoksewa johonki, kunnei käypä kohtaaksen.

Yhtyy toisinaan sokiallenki raswaa lusikkaan.

Yhtä kaikki kaalin tähde, joko alta, eli päältä.

Yhtä kaikki yksinäisen: teki työtä, eli makasi, eli istui aiwan ilman.

Yhtä luuta wuohen sarwet owat. 6590

Yhtä paljo mieltä kiiskiltä, kun walaskalallaki.

Yhtä pitkät yhden jäljet, waikia ei poikelta awarat.

Yhtä pitäwäiset owat mustalaisen hewoiset.

Yhtä sirkan — Taikka sirkan.

Yhtä sutten silmän juoksee, waikka kahda katsellaan.

Yhtä sutten silmän juuret, yhtä roswojen ajatus.

Yhtäy toisinaan — Yhtyy toisinaan.

Yhtäälle yhden jälki, kahden polku kahtaalle.

Yhtäälle yhdet jäljet, monen jäljet monta tuowat.

Yksi henki hewoisellaki. 6600

Yksi hullu taitaa enemmän kysyä, kun yhdeksän wiisasta wastata.

Yksi häwinneen kaikki on.

Yksi juo oluen punaisen, toinen wettä wiilettäpi.

Yksi kaikki — Yhtä kaikki.

Yksi karkko wettä huusi, kaikki karkkoiset janoiset.

Yksi kyntäjän — Parempi kyntäjän.

Yksi lammas wettä määkyi, koko karsina janoistui.

Yksi mielenä, toinen kielenä.

Yksi mieli ystäwillä, ehkä päät erinnäiset.

Yksi naipi nuoren neitsen, 6610 toinen ämmän ämmittää.

Yksi oli lehmä maammollani: sen häjy härjäks muutti, piru pitkäpiimäiseksi.

Yksi on hywä, toinen parempi, kolmatta ei kysytä'kään.

Yksi on tuuli tuttuani, päiwä ennen nähtyäni.

Yksi paha peninki wie yhdeksän hywää myötänsä.

Yksi pahan tekee, kymmenen koskee.

Yksi pahin porsaistaki.

Yksi puhuu ystäwälle, ystäwä ympäri kylää.

Yksi puoli puuttununna, toinen jäänynnä wajaa.

Yksi sana niin hywä, kun yhdeksänki.

Yksi sanoi ystäwälle, 6620 ystäwä koko kylälle.

Yksi sianki sikiöistä pahin porsas.

Yksi sitä, toinen tuota, monikahdat muutamia.

Yksi suu, kaksi korwaa: sen tähden pitää enemmin kuulla, kun puhua.

Yksi suuna, toinen säkkinä.

Yksi synti warkahalla, yhdeksän epäiliällä.

Yksi synti warkahalla, yksitoista luulialla.

Yksi talon työ: makaa eli syö.

Yksi tie, kaksi asiaa.

Yksi tie tuonelahan, yksi ikuiseen ilohon.

Yksi tyhjä tyttäristä, 6630 jos kylällä naitakahan, tahi kuolkahan kotona.

Yksi tyhmä — Yksi hullu.

Yksi walehtelia saa yhdeksän walehteliata matkaan.

Yksi wäärä — Yksi paha.

Yksi yhähtää, toinen ähähtää.

Yksi älli ämmän päässä.

Yksin pojiton pinolla, tyttäretön huhmarella.

Yksin päiwin huomenia.

Yksin päiwin ikäki kuluu.

Yksin ruoalla parempi, kahden työssä kaunihimpi.

Yksin työllä tyttäretön, 6640 yksin pojaton pinolla.

Yksin ylkä paras: kaksin kumpiki katoopi.

Yksissä on yötä oltu, erissä ewähät syöty, kontit kostohon koettu.

Yksittäin piiat naidaan,' yksittäin lampaatki keritään.

Ylemmä hiiren mieli, kun wehnäaumaan.

Ylen köyhä katsotaan, kengät koirille syötetään.

Ylen köyhä katsotaan, portahalla potkitaan.

Ylen köyhä katsotaan, päälle laiskan astutaan.

Ylenkatset lapsen itkettää, ei osan wähyys.

Ylenkatsottu kanto reen kaataa.

Ylenkatsottu mätäs heinäkuorman kaataa. 6650

Ylinnä huoran pää kirkossa, warkahan walatuwassa.

Ylpeys käy lankeemuksen edellä.

Ylpeys käy talonpojanki takissa, nöyryys silkkipuwussaki.

Ylpeys lankeamaan saattaa.

Ylpeys tämän teki: sanoi sontiainen, kun päänsä seinään lenti.

Ylpeyttänsä kerjäläinenki luihkaa.

Ylääppä — Ylemmä.

Ylös yltynyt pitäpi, päälle woipa tappelepi.

Ymmärrät sen yrin marin, mittä wettä kirnuun pannaan.

Yreksi käen keseä, 6660 mustan linnun muita maita.

Yreksi tuohesta — Tuohessa on yreksi.

Yrittäneen päätä ei leikata.

Yritykset työn tekewät, ajatukset ajan wiewät.

Yrki tulta tuohessaki, tekoaika terwaksessa.

Yrmy elää, armu kuolee.

Yö, kuhun yötyy; päiwä, kuhun päätyy.

Yö on talwista suwea, kaksi kaikkein enintä.

Yö päiwillä wähä on.

Yö päiwiä wäliä, päiwä kahden yön wälissä.

Yö ristiäisiä hywiäki, 6670 kaksi häitä häiyjäki.

Yö syksyistä siloa, kaksi kaikkien eninnä.

Yökissa päiwäkissan woittaa.

Yöksi iltaisella, päiwäksi aamuisella.

Yökukko woittaa päiwäkukon laulamasta.

Yöllä armas soudeskella, kuuwalolla kuljeskella.

Yöllä warkaat waeltawat.

Yöllä yököt lentelewät, hämärällä häiyt linnut.

Yöllä yököt lentelewät, päiwällä paremmat linnut.

Yöllä yötyrit ajawat, pimiällä pillomukset.

Yöllä yötyrit tulewat, 6680 pimiästä piian wiejät.

Yötä on kyllin Uolewista, päiweäki Paawalista.

Yötä Oulusta, päiwää Paawosta.

Ähkä, puhka, työn tekee, ei wäen paljous.

Äiti antaa nisän suuhun, waan ei mieltä päähän.

Äiti ei laita lapsiansa, polje ei poikoa omoa.

Äiti heitti, isä heitti, heitti myöski heimolainen, waan ei heitä Herra Kiesus, hylkää hywä Jumala.

Äitin tawat tyttärellä.

Äitin witsa willawitsa — Willainen emoisen.

Äiä on akkoa kylällä, ei kaikki minun emoni.

Äiä on huolta orjuudessa, 6690 isännyydessä enempi.

Äiä on huolta rikkahalla wartensa warustamasta, muretta makoamasta, työtä ilman istunnasta.

Äiä on juorua akoilla, on mitä hewon weteä.

Äiä on kantoa kaskessa, ei ole kaikki koiwun kannot.

Äiä on, kut metisillä huulilla suuta antaa.

Äiä on maalla malttawia, kun weden wahinko saapi.

Äiä on naidessa wäkeä, humalassa rikkahia.

Äiä on nuorra kaunihia, paljo wanhana pahoja.

Äiä on puuta puimatonta, koiwua kokematonta, piikoa pitämätöntä.

Äiä on päiwiä idässä, äiä öitä luotehessa.

Äiä on päätä päiwän alla, 6700 ei ole kaikki päät pätewät.

Äiä on työtä — Äiä on huolta.

Äiä on työtä ohuudessa, paljo palkan piikuudessa, emantuudessa enempi.

Äiä on työtä, tuhma tunto, waiwoja, matala mahti.

Äiä on äitin kauneutta, ei ole äitin armautta.

Äiä äyriä pitäpi, paljo pieniä rahoja, naida naista neitosesta, ostoa orithewoista.

Äiän silloin äiti maksoi, kun se rinnalla imetti.

Äiän syöpi annettawa, itse ottawa enemmän.

Äiän tikka puita puipi, ei saa pitkiä pinoja.

Äiän tässä on ämmä maanut, piika pitkään lewännyt, kun ei ole tehnyt telttuisia, napeloinut nauhan päitä.

Äly on tarwes ämmän päässä, 6710 mieli leiwän leipoessa.

Ämmät äyhkyen eläwät, kuuset paukkuen palawat.

Äriä ämmä leipoessa, kimutessansa kiriä, panna oltta pannessansa.

Äriä ämmä leipoessa, kiukkuinen kirnutessa, willi wiinan keitännässä, makkaroidessa makia.

Äsken huolta hoiwatahan, pannahan pahaa mieltä, kun on liina liitetähän, lakki päähän laitetahan.

Äsken mies miessä, kun kaksi lakkia päässä.

Äsken miestä merkitähän, koska korwa leikatahan.

Äsken miestä merkitähän, puntarilla punnitahan, kun on tarwes tappelohon, mieli miekoille tekepi.

Äsken poika poika ompi, kun leiwän lehdosta tuopi, kannikan katajikolta, punakuoren kuusikolta.

Äsken poika poika ompi, kun uuden tuwan tekepi, kynnyksen tuwan etehen. uuden uksen kynnykselle.

Äsken tali nähdään, 6720 koska watsa awataan.

Äsken toukka touwollansa, että muut äkehellänsä.

Äsken tästä ämmä lähti, toinen singahti siahan.

Äsken waimo waiwan tunsi, koska kantoi kolmoisia.

Äsken ämmä hawasi, kun puoli päätä paloi.

Äsken ämmä äiän tiedät, kun sä kannat kaksoisia, koet kolmia kotia, hattupäitä hautaelet.

Äsken ämmä äänen nosti, koska kukkaro katosi.

Äyri äijistä pojista.

Äyri ämmällä rahaa, ei siaa sillenkään.

Äyri äyrin takaa saattaa.

Äyri äyristä tulepi, 6730 jywä toisesta jywästä.

Äyrin tawara kaswaa, äyrin tawara katoaa.

Äyristä tuhannen alku.

Äyristä taalaria tehdään.

Äyrittäin tuhannet tulewat.

Äänettä on hulluki wiisain.

Ääni ämmälle tulepi, keringille keikahtapi.

Öillä päiwät jatketaan, petäjällä pellon siemen.

Öillä päiwät jatketaan, pärehillä pitketään.

Öillä päiwät jatketaan, weisuilla wähät oluet.

Öillä päiwät jatketaan, 6740 wirsillä Jumalan wilja.

Öillä yötyrit ajawat, pimiässä pilloniekat.

Lisäntöjä

Nämä sananlaskut on koonnut Opettaja Sortawalan Koulussa C.F. Melart.

Aamusta ei pidä päiwää kiittää, ensi wuonna morsianta.

Aarteina welka miehen takana.

Ahnas ottaa juoksewaltaki sudelta hännän.

Ahneen silmät ei täydy muulla, kun mullalla.

Aika aikaa kutaki, sanoi pässi päätä leikatessa.

Aina haukkuu arka koira, panettelee paha toista.

Aina koski kohisepi, aina ärisee älytöin.

Aina on Herra neuwon seppä, Jumala hywäntekiä.

Aina on tauti tiinehessä, 6750 yskä wanhassa akassa.

Ajatellen arwoansa kukin paetkoon pahuutta.

Ei elo hirwitä.

Ei henki lähde herkkuin tähden, eikä päiwiin pahoin tähden.

Ei herroille paljon pidä; kun puikolla silmään pistää, niin suuttuwat.

Ei hoppuu, kun leipä loppui, äsken hoppu, kun tupakka loppui.

Ei hullua herraksi panna.

Ei huonolle maalle paljon hallaa pidä.

Ei ilmaa säkkiin panna.

Ei kaatunut wesi saa astiaan.

Ei kahta: hywä ja joutu. 6760

Ei kahta hywää: nuorta miestä ja rukiista leipää.

Ei kahta päätä yhdellä miehellä.

Ei kaikki ole miehet hattupäät.

Ei kaikki päiwät ole päälletyksen.

Ei kaikki pääse kalawesille, eikä kirkon naapuriksi.

Ei kangas karilla joudu, keträwarsi keikahilla.

Ei kannettu wesi kaiwossa kestä, eikä pantu mieli päässä.

Ei katti kaikkia saa, mitä naukuu.

Ei koira pahaksi pane, kun leiwällä lyödään.

Ei kowaosainen kohta kuole. 6770

Ei köyhän tähteistä, eikä waiwaisen hywänteosta.

Ei köyhän welka wiikoksi jouda.

Ei lapselle saa kaikkia antaa, mitä anoo.

Ei leikattu leipä yhteen saa.

Ei leipä leikaten pahene.

Ei leipä leikillä tule.

Ei leipä lopu syömiseen, mutta saamiseen.

Ei likasta wettä pidä pois kaataa, ennenkun puhdasta siaan saadaan.

Ei lintukaan ylemmäksi lennä, kun siiwet kantawat.

Ei luku rakkautta riko. 6780

Ei maantie makaa.

Ei maata alemmaksi saa mennä.

Ei merta kirweillä täytetä.

Ei mieron wene terwaa saa.

Ei ole herraa weneessä.

Ei ommel waatetta pilaa.

Ei pahaa pidä pahalla kostaa.

Ei paljon pahaksi pidä.

Ei purewa koira hauku.

Ei päätä oteta päättömältä. 6790

Eipä kerskaa kelpo rikas, täysi kukkaro kilisee.

Ei raataja maata walitse.

Ei rahalla silmiä ole.

Ei se koskaan nälkään kuole, joka anella osaapi.

Ei se ole mies, joka rahan saapi, waan se, joka rahan pitää.

Ei se sillen haise, millä saadaan.

Ei se toista auta, ken ei ole itse hätää nähnyt.

Ei siitä ole unta, ei nälkää.

Ei sokia taida sokiaa taluttaa.

Ei surman jalka jyskä. 6800

Ei syöpä siaa katso, maata kuolewa walitse.

Ei taikaa kangella käännetä.

Ei tauti karwaa kaunista.

Ei tekemätöntä hywää, ei pesemätöntä puhdasta.

Ei tekewältä työ lopu.

Ei terwe lääkäriä tarwitse.

Ei tiellä tatti kaswa.

Ei tulella tähdettä ole.

Ei työ tule tekemättä.

Ei uhkaten sotaan mennä. 6810

Ei waaraa toisen weneessä, turwaa toisen tyttäressä.

Ei wanhasta ole konkaria.

Ei wanhasta teinistä pappia saa.

Ei wesi wäkiä anna.

Ei yhden syytä, kun kaksi tappelee.

Ei yhtä päätä kahdesti leikata.

Ei yksi iäti kestä.

Ei yksi pääskynen kesää tee.

Ele ennen älähä, kun kolahtaa.

Ele wirttä wäärin laula, 6820 ellet oikein osaa.

Elo elon luokse pyrkii.

Ennen kauppa rikki, kun mieli rikki.

Harwoin härkä keräjästä palajaa.

Harwoin korpit hallistuwat, harwoin pahat paranewat.

Hellä hepo warsahansa, leskiwaimo lapsehensa.

Hepo paljon warsoja tekee, waikka ei länget päästä lähde.

Herkut ruumiin runtelewat, kiitos pahentaa paraanki.

Hipiä lämpimän tuntee.

Hullu itsiänsä kiittää.

Huora toista luulee, warsa toista a<d<j<<. 6830

Hupaan meni hywät humalat märänneihin maltasihin. Hywä huttu huomenaki.

Hywä häjyn oma lapsi, ruokkii poikansa petokin.

Hywä hännäkäs hewoinen, paha waimo palmikoinen.

Hywä kutsuin kulkea.

Hywä lapsen lassa olla, kuin on wanhempi warana.

Hywä myötäinen menoissa, kultainen kohtuuden mitta.

Hywä on hammas leukaluussa, paha kielen kantimessa.

Hywä on housuissa näppiä lyödä.

Hywä on toista sanoa, 6840 paha panna itseänsä.

Hywä pitkän pinon wieressä lastuja poimia.

Hännässä on koiran ilo, hullu nauraa hampaillensa.

Hätä kädessä, härkin piwossa.

Iltawirkku, aamutorkku, se tapa talon häwittää.

Itkien emolta ruoka, maanetellen wierahalta.

Itse ilossa sydämen on jo hinta hywän työmme.

Jo se joutaa, ketä pappi soutaa.

Joka kirkolla on omat waiwaiset.

Joka on jalo pellollansa, siltä ei puutu puhdas leipä.

Joka pitää pitkät sormet, 6850 pitäköön pitemmän selän.

