3. KOHTAUS

Leirissä.

1. NÄYTÖS.

Holofernes, Bagoa.

BAGOA. En ou nähnyt sen näköistä Kuin tuon tulossa olevan Kaiken kaunistaa majani. Kyllä sopisi sotia Saaha moinen voiton saalis. Osautuisko mun osaksi!

2. NÄYTÖS.

Judithi, Anna.

HOLOFERNES (nähen Judithin, hiljaa Bagoallen). Oisikko oravanpaisti, Haukkuvan halun vetävä, Tuo ei jouva joukolleni Ite ihteeni likinnä. (Judithillen). Ompa päivä onnellinen Meillen päivä merkittävä Outko maallinen olento Taikka taivaan asukas Tähti tänne täyttänynnä Kaunijoki maamme kannen Maamme asujaks mahoton Ihan kaunis ihmiseksi Ylenylpiä akaksi.

JUDITHI. Olen orvoksi jätetty, Mainijon Manassen leski Judithi Judaan väestä, Neitouvesta neljä vuotta, Puoli vuotta vuoteisena Vaimoin Manassen makasin Kohta päällen kolmen vuuven Viisi kuuta viettänynnä Yksin Abrani yhessä, Pimijässä piikoineni Huolinna säkissä huolen, Suru paijassa surunna. Vasta vaatteihen paneuvuin Tuskin tyköösi tulolla Kengittäyvyn ensikerran Maahan saatettuu Manassen.

HOLOFERNES (Ihastellen). Julma kansa Judalaisten Tuhmat miehet tunnottomat, Älyttömät, älmämielet; Jotka koko kolme vuotta Vielä päällen viisi kuuta, Moisen naisen naimatonna Salliit leskenä levätä. Et sie meistä niin eroa Etkä ensinkään eroa, Jos sie minun joukostani Miehen mieluisan yhytät Vaikka paraimman valihtet, Tahot ottoa omaksi, Suvaihteisit sulhaiseksi.

JUDITHI. Eläpä kovin korota, Ylenpaljolti ylistä. Jospa liijoin liehakoihtet Etpä tiijä enkö vaai, Esikoista ensimäistä, Päälliköihen päällysmiestä, Ketä vallastais valihten? En mie miehen ehtinnässä Toivossa toverin saannan Tänne täyttännä, asijat Saattoivat minun salaite Läksin estämään ereystä, Kulin kuulemaan sinulta, Minkä annat armon meillen Jos minä salaite saatan, Joukon hiljoin juohattaisin Tietä tiettyä minullen Meijän linnoa likellen Meijän kaupunnin kauillen. Jos sie tahot tappeluta Kansan kaiken kuuliaiksi Veronvetäjäks veretä Vaimot varajaat sotoa Akat sankarin aseita Hirviääpi hieno rahvas. Linnan sievin siepattua Miehet viimen mielistyyvät Yhistyyt yheksi väiksi.

HOLOFERNES. Häpijähän se olisi Jos mie lesken leiristäni Judithin julean vaimon Maamme kannen kaunistuksen Tahallain takaisin lasken Että ei yhessä yötä Maata, samassa majassa, Levättäsi leirissäni. (Kovasti). Mikä teijän mielessänne Valtoamme vastustaissa? Outko nähnyt, kulloin kuullut Että ken on kestänynnä Vasten Assyrin aseihen? Kaikki kansat ympärillä Rauvettua, rauhan saivat. Mitä miettinööt uroonne, Mitkä varat ja varukset? Kohta heitä kohtoaapi Tarvis tärkeimmän tavaran Jano nälkä näännyttääpi. Anna ajoissa anoovat. Armon, säännän, annan heillen Ensikansoimme etuja.

JUDITHI. Vaikka viisas out valittu, Ymmärrykseltä ylävä, Niin et ellennä eloa, Tarkoita tapoja heijän, Usko uppiniskaisuutta, Heijän äksyyttä älyä. Yksi yllyttää yhäite, Vielä villihtöö enemmän Karkulaisesi kavala Achiori aivan viekas. Vallit meillä melko vahvat Eikä vähäinen väestö. Vaikka katkoit kaivontorvet; Uuvet kaivot kaivettuna, Eistettynä entisiä, Vähinvaivoin väljennetty.

HOLOFERNES Mitkä kaivot Kaupunnissa, Kuita lähteitä lähellä? Kaupuntinne kallijolla; Kova korkia perustus, Vesikuiva kukkulanne.

JUDITHI. Kaikki kallijot kahotut Heijän halkiimat haetut Louhissa ehitty loukut, Korvot tuhannet kokoovat. Vesi herttainen heruupi, Yhä tippuupi, tihuupi Verratonta juontavettä: Kirkas, kiiltävä makia Pesullen periparasta.

