VIIHTYMYS
Reading edition
Ah, tulit parhaaksi mulle, äänetön yö. Ennätit — viimeisen kerran rintani lyö.
Kiitos, ah, että ma vielä rauhasi näin, minä, mi taistossa tuskan rauhatta jäin.
Suotko mun syliisi painaa raskahan pään ja hiljaa raueta siinä kyyneltymään?