Jolla on wähä wiisautta, ei se tunne tyhmyyttänsä.

Jolta kunnia katopi, se on kaikki kadottanut.

Juomari pullista juopuu, waan ei täydy tynnyristä.

Juopuneena tekee, selwänä wastaa.

Juopunut on Jumalan luoma, ei sillä ole mieltä, eikä huolta.

Jälestä Ruotsi wiisas.

Kaikissa näissä ollaan, sanoi pässi, kun päätä leikattiin.

Kaikki sulhaset rikkaat, kaikki wangit köyhät.

Kankea on kuiwa oksa, tyhmä ylpeä tawoissa.

Kansalla karhuki kaadetaan. 6860

Kansan kattila sakia.

Kantaja takkansa tietää.

Kaunis kakku päältä nähden, eht' on alta akanainen.

Kaunis kiitos edellämme, paha takana pahennus.

Kauppa ei ole Jumalan tekemä.

Kello näyttää ajan kulun, oma oksa wuosikunnat.

Kellä on ruutia, se ampuu.

Ken antaa työn, antaa leiwänki.

Ken huolella saapi, se huoleta syöpi.

Kenen rokka, sen tupakka. 6870

Kenen wettä soudan, sen wirttä laulan.

Ken on köyhä, pitää olla nöyrä.

Ken toista takaa, pankoon kätensä kormannoon.

Ken wasikasta waiwan näki, sillen satakerta kelpajapi.

Ken wierasta hewoista sukipi, saapi karwat waiwastansa.

Kieli kansat yhdistäpi.

Kieli maan leikkaa.

Kipinä kewäinen sade.

Kirjain kautta tyhmä mieski wilpelepi wiisautta, niinkuin kunki kirkkaudensa saapi auringon säteistä.

Kirweissä on toisen kipu. 6880

Kohisee kiwinen koski, wiallinen wihastupi.

Koiraki kopia kodissaan.

Koira liikkaa konsa tahtoo.

Koira weljensä tuntee.

Konnut pahat kaupoissansa, koirat riitaiset rualla.

Kontu omansa perii.

Kowa kowaa wasten, ämmän pää kiweä wasten.

Kowa kuolla nuoruudessa, wanha näänty waiwatoinna.

Kuka kuuseen kokottapi, katajahan kapsahtapi.

Kukot puulle, laiskat työlle, wiriät makaamaan. 6890

Kulkia kahdesti naipi, kolmesti kowaosainen.

Kulkien kautta epäilyksen tie on pitkä taiwasehen.

Kumisee tynnyri tyhjä, kerskaa tyhmä taidostansa.

Kun koiraa wäkisin metsään ajetaan, sitä myöten se orawaa haukkuu.

Kun olis korppi tuomarina, niin ei kukaan hewoisella ajaisi.

Kun on kala huokia, niin on liemi huokiampi.

Kun on kirwes toisen jalassa, niin on kannon päässä.

Kun selkäkenossa keträtään kyyryselässä kudotaan.

Kun turkkipäällä toukoa pannaan, niin paitasilla leikataan.

Kun wiisasta neuoo, niin wiisas tulee villii. 6900

Kuorma kulkee liikutellen, sanat sopiwat tawaten.

Kurjat täällä toiwottomat, tyhmät turhaa toiwowaiset.

Kussa rahtu rakkautta, siinä siunaus lähellä.

Kusta on ennen oja käynyt, siitä nytki nirottapi.

Kuuset paukkuin palawat, hullut kehuen kulkewat

Kyllä kantoki kaunistuu, kun kaunistetaan.

Kyllä korppia olisi; jos olisi haiskaa.

Kyllä kuiwa rikka helmasta karisee.

Kyllä kukolla wirsiä on, jos laulaa tahtoo.

Kyllä syyhyminen kynnet löytää. 6910

Kylläinen on tiukku.

Kyyhkynen kylässä, kontio kotonaan.

Kärsii köyhä keittää, waan ei kärsi jäähdyttää.

Käsi kättä noutaa.

Köyhä mies on käsitöinnä, kuiwa kuusi karsittuna.

Köyhän ryki ja rikkaan tauti owat kuuluisat.

Lahja ompi lupauski, puhe pidetty parempi.

Lauman surma laiska paimen, paha pappi sielun surma.

Liika surma liikkujalla.

Lisänä on mahonki maito. 6920

Lopussa kiitos seisoo.

Luottaa kun pukki suuriin sarwihinsa.

Lyöty arka, hellä parkuu.

Maassa on työ matalanki, ei ole puussa pitkänkään.

Maassa työtä matalallenki.

Maa tuopi maatessaan, pelto piehtarojessaan.

Matala kanto reen kaataa.

Matalasta aidasta jokainen ylitse käypi.

Matka kiittää ewäitänsä.

Merkki on meidän lampaissa, 6930 pykälä kylän piioissa.

Miekka maassa miehettömän.

Mies rukka soutelee, mieli rukka melailee.

Mies se, joka mielensä hallitsee.

Mies se, joka sanansa pitää.

Mies silmiin, asia mieleen.

Miestä myöten ripeys, taloa myötea kaakku.

Mikä jääpi terältä, se jääpi hamaralta.

Mikä liikkuu, se läikkyy.

Mikä suden suussa, se suden hännässä.

Mikä tänäpäiwänä maksetaan, 6940 sitä huomena ei kysytä.

Milloin miniä kiitetään, pojan lasta ei polwenaan.

Missä hepo piehtaroipi, siihen karwa kariseepi.

Mitä enemmin kissaa silitetään, sen ylemmäksi se häntänsä nostaa.

Mitä selkiänä mielessä, se juopuneena kielessä.

Mitä siitä lehmästä, joka maitonsa kaataa.

Mitä sodassa saadaan, sitä sodassa syödään.

Mitä wanha syöpi, menee kuin hukkaan, mitä wanha tekee, antaa kuin Jumala.

Monena mies eläissään, koirana kuoltuansa.

Monta maalla wiisasta, kun wahinko merellä tapahtuu.

Monta Mattia maantiellä. 6950

Märkään kaikki tarttuu.

Nauraa hywälle, nauraa pahalle Suomalaisen sanalasku.

Nauraa lapsi syötyänsä, wanha yöt lewättyänsä.

Nauroksi köyhä kuolee.

Nauta yksin nautitsepi, seurass' ihminen iloinen.

Neidon mieli miehelle korkiastaki kodosta, mataloihinki majoihin.

Niin kauan lapsi, kun lattialla, niin kauan poika, kun polwen päällä.

Niinkuin ruoka syntyy, niin se syödään.

Nuori terwe syötyänsä, wanha yön lewättyänsä.

Nälkä pereihen tora. 6960

Nöyrällä hewolla on hywä ajaa.

Ohut karja ostajalla, wajaa karja waihtajalla.

Oma ruoska, wieras hewoinen.

Oma waiwa opettapi toisen waiwaa tuntemahan.

On maata raatajalle, wäljää wettä soutajalle.

Onni osa rehellisen, riemu woitto rauhallisen.

Opettajan omat jäljet owat opille kehoitus.

Oppinut tuntepi opit, wiisas ymmärtää enemmin.

Ota wettä kaatunutta.

Paha luulo petetyllä, 6970 pelko kielensä polttajalla.

Paha paljon lupailia, hywä puheinsa pitäjä.

Paha puhe pahan suussa, nuokassa wariksen nimi.

Paha purepi sanoilla, koira hampailla kowilla.

Paha walo warkahalle, päiwän koitto pettäjälle, paha walitus pahoille.

Paljon koira haukkuu, enemmin tuuli kantaa.

Paljon nuorena kaunihita, paljon wanhana pahoja.

Paljon talossa tekemistä, paljon koissa koskemista.

Paljon työtä orjuudessa, enemmin emäntyessä.

Paljon äiti kaunihimpi, waan ei kuiten armaampi.

Palttina kudettaan kiittää, 6980 leipä hierejauhojansa.

Paniaisiks' köyhän panos menee.

Parain welka maksettuaan.

Parempi hywä sowinto, kun paha ystäwyys.

Parempi kauppa rikki, kun mieli rikki.

Parempi, kun kallis kulta, ompi puhdas omatunto.

Parempi kuolla nuorena, kun nälkään.

Parempi mies kojassa, kun korwessa.

Parempi on katsoa naurawan suuhun, kun itkiän.

Parempi on pio totuutta, kun kyynärä wääryyttä.

Parempi paikka, kun paljas. 6990

Parempi ruumis, kun waate.

Parempi waraa pitää, kun jälkein katua.

Pellon mukaan siemen paras, luonnon mukaan miehen wirka.

Pian näkyy kullan pilkka, pian wika wiisahalla.

Pian paha tapahtupi, kauan haawa kirwelepi.

Pitää kuningaski kulunsa.

Pojasta polwi muuttuu, latwasta laki kääntyy.

Puhtaus on paras lahja, siinä on wara waiwaisenki.

Puolihullu puheissansa wasta on wiisas maatessansa.

Puulla pirtti lämpiäpi, 7000 tawallansa talo eläpi.

Raha rakas rikkahalle, watsaparka waiwaiselle.

Rehellisen rintaluissa rauha pysyy puuttumata.

Rikkaan riista kuluu, köyhän pää menee.

Rinta suoja sotamiehen, jaloissa jäniksen onni.

Rohkialla waaran woitto, hätäillä hämmentypi.

Saapi leipä syöjiä, työ tekiöitä.

Sana auttaa, sana painaa.

Se parhain nauraa, ken wiimeiseksi nauraa.

Seipäällä wierasta asiaa ajetaan.

Siinä miestä merkitään, 7010 missä korwat leikataan.

Sitte on huulet hukassa, kun kieli maata wetääpi.

Sitte on myöhä myllyyn mennä, kun owat akanat syöty.

Siiwo tarwitaan sikoinki ruoassa.

Sopu tilaa antaa.

Sotamiehen akka, kalamiehen koira, jääwät rannalle raukumaan.

Sulhaisena ilo suurin, toiwottaissa onni täysin.

Sulholla suden ikenet, kosiolla koiran leuat.

Suopi Jumala suuttumaan, waan ei wihastumaan.

Suuhunpäin on sudella hampaat.

Suuren weräjän salpaat, waan et suurta suuta. 7020

Suussa on sääskellä henki.

Suusta neittä, päästä neittä, jaloista jaloa miestä.

Syrjällensä syötyänsä: ken ei palaista paina, sitä pala painakohon.

Syödään häissä wehnästäki.

Syöminen on saamisessa, elämä kylän nojassa.

Taaksensa panee, edestänsä löytää.

Taidossa kunnia kunki, waan ei parran pituudessa.

Taidota on mieli tyhmä, käsi tyhjänä kewiä.

Taito miehellä tawara, toiwo waimon paras turwa.

Taito näkyy taitawalla 7030 taitawaisista tawoista.

Terwe ruumis, sielun rauha, tawara on täydellisin.

Terä miekalla teräwä, kieli häjyllä kamala.

Tie taloon, toinen siwutse.

Tiellä on, tietä kysypi.

Toimesta tunnetaan mieli, käytöksistä jalo järki.

Toiwo ompi waiwaan woide, onnen liianki lisäjä.

Tulee itraa sokianki lusikkaan.

Tulee loukku leipään, jos lapsiki leikatkoon.

Tulee mies meren takaa, waan ei tule turpeen alta.

Tulee wälistä linnaki. 7040

Tuntuuha kuningas kypärästä.

Turhat tyhmän kerskaukset, työ on taidolle todistus.

Turkki on miehen turwa.

Tyhjää jauhain kiwi tylsä, häpiäksi halpa puhe.

Tyhmän täytypi hekkua, wiisas kelpaa hekkumata.

Tyhmät taikoja pitäwät luonnon laatua tutkimata.

Tyttäret owat talon warkaat.

Tywestä puuhun noustaan.

Työ kiittää tekiätänsä, leipä hierejauhojansa.

Työ on palkkansa wäärti.

Työ warajaa uurasta, ei wäkewää. 7050

Työläs köyhänä koreilla, raskas ylpeillä rahata.

Täi miehessä, kirppu koirassa.

Uusi on aina uhkiampi, ehkä on entinen parempi.

Wahinko wiisaaksi tekee.

Wajaalla wiisas ylpeyttä, ylpeä tyhmyyttä täynnä.

Waiwainen on monta wajaa, ei yhtä sianlihaa, tahi kahta kaalinpäätä.

Waiwainen waiwaisen powesta muruja poimii.

Waiwainen warresta wääntää, kun ei saa sormesta nuolta.