HOLOFERNES. Siitä nään sinun sanasi Mitä toimitat toeksi. Että ei ehitä vettä Kaupuntinne kaivannoista. Panin paikallen tulolla Vahit varmat kaivoillenne Kullenkin sataisen saatoin, Vesitorvet kaikki katkoin Vettävetävät kynänne. Vahit turhin vahtinunna, Aamutiijot annettuna Että ei ehitä vettä, Eikä hiirtä hiiskununna, Kaupunnista kaivoillenne Eikä eläintään eloa.

JUDITHI. Ruokavara heillä runsas Lihat, leivät liijoin määrin Ja nyt päätti päällikkömme Että eivät löyttä anna Ennen eineeksi panoovat Uhriksi kahotut karjat, Jumalallen juhlatutkin Elohin eläimet kaikki. Vaan ei sitä Luoja siije, Anna anteeksi Jumala, Suuri isämme suvaihte. Yhet syynä synnintöihen Siitä kaikillen katotus. Jo mie panin ja papatin Että heillä turhat tuumat, Varat vähät vastukseksi. Pyysin ajoissa avata Portit, polvillaan anoa Hellimmäistä helpotusta Huojennusta huonoimmillen Vapautta varattomillen Vahvan varjon vaimoväillen. Jos sie lupoisit lujasti Et et sorrata soalla Meijän kaupuntii katota: Että vältät värtämistä Suosijolla suostut meihen Jos et joukkoosi mänetä Päästessäsi meijän pääksi Valtikkaaksi meijän vallan: Kuin jo sanoin, niinmä saatan Salaite samoa tietä, Kuta luoksesi kuleksin Liehtoon leiristäis tuhannet, Ite pantiksi paneuvun Ettei estettä olisi Hiljoin sinne hiivittyä. Ei sovi sotijan moisen Vallanpäällikön valitun Vihaistuu vijattomillen, Kostoak koko kylällen Kahen syytä kaupunnissa.

HOLOFERNES. Vannon vahvalla valalla Lujasti lupoan sullen; Jos hyö taipuut tappeluta Verollisiksi veretä Niin en kansaanne katota Kaikki suojelen soalta Kahon kansaksi omaksi. Minä miesi puolustaja Kuninkaallen kuulijoita.

JUDITHI. Luoja luoksesi lähätti Salaite Jumala saattoi, Jos et onnistu otossa Jos on vahvat vastuksemme Tiellä mullen tiijetyllä Kovat kohtaasi varukset Armota minua ammu Kuolema kuriksi anna, Kovin kosto palkakseni.

HOLOFERNES. Uskon, saatana, sanasi Valmis käärme käskyllesi. Kuin ennen emäsi Eva Onnen omenan ojenti Miehellesä, mieluisasti Miekin ansaisi asetun. Vaan jos petät niin varaja Oma tuomijois tuloopi Sullen täysin täytetyksi. Min'en säästä, vaikka säälin.

JUDITHI. Tokko puheistain tokahat Mielettömäksi minua, Koska pantiksi paneuvun Niin on totta toivossani. Ei ole elämä mullen Vielä niin vihava ollut Että ehin surmoani Kuolemooni kohti jouvun. Vasta on elämä eissä, Vielä mulla toiset toivot Että on alulla aika Iloisin ikä elollen Nuoren nuorison yhessä, Kuka tiesi kunka saanen Parahimman palkinnoksi Petettyäni Bethulin Joka maksaapi jotakin Kauniin meijän kaupunneista Esiintuin Israilissa Itämaalla mainioita.

HOLOFERNES (Itekseen). Siksi on sitova mullen Nimin Judan Jumalan Kuin mie kulen näissä seuvuin Näillä mailla matkustelen. Kuinma kulen näistä seuvuin Näiltä mailta matkustelen Konsa jouvumme kotiimme Marsimme omillen maillen Täällä vannotut valani, Täällä nainnat narrinpilkat. Toiset pihat, toiset piijat Eri naiset naapurissa Vaan on vaimo jollen vannoin Ennennähtyjä enempi. (Kovasti). Jos sie suostut, morsijaksi Minun, mieheksi valihtet; Ite ihteni tarihten. Kuinsas joukkoni kuletat, Saamma kaupunnin salaite. Bethulissa häitä piemmä: Yli vaimoja ylistän Koristukseksi kotini. Rikkaimmaksi riikissämme Suurimmaks sukusi nostan, Anpa kättä, käy yheksi Ja jos suostut anna suuta.

JUDITHI. Annan merkiksi avijon Muistomuiskun liitostamme.

(Antaa suuta).

HOLOFERNES. Ei oisi liijat liitollemme Jospa mie sataisen saisin.

JUDITHI. Yksi muisku liiton muisto, Avijon alinomaiset.

HOLOFERNES. Kalliit on sanasi kaikki, Kallis kaunis out itekkin. Kaikki kallista sinulla! (Bagoallen). Pane ruokoa Bagoa Laita einettä eteemme.

JUDITHI. Jos sie suostut suuruksiini Ja et viinoini vihaistu Mulla on mukana heitä Ensimäistä Engodista. (Bagoallen). Kuin vaan annat astijoita Laitat pöyvällen lasija Eli tuonet juomatuopit Tahi pienoiset pikarit.

(Bagoa panoo astioita ja pikaria, Abra antaa ruokaa, Holofernes ja Judithi syövät. Abra kaataa täyvet pikarit Holofernellen vaan vajaat Judithille).

JUDITHI (Juuven). Onnea osoa toivon, Suon ikuista sulholleni, Valitullen valtikkaallen, Omituisellen omallen!

HOLOFERNES. Tätä joisin juotuvani Muistoon morsijan mokomman Koko nahka nassakkasi Tyytyväissä tyhjentäsin Sanottua ne sanasi. (Juopikin juotuankin, Abra yhä toista täyttää). Tietä Bagoa tiloja Abra auttaapi sinua!

JUDITHI. Vielä mulla viivykkijä Tahon tarkoin tiijustella Jos on vahit vaipunnunna Salaportin saapuvilla. Niitä juotin jouvuttelin Samoin viinoin viekottelin Jot on juotuna yhessä, Vielä jätin jäännöksijä Päätännäksi pääsä täytön.

HOLOFERNES. Minä toivon toiste saavan Kanpuntinne kaapatuksi Ja nyt levossa levätä Vaan on vasta vaikiampi Ehkä eivät toiste usko Vasta varajaat enemmän Juonne sinun juomijasi Kuin saap kulkusi tutuksi Minun leirissäin leposi. (Bagoallen). Anna käskyn vahvan käyvä Koko leirissä levitä Varma käsky vartijoillen. Judithi juleesti käypi Esteetönnä eistakasin, Minne mieliipi mänöökin. Sitten marsit vaan majaasi Kunne kuhtumus tuloopi Sitä ennen en suvaihte Kennen marssivan majaani. (Laitettua tiloa Bagoa mänöö). Vannon vahvasti sinullen Kuin jo lupasin lujasti Tuven, turvan kansallesi. Joka heiltä joukostani Hivuskarvan katkaiseisi, Päästätytän hältä pääsä. Mitä sie minullen tuosta Mullen panet palkinnoksi?

JUDITHI. Mitä minullen enempi Omaa olentoo ylempi? Talot tavarat rahani Kaikki kalliimmat kaluni Luven vähäväärtiseksi Varani minua vasten.

HOLOFERNES. Makiat on muistomaljat Makiammat muistomuiskut, Anna mullen vielä muisku Pane pantiksi sanasi Runhan rakkauven siteeksi.

JUDITHI. Koska niin on, en korista Että rauhoa rakennat. (Suuta antain). Muisku mullen, toinen sullen, Yhen yhteissä pijämmä.

HOLOFERNES (Melkein juopuneena). Outko juutas vai Jumala? Olet enkelii enempi! Muiskuiltasi muistomaljat Itekulta kaksi kaata, Eipä kaksikaan samoa Maljoa, makua anna, Vastaa mullen muiskujasi.

JUDITHI (Abrallen) Elä sitten kaa kahta Koska kolmea kysyyvät Multa muiskut lahjoitetut, Kaa yhteeseen yheksän, Kohastasa mullen kolme.

HOLOFERNES.(Juopi ja horjuu). Empä viinoa eneä Isoisi, jo inhoittaapi; Jo oun entistä enemmän Tällä kertoa kerinnyt Tulla täysin täytetyksi. Mutta muiskuisi minullen Kovin maistaavat makeellen Vievät viinoa enemmän Mieluistuissa mielen multa.

JUDITHI. Empä nyt eneä anna. Ylenmäärin multa yllä; Kukatiesi kuin kävisi, Ehkä liijaksi likoat, Kovin koitteleis sinua, Liijat muiskut muistomaljat. Ensin tehtävä tekomme Kaapattava kaupuntimme.

HOLOFERNES (Laulaa). Mitä sie minua säälit Empä mie sinua säästä, Enkä ensin täältä päästä Jospa häärit, vaikka häälit Vasta kanpunnin kahon Kulta kukan nyt tahon.

(Vaipuu ja vähän ajan perästä korsaa henkihieverinä).

JUDITHI (Abrallen). Ole sinä nyt ovella Vahi vartijoi hyvästi. (Polvillaan). Lasten Judaan humala Laita voitto lapsellesi Säännä voitto voimattoman Päästä häästä, häpeestä, Pulasta puhassa auta Syyttömänä synnintöihen. Vahvista vapisevata!

(Sieppaa Holofernen miekan, lyötyään kahesti sillä, veitellä eroittaa Holofernen pään ruumiista. Ojentain Abrallen).

Pistä säkkiini pikemmin Jouvu jouvutaan pyryllä Ei ou tuossa tuusimista Viipyminen viep hitollen.

(Abra panee pään säkkiin).