AAVE.
Reading edition
Aave outo päätä painaa: tykkii jälleen sydän vainaa.
Milloin hautapatsaan saikaan? Ah, jo silloin vanhaan aikaan.
Missä muisto mielen nuoren? Alla vankan rautakuoren,
alla järjen roudan jäisen, alla aidan piikkipäisen.
Mikä nyt, kun liikkuu aave, ilkkuu ammoin lyöty haave?
Seison, katson silmät veessä, seison niinkuin Herran eessä.
Veri velkoo, sydän painaa. Ottaa oikeutensa vainaa.