3. TAPAUS.
Reading edition
(Ruunulinnassa.)
1. KOHTAUS.
RUUNULINNA, (Suurena Ruhtinana) ja PIRJO.
RUUNULINNA.
Jopa joutuut vieraamme, Jo tuleevat tuttavamme, Vaan Sallinen on vastannut Ja Savisuullen sanonut, Ett vaikka olen vaatinut Ja ruunaus piot laatinut; Niin tulkaan piru pitooni Kulkekoon kehno kestiini!
PIRJO.
Niin leirissänsä nukkukoon Ja laitoksilleni hukkukoon!
2. KOHTAUS.
Entiset, KANTOJUURI, ILVESLINNA, KIERI ja muita sotaväenpäämiehiä ja (jälkeenpäin murhamiehiä.)
RUUNULINNA.
Terve tultua tuttavillen, Verrattomill veikkoisillen! Kuta kuuluu kumppanillen? Onko onni terveyven?
MONIAAT SEURASTA.
Terve, terve kuninkaallen, Suomen Suurell Ruhtinallen!
RUUNULINNA.
Oisi ollut toivottava, Että oisi oivamiesi Saatu Sallinen tiloillen, Suuvuoron tuloa vuotan, Kaihoon ukkoo Kantojuurta.
KANTOJUURI nuorempi.
Ei ou ukko unouttanna Kuninkaansa kuhtumista, Valtiansa vaatimista; Vaikka vaivat vanhanmiehen Estäävät ehätyksistä, Halun haittaavat hyvimmän.
RUUNULINNA.
Paljon huonoutta paheksin Uroon hyvän, uskollisen, Taitavaisen tappeluissa, Nerollisen neuvoissansa.
KIERI (Ruunulinnallen.)
Kaksi miestä kauhiata, Hiijenhirmuista näöltä, Porstuvassa poikinensa Teitä tahtoovat tavata, Pari sanoa sanoa Teijän käskynkäymisestä: Luvun luuleevat olevan, Heti heiltä heitettävän, Tilin teillen tehtävänä.
RUUNULINNA.
Anna astuut aittaiseesi Kesäkeljaasi[26] mäneevät: Eli lie esituvassa Heijän parempi pakista.
(Astuu esitupaan.)
1:EN MURHAMIESI.
Katsho nygöi kallishpäämme! Ei skult hae hallitushta, Vaaih kengään vallitushta.
RUUNULINNA.
Sull on veitenpää veressä, Punassa on puukontuppi.
1:EN MURHAMIESI.
Netshe on shusta shuvuoron Harvah hambaan kiashta.
RUUNULINNA.
Joko on suora Suuvuoro, Pohjan ukko poikinensa.
2:NEN MURHAMIESI.
Poiga poishi kynshishtämme Hämäräshäh hämmentiishäh.
RUUNULINNA.
Paras palkka paenneeltä Oisi ollut outtamassa: Tässä nyt on tältä työltä, Tältä käskynkäymiseltä; Vaikk ei täysin täytetyltä? (Antaa heillen rahaa.) Vaan on vielä viisi miestä, Viisi viisasta petoa, Päästettävää päiviltänsä; Räty räivä ensimäinen, Ruunulinna runsaspoika, Halliparta Haapalainen; Simanainen sileeleuka Vastauksissa varsin varma, Näöltänsä näsäkuokka. Neljästä satoa neljä, Sallisesta viissatoa, Koko tukulta tuhannen Annan, ilman arveluta, Tuumimata tuppoaisin. Vielä muistan murhamiehet Avaroilla antimilla Vielä virkoin ylennän, Panen palkanottajiksi. (Itekseen.) Taikka teijätkin tapatan, Murhatekoin tietettyä.
PIRJO (Ovelta,)
Kuinka minun kultaseni, Viivyt vieraihen tyköä? Viel on seura seisallansa, Vielä ilman istumata.
(Ruunulinna astuu sisään.)
MURHAMIEHET.
Josh oishi tuppoovaah tuhannen Ruunulinnan Ruhtinashtah! Nygöi shaishimmah shamassah Yhell veitshemme veollah, Yhell rauvan ratkannollah Kogo summan kobriimmeh, Kamahloimmeh kaigen kashnan, Kaigen kullan kukkaroommeh.
(Ovi suletaan.)
RUUNULINNA.
Elkätten pahaksi panna, Vihastua viipymistä, Aivan tärkeetä asiita, Pian tehtävää tekoa Kuhuttiin kuulemaan.
PIRJO (Ruunulinnallen.) Pöytä pyöreepää katettu Vait on päällen valmistetut Lautaiset on laitettuna: Sekä pullot ja putelit Puiset maljat ja putinat[27] Paistit pannut laavullensa, Pian tuovat piiraisia, Juomat joutuuvat samassa.
RUUNULINNA (Seurallen.)
Istuutukaaat laatimata. Valmistautukaat vaatimata, Osotusta outtamata. Kuka kuhunkin sattuupi Sikäli kuin mahtuupi.
ILVESLINNA.
Kuinka käyvä kunnekkaan Kuin ei istu kuninkaamme Asettauvu armiaamme.
RUUNULINNA.
Viimeks vieraihen jälestä, Sopii istua isännän. (Antaa merkin, seura istuutuu ja Suuvuoron haamu Ruunulinnan istuimellen Ruunulinnan keksimätä.) Olen kauvan outtanunna Suuvuoroa vuottanunna. (Havaihtee haamun ja hämmäistyy). Kuinka kulet kuhtumata, Valmistauvut vaatimata, Kuin et kuullut kuhtumista, Vastannunna vaatimista? Mitä silmäilet minua, Mitä haavojais hajotat, Vihojaisi miksi viskot! Kasvo kaunis kauhistuupi, Hiijen hirmuiseks näkösi, Muoto muuttuupi rumaksi Naama naamarin kuvaksi, lkeniäis irvistelet! Millä heitteä heristät, Millä tahtoisit tavata?
(Loikastautuu sivullen.)
ILVESLINNA.
Niinkuin kuuluupi kuningas Ei ou enee ennellänsä: Murhe muutoksen mukana, Osa kova korkeuven.
PIRJO.
Elkää hätäillä hänestä, Ei se vaivojaan valita, Taija tauvistaan puhua; Vaiva vanha lapsuuvesta, Piina pienenä olosta Tahtoo toisinaan tavata: Vaan se kohta kollahtuupi,[28] Heittää heti heikkouven.
RUUNULINNA.
Voi Suuvuoro sun suutasi! Voi ilkiäst irvistelet! Voi julmanjuoninen! Jo julmat hampais hakeevat Ja puremaan puuttuuvat. (Juomatuoppi liikkuu ja juoma vähenee.) Jo nyt kuollutkin kuopastaan Nousi juomaan tuopistain.
(Seura eroaa hälinällä jota ei saata selittää.)
PIRJO.
Kuinka minun kultaiseni; Kuinka kummia kuvailet, Mietit tehtyjä tekoja?