← Table of contents
Maailman kannel

SCHILLER

Reading edition

Sveitsin lauluja.

1.

Kalastajapoika.

Vesi uimahan vaativi, maininki päilyy, poika rannalle nukkui, ruohikko häilyy, hän helkkehen kuulee kuin huilujen ois, kuin enkelikuorot maill' Edenin sois. Hän herää, jo autuutta ahmaisee, hänen rintaansa lainehet huuhtoelee. Soi aalloista ääni: mies nuor', ole mun! Ma nukkujan noudan jo nuorena sun.

2.

Paimen.

Kesä keikkuen läks, jäi laitumet huoleen, syys saa, kotipuoleen jo paimenet käy. Me vuorille lähdemme, jällehen näymme, käen laulavan kanssa kun laaksoja käymme, kun lähtehet läikkyy ja maa pukeuu, runot raikuu ja tohisee toukojen kuu. Kesä keikkuen läks, jäi laitumet huoleen, syys saa, kotipuoleen jo paimenet käy.

3.

Alppi-ampuja.

Jyly vuorilla käy, epävarma on tie, ei pelkää, ken alppi-ampuja lie, hän uljaana astuu, on ympäri jää, kevät ei kuki, virpi ei vihreäpää. Hänen allansa on meri usmainen ain, hälle maailma on rako pilvien vain, hän ihmisten kaupungit unhoittaa, mikä luonnon on muoto ja kukkiva maa.

Walter.

Myötä nuoli, jousi vuorta, korpea metsästäjä nousi aamunkoitossa.

Niinkuin ilmat ylhät kotka hallitsee, metsämiesi jylhät vaarat vallitsee.

Nuolenkantamalta hänen kaikki on, saalis yltä, alta yhtä verraton.

Hautavirsi.

Pian saapuu kuolo ihmisen, ei pitkää anna aikaa armon, pois tempaa kesken päivien, pois syöksee kesken toimen, tarmon, liet valmis tai et, pakko sulla on tuomarisi eteen tulla.

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings